Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kiuru: Taasko hallitus salaa koulutusleikkauksiaan?

Entinen opetusministeri Krista Kiuru sanoo hallituksen jälleen salailevan koulutuksen lisäleikkauksia.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd) kysyy, salaileeko Juha  Sipilän (kesk.) hallitus jälleen tekemiään koulutusleikkauksia. Kiuru muistuttaa, että Sipilän hallitus on luvannut olla leikkaamatta enää koulutuksesta, mutta jälleen kävi toisin. Hallituksen budjettiriihessä oikeistopuolueiden kaikki kärkitavoitteet toteutettiin, mutta koulutusleikkaukset jäivät.

– Lupaukset lopettaa suomalaisen sivistys- ja osaamistason leikkaus petettiin heti, kun vaakakupissa oli jotakin kokoomukselle, keskustalle ja perussuomalaisille tärkeämpää. Voi hyvin sanoa, että suomalaisen osaamistason tietoisella laskulla hallitus pystyy rahoittamaan esimerkiksi yllättävän jakovaran, kuten suurituloisten verojenkevennykset, kaikkein varakkaimpien perintöveron laskun ja suomalaisen maatalouden lisätuen. Moni on jo ehtinyt ihmetellä, mistä rahat saatiin vaikeina aikoina kokoon.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset päätettiin kaikesta kaunista puheesta huolimatta imuroida osaksi hallituksen jakovaraa.

– Lupauksista huolimatta kilpailukykysopimuksen vaikutukset eivät ole jäämässä kustannusneutraaleiksi kunnille ja monille muille koulutuksen järjestäjille. Olen pettynyt siihen, että hallitus päätti kaverikapitalismia noudattaen jättää kompensoimatta kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Hallitus päätti, että esimerkiksi yliopistot, ammattikorkeakoulut ja yksityiset koulutuksen järjestäjät eivät saakaan kilpailukykysopimuksen tuomia työnantajamaksujen helpotuksia käyttöönsä. Näin kiky-sopimus vaikuttaa suoraan valtionosuuksiin opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa siten, että yliopistoilta lähtee 13,9 miljoonaa ja ammattikorkeakouluilta 6,9 miljoonaa.

Hallituksen aiheuttamat leikkaukset opetusministeriön pääluokassa ovat yhteensä 59 miljoonaa euroa ensi vuonna kilpailukykysopimuksen varjolla. Mutta myös muita odottamattomia leikkauksia koulutukseen on taas luvassa. Kikyn johdosta leikataan esimerkiksi lukiokoulutuksesta 7,6 miljoonaa. Kiuru toteaa myös esimerkiksi hallituksen tekemien ammatillisen koulutuksen leikkausten nousevan yllättäen hallituksen budjettiehdotuksessa jopa 225 miljoonaan aiemmin puhutun 190 miljoonan sijaan.

– Säästöjä tulee ensi vuoden budjetissa jo tiedossa olevat hallitusohjelman mukaiset 190 miljoonaa euroa, mutta ennakkotiedoista poiketen kokonaissäästöt näyttävätkin nousevan yhteensä peräti 225 miljoonaan siksi, että kustannusjaon tarkistuksen myötä määrärahoista vähennetään 20 miljoonaa ja kilpailukykysopimuksen tuomaa etua, noin 15 miljoonaa, ei annetakaan ammatilliselle koulutukselle. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelma ja lähes koko nuorisotakuu ajetaan alas, vaikka hallitus nimeää nämä juuri toimiksi, millä työllisyyttä parannettaisiin. Kun huomioidaan myös ammatillisen työvoimakoulutuksen painotusten muutokset, todellisuudessa nuorten ja aikuisten mahdollisuus päästä ammatilliseen työvoimakoulutukseen kapenevat entisestään.

– Miten ihmeessä hallituksella on kanttia kieltää kilpailukykyapu ammatilliselta koulutukselta, kun hallitusohjelman kirjauksen ulkopuoliset säästöt suurenevat koko ajan ja uhkaavat jo nyt vakavasti alueellista saatavuutta? Hallituksen päätökset uhkaavat lakkauttaa joko 18 000 ammatillista koulutuspaikka tai 3 800 työpaikkaa oppilaitoksissa, eivätkä nämä luvut huomioi vielä edes uusia leikkauksia.

Lisää aiheesta

Kiuru arvostelee hallituksen tapaa tiedottaa koulutusleikkauksista vähitellen ja salaillen. Ihmeellistä salailua liittyy erityisesti kiky-sopimuksen kuntavaikutuksiin. Summat ja tulkinnat ovat viime päivinä vaihdelleet. Yllätys oli suuri, kun hallitus ilmoitti, kiky-vaikutukset jäävät kunnille kustannusneutraaleiksi.

– Jo seuraavana päivänä budjettiriihestä selvisi, että kunnat eivät jääkään ilman tappiota kiky-sopimuksen johdosta, sillä perjantai-iltana valtiovarainministeriön sivuille ilmestyi materiaalia, jossa kerrotaan tarkemmin kiky-vaikutuksista kuntatalouteen. Valtiovarainministeriön tietojen mukaan kiky-vaikutusten leikkaukset kuntatalouteen laskevat kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia vähintään 90 miljoonaa euroa. Kiuru arvioi, että tästä varhaiskasvatuksen ja peruspalveluiden osuus on 28 prosenttia. Näin lisäleikkauksia on luvassa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen tämän viikkoisten päätösten jälkeen.

Kiurun mukaan on erikoista, että koulutuksen kentällä joudutaan arvuuttelemaan päivästä toiseen todellisia leikkaussummia koulutukseen. Pettymyksen määrä suomalaisessa opettajakunnassa on ollut suuri, kun suurelle yleisölle paljastui, että Sipilän hallituksen haluamat julkisen sektorin palkanleikkaukset eivät hyödytäkään oppilaitosten talousarkea, eivätkä lisää tuottavuutta. Vaikka koulutusväki uskoi kiky-sopimuksella parantavansa työpaikkansa tuottavuutta, tosiasiassa palkanalennusten tuoma hyöty meneekin kiky-sopimuksen tavoitteista poiketen hallituksen pottiin. Olisi ollut vähintään oikein, että tällainen vedätys olisi ollut etukäteen tiedossa, Kiuru toteaa.

Olisi reilua ja oikein, että valtiovarainministeriön sivuilla kerrottaisiin välittömästi, millaisia leikkauksia kikyn johdolla todella tehdään koulutukseen tarkkoine summineen.

– Hallituksen on syytä panna tiedotus kuntoon. Monet esimerkit osoittavat, ettei koulutuksesta jo leikattuja summia näytä hallitsevan kukaan. Olisi reilua ja oikein, että valtiovarainministeriön sivuilla kerrottaisiin välittömästi, millaisia leikkauksia kikyn johdolla todella tehdään koulutukseen tarkkoine summineen. Lisäksi vallan on salattu se, että vuoden 2017 jälkeen kiky-vaikutukset moninkertaistuvat, kun ne lasketaan vuosille 2018–2020. Olisi vähintään korrektia kertoa kuntatyöntekijöille, miten tulevina vuosina työllisyys- ja kasvusopimus uhkaa muuttua hallituksen yksipuolisessa tulkinnassa työttömyyssopimukseksi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE