Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasosen toiminta ihmetyttää irtisanomisaallon keskellä – ”Vähintä mitä voisimme tehdä”

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

SDP:n ensimmäisen kauden kansanedustaja Ilmari Nurminen on jättänyt kirjallisen kysymyksen korkeakoulutuksen tilasta. Tällä viikolla Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto kertoivat jätti-irtisanomisista. Korkeakouluilta ja tutkimukselta viedään satoja miljoonia.

Nurmisen mukaan hallitus on pitänyt kiinni leikkauslinjastaan siitäkin huolimatta, että useampi tunnettu ekonomisti on kritisoinut julkisesti leikkauksien lyhytnäköisyyttä ja niiden vahingollisuutta Suomelle. Hän huomauttaa, että myös Tieteentekijöiden liitto on todennut toimien olevan jopa este tieteenteolle.

Koska hallitus ja sen toteuttamat korkeakoululeikkaukset edellyttävät korkeakouluilta rakenteellisia uudistuksia ja koska ilman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa on korkeakoulukentän niitä vaikea toteuttaa, niin mikä on ministerin kokonaisnäkemys Suomen korkeakoulutuksen rakenteellisesta uudistuksesta ja miten korkeakouluja tuetaan tämän vision saavuttamisessa?

Ilmari Nurmisen kirjallinen kysymys korkeakoulujen rakenteellisista uudistuksista ja leikkausten vaikutuksista korkeakoulujen toimintaan

Kaiken kaikkiaan Suomesta on katoamassa yhteensä kahden yliopiston ja kahden ammattikorkeakoulun verran koulutus- ja tutkimusresursseja.

– Hallitus on samanaikaisesti korostanut korkeakoulujen rakenteellisen uudistumisen tarvetta. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on kertonut toivovansa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon selkeytymistä, yhdistymisiä ja muuta rakenteellista kehitystä ja profiloitumista. Leikkausten rinnalle hallitus ei ole kuitenkin esittänyt selkeää poliittista tahtotilaa vaativaa visiota Suomen korkeakoulutuksen rakenteellisesta uudistuksesta, vaan vastuu on siirretty pelkästään korkeakouluille.

Nurminen sanoo, että jos hallitus todella haluaa korkeakoulujen toteuttavan rakenteellisia uudistuksia, tulisi opetusministerin ottaa vastuu uudistusten ohjauksesta.

– Nyt korkeakoulut odottavat visiota siitä, kuinka Suomen korkeakoulujen kokonaisverkosto uudistetaan. Aikaisempina hallituskausina on laadittu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta on tämänkaltaiset merkittävät uudistukset toteutettu.

Nyt tällaista ei ole kuitenkaan valitettavasti tehty.

– Pidän tätä huolestuttavana, koska merkittävien leikkausten rinnalla vähintä mitä voisimme tehdä, on osoittaa tietä halutun lopputuloksen saamiseksi. Siksi on mielestäni oikeutettua kysyä, että miksi opetusministeri Grahn-Laasonen ei ole halunnut toteuttaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa.

”Onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti hyväksi? – sopimisen kulttuurista syvä huoli

Kuva: Kari Hulkko

– Puheet yhteisestä asiasta tuntuvat ontoilta, kun teot kertovat jostain aivan muusta. Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa viitaten viime aikojen tapahtumiin työmarkkinoilla.

Hänen mukaansa Prolla on aito halu sopia asioista, mutta sopiminen vaatii aina kaksi osapuolta.

Ammattiliitto Pro on sitoutunut uudistamaan työmarkkinoita sopimisen kautta. Useilla Pron sopimusaloilla ja työpaikoilla asioista sovitaan hyvässä yhteisymmärryksessä paikallisella tasolla. Suomen työmarkkinoiden viimeaikaiset kuohut ovat kuitenkin nostaneet huolen sopimiskulttuurin rapautumisesta.

Pron linja on, että uudistuksilla tulee olla molempien osapuolten hyväksyntä. Positiivinen muutos ei ole mahdollista ilman, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneita muutokseen.

– Kyllä tässä kovin huolissaan saa olla työmarkkinoiden tapahtumia seuratessa. Juuri nyt tarvittaisiin yhteistyötä kähinöiden sijaan, mutta eivät nämä käänteet hyvältä näytä,  Malinen huokaisee.

Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle.

Hän varoittaa, että homma alkaa käydä melko mahdottomaksi, kun työnantaja ei suostu noudattamaan lakia yt-neuvotteluissa. Malinen viittaa tällä TeliaSoneran tämänpäiväiseen ulosmarssiin.

– On hyvin valitettavaa, jos merkittävä ict-alan toimija ei noudata sääntöjä. Liiton tahdolla neuvotella ei ole paljoa merkitystä, jos vastapuoli ei halua pitää perusasioista kiinni.

Malinen arvioi, että pohjimmillaan kyse on siitä, yritetäänkö aidosti yhdessä saada Suomi nousuun työllisyyttä ja talouskasvua lisäämällä.

– Vai onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti omien intressien ajamiseen, hän epäilee.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti hiljattain irtisanovansa keskusjärjestösopimukset.

– Työnantajat ovat ilmoittaneet, ettei EK:n irtisanomien sopimusten pykäliä ole tarvetta muuttaa, joten asiassa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Työnantajapuoli voi siis osoittaa olevansa samassa veneessä siirtämällä keskusjärjestösopimusten kirjaukset työehtosopimuksiin tässä ja nyt, Malinen linjaa.

Pro on sitoutunut edelleen vientivetoisen palkkaratkaisun edistämiseen. Liitossa on vahva usko siihen, että suurin osa yrityksistä näkee aidon paikallisen sopimisen merkityksen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisessa.

Liiton mielestä edellytyksenä uusien sopimusten tekemiselle kuitenkin on, että keskusjärjestösopimuksissa sovitut asiat siirretään työehtosopimuksiin ennen uusien sopimusneuvotteluiden aloittamista.

Hallitus kehitti kiistan Malmin lentokentän kohtalosta – Mykkänen kuittaa Sipilälle: ”Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Ministeri Kai Mykkäsen (kok.) mielestä kansalaisaloitetta Malmin lentokentästä ei pitäisi hyväksyä.

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, lupasi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eilen eduskunnalle.

Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin tällä selvä.

Kokoomuksen ministeriryhmässä liikenneasioista vastaavan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan valtio on kolme vuotta sitten tehnyt selvän päätöksen intressinsä päättymisestä Malmin kentällä, ja tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille.

Mykkänen ei myöskään pidä realistisena alueen lunastamista tai sitä, että hallitus löytäisi järkevän maanvaihtokohteen.

– Valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa. Kentästä ja maasta luopuminen tarkoitti, että helsinkiläiset voivat päättää alueen käytöstä. Sen jälkeen Helsingin kaupunginvaltuusto on kaavoittanut alueelle suuren määrän asumista, mihin heillä on täysi oikeus, Mykkänen sanoo tämänpäiväisessä tiedotteessaan.

– Helsinkiläiset voi pakottaa päätöksensä muuttamiseen ainoastaan kaavoitetun alueen pakkolunastuksella, joka saattaisi maksaa satoja miljoonia euroja. Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?

Mykkäsen mukaan kansalaisaloitteen hyväksyminen loukkaisi kunnallista itsehallintoa.

– Kansalaisaloitetta ei luotu kaavapäätösten valtakunnallisia uusintakierroksia varten. Hyväksytyksi tullessaan tästä voisi tulla ennakkotapaus, että mitä tahansa kaavapäätöksiä voidaan kaataa kansalaisaloitteiden avulla.

”Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa.”

Mykkäsen mukaan aloitteen hyväksyminen olisi myös epäjohdonmukaista asuntopolitiikkaa. Valtio on asettanut Helsingille merkittävät tavoitteet asuntorakentamisesta MAL-sopimuksissa, joissa sovitaan kuntien ja valtion välisestä yhteistyöstä kaupunkikehityksessä.

– Voimmeko samaan aikaan vaatia asuntorakentamisen merkittävää lisäämistä ja  torpata keskeisen asuntorakentamiseen suunnitellun kohteen ilman realistisia vaihtoehtoja? Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa, Mykkänen huomauttaa.

Mykkäsen mukaan hallituksessa ei ole sovittu menettelystä Malmin lentokenttää koskevan kansalaisaloitteen osalta.

– Aloitteen hyväksymisellä olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia joko alueen lunastamisen tai maanvaihdon kautta. Helsinki on osoittanut tahtotilansa alueen rakentamisesta, eikä heiltä voi odottaa valtuuston päätöksen uudelleenkäsittelyä. Malmin lentokentästä voi olla mitä mieltä vaan, mutta tämän aloitteen hyväksyminen ei ole oikea tapa käsitellä asiaa, ministeri sanoo.

Eduskunta äänestää Bernerin luottamuksesta

Kuva: Lehtikuva
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) saanee luottamuslauseen.

Eduskunta äänestää tänään liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksesta. SDP esitti keskiviikkona epäluottamuslausetta Berneriä vastaan, ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannatti ehdotusta.

Luottamusäänestys koskee ministerin toimintaa Finavian johdannaissopimussotkussa. Eduskunta käsitteli keskiviikkona tarkastusvaliokunnan mietintöä asiasta.

Vihreät ilmoitti torstaina, että aikoo äänestää tyhjää. RKP ja kristillisdemokraatit kertoivat äänestävänsä Bernerin luottamuksen puolesta.

Sisuradio: Ruotsissa asuu jo 720 000 suomalaista ja porukka kasvaa

Kuva: Thinkstock

Ruotsinsuomalaisten määrä kasvaa edelleen, kertoo Ruotsissa toimiva suomenkielinen Sisuradio. Radiokanavan Ruotsin Tilastokeskukselta tilaaman tutkimuksen mukaan Ruotsissa asuu tällä hetkellä lähes 720 000 ihmistä, joiden juuret ovat Suomessa.

Luku on kasvanut 7 000:lla neljän vuoden takaa. Ruotsinsuomalaisten osuus koko Ruotsin väkiluvusta on 7,2 prosenttia.

Enemmistö ruotsinsuomalaisista asuu tilaston mukaan Tukholmassa, jossa heitä on lähes 77 000.
Ruotsissa vietetään tänään ruotsinsuomalaisten päivää.

Keskustelua aiheesta

Tämä ei ole uutinen enää – kelit liukkaita tänäänkin

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Myös jalkakäytävät ovat paikoin kaljamalla, kuten tässä Helsingin Kaisaniemessä.

Ajokeli on tänään mahdollisesti vaarallinen isossa osassa maata. Ilmatieteen laitos antoi tiesäästä varoituksen muualle paitsi viiteen eteläisen maakuntaan ja Lapin maakunnan pohjoisosaan.

Ajokeliä heikentää monin paikoin satava lumisade.

Läntisillä merialueilla voi tuulla kovaa, minkä lisäksi jäätämisvaroitus on annettu Perämeren eteläosaan ja Selkämeren pohjoisosaan.

AVAINSANAT