Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi Säätytalon portailla pitävänsä asiaa isona iskuna, vaikka tämän rokotteen Suomeen tulevat määrät keväällä ovat olleet suunnitellusti melko pieniä.

– Keinovalikoimassa olisi kuitenkin hyvä olla monta rokotetta.

Toisaalta Kiuru muistutti, että ei ole varaa tinkiä terveysturvallisuudesta.

Kiuru oli valmis julistamaan Biontech/Pfizerin kansanrokotteeksi.

– Kyllä kai me voimme jo ihan reilusti sanoa, että Biontch/Pfizer on meille aikalainen kansanrokote, koska sitähän me täällä isona rokote-erinä käytämmekin.

Aiemmin Astra Zenecan rokotteesta on puhuttu Suomessa kansanrokotteena. Nyt sen käyttöä on rajattu veritulppaepäilyjen vuoksi.

Hallitus pohtii rokotusjärjestyksen muuttamista. Kyse on siitä, pitäisikö rokotteita painottaa pahimmille tautialueille ja missä aikataulussa ja pitäisikö näin toimia jo ennen kuin kaikki riskiryhmät on rokotettu.

Kiuru painotti päätösten tekemistä valtioneuvostotasolla. Lausuntokierros rokotejärjestyksestä päättyi eilen.

– Nyt ministeriössä on tehty koko päivä esitystä sen pohjalta, minkälaista esitystä lausuntokierroksen palautteen pohjalta valtioneuvostoon valmistellaan. En halua mennä tänään asioiden edelle. Mutta asialla on kiire, Kiuru sanoi arvellen, että jo loppuviikosta voisi tulla päätöksiä.

Kiurun puheista jäi osin tulkinnan tasolle, mikä on sosiaali- ja terveysministeriön kanta. Hän kuitenkin sanoi, että jos halutaan painottaa rokotuksia osana epidemian hallintaa, silloin on työskenneltävä epidemian hallinnan aikaikkunassa.

– Itse lähden siitä, että tämä kriisi, missä me nyt olemme, on ratkaistavissa toukokuussa viimeistään, Kiuru tarkensi.

Tästä syntyi käsitys, että sosiaali- ja terveysministeriö saattaisi esittää hallitukselle verrattain nopeita muutoksia rokotteiden alueelliseen painottamiseen.

Kiuru painotti tautitilanteen olevan yhä vakava ja sanoi, että kuusi aluetta tälläkin hetkellä taistelee “epidemian äärimmäisessä tilanteessa”.

– Eikä sieltä tulla alas ennen kuin saadaan tämä tauti kontrolliin. Joten nyt pitää keskittää kaikki voimat siihen, että myös näillä alueilla onnistutaan vakauttamaan tilanne, Kiuru sanoi.

– Sillä on auttamatta vaikutusta siihen, minkälaisena kesä meille koittaa. Jos numerot ovat liian suuria kesään mentäessä, silloin me joudumme hallitsemaan epidemiaa koko kesän. Se on se, mitä me suomalaiset emme toivo. Mieluummin tässä varmasti peruttaisiin kevättä kuin kesää. Jos me jo siirrämme jo epidemian hallintaa kesäksi, en pidä sitä onnistuneimpana ratkaisuna. Nyt pitää ottaa kuulkaas sellainen ote, että tämä homma pitää hoitaa ennen…, Kiuru jatkoi.

Kiurulta tentattiin tämän jälkeen täsmennystä, tarkoittaako hän sitä, että rokotuksia aikaistettaisiin paikallisesti jo silloin kun riskiryhmät ovat osassa Suomea rokottamatta?

– Eikö meillä juuri ole se tilanne, että kansakunnan näkökulmasta on tärkeää pitää huolta siitä, että tehohoidossa olisi mahdollisimman vähän ihmisiä. Ja tehdäänkö sitä rokottein alueellisilla jakeluilla, rokotejärjestyksellä – nyt on ollut esittelyssä valtioneuvoston mahdollinen asetus, joka ministeriön asetuksena laitettiin kentälle lausuntokierrokselle. Siinä on yritetty näitä molempia auttaa. Meillä tehohoitopotilaissa on merkittävä määrä 50–70-vuotiaita ihmisiä, ministeri pyöritteli.

Kiurulle tarjottiin tulkintaa, jonka mukaan STM esittäisi rokotteiden alueellista painottamista jo huhti–toukokuussa. Hän ei kuitenkaan halunnut lähteä arvioimaan, mitä esitetään. Hän painotti asiantuntijoiden kuuntelemista ja asian tarkastelua monesta kulmasta.

– Ja eikö olisi hienoa, että STM ja THL:kin pääsisivät tästä yksimielisyyteen, hän sanoi poistuessaan Säätytalolle.