Teatteri & Tanssi

Klemolan näytelmissä on aina sata lasissa – myös pihakaduilla ja kevytliikenteen väylillä

Sami Tirkkonen
Meri-Maija Näykki (vasemmalla takana), Miko Kivinen, Seija Pitkänen ja Annukka Blomberg esittävät teatteriesityksen harjoitusta Leea Klemolan näytelmässä Vaimoni, Casanova.
Sami Tirkkonen
Meri-Maija Näykki (vasemmalla takana), Miko Kivinen, Seija Pitkänen ja Annukka Blomberg esittävät teatteriesityksen harjoitusta Leea Klemolan näytelmässä Vaimoni, Casanova.
Sami Tirkkonen
Meri-Maija Näykki (vasemmalla takana), Miko Kivinen, Seija Pitkänen ja Annukka Blomberg esittävät teatteriesityksen harjoitusta Leea Klemolan näytelmässä Vaimoni, Casanova.

 

Tampereen Teatterikesässä viime vuosina eniten esille päässyt kotimainen näytelmäkirjailija-ohjaaja lienee Leea Klemola. Hän on ollut 2000-luvulla festivaalin vakiovieras Tampereen Teatterille tekemästään arktiseksi tragediaksi nimetystä kolmen näytelmän sarjasta lähtien. Kuvaavaa on, että kun sarjan avannutta ”Kokkola”-näytelmää ei kantaesitysvuonnaan hoksattu ottaa festivaaliohjelmistoon, se nähtiin Teatterikesässä muutama vuosi myöhemmin virolaistotetuksena. Kaksi muuta osaa olivat sitten jo itsestään selvästi mukana festivaalin ohjelmakartalla kantaesitysversioina.

Viime vuosina Klemolalle on ollut  melkein ”kotikenttänä” Kuopion kaupunginteatteri, jonne hän kirjoitti ja ohjasi muun muassa kaksi Jessika-näytelmänsä (”Jessika – vapaana syntyny”t”, ”Jessikan pentu). Kuopiossa sai viime syksynä ensi-iltansa myös Klemolan viimeisin näytelmä ”Vaimoni, Casanova”, joka nähtiin nyt Teatterikesässä. Kaupunginteatterin ohella tätä hurjastelua on ollut toteuttamassa kuopiolainen tanssiteatteri Minimi.

TEATTERI

Tampereen Teatterikesä

Leea Klemola: Vaimoni, Casanova

Ohjaus Leea Klemola – Lavastus Erkki Saarainen – Rooleissa Seija Pitkänen, Annukka Blomberg, Miko Kivinen, Antti Lahti, Meri-Maija Näykki, Aki Pirskanen, Jussi Konttinen

Mukana on ollut myös näytelmäkirjailija-näyttelijä Miko Kivinen, josta näyttää tulleen Klemolalle luottomies. Hän oli keskeisissä osissa niin itse kirjoittamassaan, Klemolan Korjaamo-teatterille tekemässäohjauksessa ”Miehen kuolema” (nähtiin myös Teatterikesässä 2014) kuin Klemolan Kansallisteatteri-debyytissä ”Maaseudun tulevaisuus” (2014). Nyt Kivinen esittää surkuhupaisaa Antero Jokinen -nimistä teatterityöläistä, joka kiipii narikkapojan tehtävistä ohjaamaan omaa sekopäistä Casanova-muunnelmaansa  – hoitaa toki ne narikkahommatkin siinä sivussa.

Hillitön henkilögalleria

Klemolan näytelmän  pää-ja nimihenkilö on kuitenkin entinen teatterinjohtaja ja näyttelijädiiva Kyllikki Lalla (mainio Seija Pitkänen), joka on lähetetty sairauslomalle eli käytännössä hyllytetty seksuaalisesta häirinnästä epäiltynä. Ensisijaisena kohteena on ollut teatterin vieraileva koreografi Ari Vierelä (Antti Lahti), mutta näyttämömiestenkin tiedetään olleen tulilinjalla.

Jokisen proggiksen apulaisohjaajana tekee opinnäytetyötään innokas ideatykki Maria Saarikettu (Meri-Maija Näykki) ja soppaa hämmentää myös Kyllikin aviomiesressukka Jukka (Annukka Blomberg), lääkäri, joka vähän mustankipeänä tulee valvomaan selkävaivaisen puolisonsa näyttämöllepaluuta.

Kaupunginteatterin  näyttämömiehistöön kuuluvat Ari Pirskanen ja Jussi Konttinen pääsevät tekemään myös puheroolit – tietysti näyttämömiehiä esittäen. Molemmat ansaitsevat täydet pisteet reippaasta heittäytymisestä mukaan Klemolan hurlu mheihin.

Tällaisella henkilögallerialla Klemola saa taas kerran viriteltyä  irrationaalisen teatterikarnevaalin, jossa melkein mikä vaan on mahdollista tai roolihenkilöille ei oikeasti mikään. Tragedia kääntyy vääjäämättä komediaksi ja joskus päinvastoinkin. Kovin järkeenkäypää juonta tai realismin itua esitystä seuratessa ei kannata kaivella, mutta teatteria teatterista -asetelma tarjoaa paljon satiirista ja parodista herkkua. Casanova-myyttikin saa perusteellista eli sekopäistä uudelleenarviointa, kun sukupuoliroolit ja historialliset faktat pannaan pyörimään Klemolan linkousohjelmassa 10 000 rpm.

Kaikesta järjettömyydestään ja poskettomista käänteistään huolimatta Vaimoni, Casanova on intensiivinen näytelmä. Klemolan kehittelemät kiharaiset  henkilösuhteet ja tutusti raisu eli roisi dialogi pitävät otteessaan eli viihdyttävät täydet kolme tuntia. Vauhdin tietoinen hidastaminen saa lopetuksen tuntumaan jopa vähän venytetyltä. Mutta niinhän se menee, että kun on vähintään sata lasissa tultu koko matka läpi valojen ja yli suojateiden, niin sääntöjen mukainen ajo tuntuu sen jälkeen pliisulta.

Klemolalla on nyt työn alla Aurinkoteatterin ja Teatterikorkeakoulun yhteistyönä toteutettava ”Baikal Brothers Ky”, jossa tehdään huimaa pakomatkaa Jumalan selän taa Siperiaan. Produktio on osa Teakin ”Lavat auki” -hanketta, jossa koulun opiskelijat pääsevät tekemään töitä yhdessä jonkun ”omakielisen ammattiohjaajan kanssa kansainvälisessä kontekstissa”. Tässä tapauksessa se on tarkoittanut eräänlaista leirikoulua eli koko  työryhmän yhteistä kaksiviikkoista reissua Siperiaan

.

 

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat