Politiikka
14.7.2017 09:12 ・ Päivitetty: 14.7.2017 09:12
“Kolme selvästi kielteistä seurausta” – Tuomioja kritisoi Vanhasen esitystä turvallisuusneuvostosta
Pääministerin johtaman turvallisuusneuvoston perustamisella olisi selvästi kielteisiä vaikutuksia, kirjoittaa kansanedusaja Erkki Tuomioja (sd.) eilen julkaistussa blogikirjoituksessaan.
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ehdotti aikaisemmin tällä viikolla, että Suomeen perustettaisiin jälleen vuonna 2000 lakkautettu puolustusneuvosto, nyt kuitenkin turvallisuusneuvostoksi nimettynä.
Lisäksi Vanhanen ehdotti, että neuvostoa johtaisi Pääministeri ja sen asiat sille valmistelisi nykyinen puolustusministeriön johtama virkamiehistä kokoonpantu turvallisuuskomitea
Tuomiojan mukaan Suomen lähiympäristöön heijastunut jännitteinen kansainvälinen tilanne on ymmärrettävästi korostanut tarvetta varautua erilaisiin aikaisempaa laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin.
– Vanhasen mukaan turvallisuusneuvostoa perustelevat sekä kasvava toimintaympäristön muutosten vauhti että turvallisuuden osa-alueiden yhä laajempi kytkeytyminen toisiinsa, Tuomioja kirjoittaa.
– Se että puolustusneuvoston henkiin herättäminen kansallisen turvallisuusneuvoston nimellä olisi nyt oikea vastaus tällaisiin tarpeisiin on kuitenkin kaikkea muuta kuin selvää.
Tuomioja toteaa, että tällaisen turvallisuusneuvoston tehtävät ovat nykyisin tasavallan presidentin ja hallituksen Ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan UTVA:n eli valtakunnan ylimmän poliittisen johdon vastuulla.
Lisää aiheesta
Neuvosto loitontaisi tasavallan presidentin mahdollisuuksia seurata ja ohjata turvallisuuspoliittista päätöksentekoa.
Vanhasen ehdottamilla muutoksilla olisi hänen mukaan kolme selvästi kielteistä mutta kenties myös tavoiteltua seurausta.
– Ensinnäkin se loitontaisi tasavallan presidentin mahdollisuuksia seurata ja ohjata turvallisuuspoliittista päätöksentekoa josta hän perustuslain mukaan ulkopolitiikan johtajana vastaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
– Toiseksi se vahvistaisi muutoinkin arveluttavaa sekurisaatioksi nimettyä trendiä, jossa yhteiskuntapolitiikan ongelmat yhä laajemmin pyritään liittämään sotilaiden ja vähäisemmässä määrin poliisien hoitaman turvallisuuspolitiikan osiksi. Kolmanneksi se heikentäisi parlamentaarisesta vastuullista turvallisuusasioiden poliittista ohjausta virkamies- ja sotilasvallankäytön hyväksi.
On kuitenkin syytä pohtia miten laaja-alaiseen turvallisuuteen liittyviin uhkiin voidaan varautua.
Vaikka ajatus tällaisesta kansallisesta turvallisuusneuvostosta ei ole hänen mukaansa käyttökelpoinen, ei se tarkoita, etteikö ole muutoin syytä pohtia miten laaja-alaiseen turvallisuuteen liittyviin uhkiin voidaan varautua mutta myös niiden syntymistä ennaltaehkäistä.
– Tällöin yksi tärkeä kysymys on parlamentaarisen seurannan ja ohjauksen vahvistaminen, mikä tarve korostui hallituksen tällä vaalikaudella valmistelemien ulko- ja turvallisuuspoliittisen, puolustuspoliittisen ja sisäistä turvallisuutta koskevan selonteon käsittelyssä.
Tuomiojan mukaan on mielenkiintoista, että Vanhanen perustelee esitystään myös sillä, että eriytyneiden selontekojen väliin jää muutoin tyhjiä alueita.
–Tämä on todellinen ongelma, mutta sen ilmiselvä ensimmäinen korjaustoimi on luopua ainakin kahden ensin mainitun selonteon keinotekoisesta eriyttämisestä.
Aikaisemmin myös SDP:n presidenttiehdokaskisassa mukana oleva Tuula Haatainen on kritisoinut Vanhasen ehdotusta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.