Turva – Hymy
Tyomies

Kokeilussa maksuton päivähoito – Kuntaliitto pitää mahdottomana

Kuva: Timo Sparf

Maksutonta päivähoitoa tarjoavat ensimmäisinä muutamat pienet kunnat eri puolilla Suomea. Tässä vaiheessa kyse on kokeiluista, jotka kestävät puolesta vuodesta vuoteen.

Itä-Lapissa sijaitseva Pelkosenniemi luopuu puoleksi vuodeksi päivähoitomaksuista kokonaan. Karstula Keski-Suomessa puolestaan lupaa tänä vuonna syntyneille vuoden ilmaisen päivähoidon.

Varsinaissuomalainen Kustavin kunta tarjoaa tänä vuonna kaikille päiväkoti-ikäisille neljä tuntia ilmaista varhaiskasvatusta päivittäin. Liperi Pohjois-Karjalassa tekee vastaavan tarjouksen viisivuotiaille ensi syksystä lähtien.

Kustavin kunnanjohtajan Veijo Kataran mukaan tavoitteena on toisaalta lisätä tasa-arvoa, toisaalta houkutella pieneen kuntaan lisää lapsiperheitä.

Kustavi menettää vuoden aikana noin 14 000–15 000 euron päivähoitomaksut.

– Täksi vuodeksi on tehty päätös, että 20 tuntia viikossa päiväkodissa on maksutonta. Kokemusten jälkeen katsotaan mahdollista jatkoa, Katara sanoo.

Kustavi menettää vuoden aikana noin 14 000–15 000 euron päivähoitomaksut. Kataran mukaan se kestetään, koska kunnan taloustilanne on hyvä.

Isoista kaupungeista ainakin Helsinki selvittää, miten maksuton varhaiskasvatus olisi järjestettävissä ja mitä se maksaisi. Varhaiskasvatusviraston selvityksen on määrä valmistua kuntavaalien jälkeen.

Kuntaliitossa tavoitetta pidetään kunnille taloudellisesti mahdottomana.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) asetti hiljattain kolmen hengen selvitysryhmän pohtimaan varhaiskasvatuksen kehittämistä. Grahn-Laasonen on useissa yhteyksissä liputtanut maksuttoman varhaiskasvatuksen puolesta.

Kuntaliitossa tavoitetta pidetään kunnille taloudellisesti mahdottomana. Viime syksynä tehdyissä laskelmissa ilmaisen varhaiskasvatuksen hintalapuksi tuli ainakin 300 miljoonaa euroa, jos kaikki kolme vuotta täyttäneet pääsisivät maksutta päiväkotiin 20 tunniksi viikossa.

STT–ELINA KORKEE

Keskustelua aiheesta

Kokemäenjoen nousu uhkaa jo asuintaloja Huittisissa ja Kokemäellä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERITAITO OY
Kokemäenjokea on viime aikoina koeteltu. Enne joulua jokeen valui öljyö tuhansia litroja, nyt hyydenpato uhkaa nostaa tulvia.

Kokemäenjoen pinnan nouseminen on aiheuttanut Satakuntaan tulvavaaran, kertoo Suomen ympäristökeskus. Joen pinta nousi tiistaina hyydepadon takia yli puoli metriä ja nousu jatkui keskiviikkonakin.

Tilanne on vaikein joen alavalla keskiosalla Kokemäellä ja Huittisissa, jossa vesi on noussut paikallistielle ja kastellut peltoja ja vapaa-ajanrakennusten kivijalkoja. Jos pinta nousee vielä 10–15 senttiä, myös asuintaloja ja eläinsuojia on kastumisvaarassa ja paikallistie voidaan joutua sulkemaan.

Vedenkorkeus on nousussa myös Porin keskustan kohdalla, mutta sinne ei ennusteta ongelmia.

Huittisten tilannetta yritettiin tiistaina helpottaa suurentamalla Kolsin juoksutuksia, mutta vaikutus vedenkorkeuteen oli hyvin pieni. Lauantaista lähtien jääkannen muodostumista jokeen yritetään edistää pienentämällä virtaamaa.

Suomen retkikunta kotiin Etelämantereelta

Kuva: lehtikuva/kari poppis suomela

Suomalainen Finnarp-retkikunta palaa Etelämantereelta tänään. Retkikunta vietti Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla kaksi kuukautta.

Yhdeksänhenkinen retkikunta onnistui tavoitteissaan huolimatta useasta etelän kesän lumimyrskystä, kertoo Ilmatieteen laitos.

Retkikunnan kahden geologin kenttätyöt päättyivät joulukuussa, ja he palasivat kotimaahan jo silloin.
Seuraavan kerran Suomen retkikunta lähtee Etelämantereelle marras-joulukuun vaihteessa 2018.

STT

Keskustelua aiheesta

YLE: Rollaattorilla ulkonaliikkuvalle suositellaan kypärää

Kuva: Thinkstock

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta suosittaa rollaattorilla liikkuville kypärää ja valojen käyttöä liikenteessä. Taustalla on onnettomuus, jossa vanhus menehtyi rollaattorionnettomuudessa. Näin kertoo Yle Uutiset verkkosivuillaan.

Alkuvuodesta sattui Ylen mukaan onnettomuus, jossa auto törmäsi tien reunassa rollaattorin kanssa kävelleeseen iäkkääseen jalankulkijaan. Henkilöllä oli tummat vaatteet, eikä hänellä ollut heijastimia. Lisäksi hän käveli tien oikeaa laitaa. Vanhus menehtyi onnettomuudessa.

Takaa tulleen auton nopeus oli rajoitusten mukainen, mutta auton tuulilasi oli huuruinen. Auton kuljettaja ei havainnut tien laidassa kävellyttä henkilöä, vaikka tie oli valaistu.

Onnettomuutta selvitti tutkijalautakunta. Jotta vastaavanlaisilta onnettomuuksilta vältyttäisiin, on tutkijalautakunta päätynyt suosittamaan rollaattorilla liikkuville muun muassa kypärän käyttöä sekä ulkokäyttöön tarkoitettuihin rollaattoreihin valoja ja heijastimia. Niillä olisi mahdollista estää vastaavanlaisen onnettomuuden tapahtuminen.

– Kun kaatuu, niin kypärä voisi vammoja estää, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Parkkarin mukaan tutkijalautakunta ei raportissaan ota kantaa siihen, miten ihmiset suositukseen suhtautuvat tai pitäisikö esimerkiksi kypärä saada pakolliseksi.

– Kypärä olisi keino estää päävammoja. Jos haluaa tällaisia vammoja estää, niin kypärällä se olisi mahdollista.

Rollaatoria käyttävä ihminen on yleensä vanhus, jonka liikkuminen ja havainnointikyky voi olla madaltunut. Kypärä voisi Kalle Parkkarin mukaan estää päävammat, jos rollaattorin avulla liikkuva ihminen menettää tasapainonsa ja kaatuu.

– Pelkkä kaatuminen voi tapahtua myös hiljaisen liikenteen tiellä ja kävelyteillä. Jokainen voi harkita, haluaako käyttää jonkinlaista päänsuojusta.

 

Nyt ei mennä vain rannalle löhöilemään – kaupungit kiinnostavat suomalaisia

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Turisteja Espanjalaisilla portailla Roomassa,Italiassa.

Lähes puolet suomalaisista suunnittelee matkustavansa ulkomaille kaupunkilomalle tänä vuonna, ilmenee tuoreesta lomamatkaennusteesta.

Ennusteen mukaan kaupunkilomien suosio on kasvanut merkittävästi edellisestä vuodesta. Viime vuonna kaupunkilomaa ulkomailla suunnitteli 36 prosenttia suomalaisista ja nyt 49 prosenttia. Myös rantalomia suunnitellaan nyt enemmän.

– Matkasuunnitelmien toteutumista puoltaa se, että kolme neljästä arvioi käyttävänsä rahaa matkailuun enemmän tai saman verran kuin edellisenä vuonna. Erityisesti 25–34-vuotiaat ja Suur-Helsingin alueella asuvat aikovat käyttää rahaa matkailuun muita ryhmiä aiempaa enemmän, kertoo Kantar TNS:n tutkimuspäällikkö Anne Lahtinen tiedotteessa.

Kotimaan kaupunkilomaa suunnittelee puolestaan 35 prosenttia suomalaisista. Kotimaan kaupunkilomien suosio on kasvanut tasaisesti viimeisten kolmen vuoden aikana.

Puolet suomalaisista aikoo lomailla ylipäätään kotimaassa tänä vuonna. Lähes puolet kotimaan lomaa suunnittelevista aikoo matkustaa sukulaisten tai tuttavien luokse.

Suomalaisten lomasuunnitelmia mittaavan tutkimuksen toteutti Kantar TNS Matkamessujen toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1 050 ihmistä joulukuussa.

Helsingissä äänestettiin, vaihtuuko Lenininpuiston nimi – puheenjohtajan kanta ratkaisi

Kuva: Getty Images

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsitteli tänään kokouksessaan Lenininpuiston uudelleennimeämistä.

Lautakunta ei kannattanut Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta Alppiharjussa sijaitsevan Lenininpuiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi.

Päätös syntyi äänin 5-5, jolloin puheenjohtajan kanta ratkaisi asian.

Lautakunnan äänestyspäätös perustuu muun muassa nimistötoimikunnan lausuntoon, jonka mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa tarvetta.

Asia etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta