Kohuväite pääministerin miljardeista: Sipilä puolustautuu Demokraatille — ”Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia”

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi Demokraatille aiemmin viikolla julkisuudessa esitettyä tulkintaa, jonka mukaan pääministerille olisi luotu oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

Väitteen esitti lakimies Valtteri Aaltonen keskiviikkona blogikirjoituksessaan. Aaltosen mukaan tämä on budjetti on jo alkuvaiheessa kooltaan 2,4 miljardia euroa. SDP:n Helsingin piirihallituksen jäsen Aaltonen kirjoitti, kuinka eduskunta hyväksyi joulun alla hallituksen lakiesityksen 233/2016 muutoksiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettuun lakiin.

Muutosten ytimessä on Aaltosen mukaan omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän lanseeraama suunnitelma uudesta valtion sijoitusyhtiöstä, Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:stä. Aaltonen katsoo, että koska Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.

Pääministeri Sipilä sanoo Demokraatille sähköpostilla toimittamassaan vastauksessa, että kaiken lähtökohtana on valtio-omistajuuden aktivointi ja omistaja-arvon kasvattaminen.

— Työkalua käytetään ensisijaisesti yhtiöiden kehittämiseen ja valtioneuvoston erillisellä päätöksellä myös uuden yritystoiminnan synnyttämiseen. Esimerkkinä uudesta voi olla sote-ICT, Sipilä sanoo.

Aaltosen mielestä pääministeri Sipilä haluaa päästä toteuttamaan kärkihankkeitaan eduskunnasta riippumatta.

”Kun varojen käytön ulkopuolinen kontrolli on heikkoa, on myös vaara, että pääministerillä on paineita käyttää budjettiaan valtion kannalta parhaiden sijoitusten sijasta esimerkiksi puoluepoliittisesti innostavimpiin hankkeisiin.”

Lakimiesbloggari Saku Timonen kirjoitti aiheesta omassa blogissaan Image-lehdessä vielä suoremmin sanankääntein.

”On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.”

Timosen mukaan eduskunnasta ollaan tekemässä pelkkä keskustelukerho, jossa vaahdotaan sosiaalisen median tavoin maahanmuutosta, tasa-arvoisesta avioliitosta, abortista, eutanasiasta, pakkoruotsista ja milloin mistäkin mieliä kuohuttavasta aiheesta.

Pääministeri ei ymmärrä kritiikkiä.

— Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia, hän vastaa.

Sipilä viittaa vastauksessaan sekä valtion omistajapolitiikkaa koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen toukokuulta 2016 että Vaken toimintaohjeeseen joulukuulta 2016.

Periaatepäätöksessä lukee:

”Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri ja valtioneuvoston yleisistunto määräävät kehitysyhtiön päätöksiä koskevat periaatteet ja toimivaltuudet kehitysyhtiön hallitukselle omistusten lisäämiseen, vähentämiseen, äänivaltaosuuksien muutoksiin tai uuteen yritystoimintaan. Kehitysyhtiön tehtävänä on saada valtion yhtiöihin sijoittama pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin. Kehitysyhtiö voi tehdä sijoituksia sellaiseen yritystoimintaan, joka katsotaan elinkeinorakenteen uudistamisen ja muun yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tärkeäksi. Yhtiöiden määrältään tai merkitykseltään huomattavat ostot ja myynnit käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kehitysyhtiön yhtiöomistuksia koskevat päätökset tekee omistajaohjausministeri ja valtioneuvoston yleisistunto.”

Vaken ohjeessa linjataan, että päätöksenteko kehitysyhtiön yhtiövarallisuuden omistamisesta ja kehittämisestä on valtioneuvostolla.

”Valtioneuvoston yleisistunto määrittelee valtion omistajapolitiikkaa ja omistajaohjausta koskevat yleiset periaatteet ja toimiohjeet. Valtioneuvoston kanslia esittelee valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi ja päätettäväksi seuraavat kehitysyhtiötä koskevat asiat: osakeomistusten lisääminen ja vähentäminen, äänivallan muutokset, uuteen yritystoimintaan ryhtyminen (ml. yhtiöiden perustamiset), kehitysyhtiön tekemät osake- ja pääomasijoitukset. Kehitysyhtiön hallitus valmistelee kaikki esitykset ennen kuin esitykset toimitetaan valtioneuvoston kanslian valmisteltavaksi. Kehitysyhtiön hallitus esittää yhtiön osinko- ja pääomapalautusesitykset omistajan päätettäväksi samoin kuin velanottovaltuudet. Kaikki valtioneuvoston yleisistuntoon ratkaistavaksi esitettävät asiat käsitellään ensiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.”

Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa.

Aaltonen sanoo, että osasta asioista päättää omistajaohjausministeri yksin ja osasta taas Sipilän johtama valtioneuvoston yleisistunto. Vaken hallituksen nimittäminen on omistajaohjausministerin ratkaisuvallassa.

Vaken toimintaohjeessa sanotaan, että kehitysyhtiön perustama uusi yhtiö tai omistettuun yhtiöön tehtävä sijoitus voi jäädä kehitysyhtiön omistukseen, jos siitä on tarkoituksena kehitysvaiheen jälkeen luopua kokonaan tai osittain. Tarvittaessa kehitysyhtiön omistuksia voidaan siirtää suoraan valtion omistukseen.

”Valtion talousarviotalouden piiriin tuloutettavista osinko- ja myyntituotoista sekä kehitysyhtiölle uuteen sijoitustoimintaan jäävästä osuudesta päätetään aina tapauskohtaisesti vuosittaisessa valtion talousarviossa.”

Sipilä sanoo, että toimiohjeessa on kuvattu esimerkinomaisesti, mihin kehitysyhtiö voi sijoittaa.

— Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet  vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa. Kuten viime vaalikausi osoitti, pelkkä valtio-omistuksen vähentäminen onnistui ilman uusia työkalujakin.

Periaatepäätöksen mukaan kehitysyhtiön ostojen ja myyntien kassavirrat ovat budjettitalouden ulkopuolella. Aaltosen mukaan kehitysyhtiö on parlamentarismin kannalta sen verran harvinainen rakenne, että yhtiön toiminnalta on vaadittava suurinta mahdollista läpinäkyvyyttä niin eduskunnan kuin kansalaisten suuntaan.

Sipilä lisää vastauksessaan, että hänen johtamansa hallitus on päättänyt perustaa omistaja-ohjauksen parlamentaarisen neuvottelukunnan, jossa näistä asioista voidaan keskustella.

AVAINSANAT

1,5 miljoonaa ihmistä elää kirkon ulkopuolella – 600 000 käyttänyt eroamiseen nettipalvelua

Kuva: Jari Soini

Kirkosta eroamista helpottavaa Eroakirkosta.fi -palvelua on sen ylläpitäjien mukaan käyttänyt jo 600 000 suomalaista eli noin 11 prosenttia maan väestöstä.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon ulkopuolella elää nykyään 1,5 miljoonaa suomalaista eli 28 prosenttia väestöstä.

Palvelu on toiminut vuodesta 2003. Ylläpitäjien mukaan miehet innostuvat usein eroamaan yksittäisten medianäkyvyyttä luovien tapausten myötä, kun taas naiset eroavat tasaisesti ympäri vuoden.

Moni eronneista on juuri 18 vuotta täyttäneitä, jotka eivät enää täysi-ikäisinä halua kuulua siihen kirkkoon johon heidät lapsina liitettiin.

Miehet eroavat naisia useammin, mutta yli 45-vuotiaiden keskuudessa sukupuolten välille ei enää synny eroa.

AVAINSANAT

Tamperelaisen K-kauppiaan käsitys kaupanteosta: Naisten seksuaalista häirintää, vanhoja ruokia palvelutiskiin, myyjät rosvojahtiin, syyttää PAM

Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoo selvittävänsä useisiin työntekijöihin kohdistunutta seksuaalista häirintää ja epäasiallista kohtelua tamperelaisessa ruokakaupassa. PAM syyttää häirinnästä kauppiasta.

Liiton mukaan työntekijät ovat joutuneet toistuvasti muun muassa sanallisen seksuaalissävytteisen häirinnän kohteeksi. Lisäksi kauppias on liiton mukaan muun muassa kosketellut työntekijöitä epäasiallisesti.

Kauppias on liiton mukaan kiistänyt toimineensa väärin. STT ei ole saanut kauppiasta toistaiseksi kiinni useista yrityksistä huolimatta. Kauppias kertoo myös Helsingin Sanomille, että kiistää kaiken, mutta ei vastannut lehdelle erikseen syytöksiin epäasiallisesta kohtelusta tai seksuaalisesta häirinnästä.

Lisäksi liitto syyttää kauppiasta siitä, että kaupassa olisi velvoitettu käyttämään vanhentuneita elintarvikkeita palvelutiskin ruokien valmistukseen ja velvoitettu työntekijöitä ottamaan kiinni myymälävarkaita.

– Olemme tehneet selvityspyynnön aluehallintovirastolle kolmen nykyisen työntekijän osalta ja olemme toimittaneet sinne seitsemän jo kaupasta lähteneen entisen työntekijän todistusaineiston. Kauppias on myös saanut häirintäilmoituksen viime keväänä työntekijöiltä, kertoo PAMin Pirkanmaan-aluepäällikkö Elisa Penders.

Pendersin mukaan kaupasta irtisanoutui viime kesänä neljä henkilöä kauppiaan epäasiallisen toiminnan takia eivätkä työntekijöiden tekemät ilmoitukset kauppiaalle ole johtaneet muutokseen.

– Kaikki epäasiallista kohtelua kokeneet työntekijät ovat naisia, Penders kertoo.

 

Irtisanoutuminen veisi toimeentulon

Yksi kaupan työntekijöistä Liisa-Maria Pukkila kertoo STT:lle, että myös häntä on häiritty.

– Kauppias on esimerkiksi tullut väkisin halaamaan ja koskemaan takamukseen. Ja sitten on sellaista sanallista, hän heitti kerran kommentin, että onpa rohkea kaula-aukko, että onko ollenkaan rintaliivejä alla, Pukkila sanoo.
Pukkila ei osannut sanoa tilanteissa mitään.

– Se ihmetytti minua, koska en ole koskaan tuollaista kokenut. En ole uskonut, että tuollaista oikeasti tapahtuu. Tilanteen tullessa menin pieneen shokkiin enkä osannut sanoa mitään.

Kaksi vuotta kaupassa töissä ollut Pukkila kertoo tehneensä viime kesänä työkaverinsa kanssa työhäirintäilmoituksen kauppiaalle.

– Pidettiin palaveri hänen kanssaan, että hänen käytöksensä on alkanut häiritä meitä. Hän oli valmis toimimaan ja pyysi anteeksi. Nyt hän kuulemma on kiistänyt saaneensa työhäirintäilmoitusta. Käytös on palannut sen jälkeen samanlaiseksi kuin ennenkin, Pukkila sanoo.

Hän on ajatellut irtisanoutumista, jos vain löytäisi ensin korvaavan työpaikan. Irtisanoutuminen tarkoittaisi toimeentulon menetystä.

– Sinne pitää mennä joka päivä. Välillä töihin mennessä on sellainen olo ovella, että tekisi mieli kääntyä pois. Sillä voimalla jaksan, että on hyviä työkavereita ja asiakkaat ovat aivan mahtavia.

Yle kertoo, että kauppias on irtisanonut sopimuksensa Keskon kanssa perjantaina aamupäivällä.

Olli-Pekka Paajanen, STT, Tampere

 

 

Kosketteli takapuolta – PAM syyttää kauppiasta häirinnästä

Kuva: Thinkstock
Kuvan tilanne on lavastettu.

Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoo selvittävänsä useisiin työntekijöihin kohdistunutta seksuaalista häirintää ja epäasiallista kohtelua tamperelaisessa ruokakaupassa. PAM syyttää häirinnästä kauppiasta.

Kauppias kiistää syytökset Helsingin Sanomien ja PAMin mukaan.

Liiton mukaan työntekijät ovat joutuneet toistuvasti muun muassa sanallisen seksuaalissävytteisen häirinnän kohteeksi ja koskettelun kohteeksi.

STT:n tavoittama kaupan naistyöntekijä kertoo, että kauppias on tullut muun muassa halaamaan häntä, koskettanut häntä takapuoleen ja kommentoinut hänen kaula-aukkoaan.

STT ei ole saanut kauppiasta toistaiseksi kiinni useista yrityksistä huolimatta.

Lokakuu oli silkkaa optimismia – Länsimetrolla matkustaminen viivästyy aina vain

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Länsimetron matkustajaliikenne voi parhaassakin tapauksessa alkaa aikaisintaan marraskuussa. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski pitää edelleen mahdollisena, että tekniset edellytykset länsimetron liikennöinnin aloittamiseen voisivat täyttyä jo lokakuun lopussa.

Ennen matkustajaliikenteen aloitusta pitää toteutua yhtenäinen kahden viikon häiriötön koekäyttöjakso. Nyt käynnissä oleva jakso on alkanut tiistaina, joten kaksi viikkoa tulisi täyteen lokakuun viimeisenä päivänä. Matkustajaliikenteen aloittamiseen menisi kuitenkin vielä tämän jälkeen noin viikko.

Kun HKL on saavuttanut matkustajaliikenteen edellyttämän laatutason, päättää matkustajaliikenteen aloituksesta tämän jälkeen Helsingin seudun liikenne (HSL). Sen enempää HKL kuin HSL:kään eivät perjantaina halunneet antaa tarkkaa arvioita liikenteen alkamisesta.

– HSL:llä eikä HKL:llä ole vielä valmiuksia päättää, milloin metron matkustajaliikenne Matinkylään alkaa. Teemme tiivistä yhteistyötä HKL:n kanssa, jotta metron matkustajaliikenne päästään aloittamaan mahdollisimman pian, sanoi HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

”Vaikutukset liikenneturvallisuuteen hirvittävät” – Autokoululiitolta hätähuuto hallituksen uudistuksen takia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Hallitus on tällä viikolla pitämässään yleisistunnossa hyväksynyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esityksen ajokorttilainsäädännön uudistamisesta. Esitys keventää ajokortin suorittamiseen liittyvää sääntelyä ja laissa säädettyjä opetusmääriä.

Tätä kautta uusi laki mahdollistaa kuljettajantutkintoon hakeutuvan yksilöllisen osaamisen ja esimerkiksi aiempien ajokorttien huomioimisen paremmin.

Nykyisestä syventävästä vaiheesta kuljettajankoulutuksessa esitetään luovuttavan ja näin ollen ajokortin saisi heti kuljettajantutkinnon suoritettuaan. Syventävän vaiheen sisällöt tulisivat kuitenkin edelleen sisältymään kuljettajankoulutukseen, mutta ne suoritettaisiin ennen tutkintoa.

Suomen Autokoululiitto tiedottaa olevansa tyytyväinen hallituksen esityksen tavoitteisiin ja esitys sisältää monia tarpeellisia uudistuksia.

”Autokoululiitto on kuitenkin erittäin huolissaan uudistuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Hallituksen esitys asettaa suuren paineen kuljettajantutkinnolle, mutta sen kehittämiseen tarjotut ratkaisut ovat vähäiset. Tutkinto nykyisellään ei ole valmis mittaamaan kuljettajan valmiuksia aukottomasti”, liitto kirjoittaa.

”Kun tähän yhdistetään opetusvaatimuksen kevennykset, esityksellä lisää turvattomuutta liikenteessä. Erityisen huolissaan olemme uusien kuljettajien riskienhallintajakson sijoittumisesta ennen tutkintoa. Nykyisellään riskienhallintajakso sijoittuu nimenomaan syventävään vaiheeseen, uusien kuljettajien riskialtteimpaan aikaan, joka on kolme kuukautta ajokortin saamisen jälkeen”.

”Tämänhetkinen malli on vahinkotilastojen mukaan olemassaolonsa aikana puolittanut nuorten kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja siis todistetusti parantanut liikenneturvallisuutta. Nykyisen riskienhallintamallin puolesta puhuvat niin vahinkotilastot kuin asiantuntijoiden lausunnot.”

– Hallituksen esityksessä on monia hyviä uudistuksia, mutta vaikutukset liikenneturvallisuuteen kuitenkin hirvittävät. Valmistelussa on jätetty täysin huomiotta useat liikennealan asiantuntijatahojen lausunnot, jotka ovat tuoneet esille esityksen ongelmia liikenneturvallisuuden näkökulmasta, Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi sanoo.

Hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Suomen Autokoululiitto toivoo, että eduskuntakäsittelyn aikana kuullaan laajasti asiantuntijoita ja esityksen puutteet korjataan liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Keskustelua aiheesta