– Kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen turvallisuutta parantava vaikutus ja se vahvistaisi Suomen kansainvälistä asemaa, Orpo sanoi puheessaan Natosta.

Se oli yhtä paljon kuin siinä oli sotesta. Tasavallan presidentin viimeaikaisiin Nato-puheisiin verrattuna Orpon puheet olivat kuin norsu posliinikaupassa.

– Suomalaiset eivät tue Nato-jäsenyyttä, ja minä olen suomalainen, Niinistö oli summannut hiljattain arvovaltaisessa Financial Timesissä.

Suomessa valmistaudutaan ensi viikolla alkaviin presidentti Niinistön vetämiin turvallisuuspoliittisen Kultaranta- keskusteluihin, jossa Niinistöä tavanneiden arvokkaiden vieraiden sarjaa jatkaa YK:n pääsihteeri António Guterres.

Kokoomuksen oman kylän poikien järjestämät piirikunnalliset Kultaranta-keskusteluiden alla eivät välttämättä Niinistöä miellyttäneet.

Puoluekokouksen käytävillä Orpon lauantaisen linjapuheen jälkeen media kokoontui pian investointipankkiiri, ex-pääministeri Alexander Stubbin (kok.) ympärille.

– Totta kai minä tuen kokoomuksen Nato-linjaa, Stubb sanoi ja totesi tekevänsä tämän yksityishenkilönä, ei siis nykyisen työpaikkansa Euroopan investointipankin edustajana.

– Olen ollut monta vuotta sitä mieltä, että Suomen olisi pitänyt hakea Nato-jäsenyyttä vuonna 1995. Se oli ikään kuin sisarusparina meidän EU-jäsenyydelle. Se on osa meidän läntistä identiteettiä, osa meidän dna:ta. Minä olen ihan varma siitä, että jos silloin se olisi lisännyt meidän turvallisuutta. Toivottavasti kokoomus kykenee käymään aktiivista keskustelua Natosta, Stubb lausui.

Tämän jälkeen hän viittasi myös Niinistöön.

– Paljon riippuu tietysti mielipidemittauksesta ja paljon riippuu tasavallan presidentin näkökulmasta. Minä olen vahvasti sitä mieltä, että jos tasavallan presidentti ilmoittaisi vaikkapa huomenna, että hän on päätynyt siihen johtopäätökseen, että Nato-jäsenyys on Suomen turvallisuuden kannalta hyvä asia, niin silloin myös mielipiteet tässä maassa muuttuisivat. Mutta sen aika ei näytä olevan nyt, Stubb paalutti.

Tämän jälkeen Stubbilta kysyttiin, odottaako hän presidentiltä asiassa arvojohtajuutta.

– Presidentti on presidentti ja hän on arvokas johtaja, kuului vastaus. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…)

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Naantalin kaupungin järjestämällä tervetulovastaanotolla venesatamassa Killan laiturilla ennen siirtymistään presidentin kesävirka-asunnolle Kultarantaan lauantaina.

Naantalin Kultarantaan kesävirka-asunnolleen siirtymässä ollut Niinistö ei odotellut reaktiotaan “huomiseen”.

Niinistö paalutti ilmaisseensa kolmissa viime presidentinvaaleissa Nato-kantansa.

– Nyt pitäisi olla muuttamassa oma kanta ja heti perään suomalaisten kanta. Se on vähän naiivia ajattelua, hän totesi eilen Naantalissa STT:n mukaan.

Niinistö ei ole kannattanut Nato-jäsenyyden hakemista Suomen nykyisessä tilanteessa, mutta ei ole myöskään halunnut sulkea vaihtoehtoa täysin pois.

– Jos joku ajaa jotakin asiaa, niin hänen tai heidän pitäisi olla niin vahvoja, että he saavat sanomansa läpi ilman, että minun pitää muuttaa oma mielipiteeni ja sen jälkeen vaaditaan muuttamaan muidenkin mielipide. Eikö siinä ole jotain hassunkurista, Niinistö sivalsi.

Toisin kuin Stubb, puheenjohtaja Petteri Orpo pidättäytyi puoluekokouksessa puuttumasta Sauli Niinistön Nato-edesottamuksiin.

Orpo sanoi, että kokoomuksella on Nato-jäsenyyden suhteen selkeä tavoite, mutta sen toteuttaminen edellyttäisi Suomessa laajaa yhteistyötä ja konsensusta. Kokoomuksen puheenjohtajana hän antoi kuitenkin lupauksen tehdä töitä sen eteen, että suomalaisten puolueiden enemmistö kääntyisi Naton kannalle. Tähän puoluekokous ainakin aplodien perusteella antoi vahvan mandaatin.

Kun Natosta olivat puhuneet niin Stubb kuin Orpo, kokoomuksen puoluekokouksessa samojen kysymysten äärelle päätyi myös EU-komission varapuheenjohtaja, komissaari ja entinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.).

Kataiselta kysyttiin muun muassa Ranskan kaavailemista uusista noin 10 maan sotilasjoukoista. Niinistö on painottanut voimakkaasti EU:n yhteistä turvallisuus- tai puolustustoimintaa ja ottanut varovaisesti etäisyyttä Ranskan ehdotuksiin.

Presidentin mukaan Ranskan toiminta “ei suoranaisesti” näytä ainakaan vielä olevan hänen peräänkuuluttamaansa eurooppalaista puolustusta.

– Me voimme sitä miettiä, mikä lisäarvo tuolla voisi olla, jos mukaan mentäisiin, Niinistö on sanonut Ilta-Sanomille.

Ilta-Sanomien mukaan Niinistö ei varsinaisesti ottanut kantaa, pitäisikö Suomen liittyä Ranskan johdolla kasattaviin joukkoihin.

– Ei siinä mitään ylivertaista hankaluutta ole. Resursseja ei kuitenkaan niin valtavasti ole. Meillä on yhteistyö brittien kanssa, meillä on EU-raide menossa koko ajan. Kuinka paljon siihen mahtuu, sitä joudumme miettimään, Niinistö toppuutteli.

Jyrki Katainen ei selvästikään pitänyt, että häneltä kysyttiin kantoja Niinistön puheisiin Ranskan joukoista.

– Minä en nyt rupea Niinistöä kommentoimaan miltään osin, kun minä en tiedä sitä, hän sanoi hiukan kiihtyen.

Tämän jälkeen hän kuitenkin painotti melko voimakkaasti sitä, että Suomen pitäisi olla asiassa aktiivinen.

– Ranskan aloite on sillä tavalla hyvä, että se antaa muille jäsenmaille mahdollisuuden osallistua siihen keskusteluun. Olen itse ajatellut näin, että Suomen kannalta tai muiden jäsenmaiden kannalta kannattaisi nyt olla Ranskan kanssa hyvin paljon tekemisissä ja kysyä, että mitä te olette ajatelleet. Ja jos itsellä on ajatuksia, mitä se voisi olla, niin kontribuoisi siihen. Sitä kannattaa hioa nyt ja katsoa, tuleeko siitä jotakin, ettei se olisi pelkästään yhden maan aloite, vaan se olisi yhteinen aloite. Siihen tarvitaan jäsenmaiden oma aktiivisuus, Katainen sanoi.

Hän painotti medialle voimakkaasti Naton merkitystä verrattuna eurooppalaiseen puolustukseen.

– Nato on nyt ja jatkossa se puolustusyhteisö, Katainen sanoi yhtäältä.

– Eurooppalainen puolustus on muutama konkreettinen asia, joka etenee, hän sanoi toisaalta.

Viime vuoden loppupuolella tasavallan presidentin puheet presidenttitentissä herättivät laajaa keskustelua.

Kun tentissä puhuttiin Natosta, johon Suomen liittymistä vain RKP:n ehdokas Nils Torvalds ilmaisi suoraan kannattavansa, Niinistö totesi, että hätätilassa maailman historiassa syntyy liittoumia hakematta mitään jäsenyyksiä.

– Niin kuin aikaisemmin jo totesin, jos tulee suuri hätä – ja tämä on täysin teoreettinen minun mielestäni – mutta jos semmoinen tulee, syntyy liittoutumia ilman mitään jäsenhakemuksiakin. Tärkeätä on, että me harrastamme yhteistoimintaa, Niinistö sanoi tuolloin kovin paljon tarkemmin määrittelemättä.

Katainen puhui varmaankin samankaltaisista skenaarioista ottaessaan Turussa kantaa asiaan.

– Minä uskoisin, että jos Suomea uhattaisiin tavalla tai toisella niin sekä Nato-maat että ei-Nato-EU-maat tavalla tai toisella reagoivat, mutta siihen ei ole rakennetta. Naton puolella on olemassa rakenne… Uskon vahvasti, että eurooppalaiset maat tavalla tai toisella haluaisivat auttaa, Katainen sanoi puoluekokouksessa.

Sekä Jyrki Kataisen että Alexander Stubbin nimet ovat liikkuneet spekulaatioissa, kenestä leivotaan EU-komission seuraava puheenjohtaja.

Tällainen skenaario voisi toteutua, mikäli jompikumpi heistä tulisi valituksi Euroopan kansanpuolueen EPP:n spitzenkandidaatiksi eli kärkiehdokkaaksi. Spitzenkandidat olisi vahva ehdokas Eurooppa-komission puheenjohtajaksi – toki siinä tapauksessa, että puolue voittaisi vaalit.

Katainen ei ole tehnyt omia ratkaisujaan, tavoitteleeko hän kärkiehdokkuutta.

– Syksy on tietysti takaraja. Vähän olen vielä kahden vaiheilla, hän sanoi Demokraatille.

Stubb totesi medialle odottavansa Kataisen päätöksiä kärki- ja komissaariehdokkuudesta.

– Tuota ei kannata miettiä ennen kuin Jyrki on päätöksensä tehnyt. On ilman muuta selvää, että Jyrki ja minä olemme läheisiä ystäviä. Totta kai me tällaisistakin asioista juttelemme. Sanoisin näin, että se minkä Jyrki on sanonut julkisuuteen, pätee myös niihin kahdenvälisiin keskusteluihin.

Aamulehti kertoi tänään, että Jyrki Kataisen vaimo Mervi Katainen pyrkii eduskuntaan. Tämä voisi viitata siihen, ettei Katainen tavoittelisi kärkiehdokkuutta.

– Mietimme eri vaihtoehtoja, myös kahden maan vaihtoehto on mahdollinen. Erilaisia palikoita pyöritellään, Mervi Katainen sanoi kuitenkin STT:lle.

Kenties hivenen hämmentävää on se, että Alexander Stubb lausui reilu viikko takaperin STT:lle, että Euroopan komission seuraavan puheenjohtaja pitäisi olla nainen ja uutta sukupolvea.

Demokraatti kysyi Turussa Stubbilta, millaiseen skenaarioon hänen lausuntonsa perustuu.

– Minun mielestä olisi aika, että komission puheenjohtaja on nainen. Ei sen enempää skenaarioita, Stubb totesi.

Demokraatti kysyi myös Kataiselta, mitä Stubb lausunnollaan tarkoittaa.

– En kommentoi nyt sitä ollenkaan, sanoi Katainen.