Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) muistutti heti kyselytunnin alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudesta suosituksesta käyttää kasvomaskia, ja se koskee myös kansanedustajia täysistuntosalissa. Silmämääräisesti katsottuna kaikki näyttivät noudattavan suositusta.

Alkutahdin itse keskustelulle antoi kokoomuksen Sofia Vikman, joka kysyi, mikä on hallituksen viesti huolestuneille vanhemmille, jos lapsi pelkää mennä kouluun kiusaamisen pelossa.

– Mitä hallitus tekee, jotta jokaisen lapsen koulurauha ja fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus turvataan?

– Jokainen yksittäinen vakava väkivallanteko tai kiusaaminen tarkoittaa sitä, että me yhteiskuntana olemme epäonnistuneet lasten oikeuksien turvaamisessa.

Hän luetteli toimia, joita hallitus on tekemässä tällä vaalikaudella: muun muassa oppilas- ja opiskeluhuollon resursseja lisätään ja niihin säädetään sitovat mitoitukset ja lisäpanostusta on laitettu oppilaiden tukeen niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa.

Kokoomuksessa aiheutti huolta se, että hallitus on siirtämässä koulupsykologit ja -kuraattorit maakunnallisiin sote-organisaatioihin rehtoreiden ulottumattomiin.

Anderssonin mukaan lähtökohta on se, että oppilashuollon palvelut säilyvät kouluissa riippumatta siitä, mikä organisaatio on työnantajana. Samaa painotti myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

– Hallituksen sote-esityksessä ei ole sellaista kohtaa, että kuraattorit ja psykologit siirrettäisiin kouluilta pois. Näin ei olla tekemässä.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) nosti esille nykypäivän ilmiön: sosiaalinen media on tehnyt kiusaamisesta entistäkin raadollisempaa.

– Se mahdollistaa kiusaamisen, joka tavoittaa uhrin kaikkialla, kotona, koulussa, vapaa-ajalla, aamulla, päivällä, yöllä. Sosiaalisen median kautta kiusaamis- ja väkivaltatilanteet levitetään myös muiden ihmisten katsottavaksi. Pahimmillaan tämä vaikuttaa kielteisesti lapsen terveyteen, hyvinvointiin ja koko loppuelämään.

Hän kysyi, mitkä ovat hallituksen välittömät toimet kiusaamisen, ja erityisesti sosiaalisen median aiheuttamien ongelmien poistamiseksi.

Andersson myönsi, että haasteita koulujen arjessa tuottaa se, että kiusaaminen on siirtynyt yhä voimakkaammin erilaisiin sosiaalisen median alustoihin. Hänen mukaansa Opetushallitus vahvistaa opettajien osaamista tämänkaltaisen kiusaamisen havaitsemisessa.

– Myöskin kodin ja koulun välinen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää tällaisen kiusaamisen havaitsemisessa. Lisäksi nuorisotyön toimijat toimivat yhä enemmän myös sosiaalisen median kanavissa, jotta nuoret voivat matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä, jos he joutuvat syrjinnän, kiusaamisen tai henkisen väkivallan kohteeksi.

Kristiina Salonen (sd.) totesi, että kiusaamisen taustalla on usein oman perheen pahoinvointia. Hän kysyi, mitä hallitus tekee perheiden tukemiseksi.

Ministeri Krista Kiuru muistutti, että lasten ongelmat ovat koko perheen ongelmia. Hänen mielestään oleellista on vastata perheiden palveluiden tarpeisiin. Tukitoimiin on Kiurun mukaan ryhdyttävä entistä varhaisemmassa vaiheessa eli heti, kun ongelmia alkaa ilmestyä.

Vantaalaiskoulussa epäillyt väkivallantekijät ovat alle 15-vuotiaita eikä tapaus siirry syyttäjälle syyteharkintaan. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) huomautti, että alle myös alle 15-vuotiaalle voi syntyä vahingonkorvausvastuu.

– Vanhempien pitäisi nyt muistuttaa, että ketään ei saa kiusata, koska siitä voi joutua vastuuseen. Vanhemmilla on vastuu lapsistaan, ja he voivat myös joutua vahingonkorvauksen maksajiksi, jos lapsi syyllistyy rikolliseen tekoon.

Perussuomalaiset ehdottivat järeitä keinoja kiusaamisen lopettamiseksi.

– Miksi hallitukselle ei kelpaa tehdyt avaukset, kuten se, että kiusaajan pitäisi vaihtaa koulua, eikä kiusatun, Jenna Simula (ps.) kysyi.

Andersson muistutti kutsuneensa kaikki eduskuntapuolueet mukaan laatimaan toimenpideohjelmaa kiusaamisen ja yksinäisyyden estämiseksi.

– Koulu ei voi pakottaa oppilasta vaihtamaan koulua, asiantuntijatkaan eivät kannata tällaisia keinoja, sillä kiusaaminen on monimutkainen ilmiö.

Simula myös nosti ongelmaksi vieraskielisten lasten määrän kasvun ja sanoi sen lisäävän turvattomuutta kouluissa kielimuurin ja kulttuurierojen takia.

Andersson totesi vierastavansa tällaista ajattelutapaa, jonka mukaan kiusaamisen syy olisi muualta tänne muuttaneet.

– Näin ei ole. Meillä on velvollisuus turvata aivan jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio taas ehdotti, että kännykät pysyvät kouluajan ulkopuolella. Li Andersson totesi, ettei ole saanut lakimuutosta toivovaa viestiä kentältä.

– Olen luottanut siihen, että opetusalan ammattilaiset pystyvät puuttumaan, jos kännykänkäyttö on häiritsevää.