x

Kommentti: Aktiivinen työväki tekee paluumuuttoa SDP:hen – persuvaje melkein täyttynyt

Kuva: lehtikuva / timo hartikainen
Puheenjohtajaehdokkaat Timo Harakka (vas.), Tytti Tuppurainen ja Antti Rinne lavalla SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden maakuntakiertueen avajaisissa Kuopiossa 7. tammikuuta 2017.

Kun seuraa julkista keskustelua SDP:n kannatuksesta ja sen rakenteesta, pääsee helposti käsitykseen, että joillekin keskustelijoille mikään ei riitä. Haikaillaan takaisin 25 prosentin kannatuslukuihin. Ei muisteta, että noiden kannatuslukujen aikoina suuria puolueita oli kolme. Veikko Vennamon SMP yritti joukkoon, mutta lento päättyi lopulta puolueille harvinaiseen ja noloon mahalaskuun – konkurssiin.

Vahvimmaksi syylliseksi voi helposti nimetä pääministeri Kalevi Sorsan (sd.). Hän kun keksi ottaa SMP:n hallitukseen ja siitä alkoi alamäki.

SMP:n ja Vennamon lento rokotti lähinnä keskustapuoluetta. Muihin puolueisiin SMP ei juurikaan vaikuttanut.

Timo Soinin perussuomalaiset on toista maata. Hän on puolueineen onnistunut kiilaamaan jo kahdesti suurten puolueiden joukkoon. Ja kun jaettavana on 100 prosenttia annetuista äänistä tai gallupissa kantansa ilmaisseista, on 25 prosentin kannatusosuuden saavuttaminen todella kovan työn takana. Mahdotonta se ei tietenkään ole, mutta vaatisi miltä tahansa puolueelta liki epäinhimillistä suoritusta.

Alamäki alkaa noususta

SDP:n suurimmat kannatusluvut nähtiin 1990-luvulla, kun puolue oli Paavo Lipposen johdolla oppositiossa. Suurvoitolla tuli 63 kansanedustajaa, mutta se piti sisällään tuhon siemenen. Lipponen otti hallitusvallan Esko Ahon (kesk.) jälkeen suuriin kouriinsa ja joutui tekemään leikkauksia, joista likikään kaikki eivät pitäneet.

Kannattajia alkoi virrata pois.Lyhyitä poikkeuksia lukuunottamatta lasku on jatkunut vuodesta 2003. Pohja saavutettiin 2015 vaaleissa, joissa SDP tipahti neljänneksi suurimmaksi.

Kannatuksen surkeuteen oli selkeä syy: parhaassa työiässä olevat kaikkosivat puolueesta Timo Soinin huomaan. Paljon väkeä myös jäi kotiin ja muihinkin puolueisiin väkeä virtasi. TNS Gallupin lukujen mukaan 35-49-vuotiaista enää 12,5 prosenttia äänesti SDP:tä vuonna 2015.

Paluumuutto on alkanut

Mutta se mikä tulee alas, tulee ylös – joskus. Paluumuutto on alkanut ja jatkunut. SDP:n nousu alkoi jo viime vuonna, jolloin TNS Gallupin lukujen mukaan paljon keskustelun kohteena olleesta ikäryhmästä 35-49 jo 16,4 prosenttia ilmoitti äänestävänsä SDP:tä. Nousu on jatkunut, jopa kiivaana. Tämän vuoden aivan tuoreimmat luvut lupaavat SDP:lle jo 18,8 prosentin kannatusta ikäryhmässä 35-49 vuotta.

SDP:n kannattajaryhmästä suurin on silti yhä ikäryhmä 65+, mutta tässäkin väestönosassa SDP koki kolauksen vuonna 2015, jolloin kannatus tipahti 26,9 prosenttiin. Korjausliikkeen SDP sai tehtyä vuonna viime vuonna, jolloin 65+ kannatus nousi jo 29 prosenttiin.
SDP:n kannatus on noussut tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Jopa kaikkein nuorimmassa äänestäjäkunnassa 18-24 vuotiaissa SDP:n kannatus on noussut viidellä prosenttiyksiköllä.

Melkein yhtä suosittu virsi kuin alle 50-vuotiaiden heikko kannatusosuus, on ollut nuorten heikko kannatus. Vuoden 2015 vaaleissa kannatusosuus 18–24-vuotiaissa olikin huono, vain 8,1 prosenttia, mutta nousi jo seuraavana vuonna 13,4 prosenttiin ja on tuostakin noussut 13,6 prosenttiin vuoden ensimmäisinä viikkoina. Tuossakaan ei ole uutta, sillä pitkään on ollut niin, että aivan nuorimmat kannattajat ovat huidelleet missä sattuu. Sitten kun vakiinnutaan, mennään töihin ja liitytään liittoon, alkaa myös politiikka ja SDP hiljalleen kiinnostaa.

50-64-vuotiaiden keskuudessa SDP:n kannatus onkin sitten jo alkuvuodesta 2017 25,2 prosenttia ja viime vuonna peräti 26,5 prosenttia.

On myös toinen porukka, jossa SDP:n kannatus ylitti loppuvuodesta 2016 maagisen 25 prosentin rajan. Ja se on työväestö, jossa SDP:n kannatus oli ylivoimainen syksyllä 2016, 25,8 prosenttia.

Lähde: TNS:n gallupmittaukset 2015, 2016 ja 2017

Kritiikki leviää: ”Sote-uudistus uhkaa pahentaa eriarvoisuutta” 

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Tuula Haatainen.

Tänään julkisuuteen tulleessa Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn tekemän Sosiaalibarometrin kyselyssä sosiaali- ja terveysjohtajat eivät usko sote-uudistuksen vähentävän ihmisten eriarvoisuutta.

– Kyselyn tulokset vahvistavat asiantuntijoiden sanomaa siitä, että hallituksen esityksellä ei voida saavuttaa uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita, toteaa SDP:n kansanedustaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

– Uudistuksen tavoitteina olivat terveyserojen kaventaminen, hoitoon pääsyn parantaminen ja palveluiden integraation vahvistaminen. Hallituksen mallissa palvelutuotanto kuitenkin hajoaa yksityisiin yhtiöihin, ja samalla uudistukselle asetetut tavoitteet valuvat hukkaan. Sosten kyselyn mukaan lähes puolet (47 %) kuntien sote-johtajista katsoo, että eriarvoisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ei vähene. Viesti on vakava ja se tulisikin nyt hallituksessa ottaa tosissaan.

– Sosiaalipuoli on esityksessä jätetty paitsioon. Suurin riski uudistuksessa onkin, että eniten palveluita tarvitsevat jäävät eniten tarvitsemistaan palveluista ulkopuolelle. Näihin ongelmiin tulee hallituksen vastata ennen esityksen tuomista eduskuntaan, Haatainen korostaa.

– Hallituksen esittämä lainsäädäntö ei myöskään anna vastauksia siihen, miten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset turvataan.  Nykyisellään järjestöt ovat merkittävä osa järjestelmää. Esimerkiksi potilas-, lastensuojelu- ja vanhuspalvelujärjestöt ovat toimineet hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa ja tarjonneet esimerkiksi vertaistukea tarjoten vapaaehtoistyöllään merkittävän lisän julkisiin palveluihin. Järjestöjen tulisi saada nyt varmuus siitä, mitä hallitus niiden asemaan suunnittelee.

Kysely: SDP:n kuntavaalikannatus 8,3 % alle 30-vuotiaiden keskuudessa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Valtion nuorisoneuvoston tuoreen mielipidemittauksen mukaan runsaat kaksi kolmannesta 18–29-vuotiaista nuorista aikoo äänestää kuntavaaleissa. Edellisissä kuntavaaleissa koko väestön äänestysaktiivisuus oli 58,3 prosenttia. Alle 25-vuotiaista nuorista äänesti vain 30 prosenttia, ja 25–34-vuotiaiden äänestysprosentti oli noin 40.

Tutkimukseen haastateltiin yhteensä tuhatta nuorta, jotka olivat iältään 18–29-vuotiaita. Mielipidemittauksen mukaan kaksi nuorta viidestä ei osaa vielä sanoa mitä puoluetta aikoo äänestää. Kantansa kertoneista 30 prosenttia kertoi äänestävänsä vihreitä. Kokoomusta kertoi äänestävänsä 19,5 prosenttia.

Keskusta on säilyttänyt paikkansa kolmantena, vaikka sen kannatus on hieman pudonnut 15,1 prosenttiin. SDP saa nuorilta vain 8,3 prosentin kannatuksen.

Keskustelua aiheesta

Pekka Haavisto: ”Terrorismi sikiää siellä, missä ihmiset ovat epätoivoisia, nöyryytettyjä, köyhiä ja sorrettuja”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vihreiden kansanedustajan Pekka Haaviston mukaan terrorismin tehokas torjunta vaatii puuttumista sen perimmäisiin syihin kuten epätoivoon, sortoon ja ihmisoikeusloukkauksiin.

”Terrorismi sikiää siellä, missä ihmiset ovat epätoivoisia, nöyryytettyjä, köyhiä ja sorrettuja ja missä valtiot ovat liian heikkoja turvatakseen lain ja järjestyksen. Alueelliset konfliktit ja miehitysvalta luovat terroristeille kasvualustaa. Näitä epäkohtia korjaamalla olemme askeleen lähempänä turvallista maailmaa”, Haavisto totesi puhuessaan tiistaina Pietarissa Etyjin ja IVY-maiden parlamentaaristen yleiskokousten järjestämässä yhteiskonferenssissa.

Konferenssin teemana oli terrorismin torjunta. Haavisto muistutti lainsäätäjien olevan vastuussa siitä, että terrorismin torjuntaan ei käytetä kovempia keinoja kuin mitä on välttämätöntä.

Suomesta on arvioitu noin sadan ihmisen liittyneen Isisiin.

”Ihmisillä on oikeus henkeen ja terveyteen, ja valtioiden pitää suojella kansalaisiaan väkivallalta. Samalla pitää kuitenkin kunnioittaa demokraattisten yhteiskuntien muita perusarvoja, joita ovat muun muassa sananvapaus ja yksityiselämän suoja. Tasapainoilu ja rajanveto näiden perusoikeuksien välillä ei ole helppoa, mutta se on meidän poliitikkojen tehtävä”.

Haavisto kertoo tiedotteessaan nostaneensa esiin myös ongelmat, joita Isisin joukoista palaavat vierastaistelijat voivat aiheuttaa. Kun Isis menettää alueitaan, sen riveihin liittyneiden vierastaistelijoiden pitää joko etsiytyä uusille alueille tai palata koteihinsa.

”Suomesta on arvioitu noin sadan ihmisen liittyneen Isisiin. Osa heistä palaa kotiin pettyneinä ja valmiina sopeutumaan normaaliin elämään. Mutta on aina olemassa vaara, että osa palaajista ei ole luopunut radikalismistaan ja alkaa suunnitella uusia terroritekoja. Meidän täytyy oman turvallisuutemme vuoksi löytää tehokkaat keinot, joilla saamme heidät luopumaan radikalismista ja sopeutumaan yhteiskuntaan”.

Keskustelua aiheesta

Palkansaajakeskusjärjestö: Lapsia on pompoteltu – esittää kovan kuntavaalitavoitteen

Kuva: Timo Sparf

SAK toivoo kuntien harkitsevan varhaiskasvatuksen muuttamista osin maksuttomaksi. SAK kertoi tänään kuntavaalitavoitteestaan.

SAK:n mukaan päivähoitomaksujen poistaminen tai alentaminen kannustaa tutkimusten mukaan etenkin naisia työelämään.

– Muutamat kunnat ovat jo muuttaneet osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksuttomaksi. Laki määrää päivähoitomaksuille katon, mutta kunnat voivat halutessaan asettaa maksut sitä pienemmiksi, SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen muistuttaa.

– Kestävin ratkaisu on valtakunnallinen päätös varhaiskasvatuksen muuttamisesta osin maksuttomaksi. Se takaisi, etteivät lapset joudu eriarvoiseen asemaan asuinkunnan perusteella.

Suomen suurin palkansaajajärjestö odottaa kunnilta laadukasta varhaiskasvatusta, jotta muutokset maksuihin tuottavat toivotut tulokset.

– Ryhmien on oltava pieniä ja varhaiskasvattajia riittävästi. Laadukas varhaiskasvatus antaa hyvät lähtökohdat oppimiseen peruskoulussa ja sen jälkeen toisella asteella.

Koskinen kiittää kuntia, jotka ovat pitäneet kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta.

— Rajaus sen sijaan ei ole tuottanut toivottuja säästöjä, mutta kuormittavaa byrokratiaa ja lasten pompottelua kylläkin.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Perniön Liha pisti vanhentunutta lihaa myyntiin tuoreena – kauppasi ulkolaista kotimaisena 

Kuva: Marjo Kosonen
Brasilialaista naudanlihaa.

Varsinaissuomalaisen lihafirman epäillään kaupanneen ulkomaista lihaa kotimaisena. Syyttäjä vaatii rangaistusta Perniön Lihalle ja sen toimitusjohtajalle.

Syyttäjän mukaan yrityksen lihatuotteita myytiin ja markkinoitiin suomalaisina, vaikka valmistuksessa oli käytetty ulkomaista sianlihaa. Rikosepäily koskee vuoden 2015 alkupuolta. Elintarvikkeita markkinoitiin syytteen mukaan myös Joutsenlipulla eli Hyvää Suomesta -merkinnällä.

Terveystarkastajalle oli syyttäjän mukaan tiskillä sanottu, että liha on suomalaista.
Toimitusjohtajaa syytetään markkinointirikoksen lisäksi terveysrikoksesta 2010–15. Syytteen mukaan esimerkiksi tehtaanmyymälästä poistettuja tuotteita oli palautettu käytettäväksi uudelleen raaka-aineena.

Syyttäjä vaatii toimitusjohtajalle ehdollista ja firmalle vähintään 30 000 euron yhteisösakkoa.