Kulmuni esitteli tiistaina eduskunnalle hallituksen lisätalousarvioesityksen.

Eduskunta kävi tiistaina lähetekeskustelun hallituksen lisätalousarviosta, jonka hallitus antoi perjantaina osana talouden kriisipakettia. Paketilla vaimennetaan koronaviruksen leviämisen talousvaikutuksia. Kulmunin mukaan hallitus linjaa kehysriihessä laajempia toimia ja lisätalousarvioita on tulossa kevään aikana vielä lisää.

Kulmunin mukaan hallitus tekee kaikkensa, jotta terveet yritykset eivät ajaudu konkurssiin.

Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen sanoi lähetekeskustelussa, että hallituksen perjantaina antama lisätalousarvioesitys on jo vanhentunut ja sen mittakaava on jäänyt liian vähäiseksi.

Hallitus ilmoitti perjantaina lisätalousarvioesityksen lisäksi muista yritysten ja palkansaajien elämää helpottavista toimenpiteistä. Hallitus muun muassa ilmoitti, että yrittäjät yritysmuodosta riippumatta saavat oikeuden työttömyyspäivärahaan määräaikaisesti. Lisäksi työttömäksi joutunut työntekijä saa työttömyysturvaa ilman omavastuuaikaa, sillä työttömyysturvan omavastuuaika poistuu sekä lomautuksissa että irtisanomistilanteissa.

Myös lomautuspäätökset nopeutuvat eli ilmoitusaika lyhenee nykyisestä 14 päivästä tai kuudesta viikosta viiteen päivään. Lomautusoikeus laajennetaan koskemaan myös määräaikaisia työntekijöitä.

Kulmunin mukaan tarkoitus on, että muutokset koskevat kaikkia yrityksiä. Kulmuni sanoi toivovansa, että jo ensi viikolla eduskuntaan tulee lainsäädäntö, jolla muutokset saadaan koskemaan myös järjestäytymätöntä kenttää.

Kulmuni myönsi, että lisätalousarvioesityksen antamisen jälkeen on tapahtunut paljon. Hän sanoi hallituksen toivovan, että valtiovarainvaliokunta käyttää budjettivaltaa, jota sillä on.

– Meillä ei vielä viikko sitten ollut niitä tietoja, joita meillä on tänä päivänä siitä, kuinka paljon esimerkiksi Business Finlandille ja ely-keskuksille on tullut hakemuksia tähän suoraan yrityskohtaiseen rahoitukseen, hän sanoi.
Eduskunnan lähetekeskustelun jälkeen lisätalousarvioesitys menee eduskunnan valtiovarainvaliokunnan käsiteltäväksi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi, että nyt haetaan malleja, joilla voidaan tehdä suoria avustuksia yrityksille. Hänen mukaansa mitään tiettyä alaa ei voida rajata, sillä kaikki alat kärsivät nyt.

Lintilä sanoi, ettei panisi pahakseen, jos eduskunta käyttäisi budjettivaltaansa asiassa, sillä yritykset tulevat vielä tarvitsemaan lisäapua.

– Koko ajan teemme töitä, jotta voimme auttaa niitä yrityksiä, jotka ovat kovimmassa hädässä, Lintilä sanoi.

Vasemmistoliiton Pia Lohikoski ehdotti väliaikaista perustuloa. Hänen mukaansa se olisi nykyisissä olosuhteissa järkevä tapa turvata suomalaisten toimeentuloa. Hän lisäksi sanoi, ettei Suomi saa toistaa 1990-luvun laman virheitä, joita maksetaan edelleen sosiaalisina ja terveydellisinä ongelmina.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ei ollut ehdotuksesta kovin vakuuttunut.

– En ole aivan vakuuttunut siitä, että tässä tilanteessa täysin uusien järjestelmien rakentaminen olisi edes mahdollista tai että se olisi edes järkevää ihmisten kannalta, jotka ovat nyt tosiasiallisesti avun tarpeessa, Pekonen sanoi.

Hän sanoi kuitenkin toivovansa, että kun sosiaaliturvajärjestelmää päästään uudistamaan, nykyistä järjestelmää tarkastellaan ja mietitään myös luovia ratkaisuita.

Hallitus ehdottaa lisätalousarviossaan, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimintamenoihin annetaan yhteensä 12,8 miljoonaa euroa lisämäärärahaa koronaviruksesta aiheutuviin menoihin. Lisäykset kohdistuvat muun muassa kansalaisille osoitettavaan tiedotukseen ja valistukseen, tietojärjestelmien toimivuuden turvaamiseen ja laboratoriokapasiteetin ylläpitoon.

Tartuntatautien valvontaan ehdotetaan 26 miljoonan euron lisäystä. Lisäys kohdentuu sairaanhoitopiirien testauslaitteiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden hankintaan sekä Huoltovarmuuskeskuksen tekemiin hankintoihin.

Yritysten rahoitustilanteen helpottamiseksi Business Finlandin valtuuteen ehdotetaan 150 miljoonan euron ja arviomäärärahaan 127,5 miljoonan euron lisäystä, joka käytetään koronaviruksesta aiheutuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen, luovien alojen kehittämiseen sekä matkailun ja sen oheistoimintojen tukemiseen.

Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan 430 000 euron lisäystä koronavirusepidemian aiheuttamista lisätehtävistä johtuviin menoihin
Poliisille ehdotetaan 5,6 miljoonan euron lisäystä koronavirusepidemiatilanteesta aiheutuviin lisämenoihin.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 600 000 euron lisäystä määräaikaisten sopimussotilaiden palkkausmenoihin.

Määrärahojen lisäys tämän vuoden lisätalousarvioesityksessä on 398 miljoonaa euroa. Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta hieman vähemmän eli 397 miljoonaa euroa, kun huomioidaan 0,9 miljoonan euron lisäys sekalaisissa tuloissa kulttuurin ja taiteen säätiöiden lahjoituksista.

Valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 2,6 miljardia euroa. Valtionvelan määrän tämän vuoden lopussa arvioidaan olevan noin 109 miljardia euroa, joka on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

STT–Viivi Salminen