tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Kohuväite pääministerin miljardeista: Sipilä puolustautuu Demokraatille — ”Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia”

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi Demokraatille aiemmin viikolla julkisuudessa esitettyä tulkintaa, jonka mukaan pääministerille olisi luotu oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

Väitteen esitti lakimies Valtteri Aaltonen keskiviikkona blogikirjoituksessaan. Aaltosen mukaan tämä on budjetti on jo alkuvaiheessa kooltaan 2,4 miljardia euroa. SDP:n Helsingin piirihallituksen jäsen Aaltonen kirjoitti, kuinka eduskunta hyväksyi joulun alla hallituksen lakiesityksen 233/2016 muutoksiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettuun lakiin.

Muutosten ytimessä on Aaltosen mukaan omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän lanseeraama suunnitelma uudesta valtion sijoitusyhtiöstä, Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:stä. Aaltonen katsoo, että koska Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.

Pääministeri Sipilä sanoo Demokraatille sähköpostilla toimittamassaan vastauksessa, että kaiken lähtökohtana on valtio-omistajuuden aktivointi ja omistaja-arvon kasvattaminen.

— Työkalua käytetään ensisijaisesti yhtiöiden kehittämiseen ja valtioneuvoston erillisellä päätöksellä myös uuden yritystoiminnan synnyttämiseen. Esimerkkinä uudesta voi olla sote-ICT, Sipilä sanoo.

Aaltosen mielestä pääministeri Sipilä haluaa päästä toteuttamaan kärkihankkeitaan eduskunnasta riippumatta.

”Kun varojen käytön ulkopuolinen kontrolli on heikkoa, on myös vaara, että pääministerillä on paineita käyttää budjettiaan valtion kannalta parhaiden sijoitusten sijasta esimerkiksi puoluepoliittisesti innostavimpiin hankkeisiin.”

Lakimiesbloggari Saku Timonen kirjoitti aiheesta omassa blogissaan Image-lehdessä vielä suoremmin sanankääntein.

”On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.”

Timosen mukaan eduskunnasta ollaan tekemässä pelkkä keskustelukerho, jossa vaahdotaan sosiaalisen median tavoin maahanmuutosta, tasa-arvoisesta avioliitosta, abortista, eutanasiasta, pakkoruotsista ja milloin mistäkin mieliä kuohuttavasta aiheesta.

Pääministeri ei ymmärrä kritiikkiä.

— Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia, hän vastaa.

Sipilä viittaa vastauksessaan sekä valtion omistajapolitiikkaa koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen toukokuulta 2016 että Vaken toimintaohjeeseen joulukuulta 2016.

Periaatepäätöksessä lukee:

”Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri ja valtioneuvoston yleisistunto määräävät kehitysyhtiön päätöksiä koskevat periaatteet ja toimivaltuudet kehitysyhtiön hallitukselle omistusten lisäämiseen, vähentämiseen, äänivaltaosuuksien muutoksiin tai uuteen yritystoimintaan. Kehitysyhtiön tehtävänä on saada valtion yhtiöihin sijoittama pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin. Kehitysyhtiö voi tehdä sijoituksia sellaiseen yritystoimintaan, joka katsotaan elinkeinorakenteen uudistamisen ja muun yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tärkeäksi. Yhtiöiden määrältään tai merkitykseltään huomattavat ostot ja myynnit käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kehitysyhtiön yhtiöomistuksia koskevat päätökset tekee omistajaohjausministeri ja valtioneuvoston yleisistunto.”

Vaken ohjeessa linjataan, että päätöksenteko kehitysyhtiön yhtiövarallisuuden omistamisesta ja kehittämisestä on valtioneuvostolla.

”Valtioneuvoston yleisistunto määrittelee valtion omistajapolitiikkaa ja omistajaohjausta koskevat yleiset periaatteet ja toimiohjeet. Valtioneuvoston kanslia esittelee valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi ja päätettäväksi seuraavat kehitysyhtiötä koskevat asiat: osakeomistusten lisääminen ja vähentäminen, äänivallan muutokset, uuteen yritystoimintaan ryhtyminen (ml. yhtiöiden perustamiset), kehitysyhtiön tekemät osake- ja pääomasijoitukset. Kehitysyhtiön hallitus valmistelee kaikki esitykset ennen kuin esitykset toimitetaan valtioneuvoston kanslian valmisteltavaksi. Kehitysyhtiön hallitus esittää yhtiön osinko- ja pääomapalautusesitykset omistajan päätettäväksi samoin kuin velanottovaltuudet. Kaikki valtioneuvoston yleisistuntoon ratkaistavaksi esitettävät asiat käsitellään ensiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.”

Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa.

Aaltonen sanoo, että osasta asioista päättää omistajaohjausministeri yksin ja osasta taas Sipilän johtama valtioneuvoston yleisistunto. Vaken hallituksen nimittäminen on omistajaohjausministerin ratkaisuvallassa.

Vaken toimintaohjeessa sanotaan, että kehitysyhtiön perustama uusi yhtiö tai omistettuun yhtiöön tehtävä sijoitus voi jäädä kehitysyhtiön omistukseen, jos siitä on tarkoituksena kehitysvaiheen jälkeen luopua kokonaan tai osittain. Tarvittaessa kehitysyhtiön omistuksia voidaan siirtää suoraan valtion omistukseen.

”Valtion talousarviotalouden piiriin tuloutettavista osinko- ja myyntituotoista sekä kehitysyhtiölle uuteen sijoitustoimintaan jäävästä osuudesta päätetään aina tapauskohtaisesti vuosittaisessa valtion talousarviossa.”

Sipilä sanoo, että toimiohjeessa on kuvattu esimerkinomaisesti, mihin kehitysyhtiö voi sijoittaa.

— Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet  vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa. Kuten viime vaalikausi osoitti, pelkkä valtio-omistuksen vähentäminen onnistui ilman uusia työkalujakin.

Periaatepäätöksen mukaan kehitysyhtiön ostojen ja myyntien kassavirrat ovat budjettitalouden ulkopuolella. Aaltosen mukaan kehitysyhtiö on parlamentarismin kannalta sen verran harvinainen rakenne, että yhtiön toiminnalta on vaadittava suurinta mahdollista läpinäkyvyyttä niin eduskunnan kuin kansalaisten suuntaan.

Sipilä lisää vastauksessaan, että hänen johtamansa hallitus on päättänyt perustaa omistaja-ohjauksen parlamentaarisen neuvottelukunnan, jossa näistä asioista voidaan keskustella.

AVAINSANAT

Viestintävirasto: Kyberhyökkäys on kohdistunut myös Suomeen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Maailmalla levinnyt kyberhyökkäys on kohdistunut myös Suomeen, kerrotaan Viestintävirastosta.

Viraston mukaan yksittäisistä yrityksistä on tullut ilmoituksia kyberhyökkäyksestä. Hyökkäyksiä voi vielä Suomessakin tulla lisää.

Hyökkäykset alkoivat Venäjällä ja Ukrainassa ja jatkoivat leviämistään muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Koneen saastuttanut haittaohjelma pyytää käyttäjältään lunnaita salaamistaan tiedostoista.

IL: Suomi ensin -mielenosoittajat jatkavat häiriköintiään Rautatientorilla – kaksi otettu kiinni

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Helsingin poliisi purki maanantaina Helsingin Rautatientorilla helmikuusta asti seisseen Suomi ensin –mielenosoitusleirin.

Iltalehden uutisen mukaan Suomi ensin -aktiiveja on palannut tänään häiriköimään Rautatientorille.

–  Heillä oli yritys tulla mielenosoituspaikalle takaisin, tai ainakin katsoa miten yritykseen reagoidaan. Ei nyt sen kummempaa. Heille on suullisesti ja kirjallisesti tehty selväksi, ettei kyseinen porukka voi jatkaa siellä, Ylikomisario, johtokeskuksen johtaja Jussi Huhtela totesi Iltalehdelle.

– Jouduimme ottamaan kaksi henkilöä kiinni, koska he kieltäytyivät poistumasta paikalta. Heille oli annettu kehotus poistua yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi, ja he eivät tätä noudattaneet.

Kiinniotetut miehet käyttäytyivät aggressiivisesti ja huutelivat.

Huhtelan mukaan kiinniotetut miehet käyttäytyivät aggressiivisesti ja huutelivat. Helsingin poliisin tietojen mukaan Suomi ensin -aktiivit eivät yrittä perustaa leiriään jonnekin toisaalle Helsingissä.

Turvapaikanhakijoiden ja heidän tukijoidensa Oikeus elää -leiri ja maahanmuuttokielteinen Suomi ensin -leiri ovat olleet Rautatientorilla useita kuukausia. Suomi ensin -leiri oli Rautatientorilla yhteensä 136 vuorokautta.

Leirejä oltiin jo häätämässä toukokuussa Maailma kylässä -festivaalin alta. Tuolloin Helsingin kaupunki ilmoitti, että mielenosoitusten on siirryttävä muualle, koska kaupunki on vuokrannut alueen useille eri kesätapahtumille. Siirtämispäätös peruttiin kuitenkin myöhemmin.

Eilen Helsingin poliisi ilmoitti purkavansa vain Suomi ensin -leirin. Poliisi perusteli purkamista kokoontumislailla.

– Toiminnasta on aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle. Mielenosoituksen järjestäjä ei ole noudattanut poliisin aiemmin antamaa määräystä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi, poliisi kertoi eilen Twitterissä.

Tilanne muuttui Rautatientorilla leirin purkamisen yhteydessä latautuneeksi ja Polisii pidätti kolme henkilöä muun muassa virkavallan vastustamisesta.

Juttua on päivitetty klo 18:37.

Nesteen henkilöstöryhmien mielenilmausten uhka poistui

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Nesteen henkilöstön edustajat kertovat STT:lle, että näköpiirissä ei ole enää uusia mielenilmauksia.

Viime viikolla Nesteen henkilöstöryhmät uhkasivat keskeyttää polttoaineiden jakelun viikoksi. Mielenilmaus kuitenkin peruuntui.

Nesteen henkilöstöryhmien ja johdon edustajat tapasivat aamupäivällä omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Mika Lintilän (kesk.). Osapuolet kuvailevat keskusteluja hyviksi ja rakentaviksi.

Henkilöstöllä on ollut huolta muun muassa Nesteen enemmistöomistuksen mahdollisesta valumisesta Suomen ulkopuolelle.

HS: Poliisi lopettaa Rautatientorin Suomi ensin -mielenosoituksen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Maahanmuuttokriittinen Suomi ensin -mielenosoitusleiri Rautatientorilla toukokuun lopussa.

Helsingin sanomat uutisoi Helsingin poliisin aikovan lopettaa Rautatientorin Suomi ensin -mielenosoituksen. Lehden tietojen mukaan lopettamispäätöksen taustalla on viimeaikaiset pahoinpitelyt ja jatkuvat häiriöt.

Mielenosoitus on määrätty purettavaksi kello 18 mennessä. Helsingin poliisi on vahvistanut HS:lle, että purku tapahtuu tänään.

Turvapaikanhakijoiden ja heidän tukijoidensa Oikeus elää -leiri ja maahanmuuttokielteinen Suomi ensin -leiri ovat osoittaneet mieltään Rautatientorilla useita kuukausia. Suomi ensin -leiri on ollut pystyssä yhteensä 136 vuorokautta.

Leirejä oltiin viimeksi häätämässä toukokuussa Maailma kylässä -festivaalin alta. Tuolloin Helsingin kaupunki ilmoitti, että mielenosoitusten on siirryttävä muualle, koska kaupunki on vuokrannut alueen useille eri kesätapahtumille. Siirtämispäätös peruttiin kuitenkin myöhemmin.

Juttua on päivitetty klo 15:19.

Kysely paljasti epäkohdan – lainmukainen suunnitelma puuttuu joka viidennestä työpaikasta

Kuva: Thinkstock

Viidesosa isojen työpaikkojen henkilöstön edustajista kertoo, ettei heidän työpaikallaan ole laadittu yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK kysyivät yhdenvertaisuussuunnitelmasta vähintään 30 henkeä työllistävien työpaikkojen henkilöstön edustajilta. Suunnitelma on ollut tämän kokoisissa työpaikoissa pakollinen vuoden alusta lähtien.

Akavalaisista henkilöstön edustajista 54 prosenttia kertoi työpaikallaan laaditun yhdenvertaisuussuunnitelman. STTK:laisista vastaava osuus oli 51 ja SAK:laisista 46 prosenttia.

Yhdenvertaisuussuunnitelman ilmoitti puuttuvan 21 prosenttia SAK:laisista ja STTK:laisista sekä 19 prosenttia akavalaisista henkilöstön edustajista.

– Yhdenvertaisuuslaissa säädetty velvoite ei saa jäädä tyhjäksi kirjaimeksi. Suunnitelman avulla voidaan tuoda näkyviin työpaikalla piilevät syrjivän kohtelun riskitekijät ja puuttua niihin, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto huomauttaa.

Moni henkilöstön edustajista ei osannut sanoa, onko hänen työpaikallaan yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tietämättömiä oli 33 prosenttia SAK:laisista, 28 prosenttia STTK:laisista ja 27 prosenttia akavalaisista vastaajista.

– Yhdenvertaisuussuunnittelusta on eniten hyötyä silloin, kun työpaikan tilanne on arvioitu yhdessä henkilöstön kanssa ja ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tämä onnistuu parhaiten, kun kaikki ymmärtävät yhdenvertaisuussuunnittelun tärkeyden ja sitoutuvat siihen, Akavan asiantuntija Miika Sahamies sanoo.

Mukana Pride-kulkueessa.

Palkansaajajärjestöjen kyselyjen perusteella yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan useimmiten osana tasa-arvosuunnitelmaa. Seuraavaksi yleisintä on laatia yhdenvertaisuussuunnitelma erikseen tai henkilöstösuunnitelman yhteydessä.

– Jokaisella työpaikalla tulee yhdessä harkita, onko yhdenvertaisuussuunnitelma tarkoituksenmukaista tehdä omana suunnitelmanaan vai osana muuta suunnitelmaa. Ratkaisu riippuu kunkin työpaikan omasta tilanteesta, STTK:n lakimies Anja Lahermaa toteaa.

SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 589 henkilöstön edustajaa, Akavan työpaikkojen tasa-arvosuunnittelua koskevaan kyselyyn 407 ja STTK:n tasa-arvokyselyyn 604 henkilöstön edustajaa. Kyselyt tehtiin maalis- ja huhtikuussa.

SAK, Akava ja STTK järjestävät tiistaina yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kanssa seminaarin työelämän yhdenvertaisuudesta. Seminaari on osa Helsinki Pride -viikon ohjelmaa.

Palkansaajien keskusjärjestöt osallistuvat myös Helsinki Pride -pääkulkueeseen lauantaina 1.7.

Keskustelua aiheesta