reijo_frank

Kohuväite pääministerin miljardeista: Sipilä puolustautuu Demokraatille — ”Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia”

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi Demokraatille aiemmin viikolla julkisuudessa esitettyä tulkintaa, jonka mukaan pääministerille olisi luotu oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

Väitteen esitti lakimies Valtteri Aaltonen keskiviikkona blogikirjoituksessaan. Aaltosen mukaan tämä on budjetti on jo alkuvaiheessa kooltaan 2,4 miljardia euroa. SDP:n Helsingin piirihallituksen jäsen Aaltonen kirjoitti, kuinka eduskunta hyväksyi joulun alla hallituksen lakiesityksen 233/2016 muutoksiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettuun lakiin.

Muutosten ytimessä on Aaltosen mukaan omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän lanseeraama suunnitelma uudesta valtion sijoitusyhtiöstä, Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:stä. Aaltonen katsoo, että koska Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.

Pääministeri Sipilä sanoo Demokraatille sähköpostilla toimittamassaan vastauksessa, että kaiken lähtökohtana on valtio-omistajuuden aktivointi ja omistaja-arvon kasvattaminen.

— Työkalua käytetään ensisijaisesti yhtiöiden kehittämiseen ja valtioneuvoston erillisellä päätöksellä myös uuden yritystoiminnan synnyttämiseen. Esimerkkinä uudesta voi olla sote-ICT, Sipilä sanoo.

Aaltosen mielestä pääministeri Sipilä haluaa päästä toteuttamaan kärkihankkeitaan eduskunnasta riippumatta.

”Kun varojen käytön ulkopuolinen kontrolli on heikkoa, on myös vaara, että pääministerillä on paineita käyttää budjettiaan valtion kannalta parhaiden sijoitusten sijasta esimerkiksi puoluepoliittisesti innostavimpiin hankkeisiin.”

Lakimiesbloggari Saku Timonen kirjoitti aiheesta omassa blogissaan Image-lehdessä vielä suoremmin sanankääntein.

”On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.”

Timosen mukaan eduskunnasta ollaan tekemässä pelkkä keskustelukerho, jossa vaahdotaan sosiaalisen median tavoin maahanmuutosta, tasa-arvoisesta avioliitosta, abortista, eutanasiasta, pakkoruotsista ja milloin mistäkin mieliä kuohuttavasta aiheesta.

Pääministeri ei ymmärrä kritiikkiä.

— Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia, hän vastaa.

Sipilä viittaa vastauksessaan sekä valtion omistajapolitiikkaa koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen toukokuulta 2016 että Vaken toimintaohjeeseen joulukuulta 2016.

Periaatepäätöksessä lukee:

”Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri ja valtioneuvoston yleisistunto määräävät kehitysyhtiön päätöksiä koskevat periaatteet ja toimivaltuudet kehitysyhtiön hallitukselle omistusten lisäämiseen, vähentämiseen, äänivaltaosuuksien muutoksiin tai uuteen yritystoimintaan. Kehitysyhtiön tehtävänä on saada valtion yhtiöihin sijoittama pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin. Kehitysyhtiö voi tehdä sijoituksia sellaiseen yritystoimintaan, joka katsotaan elinkeinorakenteen uudistamisen ja muun yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tärkeäksi. Yhtiöiden määrältään tai merkitykseltään huomattavat ostot ja myynnit käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kehitysyhtiön yhtiöomistuksia koskevat päätökset tekee omistajaohjausministeri ja valtioneuvoston yleisistunto.”

Vaken ohjeessa linjataan, että päätöksenteko kehitysyhtiön yhtiövarallisuuden omistamisesta ja kehittämisestä on valtioneuvostolla.

”Valtioneuvoston yleisistunto määrittelee valtion omistajapolitiikkaa ja omistajaohjausta koskevat yleiset periaatteet ja toimiohjeet. Valtioneuvoston kanslia esittelee valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi ja päätettäväksi seuraavat kehitysyhtiötä koskevat asiat: osakeomistusten lisääminen ja vähentäminen, äänivallan muutokset, uuteen yritystoimintaan ryhtyminen (ml. yhtiöiden perustamiset), kehitysyhtiön tekemät osake- ja pääomasijoitukset. Kehitysyhtiön hallitus valmistelee kaikki esitykset ennen kuin esitykset toimitetaan valtioneuvoston kanslian valmisteltavaksi. Kehitysyhtiön hallitus esittää yhtiön osinko- ja pääomapalautusesitykset omistajan päätettäväksi samoin kuin velanottovaltuudet. Kaikki valtioneuvoston yleisistuntoon ratkaistavaksi esitettävät asiat käsitellään ensiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.”

Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa.

Aaltonen sanoo, että osasta asioista päättää omistajaohjausministeri yksin ja osasta taas Sipilän johtama valtioneuvoston yleisistunto. Vaken hallituksen nimittäminen on omistajaohjausministerin ratkaisuvallassa.

Vaken toimintaohjeessa sanotaan, että kehitysyhtiön perustama uusi yhtiö tai omistettuun yhtiöön tehtävä sijoitus voi jäädä kehitysyhtiön omistukseen, jos siitä on tarkoituksena kehitysvaiheen jälkeen luopua kokonaan tai osittain. Tarvittaessa kehitysyhtiön omistuksia voidaan siirtää suoraan valtion omistukseen.

”Valtion talousarviotalouden piiriin tuloutettavista osinko- ja myyntituotoista sekä kehitysyhtiölle uuteen sijoitustoimintaan jäävästä osuudesta päätetään aina tapauskohtaisesti vuosittaisessa valtion talousarviossa.”

Sipilä sanoo, että toimiohjeessa on kuvattu esimerkinomaisesti, mihin kehitysyhtiö voi sijoittaa.

— Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet  vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa. Kuten viime vaalikausi osoitti, pelkkä valtio-omistuksen vähentäminen onnistui ilman uusia työkalujakin.

Periaatepäätöksen mukaan kehitysyhtiön ostojen ja myyntien kassavirrat ovat budjettitalouden ulkopuolella. Aaltosen mukaan kehitysyhtiö on parlamentarismin kannalta sen verran harvinainen rakenne, että yhtiön toiminnalta on vaadittava suurinta mahdollista läpinäkyvyyttä niin eduskunnan kuin kansalaisten suuntaan.

Sipilä lisää vastauksessaan, että hänen johtamansa hallitus on päättänyt perustaa omistaja-ohjauksen parlamentaarisen neuvottelukunnan, jossa näistä asioista voidaan keskustella.

AVAINSANAT

Porojen laiduntaminen puhuttaa lumien sulaessa

Vaikka turisti pysähtyykin ottamaan porosta kuvaa peltoaukealla viljelijää näky ei ilahduta. Kevään tullessa paljastuvat porojen viljelyksille aiheuttamat vahingot.

– Jos talvella vähän lumen aikaan poljetaan tai kaivetaan peltoja, voi tulla jääpolte, joka tuhoaa kasvustoa, ja pelto routii enemmän. Porojen kaivaminen voi huonontaa kesäistä kasvua, kuusamolainen maanviljelijä Tuomo Pulkkanen sanoo.

Poronhoitoalueella paliskuntien velvollisuutena on aidata alueet, joissa porot aiheuttavat vahinkoa. Paraskaan aita ei kaikkia porovahinkoja estä.

– Porot aitaan ja ihmiset vapaaksi. Kielletään porojen vapaa laiduntaminen saamelaisalueen ulkopuolella. Liikenteen porovahingot kyseisen alueen paliskunnan korvattavaksi, niin silloin poromiehillä olisi intressiä ajaa ne porot pois tieltä, Pulkkanen lataa.

Tuomo Pulkkanen uskoo poronomistajien mailla tapahtuvan aitauksen vähentävän ratkaisevasti porojen aiheuttamia vahinkoja. Radikaali muutos vaatisi kuitenkin muutosta poronhoitolakiin.

”Joku ei syystä tai toisesta tykkää poroista.”

Valtio tarjoaa ensiavuksi ristiriitoihin porotalouden neuvottelufoorumia, joka tuo saman pöydän ääreen virkamiesten lisäksi paliskuntien ja maanviljelijöiden edustajat.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila toivoo poronhoidon neuvottelufoorumista käytännön tuloksia.

– Minun toiveeni on, että foorumissa päästään käsiksi konkreettisiin ongelmiin. Osassa kohteista porot aiheuttavat ongelmia, mutta osa tapauksista johtuu siitä, että joku ei syystä tai toisesta tykkää poroista. Keskustelua porovahingoista on käyty aina, Ollila huomauttaa.

Paliskunnilta ei irtoa ymmärrystä porojen laajamittaiselle aitaamiselle.

– Jos porojen täydellisestä aitaamisesta jollain alueella puhutaan, silloin puhutaan poronhoidon lopettamisesta kyseisellä alueella. Porojen aitaaminen on mahdotonta, sanoo Paliskuntien yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.

Poronhoitoalueella porot saavat liikkua vapaasti.

Suomessa on noin 193 000 poroa. Poronhoitoalue kattaa yli kolmanneksen Suomen pinta-alasta

Alue käsittää Lapin maakunnan (Kemi-Tornion aluetta lukuunottamatta sekä pohjoisosat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnista).

Poronhoitoalueella porot saavat liikkua vapaasti, mutta viljelyksille aiheutuvat vahingot on poronhoitolain mukaan korvattava.

Vastuu porojen hoitamisesta on 54 alueellisella paliskunnalla, jotka ovat poronomistajien muodostamia poronhoitoyhteisöjä.

STT–PEKKA MOLIIS

Keskustelua aiheesta

Pelti rytisi Etelä-Savossa alkuyöstä – vappuaaton ajosäästä luvassa kehno

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Etelä-Savossa on tapahtunut yöllä useita ulosajoja sohjoisen sään takia. Ajokeli maakunnassa on erittäin huono.

Juvassa Savonlinnan tiellä henkilöauto ajautui ojaan puolen yön jälkeen. Kaikki kolme autossa ollutta ihmistä säästyivät loukkaantumisilta.

Rantasalmen Hiismäentiellä puolestaan tieltä ajautunut henkilöauto törmäsi valaisinpylvääseen katkaisten sen. Yksin autossa ollut kuljettaja ei loukkaantunut.

Päivystävä palomestari kertoo STT:lle, että Etelä-Savon alueella tapahtui kaikkiaan neljä ulosajoa puolenyön tienoilla. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut.

Päivystävän palomestarin mukaan tilanne on tällä hetkellä ainakin toistaiseksi rauhallinen. Päivystävä palomestari kertoi aamuviiden aikaan, ettei kello yhden jälkeen ollut tullut yhtään huonoon ajokeliin liittyvää hälytystä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ajokeli muuttuu aamuun mennessä huonoksi liki koko maassa. Aamuneljän aikaan vaarallisen tai mahdollisesti vaarallisen ajokelin varoitus oli voimassa koko maassa lukuun ottamatta Etelä-Karjalaa.

Vaarallinen ajokeli vallitsee Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.

Tuulivaroitus on voimassa Suomenlahden itä- ja länsiosissa.

Lumisohjo luisti autoja tieltä.

Eteläisessä Suomessa huono ajokeli ei ole aiheuttanut onnettomuuksia yön aikana. Keravan hätäkeskuksesta kerrotaan STT:lle, että yö on ollut rauhallinen säästä johtuvien hälytystehtävien suhteen.

Ajokeli on ollut huono tai erittäin huono yön aikana Etelä- ja Keski-Suomessa.

Eilen illalla pelti rytisi huonon ajokelin vuoksi useasti eteläisessä Suomessa. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan alueella tapahtui iltakahdeksan jälkeen kolme peltikolaria.

Lisäksi yksi ihminen loukkaantui sekä Kanta-Hämeessä Janakkalassa että Päijät-Hämeessä Lahdessa tapahtuneissa onnettomuuksissa.

Lumisohjo luisti autoja tieltä myös muilla paikkakunnilla.

AVAINSANAT

Vappuaaton sää: Pilvistä ja sateista, lännessä poutaantuu

Vappuaatto on suuressa osassa maata pilvinen ja sateinen. Päivälämpötila jää koko maassa 10 asteen alapuolelle.

Maan länsi- ja pohjoisosassa tulee monin paikoin lumisateita, varsinkin Lapissa lumisateet ovat illemmalla sakeita.

Lännessä sää poutaantuu iltaa kohti.

Illemmalla myös Itä-Suomessa voi tulla jonkin verran vesisateita tai lumikuuroja.

Ajokeli on aamulla lännen lumisateisilla alueilla huono. Pohjoisessa ajokeli pysyy huonona iltaan asti.

– Jonkin verran on vaarana, että ensi yönä märät tienpinnat jäätyvät, etenkin Länsi-Suomen keskiosissa, kertoo Ilmatieteen päivystävä meteorologi Henri Nyman.

Huomenna vapunpäivänä sää on suuressa osassa maata kaunis ja aurinkoinen.

– Lappi pysyy koleana ja lumisateita tulee ajoittain Lapissa myös huomenna.

AVAINSANAT

Pelti on rytissyt eri puolilla Suomea – lumisohjo on petollista

Pelti on rytissyt huonon ajokelin vuoksi jo useasti eteläisessä Suomessa.

Pelastuslaitos kertoo Keski-Uudenmaan alueella tapahtuneen iltakahdeksan jälkeen kolme peltikolaria.

Kanta-Hämeessä Janakkalassa yksi ihminen loukkaantui henkilöauton ulosajossa. Pelastuslaitoksen mennessä onnettomuuspaikalle auttamaan mutkan pitkäksi ajanutta kuljettajaa sattui paikalla myös toinen ulosajo.

Tien pinnassa oleva lumisohjo on luistattanut autoja ulos tieltä muutamilla muillakin paikkakunnilla, mutta henkilövahingoilta on vältytty.

Myös Päijät-Hämeessä Lahdessa sattui illalla kolari, jossa yksi ihminen loukkaantui.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos kertoo olleensa yhteydessä tieliikennekeskukseen ja pyytäneensä aurausta ja suolausta etenkin Nelostielle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ajokeli muuttuu aamuun mennessä huonoksi aina Etelä-Lappia myöten.

Keskustelua aiheesta

Onko kesärenkaat alla? – nyt malttia

Kuva: Thinkstock

Ajokeli huononee iltaa kohden lähes koko maassa, kerrotaan Tampereen tieliikennekeskuksesta.

Ajokeli on illan ja yön aikana huono tai erittäin huono Etelä- ja Keski-Suomessa.

Etelässä sade muuttuu illan aikana lumisemmaksi ja teille kerääntyy sohjoa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan lumisohjoa kerääntyy aamuun mennessä lähes koko Suomen teille, Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Tieliikennekeskuksen mukaan pahimmilta kolareilta on vältytty tähän mennessä, mutta etenkin kesärenkaat vaihtaneita kehotetaan varovaisuuteen.

Keskustelua aiheesta