Talous

Koko maailmako sähköautoilisi? – ”Ei ole mahdollista, ei mitenkään”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sähköautojen nopea yleistyminen voi johtaa pulaan akkujen raaka-aineista. Koboltti on ongelmallisin: valtaosa tuotetaan lapsityövoimalla järkyttävissä olosuhteissa.
LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sähköautojen nopea yleistyminen voi johtaa pulaan akkujen raaka-aineista. Koboltti on ongelmallisin: valtaosa tuotetaan lapsityövoimalla järkyttävissä olosuhteissa.
LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sähköautojen nopea yleistyminen voi johtaa pulaan akkujen raaka-aineista. Koboltti on ongelmallisin: valtaosa tuotetaan lapsityövoimalla järkyttävissä olosuhteissa.

Litiumioniakuissa käytettävästä koboltista saattaa tulla merkittävä este sähköautojen nopealle yleistymiselle. Riittävyyden lisäksi ongelmana ovat hirvittävät tuotanto-olosuhteet.
– Akkuteknologioihin liittyvä koboltti on sellainen materiaali, jolla on harvoja lähteitä, eikä sitä ole rajattoman paljon, arvioi VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko.

Hänen mukaansa akkujen raaka-aineista tulee pulaa, jos siirtymä sähköautoihin tapahtuu nopeasti.

– Maailmassa valmistetaan vuodessa vähän toistasataa miljoonaa henkilöautoa. Jos ne kaikki pitäisi tehdä litiumioniakuilla ja sähkömoottoreilla, se ei onnistuisi, ei mitenkään. Silloin tulee pulaa raaka-aineista, Laurikko sanoo.

Kongon lapsityövoiman tuote

Geologian tutkimuslaitoksen GTK:n erikoistutkija Pasi Eilu kertoo, että kobolttia tarvitaan akuissa enemmän kuin litiumia. Nikkeli ja grafiitti ovat muut tärkeimmät akkujen raaka-aineet.

Eilun mukaan yli puolet maailman koboltista tuotetaan Kongon demokraattisessa tasavallassa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International paljasti viime vuonna lapsityövoiman laajamittaisen käytön Kongon kaivoksissa. Korruptio kukoistaa, ja voitot menevät kaivoksia hallitsevien rosvopäälliköiden taskuun.

– Akkujen suurkäyttäjät joutuvat ottamaan huomioon, mistä raaka-aineet tulevat heidän tuotteisiinsa, Eilu sanoo.
Litiumioniakkuja on tähän saakka käytetty paljon pienemmän mittaluokan tuotteissa kuten matkapuhelimissa ja kannettavissa tietokoneissa. Kongolaisen koboltin käyttö on tuonut ikävää julkisuutta muun muassa Applelle ja Samsungille.

Lisäksi akuissa käytettävien metallien tuotanto aiheuttaa mittavia ympäristöongelmia, ilmenee ympäristöjärjestö Transport & Environmentin tässä kuussa julkaisemasta raportista.

Muiden metallien sivutuotteena

Koboltti tulee kaivoksista muiden metallien, erityisesti nikkelin, sivutuotteena. Eilun mukaan maailmassa on vain harvoja kaivoksia, joissa koboltti on päätuote.

Suomessa Talvivaaran nikkelikaivoksen omistava Terrafame kertoi hiljattain selvittävänsä nikkeli- ja kobolttisulfaattien jalostamista sähköautojen akkuja varten. Skandaalien kourissa pyörinyt Talvivaaran kaivos on Suomen suurin koboltin tuottaja.

– Euroopassa koboltin tuotanto tarkoittaa samaa kuin Suomi, jos Venäjää ei lasketa mukaan, Eilu sanoo.

Akkuteknologia kehittyy

Transport & Environment uskoo, toisin kuin muut arvioijat, ettei akuissa tarvittavista metalleista synny pulaa. Tähän vaikuttavat muun muassa innovaatiot, jotka vähentävät kriittisten metallien tarvetta.

Myös Laurikko uskoo tekniseen kehitykseen. Hänen mukaansa autoteollisuus on ollut aina hyvin taitava ratkaisemaan materiaaleihin liittyviä ongelmia.

– Autoteollisuus on tähän mennessä pystynyt aina löytämään korvaavia vaihtoehtoja ja kehittänyt teknologioita siihen suuntaan, ettei pulaa tule, Laurikko arvioi.

– Voi olla, ettei litiumakku ole välttämättä se akku, mikä on uusissa sähköautoissa kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.

Antti Autio, STT

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat