Kokoomusministeri sai SDP:n Elorannan ilahtumaan – ”Erittäin positiivinen uutinen”

Jukka-Pekka Flander/SDP
Jukka-Pekka Flander/SDP
Jukka-Pekka Flander/SDP

Kuvataiteilijoiden näyttelypalkkiosta on tulossa suositus. Asia selviää ppetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) vastauksesta SDP:n kansanedustajan Eeva-Johanna Elorannan kirjalliseen kysymykseen.

Opetusministeriön asettama työryhmä, joka selvittää taidenäyttelyiden järjestämiseen liittyviä sopimus- ja korvauskäytäntöjä, on jättämässä lähiaikoina raporttinsa. Loppuraportissa selvitetään sopimus- ja korvauskäytäntöjä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Raportissa selvitetään myös eri sopimusosapuolten rahoitusta, taloudellista asemaa ja odotuksia. Raportti sisältää suositukset hyviksi sopimus ja korvauskäytännöiksi sekä niiden edistämiseksi valtion rahoittamissa museoissa samoin kuin näyttelytoiminnassa yleisemminkin. Tämän lisäksi työryhmän raportti sisältää muita ehdotuksia näyttelytoiminnan taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi tähtääviksi toimenpiteiksi.

– Tämä on erittäin positiivinen uutinen. Kuvataiteilijan tulee saada korvaus myös näyttelyn eteen tekemästään työstä. Näyttelypalkkio olisi korvaus taiteilijan työstä näyttelyn valmistelussa ja sen aikana. Näyttelyn pitäminen on kuvataiteilijan työtä, ja työelämän pelisääntöjen täytyy olla tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset myös 3 000 suomalaiselle ammattikuvataiteilijalle. Toivottavasti näyttelypalkkio otetaan suosituksen jälkeen mahdollisimman laajasti käyttöön, Eloranta toivoo.

Näyttelypalkkioista ei puhuta vain Suomessa. Useissa maissa on julkaistu joko valtakunnalliset tai alueelliset suositukset näyttelypalkkioista tai taiteilijan työtunneista maksettavista palkkioista. Suosituksia on Australiassa, Britanniassa, Skotlannissa, Irlannissa ja Saksin osavaltiossa Saksassa.

Puolassa muutamat isot näyttelynjärjestäjät ovat jo sitoutuneet maksamaan taiteilijoille minimipalkkiota. Norjassa kulttuuriministeriö pilotoi parhaillaan mallia, jossa taiteilijalle maksettaisiin myös työtunneista.

Pohjoismaissa näyttelykorvaukset otettiin käyttöön 40 vuotta sitten. Ruotsin sopimus astui voimaan ensi kertaa 1971 ja sitä päivitettiin viimeksi 2009. Norjan korvausjärjestelmä syntyi 1978 ja Tanskan 2003.

– Taiteilijat tekevät runsaasti ilmaista työtä, ja heidän neuvotteluasemansa suhteessa näyttelynjärjestäjiin on heikko, Eloranta muistuttaa.

Elorannan mukaan kuvataiteilijoilta puuttuvat työllistävät rakenteet, jotka tarjoavat taiteilijoille työtä muilla taiteenaloilla. Esimerkiksi näyttelijöitä työllistävät teatterit ja muusikoita orkesterit. Toisin kuin julkisesti tuetut teatterit, orkesterit ja muut kulttuurilaitokset, taidemuseot eivät työllistä kuvataiteilijoita eivätkä säännönmukaisesti maksa taiteilijoille palkkioita.

Näyttelypalkkiosopimus ei korvaisi nykyisiä taidenäyttelyistä maksettavia tekijänoikeuskorvauksia, joita visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry hallinnoi. Elorannan mukaan kuvataiteilijoiden tekijänoikeuskorvaus on hyvin usein pieni osa tulonmuodostusta eikä sitä makseta säännönmukaisesti. Tekijänoikeuskorvaukset maksettaisiin kuten ennenkin.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat