Kohuväite pääministerin miljardeista: Sipilä puolustautuu Demokraatille — ”Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia”

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi Demokraatille aiemmin viikolla julkisuudessa esitettyä tulkintaa, jonka mukaan pääministerille olisi luotu oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

Väitteen esitti lakimies Valtteri Aaltonen keskiviikkona blogikirjoituksessaan. Aaltosen mukaan tämä on budjetti on jo alkuvaiheessa kooltaan 2,4 miljardia euroa. SDP:n Helsingin piirihallituksen jäsen Aaltonen kirjoitti, kuinka eduskunta hyväksyi joulun alla hallituksen lakiesityksen 233/2016 muutoksiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettuun lakiin.

Muutosten ytimessä on Aaltosen mukaan omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän lanseeraama suunnitelma uudesta valtion sijoitusyhtiöstä, Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:stä. Aaltonen katsoo, että koska Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.

Pääministeri Sipilä sanoo Demokraatille sähköpostilla toimittamassaan vastauksessa, että kaiken lähtökohtana on valtio-omistajuuden aktivointi ja omistaja-arvon kasvattaminen.

— Työkalua käytetään ensisijaisesti yhtiöiden kehittämiseen ja valtioneuvoston erillisellä päätöksellä myös uuden yritystoiminnan synnyttämiseen. Esimerkkinä uudesta voi olla sote-ICT, Sipilä sanoo.

Aaltosen mielestä pääministeri Sipilä haluaa päästä toteuttamaan kärkihankkeitaan eduskunnasta riippumatta.

”Kun varojen käytön ulkopuolinen kontrolli on heikkoa, on myös vaara, että pääministerillä on paineita käyttää budjettiaan valtion kannalta parhaiden sijoitusten sijasta esimerkiksi puoluepoliittisesti innostavimpiin hankkeisiin.”

Lakimiesbloggari Saku Timonen kirjoitti aiheesta omassa blogissaan Image-lehdessä vielä suoremmin sanankääntein.

”On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.”

Timosen mukaan eduskunnasta ollaan tekemässä pelkkä keskustelukerho, jossa vaahdotaan sosiaalisen median tavoin maahanmuutosta, tasa-arvoisesta avioliitosta, abortista, eutanasiasta, pakkoruotsista ja milloin mistäkin mieliä kuohuttavasta aiheesta.

Pääministeri ei ymmärrä kritiikkiä.

— Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia, hän vastaa.

Sipilä viittaa vastauksessaan sekä valtion omistajapolitiikkaa koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen toukokuulta 2016 että Vaken toimintaohjeeseen joulukuulta 2016.

Periaatepäätöksessä lukee:

”Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri ja valtioneuvoston yleisistunto määräävät kehitysyhtiön päätöksiä koskevat periaatteet ja toimivaltuudet kehitysyhtiön hallitukselle omistusten lisäämiseen, vähentämiseen, äänivaltaosuuksien muutoksiin tai uuteen yritystoimintaan. Kehitysyhtiön tehtävänä on saada valtion yhtiöihin sijoittama pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin. Kehitysyhtiö voi tehdä sijoituksia sellaiseen yritystoimintaan, joka katsotaan elinkeinorakenteen uudistamisen ja muun yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tärkeäksi. Yhtiöiden määrältään tai merkitykseltään huomattavat ostot ja myynnit käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kehitysyhtiön yhtiöomistuksia koskevat päätökset tekee omistajaohjausministeri ja valtioneuvoston yleisistunto.”

Vaken ohjeessa linjataan, että päätöksenteko kehitysyhtiön yhtiövarallisuuden omistamisesta ja kehittämisestä on valtioneuvostolla.

”Valtioneuvoston yleisistunto määrittelee valtion omistajapolitiikkaa ja omistajaohjausta koskevat yleiset periaatteet ja toimiohjeet. Valtioneuvoston kanslia esittelee valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi ja päätettäväksi seuraavat kehitysyhtiötä koskevat asiat: osakeomistusten lisääminen ja vähentäminen, äänivallan muutokset, uuteen yritystoimintaan ryhtyminen (ml. yhtiöiden perustamiset), kehitysyhtiön tekemät osake- ja pääomasijoitukset. Kehitysyhtiön hallitus valmistelee kaikki esitykset ennen kuin esitykset toimitetaan valtioneuvoston kanslian valmisteltavaksi. Kehitysyhtiön hallitus esittää yhtiön osinko- ja pääomapalautusesitykset omistajan päätettäväksi samoin kuin velanottovaltuudet. Kaikki valtioneuvoston yleisistuntoon ratkaistavaksi esitettävät asiat käsitellään ensiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.”

Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa.

Aaltonen sanoo, että osasta asioista päättää omistajaohjausministeri yksin ja osasta taas Sipilän johtama valtioneuvoston yleisistunto. Vaken hallituksen nimittäminen on omistajaohjausministerin ratkaisuvallassa.

Vaken toimintaohjeessa sanotaan, että kehitysyhtiön perustama uusi yhtiö tai omistettuun yhtiöön tehtävä sijoitus voi jäädä kehitysyhtiön omistukseen, jos siitä on tarkoituksena kehitysvaiheen jälkeen luopua kokonaan tai osittain. Tarvittaessa kehitysyhtiön omistuksia voidaan siirtää suoraan valtion omistukseen.

”Valtion talousarviotalouden piiriin tuloutettavista osinko- ja myyntituotoista sekä kehitysyhtiölle uuteen sijoitustoimintaan jäävästä osuudesta päätetään aina tapauskohtaisesti vuosittaisessa valtion talousarviossa.”

Sipilä sanoo, että toimiohjeessa on kuvattu esimerkinomaisesti, mihin kehitysyhtiö voi sijoittaa.

— Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet  vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa. Kuten viime vaalikausi osoitti, pelkkä valtio-omistuksen vähentäminen onnistui ilman uusia työkalujakin.

Periaatepäätöksen mukaan kehitysyhtiön ostojen ja myyntien kassavirrat ovat budjettitalouden ulkopuolella. Aaltosen mukaan kehitysyhtiö on parlamentarismin kannalta sen verran harvinainen rakenne, että yhtiön toiminnalta on vaadittava suurinta mahdollista läpinäkyvyyttä niin eduskunnan kuin kansalaisten suuntaan.

Sipilä lisää vastauksessaan, että hänen johtamansa hallitus on päättänyt perustaa omistaja-ohjauksen parlamentaarisen neuvottelukunnan, jossa näistä asioista voidaan keskustella.

AVAINSANAT

”Miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema?” – arkkiatri Risto Pelkonen kirjoitti pysäyttävän sote-pääkirjoituksen Lääkärilehteen

Arkkiatri Risto Pelkonen ehdottaa alan ajatuspajaa lääkärikunnan syntymäpäivälahjana ja palvelulupauksea satavuotiaalle Suomelle.

Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy, arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa Lääkärilehteen (1-2/2017) kirjoittamassaan pääkirjoituksessa

Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia tienviittoja, Pelkonen kirjoittaa.

– Moraaliset arvot ovat siten ihmisyyden ydintä ja osa genomiamme. Lääkärinetiikan normit ovat samalla tavalla jalostuneet aikojen saatossa sukupolvien välisessä dialogissa erehdysten ja oppimisen kautta.

Näin on aina ollut. Entä nyt? arkkiatri kysyy.

– Onko kato käynyt arvotarhassa, kun taloudellisen hyödyn eetos on asettunut taloksi? hän jatkaa.

Ongelmana on Pelkosen mukaan keskenään ristiriitaisten arvojen runsaus ja niiden välineellistyminen. Aate ei sellaisenaan ole arvokas, vaan väline jonkin toisen tavoitteen saavuttamiseksi.

– Näin on tainnut käydä siinä suuressa reformissa, jossa terveydenhuollon palvelujärjestelmää rukataan uuteen asentoon. Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva? Kilpailu ja kestävyysvaje, valintapakko ja omavastuu, virtualismi, digitalismi ja robotismi ovat nyt sanoista suurimmat, hän huomioi.

– En väheksy urakan suuruutta, mutta kysyn, miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema. Eikö palvelujen nykyiset puutteet olisi voitu korjata pienemmilläkin rukkauksilla? kirjoittaa Pelkonen ja pyytää samalla anteeksi ”apeita ajatuksiaan”.

Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva?

Arkkiatri varoittaa, että jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy. Jos solidaarinen yhteisvastuu siirretään itse kunkin omalle kontolle, syntyy eriytymisen ilmiö, hän toteaa kirjoituksessaan.

Lisää Pelkosen osuvia havaintoja ajastamme: Robotitkin ovat mainioita teknisiä apuvälineitä, mutta ilman myötäelämisen lahjaa niistä ei ole parantajiksi.

Lopuksi Pelkonen kysyy, eikö lääkärien pitäisi rakentaa tutkimukseen ja tietoon, luovaan ajatteluun ja vapaaseen dialogiin pohjautuva oman alansa ajatuspaja.

Tässä pajassa taottaisiin tulevaisuutta vaalikausien yli ja pidettäisiin poliittinen päätöksentekijä hereillä.

– Se olisi lääkärikunnan syntymäpäivälahja ja palvelulupaus satavuotiaalle Suomelle, Pelkonen päättää kirjoituksen, jonka jokaisen terveydenhuollon suuresta reformista päättävän olisi syytä pysähtyä lukemaan – ja sisäistämään.

Ennen kuin ovat mukana myllertämässä koko maisemaa.

Sarjahukutuksista tuomittu jäi kiinni Joensuussa

Kuva: Lehtikuva / Minna Raitavuo

Sarjahukutuksista tuomittu Pekka Seppänen on saatu kiinni, kertoo Itä-Suomen poliisi. Hänet tavoitettiin Joensuussa tänään aamupäivällä toisen henkilön kuljettamasta autosta. Kiinniotto sujui rauhallisesti.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi tiistaina Pekka Tapani Seppäsen yli 14 vuoden vankeuteen muun muassa kahdesta taposta.

Seppästä ei epäillä tässä vaiheessa mistään rikoksesta, vaikka hän ei ilmoittautunut suorittamaan vankeusrangaistusta. Poliisin mukaan mies passitetaan tänään vankilaan.

Berner Oy saa palautetta Anne Bernerin vuoksi, ja kyselyjä tulee lisää, kun ministeri esiintyy julkisuudessa — ”Kyllä, kyllä se kiinnostaa”

Kuva: Lehtikuva
Ministeri Anne Bernerillä ei ole yhteyksiä Berner Oy:n toimintaan.

Sillintuonnilla liiketoimintansa aloittanut Berner Oy tiedottaa verkkosivuillaan harvinaisesti otsikolla ”Usein kysyttyä: Berner Oy:n omistussuhteet”.

”Asiakkailtamme on tullut useita kyselyjä Berner Oy:n omistussuhteista ja yhteyksistä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriin. Samasta sukunimestä huolimatta liikenne- ja viestintäministerillä ei ole yhteyksiä Berner Oy:n toimintaan tai omistajasukuun.

Demokraatti tavoitti perjantaina iltapäivällä Berner Oy:n viestintäpäällikön Martina Liliuksen. Hän kertoo, miksi yritys päätyi tiedottamaan asiasta.

— Kuluttajat ja asiakkaat ovat antaneet palautetta lähinnä siitä, onko ministeri Berner Berner Oy:n hallituksessa ja onko hän meidän omistajia.

Vastaus siis on: ei ole.

Liliuksen mukaan Berner Oy on saanut palautetta noin vuoden ajan. Anne Berneristä tuli liikenneministeri vuonna 2015.

Viestintäpäällikkö sanoo, että yhteydenottojen määrä riippuu ”tilanteesta mediassa”. Nyt yhteydenottoja on tullut taas, kun keskustelu autoveroista ryöpsähti liikkeelle.

Palautteen tarkkaa määrää Lilius ei osaa arvioida.

— Esimerkiksi meidän brändeillämme on yli 30 sosiaalisen median tiliä. Viikoittain useita, hän sanoo.

Aina silloin, kun ministeri Berner on näkyvästi julkisuudessa?

— Kyllä, kyllä se kiinnostaa.

Lilius kertoo, että mielikuvissa yritys liitetään helposti ministeriin. Hän kertoo viime keväänä tehdystä kyselystä, johon vastanneista monelle tuli ensimmäisenä mieleen ”monialayritys Berneristä” ministeri Anne Berner.

— Tämä liittyy siihen, että meillä ei ole tuotteita yrityksen nimellä vaan olemme brändien nimillä.

Hän arvioi, että yritys on siksi jäänyt tuntemattomammaksi pitkästä historiastaan huolimatta.

— Mitään tiettyä harmia ei ole nähty, mutta halusimme selventää, koska meiltä kysytään asiaa paljon ja mielellämme kerrommekin, mikä omistusrakenteemme on.

Lilius kertoo, ettei ministeri Bernerillä tai hänen suvullaan ole myöskään koskaan ollut tekemistä yrityksen kanssa.

— Käsitykseni mukaan Bernerin suku tulee Sveitsistä ja Berner Oy:n suku tulee Norjasta.

Berner Oy kertoo tiedotteessaan, että yrityksen toiminta alkoi vuonna 1883, kun norjalainen Sören Berner aloitti sillintuonnin Norjasta Suomeen.

”Tällä hetkellä perheyhtiön toiminnassa ovat mukana 4. ja 5. sukupolvi Sören Bernerin jälkeläisiä.”

Berner Oy kertoo verkkosivuillaan olevansa myynnin ja markkinoinnin erikoisosaaja, joka toimii usealla eri alalla. Yrityksen pääkonttori, tuotekehitys ja tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa. Baltiassa ja Ruotsissa asiakkaita palvelevat tytäryhtiöt.

Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 289,3 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste oli 76,9 prosenttia. Vuonna 2015 konsernin henkilöstömäärä oli 524.

Berner Oy:n brändejä ovat muun muassa kampaamo- ja hygieniatuotteet XZ, LV, Herbina ja Oxygenol.

AVAINSANAT

K&K: Ahtisaaren CMI rakensi kulisseissa rauhaa Fatahin ja Hamasin välille

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Abbas Momani
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas puhui Fatahin tilaisuudessa Ramallahissa uudenvuoden aattona.

Presidentti Martti Ahtisaaren johtama kriisinhallintajärjestö Crisis Management Initiative (CMI) on toiminut rauhanvälittäjänä palestiinalaisjärjestö Fatahin ja äärijärjestö Hamasin välillä, kertoo Kirkko ja kaupunki -lehti.

Lehden mukaan Sveitsin ulkoministeriö ja CMI ovat rahoittaneet lähes 85 000 eurolla Genevessä viime joulukuussa pidettyä kokousta, jossa Hamas neuvotteli Fatahin kanssa uuden yhtenäishallituksen muodostamisesta Palestiinan itsehallintoon.

Vuosikymmenen ajan tukkanuottasilla olleet Fatah sekä Hamas näyttävät päässeen sopuun keskenään. Osapuolet ilmoittivat tiistaina tehneensä sopimuksen, jolla he muodostavat yhteisen hallituksen palestiinalaisalueille.

CMI:n ja Sveitsin ulkoministeriön roolista kertoi ensimmäisenä sveitsiläinen sanomalehti Basler Zeitung sekä siihen pohjautuen Jerusalem Post.

Keskustelua aiheesta

Risikko: Viranomaisilta kadoksissa yli 4000 turvapaikanhakijaa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen viranomaisten tutkasta kadonneiden turvapaikanhakijoiden määrä on noussut yli 4 000:een. Asiasta kertoo STT:lle sisäministeri Paula Risikko (kok.).

Risikon mukaan ei ole tiedossa, moniko vuodesta 2015 lähtien vastaanottojärjestelmästä kadonneista on jäänyt Suomeen. Osa heistä on hävinnyt jo, kun turvapaikkaprosessi on vielä ollut kesken.

Risikon mukaan vastaanottokeskuksissa on yhä lähes 12 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. Hän pitää todennäköisenä, että suurin osa heistä valittaa päätöksestään oikeuteen.

Kadonneiden suuresta määrästä kerrotaan myös laittoman maassaolon ehkäisemiseksi laaditussa sisäministeriön toimenpidesuunnitelmassa, joka julkistettiin viime kuussa. Sen mukaan kaikista kadonneista yli puolet hävisi viranomaisten tietämättömiin viime vuonna.

Tämä on iso määrä, ja varmasti suurin osa heistä valittaa.

Kadonneiden osuus turvapaikanhakijoista, jotka eivät enää ole vastaanoton piirissä, on asiakirjan mukaan lähes viidennes. Kadonneiden määrä on kasvanut yli kahdella sadalla joulukuun puolivälin jälkeen.

Risikon mukaan vastaanottokeskuksissa on yhä lähes 12 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. Ensimmäistä päätöstään odottaa lisäksi tuhansia ihmisiä. Ministeri pitää todennäköisenä, että suurin osa heistä ei tyydy saamaansa päätökseen.

– Tämä on iso määrä, ja varmasti suurin osa heistä valittaa. Se on nähtävissä jo nyt, Risikko kertoo STT:lle.