Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Kommentti: Ay-liikkeen sisään on kasvamassa uusi, radikaali polvi, joka nostaa ensi kerran päätään

Vuosikymmeniä suomalaiset duunarit ovat saaneet tottua siihen, että palkat nousevat joka vuosi. Ja mieluummin enemmän kuin hinnat. Edes hitusen. Emme me ole palkoistamme lakkoilleet tai rähisseet, vaikka tyytymättömiä on oltukin. Se tie käytiin loppuun jo vuoden 1956 yleislakon aikana, jolloi pyydettiin palkankorotuksia – ja saatiin.

Muutamassa kuukaudessa korotukset haihtuivat kuin hiilihappo avonaisesta vissypullosta inflaation ravistellessa maata.

Jäljelle jäi ostovoimaa vähemmän kuin raskaan lakon alkaessa. Duunareiden selkänahkaan roimittiin kansantaloudellisia oppeja oikein kepin kanssa.

Oppi meni perille, hitaasti, mutta varmasti.

Sukupolvi, joka sai oppia elämään vakaata, mutta niukkaa elämää, on nyt väistymässä eläkkeelle. Ja siitä he ovat kiitollisia, koska vakauteen oppinut sukupolvi ei halua elää nykyistä sekavaa työelämää.

Ay-liikkeen sisään on kasvamassa uusi, radikaali polvi, joka nostaa ensi kerran päätään. He ovat lähinnä vasemmistoliittolaisia, mutta joukossa on myös demareita. He ovat usein nuoria, jotka kohtaavat työelämän ihan toisenlaisena kuin heidän isänsä tai äitinsä.

He ovat valmiita taisteluun paremman työelämän toivossa, vaikka ei heitä pidä lainkaan sekoittaa kommunistiseen taistolaisuuteen, jotka halusivat kaataa koko kapitalistisen maailman.

Nykypolvi taistelee omien, individualististen tavoitteitteidensa puolesta, koska sellaiseen yhteiskunta, köyhä opiskelijaelämä ja työelämän pirstaleisuus on heidät koulinut.

Kiky saattaa siis jäädä viimeiseksi ponnistukseksi, vaikka sopimusasioissa ei koskaan pidä sanoa ei koskaan.

Kun kilpailukykysopimuksesta alettiin neuvotella oikeastaan jo ennen kuin Juha Sipilän (kesk.) hallitusta oli olemassakaan, tiedettiin, että siitä tulee viimeinen laatuaan. Ja vaikein hyväksyä.

Silti se tehtiin. Suomen taloustilanne nyt vaan oli sellainen, piti valita ruton tai koleran välillä. Ponnisteltua kesti reippaan vuoden ja kesäkauden mentyä alkavat liittokohtaiset kierrokset. Isot kierrokset ovat historiaa ja nyt neuvotellaan liittotasolla.

Kiky saattaa siis jäädä viimeiseksi ponnistukseksi, vaikka sopimusasioissa ei koskaan pidä sanoa ei koskaan.

Pienet ja heikohkot sopimusalat ovat ne, jotka ovat jäämässä ns. mopen osalle.

EK ehti aiheuttaa vielä kerran sydämentykytystä. Se irtisanoi keskusjärjestöjen yleissopimuksen, joka on ollut työmarkkinoiden perustuslaki vuosikymmeniä.

Samalla kopsahtivat romukoppaan pienten liittojen sopimusten perustat.

EK:n puheet siitä, ettei mikään muutu on totta siihen asti, kunnes sopimus lakkaa olemasta. Eikä siihen ole enää puolta vuottakaan.

Suurilla liitoilla ei ole asiassa hankaluuksia, sillä niiden sopimuksiin asiat jo sisältyvät. Pienet ja heikohkot sopimusalat ovat ne, jotka ovat jäämässä ns. mopen osalle.

Siksi ay-puoli on halunnut aloittaa soveltamisneuvottelut jo kevään aikana. Saattaa näin käydäkin, vaikka esimerkiksi Palta on suhtautunut ainakin alkuun nihkeästi ”tuplaneuvotteluihin”

Ay-kentältä keräämiemme tietojen mukaan neuvottelut ovat kuitenkin hiljalleen nytkähtämässä liikkeelle.

Suurin radikaalien voimannäyte on toistaiseksi Paperiliiton jääminen ulos teollisuuden yhteisestä suurliitosta.

Viimeisten vuosien aikana on nähty ay-liikkeessä kehitys, jossa on ollut havaittavissa tiettyä radikalisoitumista tai ainakin siihen pyrkimistä. Asialla ovat olleet lähinnä vasemmistoliittolaiset, missä ei ole mitään uutta.

Mukana on ollut myös enenevässä määrin naisia sekä muutamia harvalukuisia sosialidemokraatteja. Kaikkia heitä yhdistää pettymys kiky-ratkaisuun, joka on sittenkin ollut monelle aktiiville katkera pala.

Liikehdintä on toistaiseksi ollut hajanaista, mutta havaittavissa on ollut jopa syndikalististisia piirteitä, mikä ei ainakaan maltillisen suuren enemmistön piirissä herätä järin suurta ihastusta. Suurin radikaalien voimannäyte on toistaiseksi Paperiliiton jääminen ulos  teollisuuden yhteisestä suurliitosta.

Vasemmistoryhmä sanoi ei, jonka jälkeen demarit Paperiliitossa hyppäsivät salamannopeasti samaan kelkkaan. He eivät voineet muuta. Vasemmistoryhmän käyttätytyminen juontaa juurensa vuosien takaisiin traumoihin, joissa entisillä puheenjohtajilla on osansa.

Samankaltaista liikehdintää on ollut esillä Metalliliitossa, jonka edellinen suurliittohanke Team jäi vasemmistolaisten jalkoihin. Myös nykyteamissa on ollut vastaavaa liikehdintää.

Tällä kertaa suuren Teollisuusliiton synnylle ei pitäisi enää olla esteitä.

Juttua täsmennetty kolmanneksi viimeisessä kappaleessa. Paperiliitto jäi ulos Teollisuuden suurliitosta. Alunperin artikkelissa kerrottiin Paperiliiton jääneen ulos vientivetoisesta palkkamaltista, mikä oli virheellinen ilmaisu. Palkkamallin hylkäsi työnantaja Metsäteollisuus ry.

Keskustelua aiheesta

Jos keppi ei auta, niin mitenkäs porkkana? – Helsingissä pohdittiin Pohjois-Korean tulikuumaa tilannetta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Ydinkoekieltosopimusta valvovan järjestön pääsihteeri Lassina Zerbo ja ulkoministeri Timo Soini tapasivat Helsingissä.

Pohjois-Korean tilanteen selvittämiseksi keinot ovat vähissä. Suomessa vieraileva ydinkoekieltosopimusta valvovan järjestön (CTBTO) pääsihteeri Lassina Zerbo ymmärtää kansainvälisen yhteisön turhautumisen, kun Pohjois-Korea jatkaa ohjuskokeitaan pakotteista huolimatta.

Tilanne on huolestuttava, Zerbo sanoo. Hän huomauttaa, että Pohjois-Korean aiemmin tekemät ydinkokeet ovat olleet kerta kerran jälkeen suurempia.

– Jos katsoo viittä heidän tekemäänsä ydinkoetta, niistä näkee selkeästi, kuinka vuonna 2006 tehty testi on paljon pienempi kuin uusin. Se osoittaa, että he ovat parantaneet teknologiaansa, Zerbo sanoo STT:lle.

Pakotteet ovat olleet tehottomia, ja Zerbo arvioi, että Pohjois-Korealle voisi tarjota välistä porkkanaa kepin vaihtoehdoksi. Porkkana voisi olla vakuutus siitä, että maa ei tarvitse ydinasetta vakuutukseksi selviytymiselleen. Zerbon mukaan tämä olisi paikallaan, koska hän epäilee, että Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un saattaa nähdä uhkakuvanaan esimerkiksi diktaattori Muammar Gaddafin kohtalon Libyassa.

Suomi isännöi maanantaina ja tiistaina sotilasliitto Naton joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen, asevalvonnan ja aseidenriisunnan konferenssia, johon on kokoontunut laaja joukko kansainvälisiä asiantuntijoita. Pääpuheenaiheina ovat muun muassa kemiallisten aseiden käyttö Syyriassa ja Pohjois-Korean tilanne.

He näyttävät olevan täysin piittaamattomia yhteisistä pelisäännöistä.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) summaa, että Pohjois-Korean maanantainen ballistinen ohjuskoe on jälleen yksi osoitus kansainvälisen yhteistyön tarpeelle. Hän kuvailee Pohjois-Korean tilannetta hankalaksi paikaksi.

– He näyttävät olevan täysin piittaamattomia kansainvälisistä normeista ja yhteisistä pelisäännöistä.

Soini korostaa, että tilanne on ratkaistava puhumalla. Sotilaallisella puuttumisella voisi olla hänen mukaansa katastrofaalisia seurauksia.

– Tässä tarvitaan yhteistyötä. Kiina olisi merkittävä kumppani tässä, ja tietysti Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean pitäisi päästä jollain aikavälillä keskusteluihin keskenään.

Myös Lassine Zerbo korostaa keskustelun ja diplomatian tärkeyttä Pohjois-Korean tilannetta käsitellessä.

– Meidän ei pidä olla pessimistisiä ratkaisumahdollisuuksien suhteen — diplomatia on opettanut minulle, että pitää olla kärsivällinen ja toiveikas, Zerbo sanoi konferenssin avajaistilaisuudessa.

Hän korosti, että ratkaisu voi löytyä dialogin kautta ja yhtenä pulmana onkin, miten pitää yllä keskustelua osapuolen kanssa, joka ei halua keskustella.

– Mutta sen ratkaisemisestahan diplomatiassa on kyse. Siksi luotan siihen, että diplomatia löytää ratkaisun Korean niemimaan ongelmaan keskustelun kautta, Zerbo täydentää ajatustaan STT:lle.

STT–HETA HASSINEN

”Odotettu ilmoitus” – Rinne vakuuttaa HS:ssa, että SDP ei istu Niinistön kelkkaan

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei yllättynyt siitä, presidentti Sauli Niinistö hakee jatkokautta.

Hän vakuuttaa Helsingin Sanomille, että SDP asettaa oman ehdokkaansa presidentinvaaleihin, eikä siirry Niinistön leiriin.

– Nimitämme oman ehdokkaamme, kun on sen aika, hän toisti HS:lle sen tosiasian, että kiire ei ole vielä.

Rinne pohtii Facebookissa presidentin roolia ja ylipäänsä vaalien merkitystä.

– Vaaleissa kansalaiset pääsevät keskustelemaan tärkeistä turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvistä aiheista. Viime aikoina maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut entistä vaikeammaksi ja epäselvemmäksi.

Hän mainitsee erikseen Krimin niemimaan laittoman valtauksen, itä-Ukrainan jäätyneen kriisin sekä Donald Trumpin valinnan Yhdysvaltojen presidentiksi. Myös brexitillä on vaikutukset Suomeen sekä koko Euroopan unionin tulevaisuuteen.

– Ilmastonmuutos, arktisen alueen kasvava merkitys ja kestävän kehityksen eri ulottuvuudet – Suomen nykyistä aktiivisempi rooli näissäkin globaaleissa kohtalonkysymyksissä kaipaavat aktiivista keskustelua ja selkeää Suomen linjaa, Rinne korostaa.

Niinistö kuitenkin hämmensi monet ilmoittamalla tänään, että hän haluaa tuekseen puoluerajat ylittävän valitsijayhdistyksen, eikä näin ollen tavoittele jatkokautta nimenomaan kokoomuksen presidenttiehdokkaana.

Monet tahot ovat vedonneet, että kansanedustaja Eero Heinäluoma olisi käytettävissä, kun SDP valitsee oman presidenttiehdokkaansa. Heinäluoma ilmoitti pian Niinistön ulostulon jälkeen, että kertoo omasta ratkaisustaan viikon sisällä.

SDP:n lisäksi perussuomalaisilta puuttuu vielä presidenttiehdokas. Puheenjohtajan tehtävät jättävä Timo Soini ei aio asettua enää ehdolle kolmatta kertaa.

Ajattelitko lyödä vetoa Sauli Niinistön voitosta? – Ei kannata

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Sauli Niinistö on vedonlyöntitoimistojen ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi. Käytännössä se tarkoittaa, ettei Niinistön puolesta vetoa lyömällä liiemmin rikastu.

Esimerkiksi Betsafella ja Betssonilla Niinistön kerroin uudelleenvalintaan on minimaalinen 1.10.

Betssonin mukaan kohteen Joku muu voittokerroin on 5.25, eli muiden kuin Niinistön voittoa pidetään epätodennäköisenä.

Tähän mennessä vaalin ovat ilmoittautuneet ehdolle keskustan Matti Vanhanen, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sekä vihreiden Pekka Haavisto.

Kukaan kolmikosta ei tällä hetkellä saa omaa vedonlyöntikerrointa.

AVAINSANAT

Vanhanen: ”Hyvä että kilpailuasetelma vähitellen selkeytyy”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen sanoo tulkitsevansa presidentti Sauli Niinistön ilmoituksen niin, että Niinistö lähtee ehdokkaaksi. Vanhasen mielestä on hyvä, että kilpailuasetelma vähitellen selkeytyy.

Vanhanen ei pidä mahdollisena sitä, että vaadittava määrä nimiä jäisi keräämättä, koska Niinistön suosio on niin suurta.

Timo Harakka: Atte Jääskeläisen eron taustalla on jääkiekosta tuttu ilmiö

Kuva: Lehtikuva
Timo Harakka.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen eroaa tehtävästään.

SDP:n kansanedustaja, entinen Ylen toimittaja Timo Harakka kommentoi eroa Facebookissa.

– Onneksi saa tarkkailla Ylen kuohuja vähän etäämpää. Atte Jääskeläisen erossa on yleisempi politiikkaan ja kriisiviestintään liittyvä opetus – jääkiekosta tuttu kestetyn jäähyn harha. Juuri kun olet selviämässä pinteestä, olet suurimmassa vaarassa, Harakka toteaa.

Harakka epäilee Jääskeläisen kokeneen, että myrskyt on kestetty.

– Ei jäänyt tuulensuojaan, vaan nousi seisomaan osoittaakseen, etteivät näin pienet puhurit kaada.

– Kohtaloksi koitui varomaton, ylimieliseksi tulkittu heitto siitä, että Yle voi vaikka lähteä Julkisen Sanan Neuvostosta. Uusi kohukierros lähti liikkeelle – ilmiselvä ikiliikkuja, jota ei voi pysäyttää kuin yhdellä tavalla.
Hybris, vanha Aristoteleen termi, aina ajankohtainen.

Keskustelua aiheesta