tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kohuväite pääministerin miljardeista: Sipilä puolustautuu Demokraatille — ”Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia”

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi Demokraatille aiemmin viikolla julkisuudessa esitettyä tulkintaa, jonka mukaan pääministerille olisi luotu oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

Väitteen esitti lakimies Valtteri Aaltonen keskiviikkona blogikirjoituksessaan. Aaltosen mukaan tämä on budjetti on jo alkuvaiheessa kooltaan 2,4 miljardia euroa. SDP:n Helsingin piirihallituksen jäsen Aaltonen kirjoitti, kuinka eduskunta hyväksyi joulun alla hallituksen lakiesityksen 233/2016 muutoksiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettuun lakiin.

Muutosten ytimessä on Aaltosen mukaan omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän lanseeraama suunnitelma uudesta valtion sijoitusyhtiöstä, Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:stä. Aaltonen katsoo, että koska Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.

Pääministeri Sipilä sanoo Demokraatille sähköpostilla toimittamassaan vastauksessa, että kaiken lähtökohtana on valtio-omistajuuden aktivointi ja omistaja-arvon kasvattaminen.

— Työkalua käytetään ensisijaisesti yhtiöiden kehittämiseen ja valtioneuvoston erillisellä päätöksellä myös uuden yritystoiminnan synnyttämiseen. Esimerkkinä uudesta voi olla sote-ICT, Sipilä sanoo.

Aaltosen mielestä pääministeri Sipilä haluaa päästä toteuttamaan kärkihankkeitaan eduskunnasta riippumatta.

”Kun varojen käytön ulkopuolinen kontrolli on heikkoa, on myös vaara, että pääministerillä on paineita käyttää budjettiaan valtion kannalta parhaiden sijoitusten sijasta esimerkiksi puoluepoliittisesti innostavimpiin hankkeisiin.”

Lakimiesbloggari Saku Timonen kirjoitti aiheesta omassa blogissaan Image-lehdessä vielä suoremmin sanankääntein.

”On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.”

Timosen mukaan eduskunnasta ollaan tekemässä pelkkä keskustelukerho, jossa vaahdotaan sosiaalisen median tavoin maahanmuutosta, tasa-arvoisesta avioliitosta, abortista, eutanasiasta, pakkoruotsista ja milloin mistäkin mieliä kuohuttavasta aiheesta.

Pääministeri ei ymmärrä kritiikkiä.

— Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia, hän vastaa.

Sipilä viittaa vastauksessaan sekä valtion omistajapolitiikkaa koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen toukokuulta 2016 että Vaken toimintaohjeeseen joulukuulta 2016.

Periaatepäätöksessä lukee:

”Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri ja valtioneuvoston yleisistunto määräävät kehitysyhtiön päätöksiä koskevat periaatteet ja toimivaltuudet kehitysyhtiön hallitukselle omistusten lisäämiseen, vähentämiseen, äänivaltaosuuksien muutoksiin tai uuteen yritystoimintaan. Kehitysyhtiön tehtävänä on saada valtion yhtiöihin sijoittama pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin. Kehitysyhtiö voi tehdä sijoituksia sellaiseen yritystoimintaan, joka katsotaan elinkeinorakenteen uudistamisen ja muun yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tärkeäksi. Yhtiöiden määrältään tai merkitykseltään huomattavat ostot ja myynnit käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kehitysyhtiön yhtiöomistuksia koskevat päätökset tekee omistajaohjausministeri ja valtioneuvoston yleisistunto.”

Vaken ohjeessa linjataan, että päätöksenteko kehitysyhtiön yhtiövarallisuuden omistamisesta ja kehittämisestä on valtioneuvostolla.

”Valtioneuvoston yleisistunto määrittelee valtion omistajapolitiikkaa ja omistajaohjausta koskevat yleiset periaatteet ja toimiohjeet. Valtioneuvoston kanslia esittelee valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi ja päätettäväksi seuraavat kehitysyhtiötä koskevat asiat: osakeomistusten lisääminen ja vähentäminen, äänivallan muutokset, uuteen yritystoimintaan ryhtyminen (ml. yhtiöiden perustamiset), kehitysyhtiön tekemät osake- ja pääomasijoitukset. Kehitysyhtiön hallitus valmistelee kaikki esitykset ennen kuin esitykset toimitetaan valtioneuvoston kanslian valmisteltavaksi. Kehitysyhtiön hallitus esittää yhtiön osinko- ja pääomapalautusesitykset omistajan päätettäväksi samoin kuin velanottovaltuudet. Kaikki valtioneuvoston yleisistuntoon ratkaistavaksi esitettävät asiat käsitellään ensiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.”

Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa.

Aaltonen sanoo, että osasta asioista päättää omistajaohjausministeri yksin ja osasta taas Sipilän johtama valtioneuvoston yleisistunto. Vaken hallituksen nimittäminen on omistajaohjausministerin ratkaisuvallassa.

Vaken toimintaohjeessa sanotaan, että kehitysyhtiön perustama uusi yhtiö tai omistettuun yhtiöön tehtävä sijoitus voi jäädä kehitysyhtiön omistukseen, jos siitä on tarkoituksena kehitysvaiheen jälkeen luopua kokonaan tai osittain. Tarvittaessa kehitysyhtiön omistuksia voidaan siirtää suoraan valtion omistukseen.

”Valtion talousarviotalouden piiriin tuloutettavista osinko- ja myyntituotoista sekä kehitysyhtiölle uuteen sijoitustoimintaan jäävästä osuudesta päätetään aina tapauskohtaisesti vuosittaisessa valtion talousarviossa.”

Sipilä sanoo, että toimiohjeessa on kuvattu esimerkinomaisesti, mihin kehitysyhtiö voi sijoittaa.

— Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet  vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa. Kuten viime vaalikausi osoitti, pelkkä valtio-omistuksen vähentäminen onnistui ilman uusia työkalujakin.

Periaatepäätöksen mukaan kehitysyhtiön ostojen ja myyntien kassavirrat ovat budjettitalouden ulkopuolella. Aaltosen mukaan kehitysyhtiö on parlamentarismin kannalta sen verran harvinainen rakenne, että yhtiön toiminnalta on vaadittava suurinta mahdollista läpinäkyvyyttä niin eduskunnan kuin kansalaisten suuntaan.

Sipilä lisää vastauksessaan, että hänen johtamansa hallitus on päättänyt perustaa omistaja-ohjauksen parlamentaarisen neuvottelukunnan, jossa näistä asioista voidaan keskustella.

AVAINSANAT

Kuinka Turun puukkoisku eteni? – Hyökkääjää takaa-ajanut torimyyjä: ”Nainen yritti rimpuilla, mutta ei päässyt mitenkään irti”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Turussa todistettiin viime perjantaina poikkeuksellista siviilirohkeutta marokkolaistaustaisen miehen hyökättyä veitsellä aseistettuna kymmenen sattumanvaraisesti valikoituneen uhrin kimppuun.

Turun kauppatorilta hyökkääjän perään lähti joukko, jonka tavoitteena oli pysäyttää iskun tekijä ja varoittaa muita vaarasta. Kanta- sekä maahanmuuttajataustaisista suomalaisista koostuneessa takaa-ajajien ryhmässä oli mukana myös 24-vuotias kurditaustainen torikauppias Arya Rashidi.

Vuonna 2001 Suomeen muuttanut Rashidi oli halukas käymään perjantain tapahtumakulun Demokraatin kanssa vielä kertaalleen läpi, vaikka vahvan turun murteen takaa kuuluikin väsymystä sekä ahdistuneisuutta.

Rashidi oli tapahtumien alkaessa juuri saapumassa pakettiautolla Turun torilla sijaitsevan myyntipisteensä luokse.

– Kun olin saanut taskuparkkeerattua torikuorma-auton viereen, huuto alkoi, Rashidi muistelee.

Hän katsoi ikkunasta ulos vasemmalle ihmisten juostessa ja huutaessa.

– Nainen, joka vielä hetki sitten oli seissyt tutulla paikallaan torilla, makasi maassa. Ajattelin heti, että jotain on tapahtunut.

Rashidi kertoi katsoneensa tarkemmin ikkunasta ja kuulleensa vieraankielistä huutoa. Hänen mukaansa jihadistitaistelijoille tyypillinen ”Allāhu ʾakbar” –huuto kuului selvästi. Viranomaiset eivät ole vielä vahvistaneet huutoa.

– Hyökkäys tapahtui hyvin lähellä autoani. Pelästyin itsekin ja hyppäsin autosta ulos oikeanpuoleisesta ovesta. Jos olisin mennyt ulos kuljettajan ovesta, hyökkääjä olisi voinut juosta minua kohti.

Tapahtumat kulkivat hyvin nopeasti ja hänellä on varsin hämärät muistikuvat kaikesta.

Rashidi toteaa useaan otteeseen haastattelun aikana, että tapahtumat kulkivat hyvin nopeasti ja hänellä on varsin hämärät muistikuvat kaikesta.

Tultuaan ulos autosta hän kertoo juosseensa omalle kojulleen ja varoittaneen muita torimyyjiä sekä oman kojun väkeä tilanteesta.

– Ihmisiä lähti hyökkääjän perään ja joku heitti häntä tuolilla.

Hyökkääjä lähti Rashidin kertoman mukaan juoksemaan kohti torin kulmalla olevaa Hesburgeria ja otti naista takaapäin kiinni puukottaen tätä ylävartalon alueelle.

– Nainen yritti rimpuilla, mutta ei päässyt mitenkään irti. Minulla on sellainen muistikuva, että joku yritti mennä auttamaan naista. Tilanne tapahtui niin nopeasti, että on vaikea muistaa.

– Kaikki olivat ihan shokissa, eikä kukaan tiennyt mitä tehdä.

Rashidi muistelee lähteneensä juoksemaan hyökkääjän perään, joka liikkui tässä vaiheessa Finnkinolle päin.

– Matkalla sain suoraan vauhdista kantasuomalaiselta mieheltä pesäpallomailan sitä pyytäessäni.

”Huutelimme ihmisille, että varokaa ja väistäkää, miehellä on puukko.”

Rashidi ei tarkkaan muista, minkälainen ryhmä hyökkääjän perään torilta lähti. Ryhmässä oli kuitenkin sekä kantasuomalaisia, että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

– Juostessa ei paljon kiinnittänyt huomiota siihen, ketä mukana oli. Yhden toisen torimyyjän kuitenkin muistan, hän antoi myöhemmin ensiapua yhdelle uhreista.

– Huutelimme ihmisille, että varokaa ja väistäkää, miehellä on puukko.

Hänen mukaansa iskun tekijä oli koko ajan hieman jahtaajia edellä. Takaa-ajajat kuitenkin varoittivat muita kaupunkilaisia uhkaavasta vaarasta.

– Poliisit kiittelivätkin, että lähdimme perään. Takaa-ajo helpotti heidänkin toimintaansa, he tiesivät missä hyökkääjä juoksee.

”Hyökkääjä oli iskemässä naista jo uudemman kerran, jolloin poliisin oli pakko ampua.”

Tapahtuvat veivät hyökkääjän sekä takaa-ajajat Turun puutorille. Sinne saapuessaan Rashidi kertoo nähneensä yhden uhreista jo makaavan maassa hyökkääjän ollessa puolestaan jo seuraavan päällä. Tällöin myös ensimmäinen poliisipartio saapui paikalle.

– Poliisi huusi hänelle varoitussanoja, joita en tarkkaan muista. Hyökkääjä oli iskemässä naista jo uudemman kerran, jolloin poliisin oli pakko ampua. Hyökkääjä oli tuolloin uhrin päällä, aika matalalla. Poliisi toimi mielestäni tilanteessa erittäin hienosti.

– Kuulin laukauksen viiden tai kymmenen metrin päästä. Poliisin rynnätessä hyökkääjän päälle tilanne oli sekava. Joku veti myös viimeisen uhrin pois tilanteesta kauemmas hyökkääjästä. Muiden partioiden saapuessa paikalle, tilanne saatiin rauhoittumaan.

Rashidi kertoo ihmisten olleen avuliaita ja antaneen uhreille ensiapua ja johdattaneen hoitohenkilökuntaa apua tarvitsevien luokse. Hän itse lähti pian takaisin torille, ja antoi matkalla pesäpallomailan takaisin sen oikealle omistajalle.

– Torilla katsoimme tapahtumia ja myös sinne tuli ambulansseja seuraamaan tilannetta. Koko tapaus oli kauheaa nähdä. En olisi uskonut, että Suomessa tapahtuu tällaista vaikka oletettavissa olikin, että jotain voi tapahtua.

AVAINSANAT

Pakolaisena Suomeen 9-vuotiaana tullut Berhan Ahmadi: ”Aloin vapista”, kun tapasin neljä puukoniskua saaneen Hassanin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Turkulaistunut Irakin kurdi Berhan Ahmadi kertoo poistuneensa viime perjantaisen iskun tekopaikalta vain hetkeä ennen, kun marokkolaistaustainen pääepäilty hyökkäsi veitsellä aseistettuna kymmenen sattumanvaraisesti valikoituneen uhrin kimppuun.

– Olin juuri lähtenyt Turun torilta pois kaverini kyydillä. Satuin välittömästi huomaamaan kännykästäni uutisotsikon tapahtumasta, enkä ollut uskoa sitä todeksi. Etenkin, kun olin itse vain hetki sitten ollut paikalla, hieman yli 9-vuotiaana Suomeen pakolaisena muuttanut Ahmadi kertaa.

– Tapahtuma tuli shokkina. Ajattelin vain, ettei tämä ole mahdollista. Olen edelleen tilanteen jäljiltä hieman pimennossa. Unetkin ovat olleet mitä ovat.

Vuonna 2016 uusturkulaiseksi valittu Ahmadi sanoo muutaman hänen ystävänsä työskentelevän Turun kauppatorilla myyjänä ja heidän olleen paikalla iskun alkaessa. Heidän kanssaan Ahmadi ehti keskustella jo viikonlopun aikana.

– Eräs kurdiystäväni lähti jahtaamaan tekijää ilmeisesti toiselta sivulliselta saamansa mailan kanssa.

Ahmadi kertoo olevansa ylpeä maahanmuuttajataustaisista suomalaisista.

Mediassa on kerrottu tekijää torilta jahtaamaan lähteneistä henkilöistä, jotka yrittivät pysäyttää puukottajan ja varoittaa muita vaarasta. Astaloiden ja mailojen kanssa tekijän perässä juosseiden joukossa on kerrottu ensisijaisesti olleen maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

Ahmadi kertoo olevansa ylpeä maahanmuuttajataustaisista suomalaisista sekä ulkomaalaisista, jotka riskeerasivat tilanteessa henkensä pyrkiessään auttamaan. Hän näkee asiassa ilmenneen myös positiivisen puolen.

– Tilanteesta näki, että Suomi on meidän kaikkien koti. Kun maahanmuuttajataustaiset ihmiset ottivat tilanteessa riskin, tuli todistetuksi inhimillisyyden ja toistemme välittämisen olemassaolo.

– Tietysti tapauksen seurauksena on tullut myös vihamielisiä yhteydenottoja. Tiedän kuitenkin enemmistön suomalaisista olevan sitä mieltä, että pystymme Suomessa elämään kaikki yhdessä. Uskon vahvasti, että yhdessä voimme viedä yhteiskuntaa eteenpäin.

Yhteiskunta ei kuitenkaan saa hänen mukaansa jäädä toimettomaksi. Ahmadin mielestä nyt pitäisi ehdottomasti nostaa turvallisuuskynnystä korkeammalle. Turvapaikkapäätöksiä pitäisi viedä entistä nopeammin eteenpäin.

– Turvapaikkahakijoiden joukkoon on sulautunut ääriajatuksia omaavia henkilöitä. Nämä henkilöt ovat niitä, jotka eivät ole tässä yhteiskunnassa mukana. Jos heille annetaan kielteinen päätös, niin riski on suuri.

– Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus on ykkösjuttu ja on ikävää, että pieni joukko radikalisoituneita tahraa kaikkien maahanmuuttajien maineen.

Kielipakko on saatava.

Myös kotouttamistoimilla on hänen mukaansa keskeinen rooli riskien ennaltaehkäisemisessä. Jotta vastaavilta tapauksilta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä, on turvapaikanhakijoiden päästävä osaksi yhteiskuntaa. Konkreettisena keinona Ahmadi korostaa kielen opiskelua.

– Kielipakko on saatava. Pysyvää oleskelulupaa ei pitäisi myöntää ennen kuin tietyt kielivaatimukset täyttyvät. Kieli on avain moneen oveen. Tämä olisi myös helppo toteuttaa valtakunnallisesti. Kun suomen oppii, niin kaikki muut asiat tulevat perässä.

Terroristisina murhina tutkittavien tekojen seurauksena sunnuntaina järjestettiin valtakunnallinen hiljainen hetki. Ahmadi hiljentyi kunnioittamaan uhrien muistoa Turun kauppatorille.

Tapahtumaan Turussa osallistui myös pyörätuolissa sairaalasta kotiutunut ruotsalainen Hassan Zubieri, joka sai perjantaina neljä puukoniskua yrittäessään pelastaa ensimmäiseksi uhriksi joutunutta naista. Nainen menehtyi myöhemmin Zubierin käsivarsille.

– Tavatessani Hassanin aloin vapista. Hänellä oli minulle vain yksi viesti: Yritin tehdä kaikkeni pelastaakseni naisen. Tapaaminen oli rankka, Ahmadi huokaisee.

– Näin rohkeita miehiä me tarvitsemme maailmassa. Moni meistä ei pysty tuollaiseen tekoon.

SDP:n riveissä ensimmäistä kautta Turun kaupunginvaltuutettuna toimiva Ahmadi suunnittelee paraikaa aloitetta suuremman muistokonsertin järjestämisestä iskun uhreille ja sankareille.

– Pelolle ei saa nyt antaa valtaa. Tavoitteena on nyt tehdä Turusta yhtenäisempi ja tukea yhtenäisyyttä ja rakkautta. Emme saa lannistua, sillä olemme kaikki täällä yhdessä.

Poliisi palaa tänään normaalivalmiuteen korotetusta valmiustasosta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo Twitterissä, että poliisi palaa tänään normaalivalmiuteen korotetusta valmiustasosta. Valmiustasoa korotettiin perjantaina Turun puukotusten takia.

Keskustelua aiheesta

Poliisin voimankäyttö Turussa ei aiheuta jatkotoimia – pääepäilty taltutettiin yhdellä laukauksella

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Poliisin voimankäyttö Turun puukotusjutussa ei aiheuta toimenpiteitä, Valtakunnansyyttäjänvirasto tiedottaa. Terrorismirikosasian käsittelee apulaisvaltakunnansyyttäjän johtama syyttäjäryhmä, joka pitää tiivistä yhteyttä tutkintaan.

Murhina ja murhan yrityksinä tutkittavina olevia puukotuksia epäillään terroristisessa tarkoituksessa tehdyiksi rikoksiksi, joita koskevan syytteen nostamisesta päättää tavanomaisista rikoksista poiketen valtakunnansyyttäjä. Mukana on kaksi terrorismirikoksiin erikoistuvaa syyttäjää.

DW: Turun epäilty puukottaja tuli Suomeen Saksasta

Turun puukkoiskun pääepäilty on tullut Suomeen Saksan kautta, kirjoittaa Deutche Welle -lehti.

Lehti viittaa ministeriön tietoihin, joiden mukaan mies tuli Saksaan vuodenvaihteessa 2015–2016. Lehden mukaan mies rekisteröitiin Saksaan siellä ollessaan, vaikka hän ei hakenut turvapaikkaa maassaoloaikanaan.

Mieheltä on otettu dna-näytteet ja biometriset tunnisteet henkilöllisyyden varmistamiseksi.

Deutsche Wellen asiaa koskevasta tviitistä kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta