Kokkola kuntouttaa kotona täysin tehoin – kuntoutusmalli kerää kehuja ja kiinnostusta

Kuva: LEHTIKUVA / TOMI HIRVINEN
Reijo Voutilainen on kotikuntoutuksessa niin sanotulla Kokkolan mallilla

Raajasta luopuminen ei ole helppo päätös. Kokkolassa asuva Reijo Voutilainen kuitenkin ymmärsi, että vaihtoehtoja ei ole: diabeteksen tuoma tulehdus ei hellittänyt.

Ensimmäinen jalka leikattiin polven alapuolelta viime vuoden huhtikuussa, toinen vuotta myöhemmin.

– Olihan se outoa, kun jalka oli poissa. Ei osannut tehdä oikein mitään, Voutilainen muistelee.

Kahden proteesin ja apuvälineiden ansiosta amputaatio ei vienyt 70-vuotiaan eläkeläisen liikuntakykyä. Nyt hän puuhaa kotona ja pärjää arjessa itsekseen, myös autolla.

– Maratoonaria ei enää tule, mutta ei se ole tarvekaan, Voutilainen toteaa.

Osansa parantumisessa on Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Soiten tarjoamalla tehokuntoutuksella. Kummankin leikkauksen jälkeen Voutilainen sai apua kotonaan esimerkiksi sairaanhoitajilta ja fysioterapeuteilta.

Monen osaajan yhteenliittymä.

Kotikuntoutuksen tehoon uskovat myös Soiten Hoivan ja Hoidon toimialuejohtaja Maija Juola ja palveluesimies Anne Tunkkari. Juolan mukaan sekä tutkimus että arkikokemus ovat osoittaneet, että erityisesti iäkkäiden toimintakyky romahtaa sairaalajaksojen aikana.

Kokkolassa perustettiin vuonna 2015 moniammatillinen kuntoutumisyksikkö, joka auttaa kuntoutujia kodeissaan. Nyt mukaan on tulossa muitakin alueen kuntia, koska Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa tämän vuoden alussa toimintansa aloittanutta Soitea.

Kuntoutujan tukipaketti kootaan asiakkaan tarpeiden mukaan, eikä ylärajaa hoidon määrälle ole. Vierailuja tekevät lähi- ja sairaanhoitajat sekä toiminta- ja fysioterapeutit. Kokonaisuutta johtaa lääkäri.

Tunkkari huomauttaa, että kotikuntoutuksen yksi ehdoton etu on se, että kotona ammattilaiset näkevät asiakkaan elämäntyylin laajemmin kuin sairaalassa. Asiakkaita myös ohjataan esimerkiksi päivätoimintaan, jumpparyhmiin ja erilaisten tukipalveluiden pariin.

Kotona kuntoutuva tuo säästöjä.

Muista Suomen kunnista on käyty tutustumassa Soiten kuntoutusmalliin. Asiakastyytyväisyyden ohella kiinnostusta herättää raha: Maija Juolan mukaan kokeiluvuoden aikana laskennallinen säästö oli 1,9 miljoonaa euroa ja tämän vuoden ensimmäisellä vuosikolmanneksella 840 000 euroa. Tällä vauhdilla summa on vuoden lopussa ainakin 2,5 miljoonaa.

Yli 40 prosenttia tehokuntoutuksen käyvistä ei tarvitse kuukauden hoitojakson jälkeen mitään tukipalveluita.

Ympärivuorokautiseen hoitoon ei ole joutunut kukaan. Esimerkiksi vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkoja on Kokkolassa nyt enemmän kuin ottajia.

Kun sekä kotihoidon että palveluasumisen tarve kuntoutuksen jälkeen on vähentynyt, kuntouttamiseen käytetty raha on maksanut itsensä takaisin.

– Monesti säästöjä pidetään leikkauksina. Tässä mallissa ajatellaan niin, että huippuhyvällä palvelulla ihmiset kuntoutuvat ja palvelun tarpeen kasvu myöhentyy, Juola selittää.

Arjen tunteminen tärkeää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Heidi Anttila pitää ”Kokkolan mallia” erinomaisena. Hänen mukaansa on olennaisen tärkeää, että kuntoutusta tekevät ammattilaiset tietävät kuntoutujan toimintakyvyn tason tämän omassa arkiympäristössä.

– Palvelut ovat ensisijaisesti olemassa asiakkaita varten. Tästä syystä ne on suunniteltava ja toteutettava asiakaslähtöisesti, Anttila toteaa.

Kuntoutusalan asiantuntijoiden puheenjohtajan Kristina Holmbergin mukaan Suomessa on useita erilaisia kotikuntoutusmalleja. Vaihtelua on esimerkiksi siinä, keitä moniammatillisissa tiimeissä työskentelee.

Holmberg toivoo, että kotikuntoutuksen kehittämisbuumissa muistetaan, että myös toteutuksissa on syytä hyödyntää ja noudattaa tieteellistä tutkimusta. Pelkkiin säästöihin nojaava malli voi johtaa siihen, että kotikuntoutus muistuttaa laitoshoitoa.

STT–ANNE SALOMÄKI

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset ovat keränneet jo 40 000€ silpomisvaarassa oleville kisii-yhteisön tytöille – ”Leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa”

Kuva: Meeri Koutaniemi

Suomalaiset ovat keränneet jo yli 40 000 euroa silpomisvaarassa oleville Kenian kisii-yhteisön tytöille, kun tavoitteena on 50 000 euroa. Tytöt turvaan -joulukeräys on osa suomalaisen kehitystyöjärjestö Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjaa.

Järjestön mukaan suomalaiset lahjoittajat ovat näytelleet kisii-yhteisössä tärkeää roolia jo vuoden 2016 alusta alkaen. Ilman heitä Solidaarisuuden silpomisen vastainen työ Kenian Kisiissä ei olisi mahdollista. Varoja silpomisen vastaiseen työhön kerätään Silpomaton-kampanjassa läpi vuoden. Käytännössä työ tarkoittaa esimerkiksi loma-aikoina järjestettäviä leirejä, joille tytöt pääsevät turvaan silpomisuhan alta.

Solidaarisuus-järjestön tiedotteen mukaan suuri osa sukuelinten silpomisista tehdään joululomalla, koska silloin tytöillä on aikaa toipua leikkauksen aiheuttamista vammoista.

”Vaikka kisii-yhteisöön kuuluvat ovat kristittyjä protestantteja, joulun aikaan liittyvä silpomisuhka ei liity kristilliseen joulunviettoon, vaan siihen, että jouluna tytöt eivät ole koulussa. Lomat ovat kriittistä aikaa”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.

”Operaatio vaatii tietenkin myös toipumisaikaa. Siksi leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa.”

Keräys käynnistyi 25.11. ja jatkuu 22.12. asti.

Päätoimittaja vaihtuu Iltalehdessä – nykyinen jättää työnsä

Iltalehden päätoimittaja Petri Hakala jättää tehtävänsä ja siirtyy pois yhtiön palveluksesta, kertoo Alma Media. Hakala on toiminut Iltalehden päätoimittajana vuosina 1995–2010 sekä 2014–2017. Hakala on myös työskennellyt Satakunnan Kansan kustantajana ja päätoimittajana.

Iltalehti on käynnistänyt uutispäätoimittajan haun marraskuussa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kaikki keinot käyttöön: Enontekiölle puuhataan seriffiä, joka takaa turvallisuuden

Enontekiön kunta suunnittelee seriffin toimen perustamista, sillä kunnan poliisivirat loppuvat vuodenvaihteessa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja kertoo tiedotteessa, että kunta käyttää kaikki keinot, jotta poliisi säilyy Enontekiöllä.

Seriffin toimen perustamisen tavoitteena on tiedotteen mukaan taata turvallisuus kunnassa. Seriffi olisi kunnan työntekijä, ja toimi olisi voimassa, kunnes kuntaan saadaan jälleen poliisi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

20 pelastustoimen yksikköä kiisi paikalle – siat selvisivät Isossakyrössä

Pohjanmaalla Isossakyrössä syttyi myöhään tiistaina tulipalo sikalassa, jossa oli syttymishetkellä noin 1 000 sikaa. Palo oli kuitenkin vain hyvin pienellä alueella ja se saatiin sammutettua nopeasti.

Päivystävän palomestarin Ismo Ojalan mukaan palo oli noin puolen neliömetrin kokoisella alueella, ja se oli saanut alkunsa sähkölaitteesta.

Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta tiistai-iltana hieman ennen yhtätoista, ja palo sammutettiin jo ennen puoltayötä.

Sikalassa olleet siat selvisivät säikähdyksellä, eikä henkilövahinkojakaan tullut.

Paikalle lähetettiin 20 pelastustoimen yksikköä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset hakivat ahkerasti Mauno Koivistoa vuonna 2017, mutta googlatuin henkilö oli Sauli Niinistö

Kuva: Kari Hulkko

Suomalaiset hakivat tänä vuonna tietoa muun muassa Suomi 100 -teemasta, länsimetrosta ja Katalonian itsenäisyyspyrkimyksistä, selviää hakukonejätti Googlen julkaisemasta listauksesta.

Suhteellisesti eniten henkilöistä tehdyt hakukonehaut lisääntyivät toukokuussa edesmenneen presidentti Mauno Koiviston ja muusikko Alman kohdalla. Suomen googlatuin ihminen tänä vuonna on kuitenkin presidentti Sauli Niinistö.

Kaupallisista tuotteista haetuimmaksi nousivat fidget spinnerit eli sormihyrrät, jotka kasvattivat suosiotaan etenkin nuorison keskuudessa tänä vuonna. Viihdesarjan haetuimmaksi ylsi Tuntematon sotilas.

Googlen mukaan hakukoneelta kysyminen on lisääntynyt. Suomalaiset kysyivät Googlelta muun muassa elämän tarkoituksesta ja länsimetron valmistumisesta. ”Miten tehdä limaa” oli suosituin miten-kysymys.