Näin avaa Helsingin entinen kaupunginjohtaja, kokoomuksen entinen presidenttiehdokas ja europarlamentaarikko Raimo Ilaskivi kirjoituksensa vallasta ja vastuusta Iltalehdessä.

Ilaskiven matka “Skattalle” oli pahoin viivästynyt eläinten oikeuksien puolesta järjestetyn mielenilmauksen vuoksi.

“Aleksille kääntymistä sai odottaa ja odottaa. Illan uutiset kertoivat kulkueessa olleen tuhatkunta mielenosoittajaa. Eläinten oikeudet menivät ihmisten oikeuden edelle, oikeuden liikkua vapaasti kotikaupungissaan.”

Ilaskiven ikävä kokemus palautti hänen mieleensä toisen äskettäisen mielenilmauksen, nimittäin työttömien aktiivimallia vastaan pidetyn.

“Hallitukselle ja eduskunnalle protesti oli suunnattu, mutta kärsijöitä olivat ne, joitten olisi pitänyt päästä työhön, viedä lapset tarhaan tai kouluun, päästä paikasta toiseen muutoinkin. Tavallisten ihmisten oikeudet jäivät toissijaisiksi.”

Ilaskivi alleviivaa, että vaatii oikeutta ensisijaisesti ihmisille, “oikeutta ihan tavallisille Suomen kansalaisille”.

“Kyllä minä perustuslain tunnen ja sitä kunnioitan. Se takaa mm. lakko-oikeuden, kokoontumisvapauden, oikeuden osoittaa mieltä kaduilla ja toreilla. Ne ovat demokraattisia oikeuksia, ja hyvä niin. Mutta oikeuksiin pitäisi aina liittyä myös vastuun. Vastuun siitä, että oikeuksia käytetään oikein. Ja tämän ymmärtäminen kuuluukin sitten oikeuksien käyttäjien velvollisuuksiin, ettei anarkia vallitsisi.”