tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kokkola kuntouttaa kotona täysin tehoin – kuntoutusmalli kerää kehuja ja kiinnostusta

Kuva: LEHTIKUVA / TOMI HIRVINEN
Reijo Voutilainen on kotikuntoutuksessa niin sanotulla Kokkolan mallilla

Raajasta luopuminen ei ole helppo päätös. Kokkolassa asuva Reijo Voutilainen kuitenkin ymmärsi, että vaihtoehtoja ei ole: diabeteksen tuoma tulehdus ei hellittänyt.

Ensimmäinen jalka leikattiin polven alapuolelta viime vuoden huhtikuussa, toinen vuotta myöhemmin.

– Olihan se outoa, kun jalka oli poissa. Ei osannut tehdä oikein mitään, Voutilainen muistelee.

Kahden proteesin ja apuvälineiden ansiosta amputaatio ei vienyt 70-vuotiaan eläkeläisen liikuntakykyä. Nyt hän puuhaa kotona ja pärjää arjessa itsekseen, myös autolla.

– Maratoonaria ei enää tule, mutta ei se ole tarvekaan, Voutilainen toteaa.

Osansa parantumisessa on Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Soiten tarjoamalla tehokuntoutuksella. Kummankin leikkauksen jälkeen Voutilainen sai apua kotonaan esimerkiksi sairaanhoitajilta ja fysioterapeuteilta.

Monen osaajan yhteenliittymä.

Kotikuntoutuksen tehoon uskovat myös Soiten Hoivan ja Hoidon toimialuejohtaja Maija Juola ja palveluesimies Anne Tunkkari. Juolan mukaan sekä tutkimus että arkikokemus ovat osoittaneet, että erityisesti iäkkäiden toimintakyky romahtaa sairaalajaksojen aikana.

Kokkolassa perustettiin vuonna 2015 moniammatillinen kuntoutumisyksikkö, joka auttaa kuntoutujia kodeissaan. Nyt mukaan on tulossa muitakin alueen kuntia, koska Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa tämän vuoden alussa toimintansa aloittanutta Soitea.

Kuntoutujan tukipaketti kootaan asiakkaan tarpeiden mukaan, eikä ylärajaa hoidon määrälle ole. Vierailuja tekevät lähi- ja sairaanhoitajat sekä toiminta- ja fysioterapeutit. Kokonaisuutta johtaa lääkäri.

Tunkkari huomauttaa, että kotikuntoutuksen yksi ehdoton etu on se, että kotona ammattilaiset näkevät asiakkaan elämäntyylin laajemmin kuin sairaalassa. Asiakkaita myös ohjataan esimerkiksi päivätoimintaan, jumpparyhmiin ja erilaisten tukipalveluiden pariin.

Kotona kuntoutuva tuo säästöjä.

Muista Suomen kunnista on käyty tutustumassa Soiten kuntoutusmalliin. Asiakastyytyväisyyden ohella kiinnostusta herättää raha: Maija Juolan mukaan kokeiluvuoden aikana laskennallinen säästö oli 1,9 miljoonaa euroa ja tämän vuoden ensimmäisellä vuosikolmanneksella 840 000 euroa. Tällä vauhdilla summa on vuoden lopussa ainakin 2,5 miljoonaa.

Yli 40 prosenttia tehokuntoutuksen käyvistä ei tarvitse kuukauden hoitojakson jälkeen mitään tukipalveluita.

Ympärivuorokautiseen hoitoon ei ole joutunut kukaan. Esimerkiksi vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkoja on Kokkolassa nyt enemmän kuin ottajia.

Kun sekä kotihoidon että palveluasumisen tarve kuntoutuksen jälkeen on vähentynyt, kuntouttamiseen käytetty raha on maksanut itsensä takaisin.

– Monesti säästöjä pidetään leikkauksina. Tässä mallissa ajatellaan niin, että huippuhyvällä palvelulla ihmiset kuntoutuvat ja palvelun tarpeen kasvu myöhentyy, Juola selittää.

Arjen tunteminen tärkeää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Heidi Anttila pitää ”Kokkolan mallia” erinomaisena. Hänen mukaansa on olennaisen tärkeää, että kuntoutusta tekevät ammattilaiset tietävät kuntoutujan toimintakyvyn tason tämän omassa arkiympäristössä.

– Palvelut ovat ensisijaisesti olemassa asiakkaita varten. Tästä syystä ne on suunniteltava ja toteutettava asiakaslähtöisesti, Anttila toteaa.

Kuntoutusalan asiantuntijoiden puheenjohtajan Kristina Holmbergin mukaan Suomessa on useita erilaisia kotikuntoutusmalleja. Vaihtelua on esimerkiksi siinä, keitä moniammatillisissa tiimeissä työskentelee.

Holmberg toivoo, että kotikuntoutuksen kehittämisbuumissa muistetaan, että myös toteutuksissa on syytä hyödyntää ja noudattaa tieteellistä tutkimusta. Pelkkiin säästöihin nojaava malli voi johtaa siihen, että kotikuntoutus muistuttaa laitoshoitoa.

STT–ANNE SALOMÄKI

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Supo Ylelle: Epäilty ei kuulunut 350 seuratun joukkoon

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan Turun puukotuksista epäilty mies ei ole ollut supon erityisessä seurannassa.

– Hän ei ole ollut meidän terrorismintorjunnan kohdehenkilö. Hän ei siis ole kuulunut 350 (supon seurannassa olevan) hengen joukkoon, Pelttari sanoi Ylelle lauantai-iltana.

Aiemmin päivällä Pelttari muistutti supon tiedotustilaisuuden yhteydessä, että teko oli luonteeltaan sellainen, ettei se edellyttänyt juurikaan valmistautumista. Tämän vuoksi sitä oli myös erittäin vaikea estää. Poliisilla ei myöskään ollut konkreettista ennakkotietoa iskusta.

– Turun epäilty terroriteko vastaa uhka-arviotamme. Myös epäillyn profiili on samankaltainen kuin monissa Euroopan viimeaikaisissa radikaali-islamistisissa terroriteoissa, Pelttari sanoi.

Keskustelua aiheesta

”Vähemmän julma Suomi” – Mikael Jungner: Maailmalla terroristit yleensä ammutaan hengiltä samoin tein

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner pohdiskelee Turun puukotusten ja maailmalla tapahtuneiden terrori-iskunen eroja. Aktiivisesti yhteiskuntaa edelleen kommentoiva Ylen entinen toimitusjohtaja sanoo Facebook-tilillään, että maailmalla terroristit yleensä ammutaan hengiltä samoin tein.

”Arvatenkin tarkoituksella. Ei haluta ottaa riskiä, ei luoda marttyyreja, ei päästää kusipäitä vankiloihin rekrytoimaan seuraajia. Varmaan kyse on myös resursseista, tuollainen 20 vuoden vankilassa olo maksaa miljoonia”, hän arvelee.

Turun epäilty päätekijä taltutettiin yhdellä ainoalla laukauksella alavartaloon.

”Suomessa on toisin. Ja ehkä paremmin. Se että tuota kusipäätä kohdellaan kuin ketä tahansa epäiltyä on yksi osa sitä tarinaa, jossa terrorin ei anneta muuttaa yhteiskuntaa. Ei anneta valtaa sen paremmin pelolle, vihalle kuin kyynisyydelle.”

”Julma maailma. Vähemmän julma Suomi”, Jungner kiteyttää.

Krp: Uutta tietoa tulossa huomenna kirjallisella tiedotteella

Kuva: Kari Hulkko

Keskusrikospoliisi toteaa Twitterissä jatkavansa Turun puukotustapausten tutkintaa täydellä teholla.

Seuraavan kerran krp aikoo tiedottaa asiasta kirjallisesti huomenna sunnuntaina kello 14.

Keskustelua aiheesta

Risikko Demokraatille poliisien toiminnasta: ”Todistettavasti olisi tullut lisää uhreja”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kommentoi Turun sarjapuukotusta Demokraatille illansuussa. Risikon mukaan hänellä ei ole päivällä tiedotustilaisuudessa kerrottuun nähden uutta tietoa asian tutkinnallisesta etenemisestä.

Esimerkiksi rikoksesta epäillyn ideologista taustaa ei ole Risikon tiedojen mukaan saatu vahvistettua.

– Ei ole. Tämä on tutkinnanjohtajan asia, en ota kantaa tutkintaan.

Viranomaisten toimintaa tapauksen hoitamisessa on kehuttu. Risikolla ei ole heti mielessään välittömiä kehitysehdotuksia siihen, miten puukotusten jälkeisen tilanteen hoitaminen eteni.

– Kun tällainen tapaus tulee, käydään vielä operatiivisen puolenkin analyysi – mutta nyt on kaikkein tärkeintä keskittyä tutkintaan.

Risikko toistaa myös Demokraatille kehut poliisin ensipartion toiminnalle Turussa.

– Se oli aivan vertaansa vailla. Vain muutama minuutti kesti, kun oltiin tekijän pakeilla. Todistettavasti tilanne olisi ollut sellainen, että olisi tullut lisää uhreja. Myös kansalaiset ovat tukeneet viranomaisen työtä, pyrkimällä estämään tätä henkilöä (puukottajaa). Se on rohkeuden osoitusta, turvallisuus tehdään yhdessä.

Kysymykseen, kehottaako Risikko kansalaisia menemään väliin vastaavissa tilanteissa, hän toteaa, ettei niin voi missään nimessä kehottaa.

– Jokainen itse arvioi sen, koska tilanteet ovat niin erilaisia, hän painottaa.

Ministeri kiirehtii tiedustelulainsäädäntöä.

Turun puukotuksista pidätettynä on yksi henkilö. Keskusrikospoliisi tutkii Turun puukotuksia terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja murhan yrityksinä. Lisäksi neljän osallisuutta tekoon selvitetään. Henkilöt ovat Marokosta.

Lisäksi yhdestä henkilöstä on pantu toimeen kansainvälinen etsintäkuulutus.

Risikko toteaa, että painopiste on nyt asian tutkinnassa eikä esimerkiksi tässä vaiheessa pystytä sanomaan, tuleeko Maahanmuutoviraston toiminnalle uusia ohjeita tai onko tapahtumilla vaikutusta lainsäädäntöön.

Tiedustelulainsäädäntöä Risikko kiirehtii. Se on tarkoitus saada tämän syksyn aikana eduskuntaan. Risikko esittää, kuten on jo ennen Turun tapahtumiakin todennut, että perustuslain muutokset hyväksyttäisiin eduskunnassa nopeutetussa järjestyksessä.

Sisäministeriön määrärahojen lisäyksestä aiemmin kaavailtuun nähden Risikko toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpon todenneen, että tilanne arvioidaan, jos jotain ilmenee rikoksen tutkinnan edetessä.

Orpo on myös kommentoinut tilannetta tänään Lännen Medialle.

Poliisien määrästä Risikko sanoo, että tällä hetkellä miltei kaikki poliiseiksi koulutetut ovat Suomessa töissä. Risikon mukaan vain 25 on työttöminä.

Poliisihallitus ja puolustusvoimat ovat juuri allekirjoittaneet sopimuksen siitä, että puolustusvoimat osallistuisi poliisin reservipoliisiselvitykseen. Risikko toteaa, että sisäministeriössä on menossa hanke täydennyspoliisia koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja toteaa, että toimivaltuudet täytyy katsoa asiassa tarkkaan.

Käytännössä reservipoliisi korvaisi täydennyspoliisin. Reservipoliiseja voitaisiin rekrytoida Puolustusvoimien henkilöstöstä.

Rinteen aloitteelle kiitosta.

Suomessa huoli on nyt se, ettei maamme ilmapiiri kiristy. Risikko on tänään julkisuudessa moneen kertaan sanonut, että on ollut tiedossa, että nyt nähdyn kaltainen epäilty terroriteko voisi Suomeenkin tulla. Asia ei siinä mielessä ollut yllätys.

Terrorismi on muuttanut sillä tavalla muotoaan, että sen estäminen on yhä haastavampaa.

Risikko painottaa, että luovuttaa ei pidä ja ennaltaehkäisyä on jatkettava.

– Suomi on tehnyt hyvin paljon ennaltahkäistäkseen tällaisia. On varauduttu, hän katsoo.

– Näkisin, että nyt on tärkeä, kun selviää, mitä tästä ilmenee, käydä se läpi.

– Olen korostanut, että maltti on valttia, koston kierre ei saa lähteä liikkeelle. Terrorismin tarkoitus on yhteiskuntarauhan heilauttaminen, halvaannuttaa päätyöksentekokykyä ja aiheuttaa kärsimystä.

Risikon mukaan myös poliittista keskustelua on käytävä vakavin mielin.

– Kyllä minä luotan siihen, että kaikki poliitikot aivan varmasti ymmärtävät, että kyseessä on vakava asia, josta on tiedetty, että kyllä se Suomeen jossain vaiheessa rantautuu. Nyt on ensimmäinen epäily.

– Olen aivan vakuuttunut, että kaikki poliittiset puolueet haluavat olla ehkäisemässä, että näin ei tapahdu enää. Sitä edellyttää myös Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teema Yhdessä. Poliittisten vaikuttajien pitää näyttää, että olemme toivon tällä puolen yhdessä.

– Tämä asia ei ole mikään hallitus-oppositio-asia, turvallisuus ei saa sitä olla.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi eilen käyneensä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa keskustelun Turun tapahtumista.

– Esitin, että puolueiden puheenjohtajien ja tasavallan presidentin välillä käydään laajamittainen ja faktoihin pohjautuva keskustelu tapahtuneeseen ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen liittyen. Presidentti Niinistö kannatti esitystäni, Rinne kertoi Facebookissa.

Risikko toteaa olleensa tyytyväinen kuullessaan Rinteen kannasta ja keskustelusta presidentin kanssa.

TS: Epäilty puukottaja vaikutti eristäytyneeltä ja yksinäiseltä, oli tuttu näky Pansiossa

Turun keskustan perjantain puukotuksista epäilty 18-vuotias marokkolaismies on ollut tuttu näky Turun Pansion kaupunginosassa, kertoo Turun Sanomat. Vuonna 2016 Suomeen saapunut mies on asunut Pansion vastaanottokeskuksessa.

Turun Sanomien lähdetietojen mukaan mies vaikutti eristäytyneeltä ja yksinäiseltä.

Turun puukotuksia selvittävä KRP:n tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Crista Granroth ei vahvistanut lauantai-iltana STT:lle epäillyn nimeä esitutkintalakiin vedoten.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta