Kohu ”ideologisesti työttömästä” Ossi Nymanista: nyt puhuu nuori filosofitähti Frank Martela: ”Ihminen tarvitsee päämäärän, miksi nousta aamulla ylös”

Kuva: Jari Soini

Filosofi ja tietokirjailija Frank Martela kokee viimeaikaisen kohun ideologisista työttömistä ylimitoitetuksi. Kyse on kuitenkin hyvin marginaalisesta ilmiöstä. Keskustelu lähti liikkeelle kirjailija Ossi Nymanin haastattelusta Helsingin Sanomissa, jolle Nyman kertoi välttelevänsä työtarjouksia ja olevansa ideologisesti työtön.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz vastasi Nymanille sanomalla, että Nymanilla on kaikki vapaus heittäytyä työmarkkinoiden ulkopuolelle, kunhan ei tee sitä hänen rahoillaan.

– Paljon enemmän on ihmisiä, jotka ovat oikeutettuja työmarkkinatukeen, mutta he eivät nosta sitä. Paljon enemmän on myös niitä, jotka olisivat valmiita ottamaan vastaan minkä tahansa työn, Martela puolestaan muistuttaa.

Tällaiset uutiset vain lisäävät Martelasta kuilua työssäkäyvien ja työttömien välillä.

– Ihminen tarvitsee itselleen mielekästä tekemistä ja päämäärän, miksi nousta aamulla ylös. Olisi tärkeää tunnistaa, missä on hyvä.

Emme voi lopettaa teknologian kehitystä.

Ajatus siitä, että kaikille on olemassa töitä, ja työttömät pitää saada töihin kepillä ja porkkanalla on Martelasta vanhentunut ajatus. Kolmenkymmenen prosentin työttömyydestä voi tulla pysyvä olotila. Espanjassa tästä on nuorten kohdalla jo esimakua.

– Emme voi lopettaa teknologian kehitystä. Automatisaation myötä tulee iso joukko ihmisiä, joille ei löydy palkallista työtä.

Töiden katoaminen pakottaa miettimään yhteiskuntajärjestystä uudelleen. Globalisaation ja automatisaation hyödyt uhkaavat päätyä talouseliitin taskuun. Jos tällä eliitillä on liian läheiset suhteet politiikkoihin, voivat he Martelan mukaan muuttaa jatkuvasti sääntöjä heitä itseään suosivaksi, kuten Yhdysvalloissa.

– On elintärkeää, että yhteiskunta pyrkii tasoittamaan sosioekonomisia eroja.

Martela kiinnittäisi työllistämispolitiikassa erityisesti huomiota kannustinloukkojen purkamiseen ja ihmisten omaan mahdollisuuteen luoda työpaikkoja. Pelkän kokoaikatyön sijaan järjestelmän pitäisi paremmin mahdollistaa erilaisia ja eripituisia työsuhteita.

Sanon lapsille, että siivotaan, niin äiti tulee iloiseksi.

Martelalle mieluinen tutkimusaihe on hyvä elämä. Nykyisin onnellisuus tulvii joka tuutista. Martelan mielestä onnellisuus on vain yksi osa hyvää elämää. Sen tavoittelemiseen ei pidä takertua.

– Ihmisen ei pidä tuntea olevansa onnellinen, jos on juuri menettänyt työpaikkansa. Silloin saa olla oikeasti pettynyt ja vihainen.

Kun tietää, mitä itse haluaa, ja millaiset arvot ovat omassa elämässä tärkeitä, ei tule niin helposti verranneeksi itseään muihin. Hyvän tekeminen lisää omaakin hyvinvointia. Sen voi aloittaa vaikkapa pyrkimällä tietoisesti ilahduttamaan toista. Tätä menetelmää Martela on toteuttanut myös kotona siivoamisen suhteen.

– Sanon lapsille, että siivotaan, niin äiti tulee iloiseksi.

Kun ihminen kokee toisen tavalla tai toisella läheiseksi, hänellä on enemmän motivaatiota auttamiseen. Arjen pienet myötätuntoiset hetket lujittavat luottamustamme toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan.

– Luovuttamaton ihmisarvo on olemassa riippumatta ulkoisista tekijöistä tai toiminnasta. Se on pysyvä.

AVAINSANAT

Helsingin matkailu kaikkien aikojen kasvuennätykseen – pääkaupungissa yli 4 000 000 yöpymistä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ilmakuva talvisesta Katajanokasta Helsingistä tammikuussa.

Neljän miljoonan yöpymisen rajapyykki ylittyi ensimmäistä kertaa Helsingissä viime vuonna. Helsingin matkailulla menee muutenkin hyvin. Helsinki on Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki sekä Euroopan vilkkain matkustajasatama.

Kasvua Helsingin ennätyksellisessä matkailuvuodessa tuli yhteensä 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa yli neljää miljoonaa rekisteröityä yöpymistä pääkaupungin majoitusliikkeissä.

Koko pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin 5,3 miljoonaa yöpymistä. Helsinkiä voi pitää Suomen matkailun veturina, ja se näkyy erityisesti kansainvälisten yöpymisten osuudessa verrattuna muuhun Suomeen.

Kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat Helsingissä yhteensä 15 prosenttia ja kotimaisten matkailijoiden yöpymiset 10 prosenttia.

– Helsingin matkailulla menee nyt hyvin. Viime vuonna eniten matkailijoita saapui Venäjältä, Saksasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Japanista. Matkailijamäärät kasvoivat suhteessa eniten Venäjältä 37 % ja Kiinasta 31 %. Hyvä taloustilanne meille tärkeissä lähtömaissa on edesauttanut Helsingin ja Suomen ennätyksellisiä matkailulukuja, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto.

Helsingin vetovoimatekijä matkailumarkkinoilla on luonnonläheisyys yhdistettynä kiinnostavaan kaupunkikulttuuriin ja tapahtumatarjontaan. Elämyksellisyys sekä aidot kokemukset kiinnostavat matkailijoita entistä enemmän, ja kun Euroopan suosituimpia kaupunkikohteita vaivaa ongelmaksi kehittynyt liikaturismi. Helsingin kaltaiset pienemmät kaupungit pystyvät hyvin vastaamaan elämyksellisen matkailun vaatimuksiin.

Helsinki kasvaa kilpailijoitaan nopeammin.

Helsingin matkailu kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin naapuripääkaupunkien. Kööpenhaminassa yöpymiset kasvoivat 2 %, Oslossa 3 % ja Tallinnassa 3 %. Tukholmassa kasvua oli alustavan ennusteen mukaan noin kolme prosenttia. Helsingin kasvun jatkuvuuden turvaamiseksi majoituskapasiteetin kasvattamiseen ja matkailijoiden palveluihin on panostettava.

– Kun turvataan matkailun kestävä kasvu, vahvistetaan samalla koko kaupungin elinvoimaa. Meidän on varmistettava, että Helsingin majoituskapasiteetin kasvu jatkuu, matkailijoiden palveluita kehitetään ja että ne entistä paremmin vastaavat matkailijoiden tarpeita myös digitaalisesti. Matkailu on siirtynyt vahvasti digitaaliseen aikakauteen, joka asettaa uusia vaatimuksia matkailukohteille, Aalto sanoo.

90 miljoonaa odottaa yhä ottajiaan – ”Vaatii kylmähermoisuutta”

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Loimaalla pelatun Eurojackpotin suurvoittajat eivät ole vielä ilmoittaneet mitään itsestään. Viiden hengen porukkapeli toi 90 miljoonan euron jättipotin Suomeen toissa viikon perjantaina.

Veikkauksessa on jo kovasti odoteltu, milloin voittajat antaisivat kuulua itsestään, kertoo tiedottaja Pipsa Öhman.

– Totta kai tällaisten summien kohdalla otetaan yleensä aika pian yhteyttä, Öhman sanoo.

Koska pelaajat eivät käyttäneet Veikkaus-korttia, heidän pitää lunastaa voittonsa Veikkauksen pääkonttorista Helsingistä. Vaikka voittajat ilmoittautuisivat heti, he saisivat miljoonansa tililleen aikaisintaan 5. maaliskuuta, kun karenssiaika on päättynyt.

– Jotkut voittajat tekevät niin, että he ovat yhteydessä vasta noin kolmen viikon kuluttua (voitosta), koska rahaa ei kuitenkaan saisi aikaisemmin tililleen. Totta kai se vaatii kylmähermoisuutta, että pystyy olemaan sen tositteen kanssa. Suuri osa haluaakin päästä tositteesta nopeammin eroon.

Loimaan Prismassa pelattu täysosuma on Suomen suurin rahapelivoitto. Veikkaus järjestää voiton kunniaksi ilotulitusnäytöksen Loimaalla tulevana lauantaina. Massiivista ilotulitusta voi ihailla kymmenien kilometrien päästä, mikäli sääolot ovat suotuisat.

Öhmanin mukaan voittajien mahdollinen löytyminen ei vaikuta millään tavalla ilotulituksen järjestämiseen.

– Toivottavasti hekin tulevat sitä katsomaan tai innostuvat ilotulituksesta niin, että ottaisivat yhteyttä.

Keskustelua aiheesta

Raviradan katsomorakennus roihahti tuleen Oulussa – 25 asteen pakkanen vaikeutti pelastustöitä, vahingot merkittäviä

Kuva: LEHTIKUVA / JESSE JYRÄLÄ
Pelastuslaitos sammutti raviradan katsomoa Oulussa.

Oulussa Äimärautiontiellä oli yöllä tulessa raviradan katsomorakennus.

Päivystävä palomestari Hannu Timonen kertoo, että palossa tuhoutui täysin noin 100 neliömetrin toimistorakennus. Lisäksi katsomoon tulee merkittäviä savu- ja vesivahinkoja.

Pelastuslaitos sai tiedon suuresta rakennuspalosta kello kahdelta yöllä. Kello kuuden aikaan aamulla Timonen arvioi, että jälkisammutus kestää puoleen päivään saakka. Leviämisvaaraa ei enää ole.

Palon syttymissyystä ei ole vielä tietoa, mutta Timonen arvioi palon saaneen alkunsa toimistorakennuksesta. Kukaan ei loukkaantunut palossa.

Palopaikalla oli enimmillään 15 pelastuslaitoksen yksikköä, ja kello kuuden aikaan aamulla yksiköitä oli jäljellä vielä kymmenen. Kova pakkanen vaikeutti palon sammutusta. Kylmimmillään yöllä oli 25 astetta pakkasta.

Poliisi alkaa selvittää palon syttymissyytä, kun palo on saatu sammutettua.

Lännen media: Nuorten määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kasvanut huomattavasti – Ylilääkäri: Lapsiperheiden köyhyys johtaa lähetteiden lisääntymiseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti lähes koko maassa, kertoo Lännen Media sairaanhoitopiirien tietojen perusteella.

13–17-vuotiaita nuoria on tullut hoitoon lisää erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Lähetteiden määrä on kasvanut huomattavasti esimerkiksi Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Esimerkiksi Uudellamaalla jo lähes joka kymmenes 13–17-vuotias nuori oli viime vuonna psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakas, Lännen Media kertoo.

Pirkanmaalla nuoria tuli kaikkiin psykiatrian erikoissairaanhoidon palveluihin 37 prosenttia enemmän vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015.

Avohoidon lähetteet kasvoivat samassa ajassa 24 prosenttia. Varsinais-Suomessa lähetteiden määrässä oli puolestaan kasvua 25 prosenttia viime vuonna verrattuna vuoteen 2016.

Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimmät syyt nuoren psykiatriseen hoitoon.

Yksi selvä syy on suomalaisten köyhyys.

Nuorisopsykiatrit ovat ihmeissään, mistä nopea muutos johtuu.

– Olemme miettineet, miksi juuri nyt. Sellaista tutkimusnäyttöä ei ole, että nuorten mielenterveyden häiriöt olisivat lisääntyneet, sanoo ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistollisesta sairaalasta Lännen Medialle.

Kaltiala-Heino pitää yhtenä selvänä syynä suomalaislasten köyhyyttä: taloudellinen huono-osaisuus lapsiperheissä on lisääntynyt, ja se liittyy lähetteiden lisääntymiseen.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian linjajohtaja Klaus Rannan mukaan Suomessa ei oteta tarpeeksi vakavasti nuorten masennusta ja mielenterveyden häiriöitä. Erityisesti nuorten lähipalveluita on ylenkatsottu.

Poliisihallitus selvitti poliisien Facebook-keskusteluja – ”Vakava kirjallinen huomautus”

Kuva: AFP / Justin TALLIS

Poliisien suljetussa Facebook-ryhmässä käydyistä keskusteluista on annettu yhdelle poliisille vakava kirjallinen huomautus. Lisäksi viidelle poliisin palveluksessa olevalle virkamiehelle on annettu työnjohdollista ohjausta.

Poliisihallitus teki selvityksen poliisien Facebook-ryhmän keskusteluista. Selvitys käynnistettiin sen jälkeen, kun Long Play -julkaisussa uutisoitiin viime kesänä ryhmässä käydyistä epäasiallisista ja rasistisista keskusteluista.

Ryhmä ei ole poliisin virallinen ryhmä, mutta poliiseja koskee myös vapaa-ajalle ulottuva käyttäytymisvelvollisuus.