Kokoomusministeri sai SDP:n Elorannan ilahtumaan – ”Erittäin positiivinen uutinen”

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

Kuvataiteilijoiden näyttelypalkkiosta on tulossa suositus. Asia selviää ppetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) vastauksesta SDP:n kansanedustajan Eeva-Johanna Elorannan kirjalliseen kysymykseen.

Opetusministeriön asettama työryhmä, joka selvittää taidenäyttelyiden järjestämiseen liittyviä sopimus- ja korvauskäytäntöjä, on jättämässä lähiaikoina raporttinsa. Loppuraportissa selvitetään sopimus- ja korvauskäytäntöjä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Raportissa selvitetään myös eri sopimusosapuolten rahoitusta, taloudellista asemaa ja odotuksia. Raportti sisältää suositukset hyviksi sopimus ja korvauskäytännöiksi sekä niiden edistämiseksi valtion rahoittamissa museoissa samoin kuin näyttelytoiminnassa yleisemminkin. Tämän lisäksi työryhmän raportti sisältää muita ehdotuksia näyttelytoiminnan taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi tähtääviksi toimenpiteiksi.

– Tämä on erittäin positiivinen uutinen. Kuvataiteilijan tulee saada korvaus myös näyttelyn eteen tekemästään työstä. Näyttelypalkkio olisi korvaus taiteilijan työstä näyttelyn valmistelussa ja sen aikana. Näyttelyn pitäminen on kuvataiteilijan työtä, ja työelämän pelisääntöjen täytyy olla tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset myös 3 000 suomalaiselle ammattikuvataiteilijalle. Toivottavasti näyttelypalkkio otetaan suosituksen jälkeen mahdollisimman laajasti käyttöön, Eloranta toivoo.

Näyttelypalkkioista ei puhuta vain Suomessa. Useissa maissa on julkaistu joko valtakunnalliset tai alueelliset suositukset näyttelypalkkioista tai taiteilijan työtunneista maksettavista palkkioista. Suosituksia on Australiassa, Britanniassa, Skotlannissa, Irlannissa ja Saksin osavaltiossa Saksassa.

Puolassa muutamat isot näyttelynjärjestäjät ovat jo sitoutuneet maksamaan taiteilijoille minimipalkkiota. Norjassa kulttuuriministeriö pilotoi parhaillaan mallia, jossa taiteilijalle maksettaisiin myös työtunneista.

Pohjoismaissa näyttelykorvaukset otettiin käyttöön 40 vuotta sitten. Ruotsin sopimus astui voimaan ensi kertaa 1971 ja sitä päivitettiin viimeksi 2009. Norjan korvausjärjestelmä syntyi 1978 ja Tanskan 2003.

– Taiteilijat tekevät runsaasti ilmaista työtä, ja heidän neuvotteluasemansa suhteessa näyttelynjärjestäjiin on heikko, Eloranta muistuttaa.

Elorannan mukaan kuvataiteilijoilta puuttuvat työllistävät rakenteet, jotka tarjoavat taiteilijoille työtä muilla taiteenaloilla. Esimerkiksi näyttelijöitä työllistävät teatterit ja muusikoita orkesterit. Toisin kuin julkisesti tuetut teatterit, orkesterit ja muut kulttuurilaitokset, taidemuseot eivät työllistä kuvataiteilijoita eivätkä säännönmukaisesti maksa taiteilijoille palkkioita.

Näyttelypalkkiosopimus ei korvaisi nykyisiä taidenäyttelyistä maksettavia tekijänoikeuskorvauksia, joita visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry hallinnoi. Elorannan mukaan kuvataiteilijoiden tekijänoikeuskorvaus on hyvin usein pieni osa tulonmuodostusta eikä sitä makseta säännönmukaisesti. Tekijänoikeuskorvaukset maksettaisiin kuten ennenkin.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Urpilainen: Oppositio mukaan valmistelemaan Suomen EU-puheenjohtajuuskautta

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) haluaisi opposition mukaan valmistelemaan heinäkuussa 2019 alkavaa Suomen EU-puheenjohtajakautta. Hän perusteli kantaansa MTV Uutisextra -ohjelmassa tulevien eduskuntavaalien ajankohdalla.

– Sitä ennen käydään eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut, jolloin Sipilän hallitus valmistelee puheenjohtajuuskauden ohjelman, mutta uusi hallitus toimeenpanee sen ja on puheenjohtaja.

– Ohjelma pitäisi valmistella parlamentaarisesti erillisessä työryhmässä yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, että sillä olisi aidosti laaja poliittinen tuki, Urpilainen sanoi MTV Uutisextrassa lauantaina illalla.

Hän piti mahdollisena, että uusi hallitus saattaisi muussa tapauksessa joutua johtamaan EU:ta sellaisella ohjelmalla, mitä se ei kannata.

Keskustelua aiheesta

”Pieni sitkeä kansa on harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa” – Kansanedustaja osallistuu 100-vuotiaan Viron juhlintaan ”sydän herkkänä”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula

Suomalaisten ja virolaisten itsenäisyyspäivän vietossa on yhtäläisyyksiä, mutta suomalaiset ovat juhlinnassaan pidättyvämpiä, toteaa Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin paikan päällä osallistuva kansanedustaja, eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.)

– Eestissä on hyvin isänmaallista menoa. Ihmiset tuntevat syvällä sydämessään suurta ylpeyttä ja sisua olla eestiläinen. Taustalla on historian vaikeat vuodet, jotka vähintään kaikki yli kolmikymppiset täällä muistavat.

– Mutta itsenäisyys on hyvin iloinen asia, jota ihmiset osaavat juhlia hyvin railakkaasti. Iloinen tunnelma on julki kirjoitettu käyttäytymismuoto pienistä lapsista iäkkäisiin. Suomessa ollaan pidättyvämpiä, itsekin Virossa asunut Kiuru sanoo.

Hän aloitti satavuotisjuhlat osallistumalla aamulla puoli kahdeksan aikaan Toompean linnoitukseen kuuluvan Hermannin tornin eli Pikk Hermannin luona tapahtuvaan perinteiseen lipunnostoon. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan tapahtuma oli valtiollinen. Paikalla oli Kiurun mukaan tuhansia ihmisiä kuuntelemaan Viron parlamentin puhemiehen Eiki Nestorin puhetta ja laulamassa yhteislauluja juuri sillä alueella, joka liittyy Viron laulavaan vallankumokseen.

”Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.”

– Tunnelma oli mahtava. Parlamentin vieressä oleva puisto oli aivan täynnä ihmisiä. Kaikki osasivat laulut, ihmisillä oli lippuja ja kansallispukuja, korkeakouluopiskelijoilla oli omat lakkinsa ja lippunsa. Kyllä siinä vähän sydän herkkänä oli.

Kun Viro itsenäistyi, juurin kukaan ei uskonut sen siihen pystyvän.

– Pieni sitkeä kansa on hyvin harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa. Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.

Viron sataanvuoteen mahtuu pitkä neuvostomiehitys ja sitä edeltänyt sodanaikainen saksalaismiehitys. Kiurun mukaan historia näkyy muun muassa virolaisten tavassa hahmottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Täällä oli tänään iso sotaväen paraati, jossa oli mukana myös liittolaisia. Aika monella oli käsissään pieniä Nato-lippuja, jollaisia Suomessa ei ole totuttu näkemään. Se kertoo virolaisten suuresta halusta kuulua kansainvälisiin yhteisöihin kuten EU:hun ja Natoon. Niiden arvoa ei oikeastaan kyseenalaisteta missään. Se on hyvin erilaista kuin suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa.

Tavallisten kansalaisen itsenäisyysjuhlinta tuo mieleen Suomen. Kuten Suomessa myös Virossa katsotaan itsenäisyyspäivän iltana kotona televisiota. Puoli seitsemältä ihmiset katsovat presidentin puhetta, joka on Kiurun mukaan hyvin samantyylinen kuin Suomessa. Puheen jälkeen alkaa televisioitu itsenäisyysjuhla, johon osallistuu tänä vuonna 1500 kutsuvierasta.

”Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa.”

– Virossa ei juhlita aina samassa paikassa, vaan juhla kiertää eri puolilla Eestiä. Tänä vuonna ollaan Emajoen äärellä Tartossa, mistä monet itsenäisyyslaulut kertovat. Juhlassa ei ole niinkään kyse puvuista vaan ihmiset katsovat enemmänkin sitä, keitä paikalle on kutsuttu. Viron yleisradio lähettää sieltä kuusi tuntia suoraa lähetystä.

Vieraiden esittelyn ja kättelyn jälkeen alkaa konserttiosuus ja sitten on luvassa vastaanotto ja tanssit.

– Tämä on hyvin pitkälti perheiden päivä, ihmiset vetäytyvät kotiin ruuan ja juoman ääreen ja katsovat juhlaa televisiosta.

Kiuru hahmottaa Suomen ja Viron tarinoissa paljon samaa. Kertomukset kuitenkin etenivät eri suuntiin. Suomi säilytti itsenäisyytensä, Viro miehitettiin pitkäksi ajaksi.

– Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa. Kaikista miehityksistä on jäänyt jälkeen myös ihmisiä ja vähemmistöjä, jotka vaikuttavat siihen miten Virossa tehdään yhteiskuntapolitiikkaa.

Keskustelua aiheesta

Jungner ideoi vaihtoehdon kansanedustajien sopeutumiseläkkeelle – 76 884 euron läksiäislahja

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Entinen SDP-poliitikko, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner ehdottaa Verkkouutisten kolumnissaan keinoja disruption lisäämiseksi politiikassa. Disruptiolla tarkoitetaan innovaatiota, joka haastaa perinteiset toimintatavat ja antaa tilaa uusille, luoville ratkaisuille.

Eräs Jungnerin ehdotuksista liittyy kansanedustajan toimen muuttamiseen määräaikaiseksi niin, että kukin edustaja voisi istua kolme kautta peräkkäin. Sen jälkeen edessä olisi pakollinen välikausi. Hänellä on idea myös kohuttuun sopeutumisjärjestelmään, joka korvaisi nykyiset sopeutumiseläkkeet.

Kansanedustajan palkkio on 6407 euroa kuukaudessa.

– Muutetaan sopeutumisjärjestelmää siten, että ensimmäisen kauden jälkeen vapaaehtoisesti luopuva saa lähtiessään korvauksena vuoden palkan, kahden kauden jälkeen puolen vuoden palkan ja kolmen kauden jälkeen ei mitään.

– Vaaleissa pudonneille avataan ansiosidonnainen työttömuusturva, joka tällä hetkellä ei ole mahdollista, Jungner kirjoittaa.

Kun kansanedusajan palkkio on ensimmäisellä kaudella 6407 euroa kuukaudessa, vapaaehtoisesti luopuva edustaja saisi Jugnerin mallissa eduskunnalta 76 884 euron arvoisen läksiäislahjan.

Keskustelua aiheesta

Yli 600 000 työikäistä peruskoulun varassa – SAK:n johtaja pidentäisi oppivelvollisuutta

Kuva: Jari Soini

SAK:n johtaja Matti Huutola perää uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Huutolan mukaan työllistymisen kulmakiviä ovat osaaminen, asunnot ja liikenneyhteydet sekä julkiset palvelut.

Työttömyysaste on Suomessa pysytellyt korkeana työllisyyden edistymisestä huolimatta. Työttömät saattavat olla eri puolella Suomea kuin työpaikat eikä heillä välttämättä ole sellaista osaamista, jota työelämässä tarvitaan.

– Suomessa on edelleen yli 600 000 työikäistä pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Osaamista voidaan kohentaa muun muassa pidentämällä oppivelvollisuutta sekä helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä, Huutola sanoo.

”Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia.”

Kohtaanto-ongelmaa Huutola vähentäisi asunto- ja liikennepolitiikalla.

– Työpaikkojen saavutettavuus varmistetaan, kun asunnot rakennetaan oikeisiin paikkoihin ja liikenneyhteydet pidetään kunnossa. Myös varhaiskasvatuksesta, vanhustenhoidosta ja muista julkisista palveluista on pidettävä huolta, jotta työssäkäynti on mahdollista, Jyväskylässä Talvi-tapahtumassa lauantaina puhunut Huutola sanoo.

Hän arvostelee hallitusta vääriin asioihin keskittymisestä. Hallitus on Huutolan mukaan työllisyyspolitiikassaan painottanut aktiivimallin kaltaisia kepityksiä, jotka työllistymisen sijaan johtavat työttömien köyhtymiseen.

– Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä.

IS: Pohjois-Koreassa käväissyt ulkoministeri ei nähnyt kultahiihtoa – ”Saat tähän soinismin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kun Iivo Niskanen voitti 50 kilometrin olympiakultaa, ulkoministeri Timo Soini (sin.) oli kenraalitapaamisessa Etelä- ja Pohjois-Koreoiden rajalla. Ilta-Sanomien mukaan Soini kertoi käväisseensä Pohjois-Korean puolelle. Soini valitteli, ettei hän nähnyt Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa.

– Sovitut virkatehtävät menevät edelle, mutta sain koko ajan puhelimeen tilanneraportteja ja naisten kisan näen sunnuntaina stadionilla, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.

Lehden mukaan Soini liittyi myöhemmin Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon seuraan pyeongchangilaisessa baarissa.

”Onhan se suomalaiselle iso päivä.”

Terho lupasi aiemmin Twitterissä ”vetäisevänsä arhinmäet”, jos Niskanen voittaa kultaa. Hän viittasi entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) esiintymiseen päihtyneenä Sotshin olympialaisissa, jossa Arhinmäki juhli Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssimitalia.

Myös Soini antoi ymmärtää olympiakullan koskettaneen häntä.

– Saat tähän soinismin. Perinteisellä pärjää aina. Viidenkympin olympiakulta perinteisellä, onhan se suomalaiselle iso päivä, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.