tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasosen toiminta ihmetyttää irtisanomisaallon keskellä – ”Vähintä mitä voisimme tehdä”

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

SDP:n ensimmäisen kauden kansanedustaja Ilmari Nurminen on jättänyt kirjallisen kysymyksen korkeakoulutuksen tilasta. Tällä viikolla Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto kertoivat jätti-irtisanomisista. Korkeakouluilta ja tutkimukselta viedään satoja miljoonia.

Nurmisen mukaan hallitus on pitänyt kiinni leikkauslinjastaan siitäkin huolimatta, että useampi tunnettu ekonomisti on kritisoinut julkisesti leikkauksien lyhytnäköisyyttä ja niiden vahingollisuutta Suomelle. Hän huomauttaa, että myös Tieteentekijöiden liitto on todennut toimien olevan jopa este tieteenteolle.

Koska hallitus ja sen toteuttamat korkeakoululeikkaukset edellyttävät korkeakouluilta rakenteellisia uudistuksia ja koska ilman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa on korkeakoulukentän niitä vaikea toteuttaa, niin mikä on ministerin kokonaisnäkemys Suomen korkeakoulutuksen rakenteellisesta uudistuksesta ja miten korkeakouluja tuetaan tämän vision saavuttamisessa?

Ilmari Nurmisen kirjallinen kysymys korkeakoulujen rakenteellisista uudistuksista ja leikkausten vaikutuksista korkeakoulujen toimintaan

Kaiken kaikkiaan Suomesta on katoamassa yhteensä kahden yliopiston ja kahden ammattikorkeakoulun verran koulutus- ja tutkimusresursseja.

– Hallitus on samanaikaisesti korostanut korkeakoulujen rakenteellisen uudistumisen tarvetta. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on kertonut toivovansa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon selkeytymistä, yhdistymisiä ja muuta rakenteellista kehitystä ja profiloitumista. Leikkausten rinnalle hallitus ei ole kuitenkin esittänyt selkeää poliittista tahtotilaa vaativaa visiota Suomen korkeakoulutuksen rakenteellisesta uudistuksesta, vaan vastuu on siirretty pelkästään korkeakouluille.

Nurminen sanoo, että jos hallitus todella haluaa korkeakoulujen toteuttavan rakenteellisia uudistuksia, tulisi opetusministerin ottaa vastuu uudistusten ohjauksesta.

– Nyt korkeakoulut odottavat visiota siitä, kuinka Suomen korkeakoulujen kokonaisverkosto uudistetaan. Aikaisempina hallituskausina on laadittu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta on tämänkaltaiset merkittävät uudistukset toteutettu.

Nyt tällaista ei ole kuitenkaan valitettavasti tehty.

– Pidän tätä huolestuttavana, koska merkittävien leikkausten rinnalla vähintä mitä voisimme tehdä, on osoittaa tietä halutun lopputuloksen saamiseksi. Siksi on mielestäni oikeutettua kysyä, että miksi opetusministeri Grahn-Laasonen ei ole halunnut toteuttaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa.

Tuomioja varoittaa vaaran vuosista: ”Sipilän-Orpon-Soinin hallitus on toteuttamassa yhteisvastuullisen hyvinvointiyhteiskunnan rajua alasajoa”

Kuva: Kari Hulkko
Erkki Tuomioja Facebook-kirjoituksessaan: "Kansallismielisen oikeistopopulismin saaman huomion ja tuomion taakse on tarkoituksellisestikin jäämässä suurin vaara suomalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Eli yhteisvastuullisen hyvinvointiyhteiskunnan raju alasajo."

– Elämme todellisia vaaran vuosia, kirjoittaa SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja Facebook-päivityksessään.

Kirjoituksessa on kovaa kritiikkiä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen politiikalle.

– Viime viikot on puhuttu ja käsitelty laajasti sitä miten perussuomalaiset on jäänyt sellaisen joukon haltuun, jonka kanssa edes Sipilä ja Orpo eivät voi arvopohjan erilaisuuden vuoksi jatkaa hallitusyhteistyötä. Hyvä näin, vaikka en pidä sitä joukkoa, jonka kanssa hallitus nyt jatkaa, niin erilaisena kuin pannaan julistettua, että tekisin eron niiden arvopohjan hyväksyttävyyden suhteen.

– Minäkin olen osallistunut tähän kommentointiin ja näin tehdessäni ollut mukana luomassa mielikuvaa kansallismielisestä populistioikeistosta jollain tavoin erityisen suurena vaarana Suomelle. Toki se on vastenmielinen ja valtaan päästessään vaarallinenkin suuntaus, mutta sen enempää musta menneisyys kuin sininen tulevaisuus eivät näytä sellaisilta, että niillä yhdessäkään olisi enää tuleviin hallituksiin asiaa.

Kansallismielisen oikeistopopulismin saaman ”huomion ja tuomion” taakse on Tuomiojan mielestä tarkoituksellisestikin jäämässä suurin vaara suomalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille:

– Eli se yhteisvastuullisen hyvinvointiyhteiskunnan raju alasajo, jota Sipilän-Orpon-Soinin hallitus on määrätietoisesti toteuttamassa.

Kärkihankkeena tässä on sote-uudistus.

– Jos se toteutuisi hallituksen kaavailemassa muodossa – mikä näyttää perustuslakiongelmien vuoksi vielä epävarmalta – olisivat seuraukset sekä järkyttäviä ja kauaskantoisia että sellaisia, että niitä olisi hyvin vaikea minkään tulevan hallituksen lähteä korjaamaan.

Tuomioja pitää ilmeisenä, ettei mikään sote-uudistuksen alkuperäisistä hyvistä tavoitteista kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia, tule toteutumaan, vaan kaikissa mentäisiin päinvastaiseen suuntaan.

”Sipilä on kokoomuksen listoilta ministerilupauksella kepuun ostamansa Bernerin kanssa toteuttamassa visiotaan valtion vähittäisestä muuntamisesta Oy Suomi Ab:ksi.”

Tuomiojan mukaan perussuomalaisilla ja sen hallitukseen takertuneella lohkolla ei ole koko prosessin aikana ollut mitään omaperäistä sanottavaa asiaan, johon se alun perin sitoutui maahanmuuttopolitiikkaan saatujen kiristävien kirjausten vastineeksi – ja jota se on edelleen valmis tukemaan, ”kunhan ministerit saavat pitää kiinni salkuistaan mahdollisimman pitkään”.

Avainasemassa on kuitenkin päähallituspuolue keskusta.

– Nyt Sipilä on kokoomuksen listoilta ministerilupauksella kepuun ostamansa Bernerin kanssa toteuttamassa visiotaan valtion vähittäisestä muuntamisesta Oy Suomi Ab:ksi. Siihen kuuluu paitsi sote, myös liikennekaari, kaikki ”tarpeettoman säätelyn” purkamisen varjolla tapahtuva sisäisen turvallisuuden heikentäminen sekä valtion omaisuuden mittava yksityistäminen, Tuomioja listaa.

– Kepun koko ajan yhä huolestuneempi kenttäväki on toistaiseksi pidetty ruodussa maakuntaitsehallinnon lupauksella ja ontolla alkiolaisuutta korostavalla ja sitä väärentävällä retoriikalla.

Sokean markkinalähtöisyyden ensisijaisuudesta hallituksen suunnitelmissa kertoo Tuomiojan mukaan myös se, miten hätäisesti ja huonosti esityksiä on valmisteltu.

Poliisi esti Istanbulin Pride-marssin kumiluodeilla

Kuva: Lehtikuva-AFP

Turkin poliisi on käyttänyt kumiluoteja estääkseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-marssin Istanbulissa. Kulkueen oli määrä edetä Taksim-aukiolle.

Uutistoimisto AFP:n toimittajien mukaan marssille osallistujia oli noin 40.

Viranomaiset olivat kieltäneet kulkueen, joka niiden mukaan vaarantaa turistien turvallisuuden ja yleisen järjestyksen. Järjestäjien mukaan kyseessä on tekosyy, ja viranomaisille oli ilmoitettu kulkuesuunnitelmista hyvissä ajoin etukäteen.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International sanoi kulkueen kieltämisen rikkovan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeutta kokoontua rauhanomaisesti.

Tänä vuonna sunnuntaille suunniteltu marssi osui samalle päivälle ramadanin päättävän id al-fitr -juhlan kanssa. Äärioikeistolaiset ryhmät ovat yrittäneet estää kulkuetta uhkaavilla kirjoituksilla sosiaalisessa mediassa.

Vuosittainen Pride-kulkue on kielletty Istanbulissa vuodesta 2015.

Viime vuonna poliisi ampui kulkuekieltoa uhmaavia kumiluodeilla ja kyynelkaasulla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Arvopuheet vaihtuivat valtapolitiikkaan muutamassa päivässä

Kuva: Kari Hulkko
Kuva: Lehtikuva

Vaikeina aikoina arvojen merkitys korostuu. Lauantaina 10.6.2017 Suomessa heräsi paljon toivoa. Molempien hallituspuolueiden puheenjohtajat Sipilä ja Orpo sanoivat pohtivansa perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen hallitusyhteistyön tulevaisuutta juuri arvojen näkökulmasta.

Moni ajatteli, että vihdoinkin. Politiikka palautetaan perusasioihin. Suvaitsemattomuudelle ja vihapuheelle laitetaan rajat.

Muutamassa päivässä arvopuheet vaihtuivat valtapolitiikkaan. Pääministeri Sipilä peruutti lennosta hallituksen eronpyynnön. Hallitus päätti jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämän päivän tietojen valossa johtopäätös on selkeä. Tässä korttipelissä osalla pelaajista taisi olla merkatut kortit.

Hallitus yrittää nyt jatkaa olemassaoloaan muina miehinä. Se jatkaa kuitenkin parlamentaarisesti ja moraalisesti ohentuneena ilman kansalaisten enemmistön tukea. On ilmeistä, että hallituksen takana on enää vajaa 40 prosenttia kansasta. Se ei ole paljoa.

Moraalisen laskuopin tulos on vielä huonompi. Politiikka, yhteisten asioiden hoitaminen, ei pitäisi olla korttipeliä valtapaikoilla. Arvojen ei pitäisi olla vaihdannan pelimerkkejä.

Epäoikeudenmukaiset leikkaukset jatkuvat ja uudet veronalennukset, kuten apteekkarivähennykset ja miljoonaperintöjen verotuksen keventämiset, tuovat kymmenien tuhansien uudet edut heille, joilla ennestään jo eniten on.

Me haluamme hallituksen, jossa edustettuina olevien puolueiden asemat perustuvat kansan vaaleissa ilmaisemaan tukeen.

Talous kyllä kasvaa ja kansainvälinen, erityisesti Suomen päämarkkina-alueilla puhaltava myötätuuli tukee vuonna 2015 tapahtunutta käännettä, mutta sen kasvun hedelmiä eivät kaikki pääse nyt maistamaan.

Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Me haluamme Suomen, jossa päättäjät omalla esimerkillään osoittavat, ettei vihalle, sorrolle tai rasismille ole tilaa. Me haluamme maan, jossa kansainvälinen yhteistyö nähdään arvona ja mahdollisuutena. Me haluamme maan, jossa nämä arvot eivät ole kaupan.

Me haluamme Suomen, jossa päätöksenteko on läpinäkyvää ja jossa hallitus vastaa toiminnastaan eduskunnalle ja Suomen kansalle. Me haluamme hallituksen, jossa edustettuina olevien puolueiden asemat perustuvat kansan vaaleissa ilmaisemaan tukeen.

Keskustelua aiheesta

Presidentti Martti Ahtisaari 80 vuotta – rauhantekijä ja ovien avaaja

Kuva: DPA / LEHTIKUVA / MONIKA SKOLIMOWSKA
Presidentti, rauhannobelisti Martti Ahtisaari täyttää tänään 80 vuotta.

Suomen tasavallan presidentin virka on Martti Ahtisaarelle merkittävä vaihe moninaisissa tehtävissä, mutta vain yksi etappi.

Juhannusaattona 23. kesäkuuta 80 vuotta täyttävä Martti Ahtisaari on kansainvälinen rauhanvälittäjä, jonka painoarvo kasvoi ja tehtävät vain lisääntyivät, vaikka ansaittu eläke odotti.

Hänen presidenttikauden jälkeen perustamansa rauhanvälitysjärjestö CMI on nyt yksi lajinsa merkittävimmistä maailmassa. Ahtisaari matkustaa tänään ympäri maailmaa juhlittuna rauhannobelistina.

Ahtisaaren nousi vuoden 1994 presidentinvaalien ennakkosuosikiksi. Siirryttiin suoraan kansanvaaliin. Moni näki Ahtisaaren vanhan politiikan vaihtoehtona. Sosiaalidemokraattien ehdokas vetosi avoimuudellaan kansalaisiin ja saavutti kannatusta yli puoluerajojen. Hän vaati politiikkaan uudistusta ja ratkaisuja suurtyöttömyyteen.

Ahtisaari yllätti poliittisen valtarakenteen ytimen ulkopuolelta ja tuntui oudolta poliittisessa eliitissä, johon kuuluvat päättäjät ja poliittiset journalistit. Ahtisaaren merkitystä muutoksen agenttina ei heti nähty. Hänen mukanaan esiin nousi vaikuttajana myös kolmas sektori, vapaaehtoinen kansalaistoiminta.

Työllisyysryhmä saavutti tavoitteet.

Suomalaiset dramatisoivat mielellään historiaansa ja presidenteillä on erityinen rooli. Ahtisaaren tehtäväksi tuli luotsata Suomi uuteen kansainvälisyyteen ja yhdentyvään Eurooppaan.

Turvallisuushakuisen, sisäänpäin kääntyneen ja varovaisen Suomen tuli avautua ja yhdentyä – sekä poliittisista että taloudellisista syistä. Kansalliseen kertomukseen piti kirjoittaa uusi luku, jossa Suomi ei ole enää yksin, muiden hylkäämä. Ahtisaari avasi ovia, auttoi myös Boris Jeltsiniä ja Bill Clintonia rauhan tiellä.

Ahtisaari loi kuvaa maailmasta, joka perustuu yhteistyöhön ja keskinäiseen riippuvuuteen kylmän sodan vastakkainasettelun maailmankuvan tilalle. EU-jäsenyys oli taloudellinen mahdollisuus, mutta myös turva. Vanhan puolueettomuuspolitiikan tilalle tuli uusi ajattelu. Myös Venäjällä oli paikka eurooppalaisessa turvallisuusjärjestelmässä.

Ahtisaari antoi aikaa ja presidentin arvovallan suomalaisen vientiteollisuuden käyttöön. Suomen etsiessä tietä ulos siihenastisen historiansa pahimmasta lamasta, johon vaikutti Neuvostoliiton romahdus. Konkurssien aalto tuhosi yrityksiä ja yksityisten ihmisten unelmia vielä presidenttikauden alkaessa.

Ahtisaari tunsi vastuuta kansalle annetuista lupauksista ja käynnisti tasavallan presidentin työllisyystyöryhmän. Se asetti kunnianhimoiset tavoitteet työttömyyden nujertamiseksi ja kasvun käynnistämiseksi. Tavoitteet saavutettiin – kuten ministeri Antti Tanskanen myöhemmin osoitti tutkimuksissaan – vaikka siihen harvat uskoivat.

”Ikuinen pakolainen.”

Ahtisaari on syntynyt Viipurissa ja Karjalan evakoita, ”ikuinen pakolainen”, kuten hän itse sanoo. Norjalaisista sukujuurista suomalaistuneen isän sotilasammatti vei perheen eri puolille Suomea.

Martti-poika sai vaikutteita karjalaisista sukuyhteyksistä sekä Kuopion ja Oulun kasarmeilta. Itse hän pitää Oulua kotikaupunkinaan, koska siellä hän kävi koulunsa ja hankki ammatin ”hitaasti hahmottavien opettajana, mistä on ollut sittemmin paljon hyötyä”, kuten Ahtisaari kuvailee viitaten sovittelutehtäviin. Hän sai nuorena opettajana tuntuman kansainvälisyyteen Ruotsin kehitysaputyössä Pakistanissa.

Vuonna 1965 Ahtisaari aloitti uransa suomalaisessa diplomatiassa, kun Jaakko Iloniemi kutsui hänet työtoverikseen ulkoministeriön uuden kehitysyhteistyön palvelukseen. Tärkeä oli nimitys 1973 suurlähettilääksi Tansaniaan, akkreditoituna myös Mosambikiin, Somaliaan ja Sambiaan. Näin Ahtisaari loi verkoston Afrikan vapaustaistelijoihin ja tuleviin valtiomiehiin.

Afrikkalaiset oppivat luottamaan Ahtisaareen ja halusivat hänet YK:n Namibia-komissaariksi etsittäessä tietä ulos apartheid-politiikasta. Hänestä tuli myös YK:n pääsihteerin erikoisedustaja Namibiaan, 1984 kehitysyhteistyön alivaltiosihteeri, vuonna 1987 YK:n hallinnosta vastaava alipääsihteeri. Samalla hän toimi yhä Namibian erikoisedustajana. Ahtisaari oli avainhenkilö Namibian tiellä itsenäisyyteen.

Monet tuntemattomat prosessit.

Ahtisaari palasi ulkoministeriöön valtiosihteeriksi eli kansliapäälliköksi.

Kansainväliset tehtävät veivät 1992 Balkanin kriisin selvittelyyn ja sieltä tasavallan presidentiksi. Presidenttiyden loppumetreillä 1999 Ahtisaari palasi rauhanneuvottelijaksi ja saavutti yhden merkittävimmistä voitoistaan Balkanin rauhoittajana. Ahtisaari osoitti, miten kohteliaisuus, ystävällisyys ja peräänantamattomuus yhdistetään neuvottelussa.

Balkanin jälkeen tulivat Acehin rauhanprosessi tsunamin varjossa, IRAn aseidenriisunta sekä monet tuntemattomammat prosessit.

Uuden vuosituhannen alkaessa Ahtisaari käynnisti uuden rauhanjärjestön CMI:n – myös uuden rauhanrakentajien sukupolven kasvattamiseksi. Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008 kruunasi saavutukset.

Nykyisin Martti Ahtisaarta vie maailmalle kunnioitetuista valtiomiehistä ja nobelisteista muodostettu Elders-ryhmä, jonka presidentti Nelson Mandela perusti ja johon hän kutsui Ahtisaaren. Tämä ryhmä YK:n ex-pääsihteeri Kofi Annanin johdolla oli 22. toukokuuta ensimmäisiä syntymäpäiväonnittelijoita Ahtisaaren juhlaseminaarissa kansallisteatterissa.

Yksi mieluisia syntymäpäivälahjoja lienee ”Älä kerro Martille” -keräys, yli 600 000 euroa, jolla voidaan järjestää ainakin 15 rauhanneuvottelua. Ahtisaaren hengessä niistä kerrotaan avoimesti kaikelle kansalle.

Tapani Ruokanen

Kirjoittaja on tehnyt Ahtisaaren ja Iloniemen kanssa keskustelukirjan ”Miten tästä eteenpäin” (2016) sekä Katri Merikallion kanssa Ahtisaaren elämäkerran ”Matkalla” (2009).

Keskustelua aiheesta

Sipilä: ”Ei ole helppo päätös, kun on niin monta ehdokasta” – EU-virastojen uusista sijoituspaikoista tulee kova vääntö

Kuva: Lehtikuva-AFP
Pääministeri Juha Sipilä osallistuu EU-huippukokoukseen Brysselissä.

EU-maat aikovat äänestää marraskuussa siitä, mihin maahan EU:n lääkevirasto ja pankkiviranomainen sijoitetaan.

Britannia isännöi tällä hetkellä kahta EU-virastoa, lääkevirastoa ja pankkiviranomaista, jotka sijoitetaan muihin maihin brexitin myötä.

Jäsenmaat sopivat myöhään torstai-iltana siitä, miten päätös uudelleensijoittamisesta tehdään.

Lähes kaikki EU-maat tavoittelevat virastoja itselleen, Suomi mukaan luettuna, ja taistelusta on tulossa kova.

Jäsenmaiden pitää jättää hakemuksensa heinäkuun loppuun mennessä.

Komissiolla on joukko periaatteita, joiden avulla se arvioi hakemuksia. Kriteerinä on muun muassa mahdollisuus käynnistää viraston toiminta samana päivänä, kun Britannian ero astuu voimaan.

Viraston toimitilojen pitää myös sijaita hyvien kulkuyhteyksien päässä, kaupungissa pitää olla riittävästi majoitustilaa, kouluja viraston työntekijöiden lapsille ja työllistymismahdollisuuksia puolisoille. Komissio ei kuitenkaan tee päätöstä, vaan tarjoaa vain vertailutietoa päätöksenteon tueksi.

Yleisten asioiden neuvosto äänestää kaupungeista marraskuussa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi kokouksen päätyttyä, että prosessista päätettiin lopulta muutamassa minuutissa, vaikka aiemmin viikolla sopu näytti epävarmalta.

Sipilä uskoo, että Helsinki pärjäisi kriteerien perusteella hyvin.

– Ei ole helppo päätös, kun on niin monta ehdokasta, Sipilä kuitenkin enteili.

Anniina Luotonen–STT