Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi, että perheillä on huolta toimeentulosta perheiden koosta riippumatta, mutta tässä tapauksessa on katsottu, että erityisen suuri huoli on niillä, joilla on monta lasta perheessä.

Perussuomalaisten Riikka Slunga-Poutsalo kaipasi positiivisia keinoja lisääntymisen edistämiseksi. Perussuomalaiset esittääkin lapsivähennyksen palauttamista.

Kiuru sanoi kannattavansa lapsivähennyspolitiikkaa silloin kun se on tasannut niitä leikkauksia, joita lapsiperheiden arkeeon tehty.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) puolestaan korosti, että lapsiperheköyhyys kohdistuu paljolti yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin.

– On erittäin tärkeää, että hallitus korottaa monilapsisten perheiden lapsilisiä ja samalla esimerkiksi yksinhuoltajien asemaa pystytään parantamaan.

Lapsivähennyksestä Kulmuni totesi valtiovarainvaliokunnan jo aikaisemmin arvioineen, että se on veroteknisesti haastava malli toteuttaa.

Perussuomalaisten Ville Tavio nosti esille tavoitteen tehdä Suomesta maailman paras maa lapsiperheille. Myös hän mainitsi lapsilisän nostamisen jo ensimmäisestä lapsesta ja sen lisäksi vähintään kahdesta lapsesta perhe voisi saada valtion tukeman lainan.

– Kolme lasta synnyttäneet naiset voisi vaikka vapautua kokonaan tuloverosta.

Kiuru vastasi toteamalla, että koko eduskunta on hyväksynyt tavoitteeksi tehdä lapsistrategia yhdessä.

– Uskon, että lapsistrategia antaa meille kaikille mahdollisuuden olla hakemassa isoa linjaa. Etuuksien puolella on tehty, lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi erityisesti yksinhuoltajille mutta myös monilapsisille perheille etuuksien nostoja. Mutta on myös todettava, että monien lapsiperheiden köyhyyden takana on tyypillisesti huoltajan niukka koulutus ja sitä kautta tulotaso, työelämän muutos ja mahdollisesti myös työttömyys ja monenlaiset ongelmat perheessä, joita ei palveluilla ole pystytty tukemaan. Tätä kautta myös näihin tarvitaan yhteiskunnan tukea. Palvelupuolella satsaamme näihinkin asioihin nyt.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) huomautti keskustelussa, että ensi vuoden budjetissa nimenomaan lapsiperheille on monia iloisia uutisia.

– Muun muassa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään, jolla on erittäin iso vaikutus varhaiskasvatuksen laadun näkökulmasta ja sen lisäksi palautetaan kaikkien suomalaisten lasten tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen.

Andersson mainitsi myös toisen asteen tekemisen maksuttomaksi.

Vihreiden Sofia Virta otti esille tänään vietettävän YK:n kansainvälistä köyhyyden poistamisen päivän ja asunnottomien yön. Virta halusi tietää ministeri Kiurulta, miten varmistetaan, että Suomessa jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen ja palvelut.

Kiuru selvitti, että perustoimeentuloa maksettiin vuonna 2018 lähes 57 000 lapsiperheelle.

– Se on todella paljon se, koska tiedämme, että samaan aikaan syrjäytymisriskit saattavat olla jopa ylisukupolvisia.

Kiurun mukaan tärkeää onkin kiinnittää huomiota lapsiperheköyhyyden taustalla oleviin seikkoihin.

– Nimenomaan niihin tekijöihin, joihin yhteiskuntapolitiikalla voitaisiiin nostaa siihen, että myös vanhemmat voisivat löytää paikan koulutuksen tai työllisyyden piiristä.

Riikka Purra (ps.) yhdisti lasten hankkimisen ilmastonmuutokseen ja puhui Viron mallista.

– Miksi emme tekisi kokonaisperheuudistusta, joka ottaisi selvästi huomioon Viron kokemukset ja lisäksi lopettaisi nuorten ihmisten perheiden pelottelun lasten ilmastovaikutuksesta?

– Kyllä tämä keskustelu osoittaa hyvin myös sen, että varmasti jos joku kotikatsomossa miettii perheen perustamista, niin myös tämä keskustelu omalta osaltaan vaikuttaa siihen, millä tavalla eduskunnassa asioihin suhtaudutaan. Itse ajattelen niin, että koko yhteiskunnan etu on nimenomaan se, että jokainen joka vain suinkin voisi pyrkiä kohti toivottua lapsilukua, hän voisi sen tehdä. Näin yksinkertaisella asialla kuin ensi vuodelle varattaville lapsettomuushoitojen mahdollistamisella yhä useammalle voidaan jo antaa signaali siitä, että jokainen lapsi on tärkeä.

Kokoomuksen Kai Mykkästä taas huoletti kotitalousvähennyksen vaikutus, mihin ministeri Kulmuni sanoi, että suurin osa tavallisista perheistä käyttää vähennystä vain puoleen väliin saakka.

– Vain hyvin pieni joukko suomalaisista suurituloisista on pystynyt käyttämään sitä koko kotitalousvähennystä. Sehän säilyy valtaosalle kansalaisisista samanlaisena kuin tähänkin asti.