HS:n tietojen mukaan kokoomusjohto on päättänyt kirkastaa puolueen ”perusporvarillista” eli melko arvokonservatiivista talousoikeistolaista viestiä.

Päätöksen taustalla on puolueen sisäinen äänestäjäselvitys, joka lehden mukaan paljastaa, että kokoomuksen ylivoimaisesti tärkein kamppailu äänestäjistä käydään perussuomalaisten kanssa.

Selvityksen mukaan tulos merkitsee ainakin joillekin kokoomusvaikuttajille sitä, että ajatus sinivihreästä kokoomuspolitiikasta tulisi työntää taka-alalle.

Rydman ei kuitenkaan lähde kommentoimaan Helsingin Sanomien tietoa kokoomusjohdon kallistumisesta arvokonservatiiviselle linjalle.

– Kokoomus on äskettäin hyväksynyt laajan tavoiteohjelman. Sitä ei tarvitse muuttaa, eikä sitä lähdetä muuttamaan tällaisten tutkimusten takia, Petteri Orpo itse kuitenkin sanoi Helsingin Sanomille.

Orpon mukaan kokoomuksen perusporvarillinen ydinviesti lähtee sellaisista asioista kuin työnteko, yrittäjyys, verotus ja turvallisuus. Samalla hän sanoo, että kokoomuksen tulee olla ”eteenpäin katsova”, koulutukseen ja kansainvälisyyteen uskova sekä ”avointa Suomea ja Euroopan unionia puolustava”.

Rydman ei ota kantaa myöskään puolueen sisäisen äänestäjäselvityksen tuloksiin.

– En ehkä kommentoi sitäkään.

– Sinänsä kokoomuksella on ihan hyvät ohjelmapaperit. Tietysti siinä, miten niistä viestitään ja millaisen mielikuvan niistä annetut viestit ehkä suurelle yleisölle antavat, on puolueella tekemistä. Ei tämä oppositiokauden startti ole ollut helppo. Siihen ovat vaikuttaneet monet erilaiset tekijät, ei vähimmin korona.

Kaikkea ei voi kuitenkaan laittaa Rydmanin mukaan koronan piikkiin.

Onko kokoomus kriisissä?

– Ei tietenkään, ei tietenkään. Petrattavaa tietysti aina on.

Puolueen linjasta käytävä voimakas julkinen keskustelu voisi viestiä kriisistä.

– Eihän siinä nyt välttämättä mitään kriisiä tarvita. Kyllähän puolueen linjasta aina aika ajoin jännitteisiäkin asioita julkisuuteen tihkuu eikä se ole mitenkään erityisen uutta. Ei Suomesta löydy varmaan yhtään edukuntapuoluetta ehkä Liike nytiä lukuunottamatta, jossa ei jonkinlaista sisäistä jännitettä olisi. Voi tietysti Hjalliksellakin joskus olla sisäisiä jännitteitä.

– Jokaisessa eduskuntaryhmässä varmasti löytyy erilaisia linjapainotuksia. Ei kokoomus siinä mikään poikkeus ole. On monella tapaa ihan hyväkin, jos joskus puolueen mahdolliset sisäiset keskusteluaiheet tulevat läpinäkyviksi. Se edesauttaa joskus yleisönkin mahdollisuuksia ymmärtää politiikan sisäistä dynamiikkaa.

– Varmaan petraamisen paikkojakin on ollut ja hän varmaan petraamisen tarpeet itsekin tiedostaa, Rydman vastaa kysymykseen siitä, onko hän tyytyväinen Petteri Orpon toimintaan oppositiossa.

Yksityiskohtaisemmin Rydman ei lähde kuitenkaan näkemyksiään petraamisen paikoista analysoimaan.

Helsingin Sanomien mukaan jotkut kokoomusvaikuttajat haluaisivat siis työntää sinivihreää kokoomuspolitiikkaa taka-alalle.

– Kokoomus on nimensäkin mukaisesti laaja koalitio eri lailla ajatteluaan painottavia porvarillisia poliittisia toimijoita. Missään mielessä ei ole niin, että jotkin tietyt haarat tulisi työntää syrjään tai sivuun. Kokoomuksen on hyväkin olla sopivan moniääninen. Se tarkoittaa sitä, että mikään kokoomuslaisuuden haara ei saisi ainakaan suhteettomasti dominoida sitä kuvaa, mikä kokoomuslaisuudesta syntyy. Moniäänisyys on hyväksi. Toivon, että kokoomus on tasapainoisella tavalla moniääninen tulevaisuudessakin.

Itseään Rydman kuvaa ”niinistöläiseksi kokoomuslaiseksi”.

– Se tarkoittaa lainkuuliaisuuden, ahkeruuden, työnteon ja tunnollisen suomalaisen korkeaa arvostamista.

Rydmanin mukaan on alueellisesti merkittäviä eroja siinä, mistä kokoomus voisi kuntavaaleissa kannatusta saada, esimerkiksi vihreästä vai perussuomalaisesta suunnasta.

– Olennaista on se, että puolue tekee itse uskottavaa omaa politiikkaansa niissä kysymyksissä, jotka kokoomuksen äänestäjille ovat tärkeitä.

Kokoomuksen kannatus on nyt noin 16 %.

Rydman on aiemmin ilmoittanut harkitsevansa pormestariehdokkuuden tavoittelemista Helsingissä kuntavaaleissa.

Harkinta on edelleen käynnissä.

Toinen harkitsija on entinen kansanedustaja ja meppi Kirsi Piha.

– Sanon vaan, että kun tuijottaa tarpeeksi ”rajapintoja” ja pelaa ahdasta nollasummapeliä, kadottaa lopulta sen miksi on olemassa, hän kirjoitti tänään Twitterissä.

Rydman ei käy Pihan tviittiä analysoimaan.

– Siitä pitää kysyä häneltä.

Piha ei lähtenyt Demokraatille ajatuksiaan tviittinsä pohjalta tarkentamaan.

Kokoomuksen entinen suunnittelupäällikkö, EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninen muistutti Twitterissä, että Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä äänimäärä on noussut vuoden 2011 vaaleista 2019 vaaleihin 84 546:lla.

– Kokoomuksen äänimäärä noissa suurissa kaupungeissa on samana aikana LASKENUT 22 732:lla. Tuo kertoo jotain kok-vihreät rajapinnan merkityksestä, hän jatkoi.

Manninen ei siis vaikuta uskovan, että kokoomus löytäisi kannattajia perussuomalaisista.

Kokoomuksen ääniosuus on siis laskenut vuoden 2011 vaalien 27,7 prosentista 22,4 prosenttiin.

– Samaan aikaan vihreiden äänimäärä noissa kaupungeissa on kasvanut yli 74 000:lla. Entä PS? Puolueen äänimäärä noissa suurissa kaupungeissa on LASKENUT vajaalla 600:lla. 88 % suurten kaupunkien äänimäärän kasvusta on mennyt vihreille. PS ei puolestaan ole merkittävä tekijä, Manninen kirjoittaa.

Helsingin Sanomissa todettiin, että kokoomus aikoisi nyt painottaa viestinnässään asioita, jotka vetoavat konservatiiviseen tai perusporvarilliseen äänestäjäryhmään. “Se tarkoittaa esimerkiksi autoilua ja siihen kohdistuvien maksujen vastustamista, turvallisuuden korostamista ja sosiaaliturvajärjestelmän väärinkäytöksistä puhumista”, lehti totesi.

Tällaiseen viestintään Manninen ei osoittaisi korkeaa luottamusta. Hän perustelee tätä viitaten kokoomuksen edelliseen eduskuntavaalitulokseen.

– Tämä kuulostaa minun korviini aivan siltä, mitäpä muuten kokeiltiin 2019 eduskuntavaaleissa. Lopputuloksena vaalitulos, joka oli a) heikoin kannatusosuudella mitattuna ja b) kolmanneksi huonoin äänimäärällä mitattuna vuosiin 1983-2019 verrattuna, Manninen kirjoittaa.

Korjaus 18.34: Jutussa kerrottiin alun perin, että vihreiden äänimäärä on noussut Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä vuoden 2011 vaaleista 2019 vaaleihin 84 546:lla. Kyse on kuitenkin siitä, että näissä kaupungeissa annettiin 2019 ylipäänsä yhteensä 84 546 ääntä enemmän kuin 2011. Asiaa tarkentavat tviitit lisätty uutisen perään.

Mutta otetaan nyt yksi konkreettinen esimerkki tehtyjen johtopäätösten harhaisuudesta.

Paikallaan lienee tarkastella ajanjaksoa 2011-2019, jolloin PS ovat olleet merkittävä tekijä.

Kokoomuksen kannatuksen kultavuosi on muuten 2009, jolloin fundamentit olivat teräksiset.

— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) January 14, 2021

Noissa viidessä kaupungissa annettiin 2019 jo lähes 874 000 ääntä. Muutos vuodesta 2011: +11 %.

Tuo kasvu jatkuu tulevina vuosina.

Mutta kokoomuksen ääniosuus on siis laskenut vuoden 2011 vaalien 27,7 prosentista 22,4 prosenttiin.

— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) January 14, 2021

Lopuksi, tämä kuulostaa minun korviini aivan siltä, mitäpä muuten kokeiltiin 2019 eduskuntavaaleissa.

Lopputuloksena vaalitulos, joka oli a) heikoin kannatusosuudella mitattuna ja b) kolmanneksi huonoin äänimäärällä mitattuna vuosiin 1983-2019 verrattuna. pic.twitter.com/Qm5DtVkEtl

— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) January 14, 2021

Sanon vaan, että kun tuijottaa tarpeeksi ”rajapintoja” ja pelaa ahdasta nollasummapeliä, kadottaa lopulta sen miksi on olemassa. #politiikka

— Kirsi Piha (@kirsipiha) January 14, 2021

Noiden viiden kaupungin äänimäärä kasvoi vajaasta 790 000:sta lähes 874 000:een.

Vihreiden äänimäärä ko. kaupungeissa taas kasvoi samana aikana tuolla yli 74 000:lla.

Korjannette?

— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) January 14, 2021