Kommentti: Aktiivinen työväki tekee paluumuuttoa SDP:hen – persuvaje melkein täyttynyt

Kuva: lehtikuva / timo hartikainen
Puheenjohtajaehdokkaat Timo Harakka (vas.), Tytti Tuppurainen ja Antti Rinne lavalla SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden maakuntakiertueen avajaisissa Kuopiossa 7. tammikuuta 2017.

Kun seuraa julkista keskustelua SDP:n kannatuksesta ja sen rakenteesta, pääsee helposti käsitykseen, että joillekin keskustelijoille mikään ei riitä. Haikaillaan takaisin 25 prosentin kannatuslukuihin. Ei muisteta, että noiden kannatuslukujen aikoina suuria puolueita oli kolme. Veikko Vennamon SMP yritti joukkoon, mutta lento päättyi lopulta puolueille harvinaiseen ja noloon mahalaskuun – konkurssiin.

Vahvimmaksi syylliseksi voi helposti nimetä pääministeri Kalevi Sorsan (sd.). Hän kun keksi ottaa SMP:n hallitukseen ja siitä alkoi alamäki.

SMP:n ja Vennamon lento rokotti lähinnä keskustapuoluetta. Muihin puolueisiin SMP ei juurikaan vaikuttanut.

Timo Soinin perussuomalaiset on toista maata. Hän on puolueineen onnistunut kiilaamaan jo kahdesti suurten puolueiden joukkoon. Ja kun jaettavana on 100 prosenttia annetuista äänistä tai gallupissa kantansa ilmaisseista, on 25 prosentin kannatusosuuden saavuttaminen todella kovan työn takana. Mahdotonta se ei tietenkään ole, mutta vaatisi miltä tahansa puolueelta liki epäinhimillistä suoritusta.

Alamäki alkaa noususta

SDP:n suurimmat kannatusluvut nähtiin 1990-luvulla, kun puolue oli Paavo Lipposen johdolla oppositiossa. Suurvoitolla tuli 63 kansanedustajaa, mutta se piti sisällään tuhon siemenen. Lipponen otti hallitusvallan Esko Ahon (kesk.) jälkeen suuriin kouriinsa ja joutui tekemään leikkauksia, joista likikään kaikki eivät pitäneet.

Kannattajia alkoi virrata pois.Lyhyitä poikkeuksia lukuunottamatta lasku on jatkunut vuodesta 2003. Pohja saavutettiin 2015 vaaleissa, joissa SDP tipahti neljänneksi suurimmaksi.

Kannatuksen surkeuteen oli selkeä syy: parhaassa työiässä olevat kaikkosivat puolueesta Timo Soinin huomaan. Paljon väkeä myös jäi kotiin ja muihinkin puolueisiin väkeä virtasi. TNS Gallupin lukujen mukaan 35-49-vuotiaista enää 12,5 prosenttia äänesti SDP:tä vuonna 2015.

Paluumuutto on alkanut

Mutta se mikä tulee alas, tulee ylös – joskus. Paluumuutto on alkanut ja jatkunut. SDP:n nousu alkoi jo viime vuonna, jolloin TNS Gallupin lukujen mukaan paljon keskustelun kohteena olleesta ikäryhmästä 35-49 jo 16,4 prosenttia ilmoitti äänestävänsä SDP:tä. Nousu on jatkunut, jopa kiivaana. Tämän vuoden aivan tuoreimmat luvut lupaavat SDP:lle jo 18,8 prosentin kannatusta ikäryhmässä 35-49 vuotta.

SDP:n kannattajaryhmästä suurin on silti yhä ikäryhmä 65+, mutta tässäkin väestönosassa SDP koki kolauksen vuonna 2015, jolloin kannatus tipahti 26,9 prosenttiin. Korjausliikkeen SDP sai tehtyä vuonna viime vuonna, jolloin 65+ kannatus nousi jo 29 prosenttiin.
SDP:n kannatus on noussut tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Jopa kaikkein nuorimmassa äänestäjäkunnassa 18-24 vuotiaissa SDP:n kannatus on noussut viidellä prosenttiyksiköllä.

Melkein yhtä suosittu virsi kuin alle 50-vuotiaiden heikko kannatusosuus, on ollut nuorten heikko kannatus. Vuoden 2015 vaaleissa kannatusosuus 18–24-vuotiaissa olikin huono, vain 8,1 prosenttia, mutta nousi jo seuraavana vuonna 13,4 prosenttiin ja on tuostakin noussut 13,6 prosenttiin vuoden ensimmäisinä viikkoina. Tuossakaan ei ole uutta, sillä pitkään on ollut niin, että aivan nuorimmat kannattajat ovat huidelleet missä sattuu. Sitten kun vakiinnutaan, mennään töihin ja liitytään liittoon, alkaa myös politiikka ja SDP hiljalleen kiinnostaa.

50-64-vuotiaiden keskuudessa SDP:n kannatus onkin sitten jo alkuvuodesta 2017 25,2 prosenttia ja viime vuonna peräti 26,5 prosenttia.

On myös toinen porukka, jossa SDP:n kannatus ylitti loppuvuodesta 2016 maagisen 25 prosentin rajan. Ja se on työväestö, jossa SDP:n kannatus oli ylivoimainen syksyllä 2016, 25,8 prosenttia.

Lähde: TNS:n gallupmittaukset 2015, 2016 ja 2017

Sipilä löysi Mayn puheesta hyvää muttei juurikaan mitään yllättävää

Britannian pääministerin Theresa Mayn puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) blogissaan.

Sipilän mukaan Suomen kannalta keskeistä puheessa oli, että May ilmaisi Britannian valmiuden edistää ja ylläpitää maansa ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Sipilä korostaa, että maa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja tiiviiden kauppasuhteiden säilyminen on todella tärkeää.

Sipilä muistuttaa Eurooppa-neuvoston hyväksyneen kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen, joita ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

– Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Sipilä pitää myönteisenä myös sitä, että May korosti Britannian pysyvän tiiviisti mukana EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Orpolta reaktio Mayn Brexit-puheeseen: ”Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Twitterissä kantaa Britannian pääministerin Theresa Mayn brexit-puheeseen.

Orpo twiittaa, että Britannia on nyt esitellyt brexit-suunnitelmansa, ja muiden EU-jäsenmaiden on seuraavaksi löydettävä yhteinen brexit-kanta.

– Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme, Orpo kirjoittaa Twitterissä.

May otti puheessaan kovan linjan maansa EU-eroon ja sanoi, että Britannia vetäytyy täysin EU:n sisämarkkinoilta brexitin jälkeen.

Keskustelua aiheesta

Veronmaksajat: Keskituloinen perhe maksaa yli neljä tonnia enemmän veroja Jämijärvellä kuin Kauniaisissa

Kuva: Roope Permanto

Suomen kunnista kirein verotus on Jämijärvellä Satakunnassa, käy ilmi Veronmaksajien selvityksestä. Jämijärven kunnallisveroprosentti on 22,5 ja kirkollisvero 1,85 prosenttia.

Kevyin verotus Manner-Suomen kunnista on perinteisesti Kauniaisissa. Siellä on 17 prosentin kunnallisvero ja prosentin kirkollisvero.

Selvityksen mukaan keskituloinen palkansaajaperhe maksaisi Jämijärvellä vuodessa runsaat 4 500 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.

Maakuntakeskuksista kovimmin verottavat Kokkola, Seinäjoki ja Kajaani. Selvästi kevyin verotus maakuntakeskuksista on Helsingissä.

– Kunnallista verotusta vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Jos verotus Helsingissä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään, selvityksen laatinut Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen muistuttaa Veronmaksajien tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Elinkeinoministeri perussuomalaisten puheenjohtaja-asetelmista: ”Ei kannata sekaantua”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on ilmoittanut, että pyrkii todennäköisesti perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Muun muassa istuva puheenjohtaja Timo Soini ei ole vielä kertonut kantaansa, se kuullaan ”kevään korvalla”.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Halla-aho saattaisi olla jopa vahva ehdokas. Jos puheenjohtaja vaihtuu, miten se vaikuttaisi hallitukseen?

– Minä tiedän sen, että naapuripuolueiden ei kannata sekaantua toisen puolueen puheenjohtajavalintoihin. Antaa heidän tehdä omat valintansa, elinkeinoministeri Mika Lintilä vastaa Demokraatille.

Ei mitään väliä?

– Taisi olla pääministeri Sipilä, joka totesi, että ei tule mitään välihallitusneuvotteluja, vaikka puheenjohtaja vaihtuisikin, mutta annetaan heidän pitää oma puheenjohtajavaalinsa, Lintilä jatkaa.

Hän muistaa tiettävästi Sipilän nimen tässä yhteydessä väärin, sillä keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on todennut, että puheenjohtajan vaihdos ei edellyttäisi minihallitusneuvotteluja.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö reagoi Kaikkosen kommentteihin Twitterissä todeten, että ”kokoomuksella ja keskustalla ei ole mitään ongelmaa hyväksyä ulkoministeriksi Halla-ahoa”.

”Annetaan heidän hoitaa omat asiansa.”

Lännen Median mukaan Halla-aho haluaisi, jos tulisi valituksi, hallituspuolueiden kanssa neuvottelut maahanmuuton tiukentamisesta. Kaikkonen puolestaan on katsonut, ettei voi olla niin, että hallitusohjelma radikaalisti muuttuisi, jos jokin puolue vaihtaisi puheenjohtajaa.

Lintilän mukaan hallituksessa ei ole käyty mitään linjakeskusteluja puheenjohtajavaalin seurauksista.

– Edelleen sanoisin, että minä olen yleensäkin hyvin varovainen sekaantumaan toisten puolueitten asioihin. Annetaan heidän hoitaa omat asiansa.

Lintilä tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä.

Samak haluaa kehittää pohjoismaista mallia ja varoittaa oikeistopopulismista — ”Ratkaisevan tärkeää”

Pohjoismaiden sosialidemokraattiset puolueet ja SAK-/LO-keskusjärjestöt sanovat yhteisessä julkilausumassaan haluavansa kehittää pohjoismaista mallia sen purkamisen sijaan.

”Haluamme turvata kaikille työllisyyden sekä kunnolliset ja yhtäläiset elinehdot, vahvistaa tasa-arvoa ja puolustaa hyvää ja ihmisarvoista työelämää Pohjoismaissa.”

Yhteistyöjärjestö Samak on ollut koolla alkuviikon Oslossa, Norjassa. Järjestö ottaa kantaa myös ajankohtaisiin kansainvälisen politiikan kysymyksiin.

”Brexit ilmensi luottamuskriisiä, turvattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Ison-Britannian oikeistovoimat ovat onnistuneet 1980-luvun alusta lähtien heikentämään ay-liikettä ja supistamaan yksityistämisen avulla julkista vastuuta.”

Yhdysvaltain presidentinvaalien seuraukset ilmenevät Samakin mukaan ajan myötä.

”Pohjoismaat haluavat jatkaa tiivistä yhteistyötä USA:n kanssa yhteistyön perustana olevien perusarvojen mukaisesti.”

Eurooppaa koettelee oikeistopopulismi.

”Ranskan toukokuussa ja Saksan syyskuussa järjestettävät vaalit ovat tulevaisuuden epävarmuustekijöitä. Euroopan yhteiskunnalliselle kehitykselle on ratkaisevan tärkeää, ettei oikeistopopulismi pääse niskan päälle.”

Samakin mukaan on tehtävä entistä enemmän sen eteen, että yhdenvertaisuuden, tehokkuuden, tasa-arvon ja luottamuksen ainutlaatuinen yhdistelmä säilyisi Pohjoismaissa.

”Turvallisuuden ja luottamuksen ylläpitäminen pohjoismaisissa yhteiskunnissa edellyttää, että onnistumme pohjoismaisen mallin mukaisesti täystyöllisyyden, yhtäläisten elinehtojen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisessa.”

Samakin mukaan pohjoismaiseen malliin kohdistuu paineita, ja sen tuleva menestys on meistä kiinni.

”Se edellyttää vahvaa ay-liikettä – ja vahvaa sosiaalidemokratiaa. Työnantajajärjestöt ovat pohjoismaisen mallin keskeinen toimija, ja työelämän osapuolten todellinen yhteistyö on yhteiskuntamme arvokas voimavara. Näin taataan parhaalla tavalla oikeudenmukainen tulonjako ja kaikkien yhtäläiset oikeudet.”

Samak käynnistää Työelämän tulevaisuutta luotaavan NordMod 2.0-projektin, joka perustuu aiempiin raportteihin sosiaalisesta polkumyynnistä, Pohjolan työelämästä sekä työmarkkinoille pääsystä.

Tukea Baltian maille

Samak ilmaisi myös tukensa Baltian maille.

”Pohjolan ja Baltian maiden välillä on kautta aikojen ollut kiinteät kulttuuriset, taloudelliset ja poliittiset siteet. Sama koskee myös työväenliikkeen järjestöjen yhteyksiä.”

Tästä syystä Samak seuraa tarkasti Baltian ja Itämeren alueen kiristyvää turvallisuus- ja energiapoliittista tilannetta.

”Alueelle tarvitaan liennytystä ja vakautta luovia toimia.”

Baltian maiden kohtaama turvallisuus- ja energiapoliittinen tilanne edellyttää Samakin mielestä yhteistä pohjoismaista ja eurooppalaista tukea ja solidaarisuutta.

AVAINSANAT