Demariristeily27.-20.8.2016

Kokoomusministeri sai SDP:n Elorannan ilahtumaan – ”Erittäin positiivinen uutinen”

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

Kuvataiteilijoiden näyttelypalkkiosta on tulossa suositus. Asia selviää ppetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) vastauksesta SDP:n kansanedustajan Eeva-Johanna Elorannan kirjalliseen kysymykseen.

Opetusministeriön asettama työryhmä, joka selvittää taidenäyttelyiden järjestämiseen liittyviä sopimus- ja korvauskäytäntöjä, on jättämässä lähiaikoina raporttinsa. Loppuraportissa selvitetään sopimus- ja korvauskäytäntöjä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Raportissa selvitetään myös eri sopimusosapuolten rahoitusta, taloudellista asemaa ja odotuksia. Raportti sisältää suositukset hyviksi sopimus ja korvauskäytännöiksi sekä niiden edistämiseksi valtion rahoittamissa museoissa samoin kuin näyttelytoiminnassa yleisemminkin. Tämän lisäksi työryhmän raportti sisältää muita ehdotuksia näyttelytoiminnan taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi tähtääviksi toimenpiteiksi.

– Tämä on erittäin positiivinen uutinen. Kuvataiteilijan tulee saada korvaus myös näyttelyn eteen tekemästään työstä. Näyttelypalkkio olisi korvaus taiteilijan työstä näyttelyn valmistelussa ja sen aikana. Näyttelyn pitäminen on kuvataiteilijan työtä, ja työelämän pelisääntöjen täytyy olla tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset myös 3 000 suomalaiselle ammattikuvataiteilijalle. Toivottavasti näyttelypalkkio otetaan suosituksen jälkeen mahdollisimman laajasti käyttöön, Eloranta toivoo.

Näyttelypalkkioista ei puhuta vain Suomessa. Useissa maissa on julkaistu joko valtakunnalliset tai alueelliset suositukset näyttelypalkkioista tai taiteilijan työtunneista maksettavista palkkioista. Suosituksia on Australiassa, Britanniassa, Skotlannissa, Irlannissa ja Saksin osavaltiossa Saksassa.

Puolassa muutamat isot näyttelynjärjestäjät ovat jo sitoutuneet maksamaan taiteilijoille minimipalkkiota. Norjassa kulttuuriministeriö pilotoi parhaillaan mallia, jossa taiteilijalle maksettaisiin myös työtunneista.

Pohjoismaissa näyttelykorvaukset otettiin käyttöön 40 vuotta sitten. Ruotsin sopimus astui voimaan ensi kertaa 1971 ja sitä päivitettiin viimeksi 2009. Norjan korvausjärjestelmä syntyi 1978 ja Tanskan 2003.

– Taiteilijat tekevät runsaasti ilmaista työtä, ja heidän neuvotteluasemansa suhteessa näyttelynjärjestäjiin on heikko, Eloranta muistuttaa.

Elorannan mukaan kuvataiteilijoilta puuttuvat työllistävät rakenteet, jotka tarjoavat taiteilijoille työtä muilla taiteenaloilla. Esimerkiksi näyttelijöitä työllistävät teatterit ja muusikoita orkesterit. Toisin kuin julkisesti tuetut teatterit, orkesterit ja muut kulttuurilaitokset, taidemuseot eivät työllistä kuvataiteilijoita eivätkä säännönmukaisesti maksa taiteilijoille palkkioita.

Näyttelypalkkiosopimus ei korvaisi nykyisiä taidenäyttelyistä maksettavia tekijänoikeuskorvauksia, joita visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry hallinnoi. Elorannan mukaan kuvataiteilijoiden tekijänoikeuskorvaus on hyvin usein pieni osa tulonmuodostusta eikä sitä makseta säännönmukaisesti. Tekijänoikeuskorvaukset maksettaisiin kuten ennenkin.

Keskustelua aiheesta

Kysely: Sote-uudistus saa lämpimimmän vastaanoton hallituspuolueiden kannattajilta

Kuva: Roope Permanto

Suomalaiset suhtautuvat sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaan sote-uudistukseen enemmän myönteisesti kuin kielteisesti, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä mielipidetutkimuksesta.

Erittäin tai melko myönteisesti sote-uudistukseen suhtautuu 39 prosenttia suomalaisista. Kielteisesti hallituksen esitykseen suhtautuvia on 27 prosenttia. Loput suhtautuvat neutraalisti tai eivät ota kantaa.

Uudistus saa lämpimimmän vastaanoton hallituspuolueiden kannattajilta. Oppositiopuolueiden kannattajista kolmannes puoltaa uudistusta ja kolmannes vastustaa sitä.

Hallituspuolueiden kannattajat ajattelevat, että palvelut paranevat. Monet oppositiopuolueiden tukijat sen sijaan epäilevät, että palvelut heikkenevät nykyisestä.

Tutkimukseen vastasi yli tuhat suomalaista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

STT: Poliisi vaatii MV-julkaisun verkkosivujen sulkemista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
mv001
MV-lehden verkkojulkaisu.

Poliisi vaatii oikeudessa MV-lehti- ja Uber Uutiset -sivustojen sulkemista, ilmenee MV:ssä julkaistuista salaisista asiakirjoista. STT:n tietojen mukaan asiakirjat ovat aitoja ja asian käsittely Helsingin käräjäoikeudessa on yhä kesken.

Poliisi perustelee asiakirjoissa sulkemisvaatimusta epäilyllä, että sivustolla olisi julkaistu viestejä, joissa syyllistytään useisiin eri rikoksiin, kuten kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja törkeään kunnianloukkaukseen.

MV-lehden päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin ei ole poliisin vaatimuskirjeen mukaan poistanut laittomaksi epäiltyjä verkkoviestejä pyynnöistä huolimatta.

Poliisi pyytää käräjäoikeutta käsittelemään asian kiireellisenä kuulematta asianosaisia.

Taas uusi perussuomalaisten kanta: Yksin maahan tulevat kasvattavat terrorismiuhkaa

Kuva: Lehtikuva
LKS 20150419  Kansanedustajaehdokas Ville Tavio, Perussuomalaiset, Varsinais-Suomen vaalipiiri. LEHTIKUVA / HANDOUT / YLE
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio sanoo, että koko turvapaikkajärjestelmä pitää lakkauttaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio esittää, että yksin saapuvien turvapaikanhakijoiden pääsy Suomeen estetään. Hän perustelee ehdotustaan mahdollisena keinona torjua terrorismia.

Tavion mielestä järjestely voisi olla tilapäinen, kunnes varmistutaan siitä, ettei yksin saapuvien joukko kasvata terrorismiuhkaa.

– Jos katsoo viimeaikaisia terroristi-iskuja, niin yksinäiset ääriuskovaiset miehet ovat selvästi profiloituneet, Tavio sanoo tiedotteessaan.
Hän sanoo kannattavansa yhä ensisijaisesti koko turvapaikkajärjestelmän lakkauttamista ja siirtymistä yksinomaan hallittuun pakolaiskiintiöjärjestelmään.

 

Michel Barnier vetää EU:n Brexit-neuvotteluja

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160705 A European flag is flown in front of The Elizabeth Tower which houses the "Big Ben" bell in the Palace of Westminster, as thousands of protesters gather in Parliament Square as they take part in a March for Europe, through the centre of London on July 2, 2016, to protest against Britain's vote to leave the EU, which has plunged the government into political turmoil and left the country deeply polarised. Protesters from a variety of movements march from Park Lane to Parliament Square to show solidarity with those looking to create a more positive, inclusive kinder Britain in Europe. / AFP / Niklas HALLE'N - LEHTIKUVA / AFP

Euroopan unionin pääedustaja Britannian EU-eroa käsittelevissä neuvotteluissa on kokenut ranskalaispoliitikko ja entinen EU-komissaari Michel Barnier. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nimitti hänet tehtävään keskiviikkona.

– Olen hyvilläni, että ystäväni Michel Barnier otti vastaan tämän tärkeän ja haasteellisen tehtävän. Halusin tähän vaikeaan työhön kokeneen poliitikon, hän sanoi.

Britannian uusi pääministeri Theresa May on sanonut, että Britannia ei halua rynnätä Brexit-neuvotteluihin. Mayn mukaan Britannian tavoitteena on paras mahdollinen ratkaisu päästä EU:n sisämarkkinoille ja saman aikaan rajoittaa EU:sta tulevien siirtolaisten määrää.

EU:n mukaan myös sen tavoitteena ovat läheiset taloussuhteet Britannian kanssa, mutta unioni ei hyväksy vapaan liikkumisen rajoituksia.

Keskustelua aiheesta

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Miksi vanhusten hoidossa vain hoitajia syyllistetään?

Kuva: Jukka-Pekka Flander
vanhus18349
Moni vanhus kokee huonoa kohtelua hoitopaikassaan.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer jakaa viime päivinä mediassa ja erityisesti Ilta-Sanomissa esiin nostetun huolen vanhusten hoidon laadusta, mutta näkemys huonoon hoitoon johtavista syistä on eri. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on yllättynyt, että syy on vieritetty kokonaan hoitajien niskoille.

Ilta-Sanomissa tiistaina ja keskiviikkona esiintyneet kolarilaiset hoitajat Maaret Rantapeltonen,67 ja Minna Heiskanen, 45 arvostelivat mm. hoitajien työtapoja, tupakanpolttoa, sosiaalisessa mediassa roikkumista ja liian laitosmaista hoitoa kireine aikatauluineen.

– Vastakkainasettelu ja hoitajien syyllistäminen on lyhytnäköistä eikä tuo parannusta tilanteeseen, jossa ongelmat johtuvat pääosin huonosta johtamisesta ja organisaatiokulttuurista sekä ennen kaikkea liian vähäisestä henkilöstömäärästä, Paavola sanoo.

Paavola peräänkuuluttaa hoitajilta kollegiaalisuutta ja solidaarisuutta tilanteessa, jossa päättäjien taholta halutaan laskea hoidon laatua entisestään.

SuPer julkaisi kesäkuussa 2016 selvityksen hoitajien työkuormasta. Kyselyyn vastanneista yli 1700:sta SuPerin jäsenestä suurin osa (68 %) koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa ja lähes kaikki vastaajat (93 %) kokivat huolta hoidon laadusta. Myös Jyväskylän yliopiston alustavat tulokset pohjoismaisesta vertailututkimuksesta osoittavat, että Suomessa on vanhusten laitoksissa ja palveluasumisessa Pohjoismaiden matalin hoitajamitoitus.

– Paikoissa, joissa on ongelmia, hoitajat ovat pakotettuja tähän tilanteeseen. Kun hoitajalla ei kiireen vuoksi ole mahdollisuutta tehdä hoitotyötä niin hyvin kuin haluaisi ja osaisi, se aiheuttaa hoitajille valtavaa eettistä kuormitusta. SuPerin kyselyyn vastanneista 70 prosenttia joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa, Paavola painottaa.

Palaverit, kirjaaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen on välttämätön ja laissa säädetty osa hoitajan työtä.

Samalla määrällä henkilökuntaa pyritään selviytymään huomattavasti kasvaneesta työmäärästä. Hoitotyön lisäksi hoitajilla on useita muita työtehtäviä vuoron aikana. Tukipalvelutyöntekijöitä on vähennetty, jolloin hoitajien tehtäväksi on tullut mm. siivous ja pyykinpesu. Iso osa hoitajien työstä myös tapahtuu tietokoneilla. Palaverit, kirjaaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen on välttämätön ja laissa säädetty osa hoitajan työtä, joka varmistaa tiedonkulun työntekijöiden välillä. Jokaisen asiakkaan, joita voi yhdellä hoitajalla laitoshoidossa olla aamu- tai iltavuorossa 5-10, hoito täytyy kirjata vuoron aikana. Näiden tehtävien laiminlyöminen vaarantaisi potilasturvallisuuden.

– Ilta-Sanomissa haastatellun kahden hoitajan kokemukset on otettava vakavasti, mutta ne perustuvat niin pieneen otokseen, ettei sen perusteella voi mustamaalata kaikkia hoitajia, joista suurin osa tahtoo tehdä työnsä hyvin päivittäin. On pidettävä mielessä, että hoitajillakin on oikeus lepotaukoihin, jotka saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla, mikäli niitä ylipäänsä ehtii pitämään. Ylimääräiset tauot ja sosiaaliseen mediaan työajan käyttäminen ovat huonoja tapoja, joihin voidaan ja pitää puuttua johdon puolelta. Johdon tehtävä on myös taata työntekijöilleen olosuhteet, joissa työ voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, Paavola sanoo.

– Säästöpaineissa toivoisi valtiovallalta ja työnantajilta julkituloa hoitotyön laadun laskemisesta. Olisi rehellistä todeta, että nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista antaa yhtä laadukasta hoitoa kuin kymmenen vuotta sitten.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että asia on nostettu esille. Toivomme aiheesta rakentavaa keskustelua, johon myös päättäjät ja työnantajat saavat mieluusti osallistua ja siten osoittaa ottavansa vastuuta maamme vanhuksista, Paavola sanoo.