Aiemmin ajatuspaja Liberan tutkimusjohtana työskennelleellä kansanedustaja Elina Lepomäellä (kok.) on tarjolla ihan omatyöttömyysturvamallinsa.  Hän tarjoilee malliaan Helsingin Sanomissa.

Lepomäki lopettaisi työttömien pompottamisen. Sen sijaan hän räjäyttäisi koko nykyisen toimeentulotukibyrokratian, työttömyysturvan – ja työmarkkinajärjestöjen vallan siinä sivussa.

Hänen mielestään työllisyyden lisäämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen vaaditaan kaksi asiaa: kannustinloukut pitää purkaa ja paikallista sopimista on lisättävä.

Juuri tätä hänen mielestään nyt tehdään. Työttömien on esimerkiksi käytävä te-toimiston haastattelussa aiempaa useammin. Lisäksi hallitus on esittänyt, että työttömän on jatkossa haettava kerran viikossa työpaikkaa, tai hän menettää työttömyyskorvauksen 60 päiväksi.

Hallituksen asettama työryhmä ehdotti helmikuussa, että työmarkkinatuki muuttuisi osallistumistuloksi. Sen ehtona olisi, että työtön tekee jotakin vastineeksi.

– Tässä nykyisessä sosiaaliturvassa ja vähän nykyisellä hallituksellakin on päätavoite, että tehdään erilaisia kiusauselementtejä. ’Aktivoidaan’ ihmisiä, jotka kyllä osaavat aktivoida itseäänkin, jos vain kannustimet ovat oikeat, Lepomäki sanoo.

– Ei ole niin, että ihmiset olisivat aivottomia muurahaisia, jotka kaipaavat te-toimiston henkilökunnan potkuja takamuksiin.

Hän korostaa, että työttömyys harvoin on oma vika: ihmiset kyllä ottavat työtä vastaan, jos se on heille järkevää ja jos sitä oikeasti on saatavilla.

– Sen sijaan, että ihmisten pitää osoittaa yhteiskunnalle, että he osallistuvat, mitä jos yhteiskunta lähtisi siitä, että ihmiset kyllä osallistuvat, jos heille annetaan siihen mahdollisuus ja sekä työmarkkinat että sosiaaliturva toimivat?

Lepomäen mallin nimi on perustili. Hän on kiertänyt puhumassa sen puolesta jo vuodesta 2013, jolloin hän kehitti sen. Perustilin idea on, että valtio antaa jokaiselle kansalaiselle 20 000 euron alkupääoman, jolla tämä voi tehdä mahdollisimman vapaasti mitä haluaa.

Jos tilin saldo menee alle alkupääoman, nostoilla on kuukausittainen yläraja. Vaikka tili menisi nollille, sieltä voi edelleen jatkaa nostamista ylärajan verran kuukausittain. Perustili rahoitetaan työssäkäynnillä.

Myös hallitus on selvittänyt perustuloa. Suomessa on vuodenvaihteesta asti ollut käynnissä perustulokokeilu, mutta Etelä-Suomen Sanomien mukaan sitä ei aiota laajentaa.

Tyypillistä perustulomalleja rahoitetaan Lepomäen mukaan niin, että nostetaan ylimpiä veroasteita. Tällöin kannustinongelmia siirretään hänestä matalapalkkaisilta keski- ja hyvätuloisille.

Perustili poistaisi kannustinongelmia tehokkaammin kaikilta tulotasoilta, Lepomäki uskoo.

Hänen mielestään enemmän pitäisi puhua juuri keski- ja hyvätuloisten kannustinloukuista – eli siitä, miten hyvätuloiset optimoivat sosiaalietuuksien saantia tai verotustaan.

”Matalapalkkatyön kannustinloukuista puhutaan paljon, mutta keski- ja hyvätuloisten kannustinloukut ovat euromääräisesti massiivisia, hän sanoo.

Verotuksen työntekohaluja vähentävä vaikutus kävi ilmi toimihenkilöjen keskusjärjestön (STTK) tuoreessa jäsenkyselyssä, jonka mukaan useampi kuin joka kolmas toimihenkilöistä on rajoittanut lisätöiden tekemistä verotuksen vuoksi.

Siihen Lepomäki ei kuitenkaan usko, että robotit veisivät ihmisiltä kaikki työpaikat, kuten joissakin ennusteissa on maalailtu. Hänen mukaansa ihmistyölle on ainakin toistaiseksi ollut edelleen toimivat markkinat.