Turva – Hymy

Kommentti: Ay-liikkeen sisään on kasvamassa uusi, radikaali polvi, joka nostaa ensi kerran päätään

Vuosikymmeniä suomalaiset duunarit ovat saaneet tottua siihen, että palkat nousevat joka vuosi. Ja mieluummin enemmän kuin hinnat. Edes hitusen. Emme me ole palkoistamme lakkoilleet tai rähisseet, vaikka tyytymättömiä on oltukin. Se tie käytiin loppuun jo vuoden 1956 yleislakon aikana, jolloi pyydettiin palkankorotuksia – ja saatiin.

Muutamassa kuukaudessa korotukset haihtuivat kuin hiilihappo avonaisesta vissypullosta inflaation ravistellessa maata.

Jäljelle jäi ostovoimaa vähemmän kuin raskaan lakon alkaessa. Duunareiden selkänahkaan roimittiin kansantaloudellisia oppeja oikein kepin kanssa.

Oppi meni perille, hitaasti, mutta varmasti.

Sukupolvi, joka sai oppia elämään vakaata, mutta niukkaa elämää, on nyt väistymässä eläkkeelle. Ja siitä he ovat kiitollisia, koska vakauteen oppinut sukupolvi ei halua elää nykyistä sekavaa työelämää.

Ay-liikkeen sisään on kasvamassa uusi, radikaali polvi, joka nostaa ensi kerran päätään. He ovat lähinnä vasemmistoliittolaisia, mutta joukossa on myös demareita. He ovat usein nuoria, jotka kohtaavat työelämän ihan toisenlaisena kuin heidän isänsä tai äitinsä.

He ovat valmiita taisteluun paremman työelämän toivossa, vaikka ei heitä pidä lainkaan sekoittaa kommunistiseen taistolaisuuteen, jotka halusivat kaataa koko kapitalistisen maailman.

Nykypolvi taistelee omien, individualististen tavoitteitteidensa puolesta, koska sellaiseen yhteiskunta, köyhä opiskelijaelämä ja työelämän pirstaleisuus on heidät koulinut.

Kiky saattaa siis jäädä viimeiseksi ponnistukseksi, vaikka sopimusasioissa ei koskaan pidä sanoa ei koskaan.

Kun kilpailukykysopimuksesta alettiin neuvotella oikeastaan jo ennen kuin Juha Sipilän (kesk.) hallitusta oli olemassakaan, tiedettiin, että siitä tulee viimeinen laatuaan. Ja vaikein hyväksyä.

Silti se tehtiin. Suomen taloustilanne nyt vaan oli sellainen, piti valita ruton tai koleran välillä. Ponnisteltua kesti reippaan vuoden ja kesäkauden mentyä alkavat liittokohtaiset kierrokset. Isot kierrokset ovat historiaa ja nyt neuvotellaan liittotasolla.

Kiky saattaa siis jäädä viimeiseksi ponnistukseksi, vaikka sopimusasioissa ei koskaan pidä sanoa ei koskaan.

Pienet ja heikohkot sopimusalat ovat ne, jotka ovat jäämässä ns. mopen osalle.

EK ehti aiheuttaa vielä kerran sydämentykytystä. Se irtisanoi keskusjärjestöjen yleissopimuksen, joka on ollut työmarkkinoiden perustuslaki vuosikymmeniä.

Samalla kopsahtivat romukoppaan pienten liittojen sopimusten perustat.

EK:n puheet siitä, ettei mikään muutu on totta siihen asti, kunnes sopimus lakkaa olemasta. Eikä siihen ole enää puolta vuottakaan.

Suurilla liitoilla ei ole asiassa hankaluuksia, sillä niiden sopimuksiin asiat jo sisältyvät. Pienet ja heikohkot sopimusalat ovat ne, jotka ovat jäämässä ns. mopen osalle.

Siksi ay-puoli on halunnut aloittaa soveltamisneuvottelut jo kevään aikana. Saattaa näin käydäkin, vaikka esimerkiksi Palta on suhtautunut ainakin alkuun nihkeästi ”tuplaneuvotteluihin”

Ay-kentältä keräämiemme tietojen mukaan neuvottelut ovat kuitenkin hiljalleen nytkähtämässä liikkeelle.

Suurin radikaalien voimannäyte on toistaiseksi Paperiliiton jääminen ulos teollisuuden yhteisestä suurliitosta.

Viimeisten vuosien aikana on nähty ay-liikkeessä kehitys, jossa on ollut havaittavissa tiettyä radikalisoitumista tai ainakin siihen pyrkimistä. Asialla ovat olleet lähinnä vasemmistoliittolaiset, missä ei ole mitään uutta.

Mukana on ollut myös enenevässä määrin naisia sekä muutamia harvalukuisia sosialidemokraatteja. Kaikkia heitä yhdistää pettymys kiky-ratkaisuun, joka on sittenkin ollut monelle aktiiville katkera pala.

Liikehdintä on toistaiseksi ollut hajanaista, mutta havaittavissa on ollut jopa syndikalististisia piirteitä, mikä ei ainakaan maltillisen suuren enemmistön piirissä herätä järin suurta ihastusta. Suurin radikaalien voimannäyte on toistaiseksi Paperiliiton jääminen ulos  teollisuuden yhteisestä suurliitosta.

Vasemmistoryhmä sanoi ei, jonka jälkeen demarit Paperiliitossa hyppäsivät salamannopeasti samaan kelkkaan. He eivät voineet muuta. Vasemmistoryhmän käyttätytyminen juontaa juurensa vuosien takaisiin traumoihin, joissa entisillä puheenjohtajilla on osansa.

Samankaltaista liikehdintää on ollut esillä Metalliliitossa, jonka edellinen suurliittohanke Team jäi vasemmistolaisten jalkoihin. Myös nykyteamissa on ollut vastaavaa liikehdintää.

Tällä kertaa suuren Teollisuusliiton synnylle ei pitäisi enää olla esteitä.

Juttua täsmennetty kolmanneksi viimeisessä kappaleessa. Paperiliitto jäi ulos Teollisuuden suurliitosta. Alunperin artikkelissa kerrottiin Paperiliiton jääneen ulos vientivetoisesta palkkamaltista, mikä oli virheellinen ilmaisu. Palkkamallin hylkäsi työnantaja Metsäteollisuus ry.

Keskustelua aiheesta

”Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava” – STTK listasi keskeiset tavoitteensa perusturvan uudistamiseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Keskeiset lähtökohdat perusturvan uudistamisessa tulisi olla työn ensisijaisuus, syrjäytymisen ehkäisy, järjestelmän selkiyttäminen sekä palveluiden uudistaminen ja merkittävä lisäresursointi, toimihenkilökeskusjärjestö STTK listaa.

Hallitus asetti viime syksynä perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistukseen liittyvän hankkeen, jonka toimikausi jatkuu vuoden 2019 helmikuun loppuun saakka.  STTK korostaa, että työn on oltava keskeinen arvo ja toimeentulon ensisijainen lähde myös tulevaisuudessa.

Työn ensisijaisuus on välttämätöntä.

– Työn ensisijaisuus on välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus varmistetaan. Työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin tuella elämisen. Toimeentulo on kuitenkin turvattava myös heille, joilla eri syistä ei ole mahdollista saada sitä riittävällä tavalla työstä, johtaja Katarina Murto sanoo.

Katarina Murto. Kuva: Jari Soini

Järjestö pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille siinä määrin kuin nykyisin ja siten, että työ turvaisi riittävän toimeentulon.

Siksi järjestö korostaakin syrjäytymisen ennaltaehkäisyä, jotta jokainen ihminen voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa. STTK kantaa erityistä huolta syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, maahanmuuttajista, pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä.

Syrjäytymisen ehkäisemiseen on etsittävä uusia ratkaisuja eikä yksikään ihminen saa pudota yhteiskunnan ja sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle, järjestö katsoo.

Työn murros on myös haastanut ja haastaa nykyisen perusturvajärjestelmän.

– Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava. Sitä on selkiytettävä, Murto vaatii.

Koulutus ja osaaminen ovat STTK:sta keskeisiä työllistymisen edistämisessä.

– Vaikeasti työllistyvien kohdalla myös muu elämänhallinnan tukeminen sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat tärkeässä roolissa työelämään pääsyn ja osallisuuden vahvistamisessa.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

Ongelmia järjestö näkee puolestaan ennen kaikkea työvoimapalveluiden resursseissa, jotka sen mukaan ovat Suomessa täysin riittämättömät. Ongelma on myös palveluiden hajanaisuus.

– Työllistymistä edistävät palvelut eivät saa toimia sanktiot vaan työllistyminen edellä. Työttömät ja varsinkaan vaikeasti työllistyvät tarvitsevat lisää kannusteita, eivät rangaistuksia. Palveluiden ja velvoitteiden on oltava tasapainossa. Jotta useampi voi työllistyä, palveluita on uudistettava ja resursseja vahvistettava vuosia jatkuneen karsimisen ja leikkausten jälkeen.

Vaikeasti työllistyvien osalta onkin järjestön mielestä harkittava, voiko perusturvajärjestelmää kehittää osallistavan sosiaaliturvan suuntaan. Tällöin väylät työllistymiseen voisivat olla moniportaisia.

– Palkkatyön ensisijaisuuden ohella yleinen aktiivisempi osallistuminen yhteiskuntaan voi olla joillekin keino parempaan työllistymiseen ja syrjäytymisriskin ehkäisyyn. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on tarkasteltava myös asumiskustannuksia ja asumistukea.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

– Työllisyys ei voi parantua vain palkansaajien työehtoja heikentämällä tai työttömiä rankaisemalla. Yritysten yhteiskuntavastuusta ja rohkeudesta työllistää puhutaan aivan liian vähän. Rekrytointi on nähtävä mahdollisuutena, ei riskinä, Katarina Murto toteaa.

Professori: Valtakunnansyyttäjän potkuja tuskin kumotaan torstaina

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeriön esitys valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen irtisanomisesta on linjassa korkeimman oikeuden (KKO) tuomion kanssa, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää STT:lle. Mäenpään mukaan KKO katsoi joulukuisessa tuomiossaan Nissisen menettelyn heikentäneen luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan.

– Mielestäni tuomiossa oli peruste, jonka mukaan Nissisen rangaistava menettely heikentää luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan. Se on sen verran vakava moite, että sen perusteella ministeriön ehdotuksen voi sanoa olevan linjassa KKO:n arvion kanssa.

KKO tuomitsi Nissisen joulukuussa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Korkeimman oikeuden mukaan Nissinen osallistui esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2010–2015. Hankinnat tehtiin yrityksestä, jossa Nissisen veli oli merkittävässä asemassa.

Mäenpään mukaan ministeriön olisi ollut mahdollista päättää toisin Nissisen jatkosta. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt sitä, että olisi katsottu, ettei luottamus syyttäjälaitokseen ole tärkeä, Mäenpää sanoo.

Luottamus on tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta.

– Sanoisin, että tämä olisi aika epätodennäköinen vaihtoehto, koska luottamus on niin tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta, ettei sitä voi harkinnassa jättää ottamatta huomioon.

Mäenpään mukaan valtioneuvosto voi huomenna hylätä ministeriön esityksen. Hän kuitenkin toteaa, että Suomessa on vakiintunut tapa, että ministereiden esitykset hyväksytään.

– Tässä on kysymys myös laillisuusarvioinnista, joten on vaikea nähdä, että valtioneuvostossa voisi tulla toiseen suuntaan jotain niin painavaa laillisuusperustetta, jonka perusteella katsottaisiin, ettei ministeriön esitys ole hyväksyttävä.

Mäenpää pitää tilannetta äärimmäisen poikkeuksellisena.

– Paitsi sen vuoksi, että kyseessä on tietyn alan yli virkamies, mutta myös siksi, että tämä ala sattuu olemaan oikeushallinnon ydinaluetta. Voidaan edellyttää tiukkaa lain noudattamista. Kun näin ei ole tapahtunut, se on äärimmäisen poikkeuksellista.
STT–JECATERINA MANTSINEN

Tuomio oli liikaa – oikeusministeriö esittää valtakunnansyyttäjälle potkuja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Oikeusministeriö aikoo esittää huomenna torstaina valtioneuvoston istunnossa, että valtioneuvosto irtisanoisi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen. Ministeriö kertoo asiasta tiedotteessaan.

Esityksen taustalla on Nissisen joulukuussa saama tuomio virkavelvollisuuden rikkomisesta, jonka jälkeen oikeusministeriö käynnisti virkamiesoikeudellisen harkinnan.

Kokonaisharkinnan perusteella oikeusministeriö on päätynyt esittämään irtisanomista, tiedotteessa kerrotaan.

Oikeusministeriö on tehnyt oikeudellisen arvion Nissisen edellytyksistä hoitaa valtakunnansyyttäjän tehtävää korkeimman oikeuden tuomion jälkeen. Ministeriön arvion mukaan kyseisen tuomion jälkeen Nissisellä ei enää näitä edellytyksiä olisi.

Ministeriö kertoo julkaisevansa päätöksen tarkemmat perustelut valtioneuvoston tehtyä ratkaisunsa.

Päätösvalta irtisanomisessa on kuitenkin valtioneuvostolla. Mikäli valtioneuvosto hyväksyy esityksen, tiedottaa oikeusministeriö tarkemmin ratkaisusta ja sen perusteluista valtioneuvoston istunnon jälkeen torstaina.

Demarinuoret: Suomen on tuomittava Turkin aloittama hyökkäys – ”Suomen valtiojohto vaikenee asiasta”

Kuva: Ella Kaverma
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Turkki on aloitti viime lauantaina hyökkäyksen Syyrian puolelle Rojavan kurdialueille.

Maanantaina presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti operaation päättyvän vasta kun sen ”tavoite on saavutettu”.

Sosialidemokraattiset Nuoret vaatii kannanotossaan Suomea tuomitsemaan Turkin aloittaman hyökkäyksen.

Pommituksissa on kuollut ja loukkaantunut jo nyt sotilaiden lisäksi lukuisia siviilejä.

Alueella olevat ja Turkin kohteena olevat kurdit ovat olleet tehokkain toimija ISIS:n vastaisessa koalitiossa. Turkki on ilmoittanut toimivansa Venäjän tuella, ja Yhdysvallat on puolestaan tukenut alueen kurdijoukkoja.

Demarinuorten mukaan Turkin toiminta heikentää paitsi alueen vakautta myös suurvaltojen suhteita ja on omiaan tuomaan lisää kansainvälisiä jännitteitä.

– Suomen on tuomittava Turkin toimet ja vaadittava Turkkia lopettamaan tämä mieletön aggressio ja ihmisoikeuksien polkeminen. Tällainen hyökkäyspolitiikka on ehdottoman tuomittavaa, mutta Suomen valtiojohto vaikenee asiasta, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

”Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää.”

– Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää, ja ulkopoliittinen johto tuntuu hukanneen Suomen linjan kokonaan. Kaiken kukkuraksi ulkoministeri Timo Soini on vierailullaan Turkissa ja tavatessaan presidentti Erdoğanin kehunut Suomen ja Turkin jakavan länsimaiset arvot, hän jatkaa.

– Tämän ohella on todella käsittämätöntä, että Soini vielä puolustaa Suomen asekauppoja konfliktialueille, kuten Lähi-itään. Toisten kärsimyksestä hyötyminen on kuvottavaa toimintaa. Suomen linjana on ollut, että se ei myy aseita sotaa käyviin maihin, ja tätä on alettava jälleen noudattamaan, Näkkäläjärvi vaatii.

Eikö parlamentarismi maistu suomalaisille? – Evan kyselyssä presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kuva: Jemina Rauhansalo

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi puolestaan 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.