Kohuväite pääministerin miljardeista: Sipilä puolustautuu Demokraatille — ”Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia”

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi Demokraatille aiemmin viikolla julkisuudessa esitettyä tulkintaa, jonka mukaan pääministerille olisi luotu oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

Väitteen esitti lakimies Valtteri Aaltonen keskiviikkona blogikirjoituksessaan. Aaltosen mukaan tämä on budjetti on jo alkuvaiheessa kooltaan 2,4 miljardia euroa. SDP:n Helsingin piirihallituksen jäsen Aaltonen kirjoitti, kuinka eduskunta hyväksyi joulun alla hallituksen lakiesityksen 233/2016 muutoksiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettuun lakiin.

Muutosten ytimessä on Aaltosen mukaan omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän lanseeraama suunnitelma uudesta valtion sijoitusyhtiöstä, Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:stä. Aaltonen katsoo, että koska Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.

Pääministeri Sipilä sanoo Demokraatille sähköpostilla toimittamassaan vastauksessa, että kaiken lähtökohtana on valtio-omistajuuden aktivointi ja omistaja-arvon kasvattaminen.

— Työkalua käytetään ensisijaisesti yhtiöiden kehittämiseen ja valtioneuvoston erillisellä päätöksellä myös uuden yritystoiminnan synnyttämiseen. Esimerkkinä uudesta voi olla sote-ICT, Sipilä sanoo.

Aaltosen mielestä pääministeri Sipilä haluaa päästä toteuttamaan kärkihankkeitaan eduskunnasta riippumatta.

”Kun varojen käytön ulkopuolinen kontrolli on heikkoa, on myös vaara, että pääministerillä on paineita käyttää budjettiaan valtion kannalta parhaiden sijoitusten sijasta esimerkiksi puoluepoliittisesti innostavimpiin hankkeisiin.”

Lakimiesbloggari Saku Timonen kirjoitti aiheesta omassa blogissaan Image-lehdessä vielä suoremmin sanankääntein.

”On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.”

Timosen mukaan eduskunnasta ollaan tekemässä pelkkä keskustelukerho, jossa vaahdotaan sosiaalisen median tavoin maahanmuutosta, tasa-arvoisesta avioliitosta, abortista, eutanasiasta, pakkoruotsista ja milloin mistäkin mieliä kuohuttavasta aiheesta.

Pääministeri ei ymmärrä kritiikkiä.

— Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia, hän vastaa.

Sipilä viittaa vastauksessaan sekä valtion omistajapolitiikkaa koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen toukokuulta 2016 että Vaken toimintaohjeeseen joulukuulta 2016.

Periaatepäätöksessä lukee:

”Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri ja valtioneuvoston yleisistunto määräävät kehitysyhtiön päätöksiä koskevat periaatteet ja toimivaltuudet kehitysyhtiön hallitukselle omistusten lisäämiseen, vähentämiseen, äänivaltaosuuksien muutoksiin tai uuteen yritystoimintaan. Kehitysyhtiön tehtävänä on saada valtion yhtiöihin sijoittama pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin. Kehitysyhtiö voi tehdä sijoituksia sellaiseen yritystoimintaan, joka katsotaan elinkeinorakenteen uudistamisen ja muun yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tärkeäksi. Yhtiöiden määrältään tai merkitykseltään huomattavat ostot ja myynnit käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kehitysyhtiön yhtiöomistuksia koskevat päätökset tekee omistajaohjausministeri ja valtioneuvoston yleisistunto.”

Vaken ohjeessa linjataan, että päätöksenteko kehitysyhtiön yhtiövarallisuuden omistamisesta ja kehittämisestä on valtioneuvostolla.

”Valtioneuvoston yleisistunto määrittelee valtion omistajapolitiikkaa ja omistajaohjausta koskevat yleiset periaatteet ja toimiohjeet. Valtioneuvoston kanslia esittelee valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi ja päätettäväksi seuraavat kehitysyhtiötä koskevat asiat: osakeomistusten lisääminen ja vähentäminen, äänivallan muutokset, uuteen yritystoimintaan ryhtyminen (ml. yhtiöiden perustamiset), kehitysyhtiön tekemät osake- ja pääomasijoitukset. Kehitysyhtiön hallitus valmistelee kaikki esitykset ennen kuin esitykset toimitetaan valtioneuvoston kanslian valmisteltavaksi. Kehitysyhtiön hallitus esittää yhtiön osinko- ja pääomapalautusesitykset omistajan päätettäväksi samoin kuin velanottovaltuudet. Kaikki valtioneuvoston yleisistuntoon ratkaistavaksi esitettävät asiat käsitellään ensiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.”

Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa.

Aaltonen sanoo, että osasta asioista päättää omistajaohjausministeri yksin ja osasta taas Sipilän johtama valtioneuvoston yleisistunto. Vaken hallituksen nimittäminen on omistajaohjausministerin ratkaisuvallassa.

Vaken toimintaohjeessa sanotaan, että kehitysyhtiön perustama uusi yhtiö tai omistettuun yhtiöön tehtävä sijoitus voi jäädä kehitysyhtiön omistukseen, jos siitä on tarkoituksena kehitysvaiheen jälkeen luopua kokonaan tai osittain. Tarvittaessa kehitysyhtiön omistuksia voidaan siirtää suoraan valtion omistukseen.

”Valtion talousarviotalouden piiriin tuloutettavista osinko- ja myyntituotoista sekä kehitysyhtiölle uuteen sijoitustoimintaan jäävästä osuudesta päätetään aina tapauskohtaisesti vuosittaisessa valtion talousarviossa.”

Sipilä sanoo, että toimiohjeessa on kuvattu esimerkinomaisesti, mihin kehitysyhtiö voi sijoittaa.

— Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet  vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa. Kuten viime vaalikausi osoitti, pelkkä valtio-omistuksen vähentäminen onnistui ilman uusia työkalujakin.

Periaatepäätöksen mukaan kehitysyhtiön ostojen ja myyntien kassavirrat ovat budjettitalouden ulkopuolella. Aaltosen mukaan kehitysyhtiö on parlamentarismin kannalta sen verran harvinainen rakenne, että yhtiön toiminnalta on vaadittava suurinta mahdollista läpinäkyvyyttä niin eduskunnan kuin kansalaisten suuntaan.

Sipilä lisää vastauksessaan, että hänen johtamansa hallitus on päättänyt perustaa omistaja-ohjauksen parlamentaarisen neuvottelukunnan, jossa näistä asioista voidaan keskustella.

AVAINSANAT

Liikenne poikki rantaradalla – junat korvataan busseilla

Kuva: lehtikuva / teemu salonen
Rantarata on toistaiseksi poikki.

Helsingistä Turkuun kulkevan rantaradan liikenne on poikki tykkylumen kaatamien puiden takia, kertoo pelastuslaitos. Katko kestää arviolta kolme tuntia.

VR:n mukaan rantaradalla kulkevat junat korvataan busseilla. VR:n verkkosivuilta saa tietoa katkoksen vaikutuksista junaliikenteeseen muualla maassa.

Keskustelua aiheesta

”Surullista – tällaista ajattelua ei kaivata lisää” – lukiolaiset hiiltyivät ylioppilaslautakunnalle

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt tiivistää ylioppilastutkinnon aikataulua siten, että syksyllä 2018 ja keväällä 2019 kokeita järjestetään peräkkäisinä päivinä. Tähän asti koepäivien välissä on ollut yksi välipäivä.

Suomen lukiolaisten liitto (SLL) on huolissaan siitä, millaisen viestin tutkinnon aikataulun tiivistäminen lähettää lukiolaisille.

– Enemmän, nopeammin, tehokkaammin – tällaista ajattelua ei kaivata lisää jo valmiiksi kiireiseen ja stressaavaan lukio-opiskeluun, liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen puuskahtaa.

Liiton mielestä suunnan pitäisi olla päinvastainen:

– Meidän tulisi miettiä, miten ylioppilaskokeet ja sen käytännöt antaisivat opiskelijoille mahdollisuuden näyttää osaamisensa siten, ettei tutkintoon osallistuminen olisi niin kuormittava pänttäyspiikki.

Ei tällaisia päätöksiä voi tehdä opiskelijoiden palautetta kuuntelematta.

SLLn kyselyn mukaan välipäivät koetaan tärkeimmäksi keinoksi keventää ylioppilaskokeisiin liittyvää stressiä. Ylioppilastutkintolautakunta on viestinyt, että aikataulua on tiivistetty siten, että mahdolliset peräkkäiset välipäivät koskevat vain harvoja kokelaita. Esimerkiksi hajauttamalla kokeita usemmalle tutkintokerralle pystyy rakentamaan väljempää koeaikataulua.

Lukiolaisten liitto ei niele selitystä:

– Lukiolaisen pitäisi voida suunnitella kirjoitusaikataulunsa pääsääntöisesti sen mukaan, milloin kokee olevansa valmis kokeeseen. Välipäivien poistaminen tuo tähän suunnitteluun uuden pelaamisen elementin. Ymmärrän, että tässä haetaan kustannussäästöjä. On kuitenkin surullista, että se tehdään lukiolaisten hyvinvoinnin kustannuksella, Heiskanen ihmettelee.

Päätös syksyn 2018 aikataulun tiivistämisestä tehtiin jo vuosi sitten. SLL vaati tuolloin opiskelijoiden palautteen kuuntelemista ennen tiivistetyn aikataulun jatkamista. Näin ei tehty.

– Ei tällaisia päätöksiä voi tehdä opiskelijoiden palautetta kuuntelematta, Heiskanen painottaa.

Hän vaatii, että ensi vuonna on seurattava, miten aikataulun tiivistäminen vaikuttaa opiskelijoiden valintoihin ja jaksamiseen.

– Välipäivät on palautettava, mikäli niiden poistaminen osoittautuu vahingolliseksi opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta.

Lähdössä lennolle? Nyt kannattaa varautua sään tuomiin yllätyksiin Helsinki-Vantaalla

Kuva: lehtikuva / ville männikkö

Finavia kehottaa lentomatkustajia varautumaan tänään myöhästymisiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Lentoliikenne on toistaiseksi sujunut lumisateista huolimatta normaalisti. Iltapäivällä tuulen suunta uhkaa kuitenkin ennusteiden mukaan kääntyä, jolloin lentoasemalla täytyy mahdollisesti siirtyä käyttämään vain yhtä kiitotietä. Silloin luvassa olisi viivästyksiä lentoliikenteelle.

Finavia ei vielä osaa arvioida mahdollisten viivästysten mittaluokkaa. Lentoyhtiöt tekevät puolestaan päätökset siitä, peruvatko ne lentojaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuntaliitto selvitti: Peräti 91% kiittää erityisesti tätä kunnallista palvelua

Kuva: Jari Soini

Tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on kasvanut verrattuna tilanteeseen kaksi vuotta sitten, ilmenee Kuntaliiton kyselytutkimuksesta, johon vastasi 12 000 suomalaista. Kyselyyn vastanneista yhteensä 90 prosenttia arvioi olevansa tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin.

– Kuten aiemmissakin kyselyissä on ilmennyt, on tyytyväisyys suurinta niiden kuntalaisten keskuudessa, jotka ovat itse käyttäneet tiettyä kunnallista palvelua. Arviot kuntapalveluista ovat puolestaan kriittisempiä niiden kuntalaisten keskuudessa, jotka arvioivat yksittäistä kunnallista palvelua ainoastaan mielikuvien perusteella,Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

Kyselyn perusteella kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä kirjastopalveluihin (91%), jätehuoltoon (81%), äitiys- ja lastenneuvolaan (79%), kansalais- ja työväenopistoihin (79%) sekä liikuntapalveluihin (79%). Myös kierrätykseen ja esiopetukseen ollaan hyvin tyytyväisiä.

Tyytyväisyyden eroja selittävät erityisesti ikä ja ammatti, mutta myös sukupuoli ja äidinkieli.

Vähiten tyytyväisiä kuntalaiset olivat toimeentulotukeen, lapsiperheiden kotipalveluun, teiden ja katujen hoitoon sekä vanhusten laitoshoitoon.

Näistä palveluista toimeentulotuki on ainoa palvelu, johon suhtaudutaan pikemmin kriittisesti kuin positiivisesti. Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alussa. Kyselyn tulokset heijastavat siten muutosvaiheen tilannetta, Pekola-Sjöblom huomauttaa.

Kuntalaisilta kysyttiin mielipiteitä yhteensä 43 eri palvelusta, tyytyväisyydestä siihen ja palvelun saatavuudesta.

Tyytyväisyyden eroja selittävät erityisesti ikä ja ammatti, mutta myös esimerkiksi sukupuoli ja äidinkieli. Tyytyväisimpiä kunnallisiin palveluihin ovat vähintään 70-vuotiaat, kansa- tai peruskoulun käyneet ja eläkeläiset. Lisäksi naiset ovat jonkin verran tyytyväisempiä kuin miehet ja ruotsinkieliset tyytyväisempiä kuin suomenkieliset.

– Eri sektoreista suurimpia vaihteluita on nähtävissä sosiaalipalveluissa, vähiten kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa sekä teknisissä palveluissa, Pekola-Sjöblom kuvailee tuloksia.

Parhaat arviot palvelusta ja saavutettavuudesta annettiin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluille.

Ulkomaiset sijoitukset Suomeen jatkavat kasvuaan: 180 uutta ulkomaista yritystä marraskuun loppuun mennessä

Suomeen tehdyt ulkomaiset sijoitukset jatkavat kasvuaan, kertoo Finpro.

Suomeen oli tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä tullut jo 180 uutta ulkomaista yritystä. Suomeen jo aiemmin tulleet ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat tehneet tänä vuonna jo 150 jatkoinvestointia, mikä on näkynyt mittavina rekrytointeina.

Suomeen tehdyt ulkomaiset sijoitukset ovat kohdistuneet erityisesti rahoitus- ja vakuutustoiminnan yrityksiin ja muiden palveluiden yrityksiin.

Teollisuudessa eniten sijoituksia on tehty metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden yrityksiin.

Keskustelua aiheesta