“Komissio on liekeissä” – demarimeppi kertoo, mitä asiaa Jyrki Katainen nyt edistää ympäri Eurooppaa

Kuva: Maiju Torvinen
Liisa Jaakonsaaren mukaan äidit ovat keksineet kiertotalouden jo kauan sitten panemalla lasten pieneksi jääneet vaatteet ja muut tarvikkeet jakoon niitä tarvitseville.

Markkinatalouden logiikan mukaan kestäviä ja pitkä-ikäisiä tuotteita ei kannata valmistaa. Hyväkin laatu saattaa nykyään olla täyttä sutta, toteaa SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari blogikirjoituksessaan.

– Viimeksi harmitti, kun laadukkaan vedenkeittimen kansi ei enää auennut, kun kannen sulkijan pieni muovinippeli meni rikki. Tarkempi tutkimus osoitti, että juuri tuon osasen kestoksi ja sitä kautta koko keittimen eliniäksi oli tarkoitettu – parisen vuotta.

Markkinatalous on kuitenkin Jaakonsaaren mukaan ketterä ja kansalaisten uusiin toiveisiin sopeutuva “otus”. Siksi markkinatalous voitti suunnitelmatalouden, mikä ei pystynyt lisäämään hyvinvointia eikä toteuttamaan kansalaisten toiveita.

– Lisäksi valtiososialismi riisti armottomasti luontoa. Markkinatalouskaan ei ole mallina ikuinen, jos se ei ota huomioon luonnon reunaehtoja.

Kun luonnonvaroja on niukasti, niitä pitää oppia käyttämään tavalla, jolla sekä ympäristö että talous hyötyvät.

– Kiertotaloudesta onkin tullut  päivän sana. Samalaisia, uutta taloutta etsiviä  ajatuksia ovat jakotalous ja yhteistötalous, kirjoittaa Jaakonsaari.

Kiertotaloutta koskeva mietintö on hyväksytty Euroopan  parlamentissa.

– Komissio on liekeissä ja komissaari Jyrki Katainen kiertää ympäri Eurooppaa kiertotaloutta edistämässä. Myös tuotteiden kestävyyttä ja elinkaarta koskeva selvitys on tulossa sisämarkkinavaliokuntaan. Olen ryhmäni esittelijä asiassa.

Kiertotaloudesta onkin tullut  päivän sana. Samalaisia, uutta taloutta etsiviä  ajatuksia ovat jakotalous ja yhteistötalous.

EU-komissio on hahmotellut kiertotaloutta niin, että tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään mahdollisimman pitkään ja että ne voidaan hyödyntää uudelleen uudessa muodossa.

Kiertotaloutta koskevaan suunnitelmaan kuuluu runsas joukko ehdotuksia, joiden tarkoituksena on vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä ja samalla säästää ympäristöä. Kyse on jätteiden kierrätyksestä, logistiikan tehostamisesta ja samalla  myös uuden talouden rakentamisesta.

– Kiertotaloudella ei ole ainoastaan positiivisia ympäristövaikutuksia vaan myös taloudellisia  ja sosiaalisia vaikutuksia. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden luoda uusia liiketoimintamalleja, mikä puolestaan synnyttää uusia työpaikkoja.

Jaakonsaari pitää Suomen kannalta positiivisena, että komission toimintasuunnitelmassa kierrätyksen rinnalla mainitaan jätteen uudelleen- ja energiakäyttö.

Kirjoitus on julkaistu 12.1. myös kolumina Kalevassa.

Atik Ismail raivostui Veikkauspomon ökypalkasta – “Haistakaa pitkä…”

Kuva: virpi kirves-torvinen
Masennus on urheilussa vielä tabu
Atik Ismailin mielestä etenkin urheilua harrastavia lapsia ja nuoria tulisi rohkaista tekemään temppuja ja kikkoja, ja antaa se viesti, että saa mokata.
Atik Ismail
"Liverpoolin kaataja" Atik Ismail sanoo lopettavansa Veikkauksen pelien pelaamisen ja myös jalkapallon Veikkausliigan seurannan.

Suomalaisen jalkapallon legenda, maajoukkueen, HJK:n ja monien muiden seurojen armoitettu takavuosien maalitykki Atik Ismail on saanut mittansa täyteen.

Ismail antaa palaa Facebookissa kommentoidessaan vuoden 2017 alussa syntyvän rahapeliyhtiön toimitusjohtajaksi valitun Olli Sarekosken 32 000 euron kuukausipalkkaa.

Veikkauksen ohella Atik lähettää päivityksessään terveiset omistajaohjauksesta hallituksessa vastaavalle pääministeri Juha Sipilälle (kesk.):

“Olen vuosikymmenten aikana tukenut Ray:n kautta yhdistyksiä kuin myös järjestöjä, Veikkauksen kautta tiedettä, taidetta ja kulttuuria sekä totoamalla raviratoja sekä hevostaloutta! Ihan riittämiin asti ja siitä ylikin! Eilen päätin lopettaa kaiken edellämainitun tukemisen Veikkauksen tj:n palkan nähtyäni. 32.000e/kk + bonus 40%! Lopetan myös Veikkausliigan seurannan, joten haistakaa pitkä paska koko Veikkaus! Ja Juha Sipilä.”

Ennen Ismailia moni poliitikko on arvostellut monopoliyhtiön toimitusjohtajan palkkaa. Etenkin pelisilmän perään on kysytty juuri nyt, kun samaan aikaan vaaditaan pienituloisia palkansaajia kiristämään vyötään ja osallistumaan taloustalkoisiin Suomen nostamiseksi taantumasta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kirjoitti eilen Facebook-sivuillaan, että 32 000 euron palkka on kohtuuton ja lähettää väärän viestin.

– Reilu vuosi sitten pääministeri pyysi hyvätuloisia leikkaamaan palkkojaan vapaaehtoisesti kohtuuden nimissä. Samoihin aikoihin pääministeri vaati palkansaajia hyväksymään palkkoja leikkaavan kilpailukykysopimuksen.

– Jostain syystä Sipilällä ei ollut takataskussaan yritysjohtajiin kohdistuvia pakkolakeja, vaan pääministeri uskoi, että pelkkä vetoomus riittää, Rinne kirjoitti.

Atik Ismalin saavutukset jalkapallouralla:

26 A-maaottelua (7 maalia)
201 SM-sarjapeliä (113 maalia)
2 SM-sarjakultaa, 2 Suomen Cupin voittoa

Vuoden Pelaaja 1978
Kolminkertainen Maalikuningas
18-vuotiaiden EM-HOPEA 1975
Hall of Fame Suomen Palloliitto
Hall of Fame HJK

Aktiiviurallaan (1975–1987) Atik Ismail pelasi Suomen SM-sarjan lisäksi Turkissa, Belgiassa ja Ruotsissa.

Ehkä legendaarisimman maalinsa hän teki vuonna 1982 Helsingin Olympiastadionilla, kun HJK voitti englantilaisen mahtiseura Liverpoolin Euroopan Cupin toisen kierroksen ottelussa maalein 1–0.

Ismail on toiminut myös jalkapallovalmentajana sekä kirjottanut useita kirjoja ja runoteoksia.

Tutkimus: Hallituksen sosiaalietuuksien leikkaukset kasvattaisivat toimeentulotukimenoja

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnittelemat sosiaalietuuksien leikkaukset johtaisivat toimeentulotuen menojen kasvamiseen, sanoo Kelan tutkijan Elina Aholan tekemä tutkimus.

Tutkimuksessa kerrotaan, että pienituloiset menettäisivät leikkauksissa eniten. Kaikista kotitalouksista 97 prosenttia menettäisi enimmillään sata euroa vuodessa.

Joka kolmannen kotitalouden tuloja etuusleikkaukset eivät muuttaisi lainkaan.

Vuoden 2017 budjettiehdotuksessa suunnitellaan 0,85 prosentin leikkauksia tiettyihin sosiaalietuuksiin, kuten työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, kotihoidon tukeen ja takuueläkkeeseen.

Tutkimus on osa Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -tutkimushanketta. Siinä ovat mukana Kela, yliopistoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kontula: Sakkorysät vaarantavat jo oikeuslaitoksen – “Rima niin alhaalla, ettei mahdu limboamaan”

Kuva: eduskunta

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula pelkää, että hallituksen kaavailemat korotukset rikesakkoihin ja lehtitiedoissa mainittu rikesakkokynnyksen madaltaminen vaarantavat oikeuslaitoksen uskottavuuden. Kontula jätti tänään kirjallisen kysymyksen sakkojen määräytymisperusteista.

– Oikeusvaltiossa rangaistukset eivät voi perustua talouden nousu- ja laskusuhdanteisiin. Kaavailut rikesakkojen nostamiseksi ja rikesakkokynnyksen madaltamiseksi ovat esimerkkejä siitä, miten käy, kun budjettitavoitteet lähtevät ohjailemaan oikeudenkäyttöä, Kontula sanoo.

Hallitus tuplasi rikesakot vuoden 2016 alussa tavoitteenaan nostaa rikesakkokertymää. Sakkojen korotukset perustuvat hallitusohjelmaan ja ovat osa julkisen talouden sopeutustoimia. Korotusten odotettiin nostavan rikesakkokertymän 38–45 miljoonaan euroon vuodessa, mutta kasvua oli vain miljoona euroa viime vuodesta. Nyt suunnitteilla onkin uusi korotus sakkokertymän kasvattamiseksi.

– Oikeusvaltiossa on olemassa vakiintuneet pelisäännöt, joilla rangaistuksista päätetään. Valtion alijäämäinen budjetti ei kuulu hyväksyttäviin rangaistusperusteisiin. Kutsuisin tätä rimanalitukseksi, ellei rima olisi jo valmiiksi niin alhaalla, ettei sieltä oikein mahdu enää limboamaan, Kontula sanoo.

Kontula korostaa, että sakkojen ensisijaisena tehtävänä on kannustaa lainkuuliaiseen käyttäytymiseen, toissijaisesti rangaista lain rikkojia. Sen sijaan valtion alijäämäinen budjetti ei kuulu hyväksyttäviin rangaistusperusteisiin.

–Mikäli autoilijat halutaan paikkaamaan budjettivajetta, on se tehtävä säätämällä autoiluun liittyvää verotusta.

Li Andersson: “Minua on haukuttu Donald Trumpiksi”

Kuva: Lehtikuva

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo, että on aivan oikein, kun kunta-alan järjestöt ovat ilmoittaneet kaatavansa kilpailukykysopimuksen, jos hallitus ei peru kuntatalouteen kohdistuvat leikkaukset.

— Leikkausten seurauksena paineet henkilöstövähennyksiin kasvaisi, vaikka julkisen sektorin työntekijöiden asemaa muutoinkin ollaan heikentämässä enemmän kuin muiden.

Andersson paljastaa Facebook-päivityksessään, että häntä on haukuttu populistiksi ja jopa Donald Trumpiksi vaadittuaan pääomaverotuksen kiristämistä ja pidettyään pienituloisten ihmisten puolta.

— Minä en siitä välitä, hän julistaa.

Hän huomauttaa, että Suomessa on viimeisten vuosien aikana puhuttu jatkuvasti “kriisitietoisuudesta” ja “kipeistä päätöksistä”.

— Olen tavannut ja puhunut todella monen pienipalkkaisen tärkeää työtä tekevän kanssa, joka on sanonut ymmärtävänsä, että kaikkien pitää osallistua, mutta samalla ollut huolissaan, miten itse tulee pärjäämään, jos palkkoja leikataan ja entistä pienempi määrä ihmisiä joutuvat työpaikalla vastaamaan entistä suuremmaksi kasvavasta työtaakasta.

Andersson kommentoi myös Veikkauksen toimitusjohtajan Olli Sarekoskea, jonka jättipalkasta on syntynyt keskustelua.

— Veikkauksen Sarekoski ilmoittaa tyyneesti olevansa “tyytyväinen 32 000 euron kuukausipalkkaansa”. Samaan aikaan on uutisoitu siitä, kuinka lähihoitaja menettää 600 euroa vuodessa hallituksen veroalennuksista huolimatta.

— Sarekosken ja lähihoitajan esimerkki kertoo kuinka toisenlaisia arvovalintoja ja toisenlaista politiikkaa on mahdollista tehdä ja kuinka valtavan suuria yhteiskunnallisia epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuuksia edelleen on olemassa.

AVAINSANAT

Essayahilta madonluvut näille yrityksille: “Käyttävät nuorten kokemattomuutta häikäilemättömästi hyväkseen”

Kuva: saara vuola

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaatii ns. pikavippejä koskevaan lainsäädäntöön muutosta siten, että todellinen vuosikorko yli 2000 euron luotoissa saisi olla enintään 35 prosenttia.

Hän sanoo, että pikavippiyritykset kiertävät nykyistä säädöstä, jonka mukaan todellinen vuosikorko alle 2000 euron lainoissa saa olla enintään 50%. Ne myöntävät luoton vähintään 2000 euron tililuottona, jota saa nostaa osissa. Todellinen vuosikorko nousee moninkertaiseksi sallittuun verrattuna, Essayh sanoo.

Essayah`n mielestä myös velkojen perintäsääntöjä olisi muutettava siten, että perintäkustannusten kera vaikeuksiin ajautunut ihminen ei joudu maksamaan velkaansa moninkertaisesti ja kykenee vapautumaan velkakurimuksestaan kohtuullisin ehdoin.

— Etenkään kaikki nuoret eivät ole vielä 18 vuotta täytettyään oppineet, että velat on maksettava korkoineen ja esimerkiksi uhkapelaaminen voi olla alku maksuhäiriöille. Monet pikavippiyritykset ja Suomen pelimonopolin vastaisesti toimivat nettipeliyritykset käyttävät nuorten kokemattomuutta häikäilemättömästi hyväkseen markkinoidessaan aggressiivisesti tuotteitaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta