Kosken mielen päällä on ruokavirastouudistus.

“Sen tavoitteiksi on lausuttu ruoka-alan laaja-alaisen osaamisen kehittäminen, joka pitkällä aikavälillä parantaa palvelukykyä ja alkutuotannon kehittämisen toimintaedellytyksiä. Uudistus on myös tärkein mittari osoittamaan, mitä hallitus ja hallinto ovat ottaneet onkeensa kahden vuoden takaisesta traktorimarssista.”

Kosken mukaan uudistuksessa ollaan yhdistämässä Eviran ja Mavin ohella kahta toisistaan poikkeavaa organisaatiokulttuuria. Hän varoittaa, ettei yhdistäminen sellaisenaan tee uudesta rakenteesta asiakaslähtöisempää tai vähemmän byrokraattista.

Susanna Koski.

“Esityksen perusteella epäselvyyttä on virastojen yhdistämisestä saatavista synergiaeduista, niiden perusteista, resurssisäästöistä sekä niiden toteutumisen ajoittumisesta.”

Kosken mukaan uudistus ei luo kannusteita trimmata tai tehostaa viraston omaa toimintaa. Hän sanoo, että ruokaviraston uudistamista ja myöhempää cap-uudistusta palvelisi selvitys, jossa lasketaan auki hallinnon kustannukset vertailukelpoiseen muotoon.

“Mitä maksaa yhden euron maksatus? Hallinnon kustannukset ovat nimittäin kaikkien veronmaksajien harteilla. Suomessa erheellisesti luullaan maataloustukien olevan kansainvälisesti vertaillen suuria, kun taas aivan liian vähän huomiota kiinnitetään hallinnon kustannuksiin.”

Kosken mielestä ministeriön esityksestä ei käy ilmi, miten mahdolliset riskit, haitat ja lisäkustannukset on analysoitu.

“Myös valtiovarainministeriö on perännyt tarkempia riskiarviointeja. Ilman näitä laskelmia uudistus on uhkarohkea.”