Virasto on tutkinut velkomusoikeudenkäyntejä, joita perintätoimistot käyvät lakitoimistojensa avustamina tuhansittain joka vuosi.

Tulosten mukaan kanteissa on selkeä epätasapaino perintäyhtiöiden hyväksi. Harva kuluttaja osaa tai uskaltaa panna oikeudessa yhtiöille kampoihin, vaikka velasta tulisi ylisuuri tai perusteeton karhukirje.

Myös oikeus hyväksyy helposti perintäyhtiön vaatimukset, jos kuluttaja ei riitauta asiaa. Velkomuskanne käsitellään yleensä kevyessä summaarisessa menettelyssä, riidattomaksi oletettuna.

Kun oikeudesta tulee päätös, perintäyhtiö saa hakea rahoja vielä kalliimmin ulosoton kautta.

YHTIÖT VIEVÄT saatavansa herkästi oikeuteen tuttujen lakifirmojensa kautta, vaikka tietäisivätkin että perittävä summa on väärä tai kohtuuton. Moni yhtiö luottaa siihen, ettei asiakas kuitenkaan tohdi valittaa.

– Velkomusasian kantajalla on käytössään valmiit järjestelmät, edullinen ja riskitön menettely sekä mahdollisuus vetäytyä vaatimuksistaan ilman seuraamuksia. Vastaajalla eli tyypillisesti yksittäisellä kuluttajalla on puolestaan niukat tiedot ja riskinä kuluja, mikä heikentää hänen mahdollisuuksiaan puolustautua, sanoo KKV:n johtava asiantuntija Ari Luukinen tiedotteessa.

MONET OIKEUTEEN asti päätyneet velkomuskanteet koskevat kulutusluottoja, yritysten maksukortteja sekä pikavippejä.

Sadoissa tapauksissa asiakkaat ovat myös kiistäneet kanteet, mutta yhtiöt ovat silti jatkaneet niiden ajamista, ehkä toivoen että asiakas väsyisi käräjöinnin uhkaan.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää velkomuskanteiden summaaristen menettelyiden nykytilannetta huolestuttavana, ja toivoo lainsäätäjiltä pikaisia toimia vääristymien korjaamiseksi.

Etenkin velkomusoikeudenkäyntien perusteet pitää viraston mukaan selkeyttää sekä kuluttajien ja perintäyhtiöiden vastuita rajata paremmin.