Kokoomuksen kansanedustaja tarjoilee HS:ssä omaa työttömyysturvamalliaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Elina Lepomäki.

 

Aiemmin ajatuspaja Liberan tutkimusjohtana työskennelleellä kansanedustaja Elina Lepomäellä (kok.) on tarjolla ihan omatyöttömyysturvamallinsa.  Hän tarjoilee malliaan Helsingin Sanomissa.

Lepomäki lopettaisi työttömien pompottamisen. Sen sijaan hän räjäyttäisi koko nykyisen toimeentulotukibyrokratian, työttömyysturvan – ja työmarkkinajärjestöjen vallan siinä sivussa.

Hänen mielestään työllisyyden lisäämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen vaaditaan kaksi asiaa: kannustinloukut pitää purkaa ja paikallista sopimista on lisättävä.

Kannustinloukut tarkoittavat tilannetta, jossa sosiaalietuuksien menettämisen tai verotuksen liiallisen kovenemisen vuoksi ihmisen ei kannata esimerkiksi ottaa työtä vastaan tai tehdä lisää työtä. Ennen kuin ne on purettu, työttömiä on Lepomäen mukaan turha syyllistää siitä, ettei heillä ole töitä.

Juuri tätä hänen mielestään nyt tehdään. Työttömien on esimerkiksi käytävä te-toimiston haastattelussa aiempaa useammin. Lisäksi hallitus on esittänyt, että työttömän on jatkossa haettava kerran viikossa työpaikkaa, tai hän menettää työttömyyskorvauksen 60 päiväksi.

Hallituksen asettama työryhmä ehdotti helmikuussa, että työmarkkinatuki muuttuisi osallistumistuloksi. Sen ehtona olisi, että työtön tekee jotakin vastineeksi.

– Tässä nykyisessä sosiaaliturvassa ja vähän nykyisellä hallituksellakin on päätavoite, että tehdään erilaisia kiusauselementtejä. ’Aktivoidaan’ ihmisiä, jotka kyllä osaavat aktivoida itseäänkin, jos vain kannustimet ovat oikeat, Lepomäki sanoo.

– Ei ole niin, että ihmiset olisivat aivottomia muurahaisia, jotka kaipaavat te-toimiston henkilökunnan potkuja takamuksiin.

Hän korostaa, että työttömyys harvoin on oma vika: ihmiset kyllä ottavat työtä vastaan, jos se on heille järkevää ja jos sitä oikeasti on saatavilla.

– Sen sijaan, että ihmisten pitää osoittaa yhteiskunnalle, että he osallistuvat, mitä jos yhteiskunta lähtisi siitä, että ihmiset kyllä osallistuvat, jos heille annetaan siihen mahdollisuus ja sekä työmarkkinat että sosiaaliturva toimivat?

 

Lepomäen mallin nimi on perustili. Hän on kiertänyt puhumassa sen puolesta jo vuodesta 2013, jolloin hän kehitti sen. Perustilin idea on, että valtio antaa jokaiselle kansalaiselle 20 000 euron alkupääoman, jolla tämä voi tehdä mahdollisimman vapaasti mitä haluaa.

Jos tilin saldo menee alle alkupääoman, nostoilla on kuukausittainen yläraja. Vaikka tili menisi nollille, sieltä voi edelleen jatkaa nostamista ylärajan verran kuukausittain. Perustili rahoitetaan työssäkäynnillä.

Myös hallitus on selvittänyt perustuloa. Suomessa on vuodenvaihteesta asti ollut käynnissä perustulokokeilu, mutta Etelä-Suomen Sanomien mukaan sitä ei aiota laajentaa.

Tyypillistä perustulomalleja rahoitetaan Lepomäen mukaan niin, että nostetaan ylimpiä veroasteita. Tällöin kannustinongelmia siirretään hänestä matalapalkkaisilta keski- ja hyvätuloisille.

Perustili poistaisi kannustinongelmia tehokkaammin kaikilta tulotasoilta, Lepomäki uskoo.

Hänen mielestään enemmän pitäisi puhua juuri keski- ja hyvätuloisten kannustinloukuista – eli siitä, miten hyvätuloiset optimoivat sosiaalietuuksien saantia tai verotustaan.

”Matalapalkkatyön kannustinloukuista puhutaan paljon, mutta keski- ja hyvätuloisten kannustinloukut ovat euromääräisesti massiivisia, hän sanoo.

Verotuksen työntekohaluja vähentävä vaikutus kävi ilmi toimihenkilöjen keskusjärjestön (STTK) tuoreessa jäsenkyselyssä, jonka mukaan useampi kuin joka kolmas toimihenkilöistä on rajoittanut lisätöiden tekemistä verotuksen vuoksi.

Siihen Lepomäki ei kuitenkaan usko, että robotit veisivät ihmisiltä kaikki työpaikat, kuten joissakin ennusteissa on maalailtu. Hänen mukaansa ihmistyölle on ainakin toistaiseksi ollut edelleen toimivat markkinat.

 

Keskustelua aiheesta

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen: ”Ulossulkemisessa on kaikupohja nationalistisille liikkeille ja ääri-ilmiöille”

Kuva: Jani Laukkanen

Teini-ikäinen Tuula Haatainen katsoo televisiota kotonaan Vehmersalmella. Eletään 1970-lukua, televisiot ovat vastikään tulleet ja samoja ohjelmia katsoo koko kansa.

Meneillään on uutislähetys, jonka kuvat järkyttävät koko maailmaa. Kolonialistisen valtansa rippeisiin takertunut Britannia on aseistanut Nigerian liittovaltiota taistelussa separaristista Biafraa vastaan.

Haataisten televisiossa kuollaan nälkään.

– Kuvat nälkäänkuolevista naisista ja lapsista olivat yhtäkkiä olohuoneissa. Se oli järkyttävää ja koko ikäluokallemme hyvin puhuttelevaa samalla tavoin kuin Vietnamin sota, Haatainen muistelee.

Entisenä opetusministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä Haatainen on mieluiten asialinjalla. Poliitikkohaastattelut, joissa puhutaan henkilökohtaisuuksia ovat hänelle tuttuja, mutta hän vetää rajan ”jäätelötötterökuviin”, joita Haataisen mukaan usein naisilta toivotaan.

Henkilökohtainen on vahvasti asian palveluksessa.

– Jos puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja palveluista, niin kyllähän sitä peilaa siihen miten omassa lähipiirissä on nähty asiat, mutta asiakärjellä minä olen mennyt.

Sitä, mistä sisäinen turvallisuus syntyy, ei liiemmin pohdita.

Tammikuun presidentinvaaleissa Haatainen haastaa paitsi nykyistä, kokoomustaustaista tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, myös miehistä tapaa nähdä ulko- ja turvallisuuspolitiikka aseiden ja uhkien näkökulmasta. Haatainen ymmärtää turvallisuuden laajemmin.

– On helppo puhua vain siitä, kuinka paljon meillä on aseita ja kuka meitä milloinkin uhkaa. Se on aika yksinkertaista. Laajasti ymmärretty turvallisuus on huomattavasti vaikeammin hallittavissa. Puhun kovastakin asiasta, realisti pitää olla. Mutta se ei riitä.

Suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustuspolitiikassa vallitsee Haataisen mukaan aika pitkälle ulottuva konsensus. Realiteetit ovat sellaiset, että varteenotettavat suurten puolueiden ehdokkaat ovat niistä samoilla linjoilla. Mutta laajemmin ymmärretty turvallisuus lokeroidaan helposti kestävän kehityksen tai hyvinvoinnin alle, vähemmän painavaksi politiikan alueeksi.

– Sitä, mistä sisäinen turvallisuus syntyy, ei liiemmin pohdita. Se syntyy nimenomaan siitä, ettei Suomessa ole ryhmiä, jotka on suljettu ulos ja joiden ääni ei kuulu. Ulossulkemisessa on kaikupohja nationalistisille liikkeille ja ääri-ilmiöille.

Lue koko haastattelu torstaina 19.10. Demokraatin viikkolehdestä.

Äänekoskella nähtiin tänään vain iloisia ilmeitä – paluu arkeen koittaa kuitenkin nopeasti

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan (vas.), presidentti Sauli Niinistö ja Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta vihkivät tehtaan käyttöön Äänekoskella.

– Aivan helkkarin hyvältä tuntuu.

Näin Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan summasi Äänekosken sellutehtaan avajaistunnelmat.

Paluu arkeen koittaa nopeasti, kun Paperiliiton hallitus pohtii jumiutuneiden työmarkkinaneuvotteluiden jatkoaskelia kokouksessaan torstaina. STT:n keskiviikkona tavoittamat Paperiliiton hallituksen jäsenet korostivat toivetta saada neuvottelut etenemään.

Paperiliiton hallituksen jäsen Pertti Niemi sanoi, että kentällä tahtotilana on, että Metsäteollisuus ry tulisi ”järkiinsä”.

– Tämä on yhteiskunnallisestikin tärkeä juttu, 300 työehtosopimusta on aukeamassa. Jos tästä rähinät tulee, se vaikuttaa siihenkin kenttään, Niemi sanoi.

Niemen mukaan toiveena on, että tilanne ei eskaloituisi, mutta jossakin kohtaa kipuraja tulee vastaan. 2005 metsäteollisuudessa käytiin pitkä työsulkukamppailu, Niemen mukaan sellaista ei halua enää kukaan.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ei lähtenyt tiistaina ennakoimaan, mitä kokoukselta on odotettavissa.

– Aivan varmaa on, että keskustellaan myös tällaisista asioista kuin neuvottelujen päättämisestä ja työtaisteluista. On aivan selvä, että ne nousevat pinnalle, esitin minä niitä tai en, Vanhala sanoi STT:lle.

Vanhalan mukaan Metsäteollisuuden suhtautuminen neuvotteluihin näyttää nyt siltä, että se yrittää ajaa tilannetta kohti työtaistelua. Jordan ei halunnut ottaa neuvotteluihin mitään kantaa.

Ei tämä ole räjähtävän kasvun bisnes.

Äänekosken juhlissa Jordan ja presidentti Sauli Niinistö kertasivat puheissaan metsäteollisuuden pitkää kaarta viime vuosikymmenen kuolemanlaaksosta nykyiseksi vientiteollisuuden veturiksi.

– Ei tämä ole räjähtävän kasvun bisnes, mutta tasaista 1–3 prosentin globaalia kasvua. Ja se on hyvä, Jordan arvioi tulevaisuutta.

Avajaisissa olleelle laajalle päättäjäjoukolle Jordan jakoi myös kritiikkiä uudesta sääntelystä.

– Sääntely-ympäristössä on ollut hyvä traditio, mutta tällä hetkellä uutta säännöstöä tulee aika paljon, Jordan sanoi.

Suomen suurin, 1,2 miljardin euron metsäteollisuusinvestointi ei ole toteuttanut pääministeripuolue keskustan hellimää ajatusta, jossa biotalous kääntää muuttoliikkeen suuntaa muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin. Äänekosken väkiluku tippui alle 20 000 asukkaan syksyllä 2014. Elokuussa kaupungissa oli enää 19 200 asukasta.

– Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Jyväskylä on lähellä mutta harmittavan kaukana, Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoi.

Parin vuoden aikana tehtaan rakennusvaihe on työllistänyt jopa 3 000 ihmistä. Metsäteollisuuden hurjasta tuottavuuskehityksestä kertoo, että itse tehdas työllistää suoraan vain 170 ihmistä, mutta yhtiön arvion mukaan Suomessa koko arvoketjussa 2 500 ihmistä.

Vaikka tehdas tuottaa pääosin sellua ja viidenneksen muuta, omistajat kutsuvat sitä juhlavammin biotuotetehtaaksi.

Mäntyniemen bunkkeriin mahtuu väkeä.

Niinistön vieraillessa ennen Äänekoskea torilla Karstulassa ihmisiä tuntui kiinnostavan presidenttiparin tuleva perheenlisäys.

– Mäntyniemen bunkkeriin mahtuu väkeä, ei siihen niin valtavia fasiliteetteja tarvita, Niinistö sanoi kysyttäessä lapsen sopimisesta presidentin virka-asuntoon.

Presidentin kanslia tiedotti viime viikolla, että runoilija Jenni Haukio ja Niinistö saavat lapsen. Laskettu aika on helmikuussa.

– Jenni lähetti kovasti terveisiä, mutta ei päässyt tuohon vähän pomppivaan helikopterikyytiin mukaan, Niinistö vitsaili.

STT–MIKKO ISOTALO, OLLI KUIVANIEMI

Prinsessa Victorialla ja Feldt-Rannalla lämmin kohtaaminen: ”Kiitos kun pidit puoliani”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Ruotsin parlamentissa, Sveriges Riksdagenissa on tänään juhlittu Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä. Suomen eduskunta osallistuu juhlallisuuksiin puhemiehen valtuuskunnan vierailulla. Juhlallisuuksiin osallistuu myös Suomen eduskunnan Ruotsi-ystävyysryhmä, jonka jäsenet tapaavat kollegoitaan päivän aikana Riksdagenissa. 

Eduskunnan Ruotsi-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) osallistui juhlaseminaarissa keskusteluun Ruotsin ja Suomen keskinäisistä suhteista muun muassa demokratiakysymyksissä sekä kulttuuri-, kieli-, koulutus- ja kotouttamiskysymyksissä. 

Feldt-Ranta tapasi keskiviikkona juhlallisuuksissa myös prinsessa Victorian. Prinsessa kiitti suomalaiskansanedustajaa siitä, että tämä puolusti, kun ruotsalainen kollega halusi poistaa monarkian.

Umpisolmut vaivaavat EU:nkin päätöksentekoa – Tusk ehdottaa huipputapaamisia useammin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Brysselin EU-huippukokouksessa toistuu jälleen torstaina ja perjantaina sama tuttu kaava.

Jokainen EU-johtaja marssii kameroiden räiskeessä kokoussaliin, jonne ei päästetä sihteeristön lisäksi ketään muita. Kaikkein korkeimmatkin virkamiehet istuvat viereisessä salissa odottaen sihteeristön heille tuomia tiedonmurusia.

Suomen Juha Sipilä, Saksan Angela Merkel ja Kreikan Aleksis Tsipras kollegoineen tuntevat jo toisensa, sillä tapaahan ryhmä useita kertoja vuodessa.

Tätä ryhmädynamiikkaa halutaan nyt käyttää hyväksi, jotta EU-maat saisivat avattua kaikkein tiukimpia umpisolmuja.

EU-huippukokouksia johtava Donald Tusk (kuvassa) aikoo ehdottaa EU-johtajille perjantaina, että huipputapaamisia järjestettäisiin nykyistä useammin, jotta poliittisesti kaikkein herkimpiä asioita saadaan avattua.

Johtajien pöydälle nostettaisiin sellaisia uudistuksia ja asioita, jotka ovat juuttuneet ministerineuvostoissa tai jotka muutoin tarvitsevat sysäystä.

Yhtenäisyydestä ei saa tulla tekosyy pysähtyneisyydelle.

Umpisolmuista tiukin on tällä hetkellä maahanmuutto, mutta talous- ja rahaliiton uudistaminen on heti seuraavana listalla.

Kokousten lisääminen on tapa edetä vilkkaana käytävässä EU:n tulevaisuuskeskustelussa. Korkean EU-virkamiehen mukaan on selvää, että hetki on otollinen uusille ideoille, ja asialistalle voidaan nostaa helpommin asioita, jotka tiedetään jo ennakolta vaikeiksi.

– Yhtenäisyydestä ei saa tulla tekosyy pysähtyneisyydelle, mutta toisaalta kunnianhimo ei voi johtaa jakautumiseen, Tusk tasapainotteli kutsukirjeessään EU-johtajille.

Lokakuun huippukokous olisi voinut olla paikka, jossa EU-johtajat päättävät brexit-neuvotteluiden etenemisestä.

EU27:n mielestä neuvottelut eivät kuitenkaan ole edenneet riittävästi. Neuvotteluita tulevasta suhteesta ei siksi aloiteta, vaikka Britannia näin toivoo. Seuraava mittauspiste on joulukuun huippukokouksessa.

Käden ojennuksena Britannialle voidaan silti pitää sitä, että EU-maat ryhtyvät valmistelemaan komission neuvottelumandaattia toista vaihetta varten.

Lisäriesaa tulee siitä, että torstaina ja perjantaina Brysselissä järjestettävä EU-huippukokous on päätetty siirtää viime hetkellä toiseen rakennukseen.

EU-korttelissa sijaitseva Europa-rakennus tyhjennettiin tänään toistamiseen keittiön ilmanvaihdon ongelmien takia. Työntekijöiden kerrotaan reagoineen haitallisiin kaasuihin.

Rakennus evakuoitiin viimeksi perjantaina samasta syystä.

Kokouksen ohjelma ja aikataulu pysyvät neuvoston mukaan ennallaan. EU-johtajat kokoontuvat viereisessä Justus Lipsius -rakennuksessa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

Jaakonsaari kysyy: Mikä on oikeasti uskonnonvapauden laita Venäjällä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kysyi EU-komissiolta, mikä on uskonnonvapauden ja rauhanomaisten uskonnollisen yhteisöjen asema Venäjällä.

Hän muistuttaa, että Venäjän lainsäädäntö takaa uskonnonvapauden kaikille kansalaisille.

– Tästä huolimatta Venäjän korkein oikeus hyväksyi huhtikuussa vaatimuksen, jonka mukaan Jehovan todistajat tulisi julistaa ääriliikehdinnäksi sekä yhteisön toiminta kieltää ja lakkauttaa.

Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini totesi vastauksessaan, että EU on sitoutunut edistämään uskonnon- ja vakaumuksenvapautta kaikille kaikkialla kuuluvana oikeutena tasa-arvon, syrjimättömyyden ja yleismaailmallisuuden periaatteiden mukaisesti.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistamien häirintä ja vainoaminen?

Mogherinin mukaan EU seuraa tiiviisti Jehovan todistajien tilannetta Venäjällä. Hän on ottanut asian sekä eräitä muita ihmisoikeuskysymyksiä esille tapaamisessaan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa Moskovassa huhtikuun lopulla.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistajien häirintä ja vainoaminen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pysyvässä neuvostossa 30. maaliskuuta, 27. huhtikuuta ja 20. heinäkuuta 2017 sekä Euroopan neuvoston ministerineuvostossa 5. huhtikuuta 2017.

EU aikoo edelleenkin kehottaa Venäjän viranomaisia huolehtimaan siitä, että Jehovan todistajat kuten kaikki muutkin uskonnolliset ryhmät voivat rauhassa kokoontua eikä niitä häiritä. Niille on taattu tämä oikeus Venäjän federaation perustuslaissa. Lisäksi Venäjä on antanut asiasta kansainvälisiä sitoumuksia ja hyväksynyt kansainväliset ihmisoikeusnormit.