Kokoomuksen Vartiainen suomii ay-liikettä nationalismista – ”Väärinkäytöksiin pitää yrittää puuttua, ei estää ihmisiä tulemasta tänne”

Kuva: Lehtikuva

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on kannattanut EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta saapuvan työvoiman saatavuusharkinnan poistoa jo pidempään. Hän on myös yksi kansanedustaja Anna Kontulan (vas.) aihetta koskevan lakialoitteen allekirjoittajista. Vaikka Vartiainen katsoo asiaa taloustieteilijänä, hän sanoo olevansa Kontulan kanssa paljossa samaa mieltä.

– Huomasimme, että meillä on loppujen lopujen lopuksi aika sama kanta. Tässä humaanit perustelut ja hyötyperustelut osoittavat aika samaan suuntaan, Vartiainen sanoo.

Saatavuusharkinta lisää työntekijän riippuvuutta työnantajasta. Siitä luopuminen parantaisi Vartiaisen mukaan työehtoja ja työntekijän neuvotteluasemaa.

– Jos tässä oikeasti kysytään heiltä, jotka ovat heikoin osapuoli eli liikkuvat ihmiset maailmalla, tässä ei pitäisi olla hirveästi kysymysmerkkejä sen suhteen miten asia ratkaistaan.

Vartiaisen mukaan muutoksen vaikutukset kantaväestön työmarkkina-asemaan ovat mitättömiä ja ohimeneviä. Hän perustelee näkemystään tutkimustiedolla.

– Tämä on uudistus, jossa on pelkkiä voittajia.

Ihmiset saattavat ajaa pyörällä punaista päin, emme me silti kiellä polkupyöräilyä.

Hän pitää surullisena, että työväenliike on saatavuusharkinnan poistoa vastustaessaan hänen mukaansa menossa kansalliseen suuntaan vaikka taustoiltaan se on työläisinternationaali.

– Ranskan sosialistisen puolueen ensimmäinen nimi oli SFIO eli kansainväisen työläisinternationaalin Ranskan osasto. Eikä silloin ajateltu, että koetetaan pitää muut ulkopuolella vaan ajateltiin, että me työläiset autamme toisiamme missä olemmekin.

– Ay-liikessä ja vasemmistopuolueissa niin monet ajattelevat kansallisesti, että ei meillä mitään köyhiä massoja vastaan ole, kunhan ne vaan pysyvät täältä poissa.

Vartiainen ei osta myöskään perustelua, jonka mukaan saatavuusharkintaa ei voida poistaa työsuojelullisten ongelmien vuoksi.

– Väärinkäytöksiin pitää yrittää puuttua, ei estää ihmisiä tulemasta tänne. Ihmiset saattavat ajaa pyörällä punaista päin, emme me silti kiellä polkupyöräilyä. Jos ihminen on valinnut tulla tänne, se on hänen mielestään parempi vaihtoehto. Kai silläkin pitäisi olla joku merkitys tässä.

Kokoomuksen on sanottu tavoittelevan saatavuusharkinnan poistamisella halvan työn markkinoita. Vartiainen ei pyrkimystä tunnista.

– En ole sellaista havainnut eikä minulla itselläni ole sellaista. Ja se on asia, joka on tästä saatavuusharkinnasta täysin riippumaton. En ole tavannut yhtää kokoomuslaista, joka olisi vaatinut, ettei työmarkkinoilla olisi vähimmäisehtoja joko minimipalkkalaissa tai sitten työehtosopimusten alimmissa taulukkopalkoissa.

Vartiaisen mukaan ulkomailta Suomeen tuleva työvoima ei vaikuta täällä jo töissä olevien tuottavuuttaan mitenkään.

Jos nämä kauhukuvat toteutuisivat, niin tuskin demarihallitus toimisi näin.

– Iso rakenteellinen tosiasia on, että jokaisen palkka määräytyy markkinatuottavuuden mukaan. Silloin ei ole yllättävää, että empiirisesti on havaittu voimakkaankin maahanmuuton palkkavaikutusten olevan lopulta aika pieniä ja ohimeneviä. Nykyinen työvoima ei muutu vähemmän tuottavaksi sen takia, että joku tulee tänne ulkomailta.

Ihmisten määrän kasvu skaalaa ylöspäin myös taloutta. Palkkoja se ei Vartiaisen mukaan laske, vaikka jotkut sellaista virheellisesti pelkäävät.

– Ruotsi on meitä kaksi kertaa isompi, ei siellä ole alhaisemmat palkat. Saatavuusharkinnasta luopuminen parantaisi henkilön itsensä hyvinvointia ja aivan varmasti hänen neuvotteluasemaansa. Sen lisäksi se hyödyttää kansantaloutta ja julkista taloutta. Mitä muuta sitä voisi toivoa?

Kun saatavuusharkinnasta luovuttiin Ruotsissa vuoden 2007 alusta havaittiin Vartiaisen mukaan väärinkäytöksiä. Sittemmin niihin on hänen mukaansa puututtu.

– Nyt työnantajalta vaaditaan ennen työluvan myöntämistä näyttöä, että että palkkaa voidaan maksaa vielä kolmen kuukauden jälkeenkin. Myös työsuojeluvalvonnan resursseja on lisätty.

Ruotsin demarihallitus on arvioinut asiaa viimeksi tänä vuonna ja päättänyt pitää saatavuusharkinnan purkamisen voimassa.

– Jos nämä kauhukuvat toteutuisivat, niin tuskin demarihallitus toimisi näin.

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta

”Täytyy perehtyä materiaaliin” – Ugandan tapahtumat eivät murentaneet ministerin luottamusta Patrian johtoon

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mika Lintilä (kesk.).

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei katso, että Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon luottamus olisi Uganda-jupakan seurauksena heikentynyt. Lintilä totesi, ettei ole vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti perehtyä Patrian julkistamiin selvityksiin asiasta. Hän oletti, että aineisto on pitkälti sama kuin se, jonka hän kävi läpi Isotalon kanssa.

Tähän mennessä asiassa ei Lintilän mukaan ole tullut julki mitään sellaista, joka olisi muuttanut Isotalon asemaa.

– Täytyy nyt analysoida ja perehtyä materiaaliin, Lintilä sanoi STT:lle.

Lintilän mukaan henkilöstöratkaisut eivät ole nyt tärkein asia, vaan olennaista on saada yhtiön asiat kuntoon. Jatkossa pitää pystyä estämään vastaavat tilanteet.

– Olen ilmoittanut ihan alussa toimitusjohtajalle ja hallitukseen puheenjohtajalle, että toimivan johdon tehtävä on palauttaa Patrian luottamus ja uskottavuus. He valitsevat keinot. Minä arvioin myöhemmin, ovatko ne olleet riittäviä.

Lintilän mukaan nyt vaaditaan koulutusta, ennakointia, mutta myös parempaa valvontaa yhtiön sisällä. Jokaisen patrialaisen pitää mieltää missä rajat kulkevat, varsinkin myyntipuolella.

– Tällaisia ei vain saa tulla, Lintilä painotti.

Ex-ministereiltä edellytetään arvostelukykyä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) peräsi eilen hallitukseen pelisääntökeskustelua siitä, miten entiset ministerit voivat toimia maailmalla ja hyödyntää asemaansa. Lintilä ei suuresti lämmennyt ajatukselle.

Pelisääntökeskustelu voidaan toki käydä, mutta se ei ratkaise asiaa, hän arveli.

– Jokaisella pitää olla henkilökohtainen arvostelukyky sillä tavalla, että pystyy vastuullisesti ja kunniallisesti sitä nimikettä myös käyttämään, Lintilä sanoi.

Lintilä huomautti, että entisiä ministereitä alkaa olla jo suuri joukko. Kaikkiaan ministereitä on ollut jo liki 600, hän totesi.

Ministeri toivoi, että koko Uganda-jupakka alkaisi jo vähitellen laantua.

– Minua harmittaa, että tässä myllytyksessä unohtuu se, että on menehtynyt yksityishenkilö, jolta on jäänyt omaisia. Onhan tämä hirvittävä tragedia. Tämä meinaa monilta unohtua.

Jäämurtajien työkiistan sovittelu alkaa

Kuva: Lehtikuva

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työkiistan osapuolet sovitteluun huomenna iltapäivällä. Työntekijäpuolta edustava Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoitti eilen työnseisauksesta, joka alkaa 7. maaliskuuta, ellei sopuun päästä sitä ennen.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä alusten kansipäällystön työehtoihin. Heikennysten kokonaisvaikutus olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja.

– Liitto ei hyväksy työehtojen kokonaisvaltaista heikennystä ja tämän johdosta ilmoitus työnseisauksesta on annettu Arctia Oy:n konventionaalisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille, ilmoittaa Laivanpäällystöliitto tiedotteessaan.

Arctia kummasteli lakkovaroitusta, joka sen mukaan annettiin ennen kuin sopimusneuvottelut olivat päässeet kunnolla alkamaan. Yhtiön mukaan murtajien kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Kansipäällystön keskimääräinen palkkataso on Arctian mukaan jopa puolitoistakertainen merenkulkualan yleiseen tasoon verrattuna.

Arctia muistuttaa, että jääolosuhteet Suomen merialueilla ovat nyt haastavimmillaan. Yhtiön jäänmurtajat avustavat parhaillaan meriliikennettä Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Supo kuumentaa eduskunnassa – jääkö osa valvonnan ulkopuolelle?

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Suojelupoliisi muuttuu tulevaisuudessa poliisista tiedusteluviranomaiseksi, mutta muutoksesta ei ole tulossa aivan yksinkertainen päiväkävely. Skismaa aiheuttaa muun muassa kysymys siitä, kuka uutta supoa valvoo ja onko sen koko toiminta tulossa parlamentaarisesti valvottavaksi.

Supon tuleva rooli ei liity vain lakeihin kirjattaviin entistä laajempiin toimivaltuuksiin tai siihen, että se luopuu poliisin tehtävistä. Myös eduskunnan omaa toimintaa säätelevällä laintasoisella työjärjestyksellä on asiasta sanansa sanottavana. Keskiviikkona työjärjestys jäi juuri supoa koskevien erimielisyyksien vuoksi puhemiesneuvoston pöydälle.

Työjärjestyksessä käsitellään muun muassa uutta supoa varten luotavaa parlamentaarista elintä, tiedusteluvalvontavaliokuntaa, jonka perustamisesta ollaan laajasti yksimielisiä. Jo nimestä voi päätellä, että valiokunnan päätehtävä on supon valvonta yhdessä laillisuusvalvonnasta vastaavan tiedusteluvaltuutetun kanssa.

Puhemiesneuvoston näkemykset eroavat, kun aiheeksi otetaan valiokunnan tehtävän määrittely.

Ehdotetun määritelmän mukaan, valiokunta valvoisi supon tiedustelutoimintaa. Valvottavan tiedustelutoiminnan sisältöä ei Demokraatin tietojen mukaan ehdotetussa työjärjestyksen muotoilussa kuitenkaan tarkemmin avata.

SDP:lle muotoilu ei kelpaa, koska puolue ilmoitti jo tiedustelulakien tiistain lähetekeskustelussa haluavansa koko supon parlamentaarisen valvonnan piiriin.

”Osa supon toiminnasta on tulkittavissa sellaiseksi, ettei se ole kenenkään ulkopuolisen valvonnassa.”

Tiedusteluorganisaatioksi muuttuva supo ei jatkossakaan tekisi pelkkää perinteistä tiedustelutoimintaa. Tehtävälistalla ovat muun muassa laajat henkilöiden turvallisuuskartoitukset, joita supo tekisi esimerkiksi perusteilla olevan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenille.

Supo siis tarkistaisi jatkossakin ihmisten taustoja, mutta ei olisi sen osalta yksiselitteisesti parlamentaarisen valvonnan piirissä. Puhemiesneuvostossa eripuraa aiheuttavaa työjärjestyksen kirjausta voi aivan hyvin tulkita niin, ettei taustojen tarkistamisen kaltainen toiminta kuulu uudelle valiokunnalle, vaikka sitäkin olisi jonkun hyvä valvoa muun muassa puoluepoliittisista syistä.

Julkisuudessa (mm. Ilta-Sanomat) on kerrottu, että uuden supon johtoon nousisi todennäköisimmin supon nykyinen johtaja, puoluetaustaltaan kokoomuslainen Antti Pelttari. Sisäministeriön kansliapäälliköksi on puolestaan tulossa entinen supon pomo, kokoomuslainen Ilkka Salmi, jonka esimiehenä on tällä haavaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).

Koko uusi tiedusteluorganisaatio olisi siis tiedustelua valvovaa parlamentaarista erityisvaliokuntaa lukuunottamatta kokoomuslaisten käsissä samalla, kun osa supon toiminnasta on tulkittavissa ehdotetun työjärjestyksen perusteella sellaiseksi, ettei se ole kenenkään ulkopuolisen valvonnassa.

Myös supon tiedustelutoiminnan ulkopuolelle jääviä tehtäviä kuten ihmisistä tehtäviä turvallisuusselvityksiä olisi syytä valvoa. Paljonko selvityksiä tehdään, mitä kerätylle tiedolle tapahtuu ja ketkä siihen pääsevät käsiksi? Vai käykö niin, että osa tiedoista vuotaa ajansaatossa sellaisiin käsiin missä esimerkiksi yksityiselämää koskevista tiedoista tulee hyödyllistä polttoainetta politiikan tekemiseen?

Eduskunnan puhemiesneuvosto käsittelee työjärjestystä seuraavan kerran torstaina.

Kansalaisaloite sai kd-Laukkasen yrittämään viimeistä temppua: ei onnistunut

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen käsittelyyn eduskunnassa syntyi pientä draamaa alkumetreillä, kun kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) (kuvassa) esitti kansalaisaloitteen lähettämistä perustuslakivaliokuntaan.

Ehdotusta kannatti keskustan Markus Lohi, joten asiasta äänestettiin. Eduskunta kuitenkin päätti äänin 86–29 jatkaa kansalaisaloitetta koskevan mietinnön käsittelyä tänään, eikä lähetä sitä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Äänestyksestä oli poissa 84 kansanedustajaa.

Kansalaisaloitteessa esitetään, että naisparin lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla ennen lapsen syntymää. Tavoitteena on turvata naisparien lasten oikeudet siten, että parin ei tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, jotta toinenkin äiti olisi virallisesti lapsen vanhempi.

Eduskunnan lakivaliokunta puoltaa kansalaisaloitteen hyväksymistä. Valiokunta ei kuitenkaan ollut yksimielinen, aloitteen hylkäämistä ehdottaa mietinnössä Laukkanen.

Mietinnön eduskunnalle esitellyt lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) sanoi valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita ja muun muassa lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.