x

Kommentti: Ay-liikkeen sisään on kasvamassa uusi, radikaali polvi, joka nostaa ensi kerran päätään

Vuosikymmeniä suomalaiset duunarit ovat saaneet tottua siihen, että palkat nousevat joka vuosi. Ja mieluummin enemmän kuin hinnat. Edes hitusen. Emme me ole palkoistamme lakkoilleet tai rähisseet, vaikka tyytymättömiä on oltukin. Se tie käytiin loppuun jo vuoden 1956 yleislakon aikana, jolloi pyydettiin palkankorotuksia – ja saatiin.

Muutamassa kuukaudessa korotukset haihtuivat kuin hiilihappo avonaisesta vissypullosta inflaation ravistellessa maata.

Jäljelle jäi ostovoimaa vähemmän kuin raskaan lakon alkaessa. Duunareiden selkänahkaan roimittiin kansantaloudellisia oppeja oikein kepin kanssa.

Oppi meni perille, hitaasti, mutta varmasti.

Sukupolvi, joka sai oppia elämään vakaata, mutta niukkaa elämää, on nyt väistymässä eläkkeelle. Ja siitä he ovat kiitollisia, koska vakauteen oppinut sukupolvi ei halua elää nykyistä sekavaa työelämää.

Ay-liikkeen sisään on kasvamassa uusi, radikaali polvi, joka nostaa ensi kerran päätään. He ovat lähinnä vasemmistoliittolaisia, mutta joukossa on myös demareita. He ovat usein nuoria, jotka kohtaavat työelämän ihan toisenlaisena kuin heidän isänsä tai äitinsä.

He ovat valmiita taisteluun paremman työelämän toivossa, vaikka ei heitä pidä lainkaan sekoittaa kommunistiseen taistolaisuuteen, jotka halusivat kaataa koko kapitalistisen maailman.

Nykypolvi taistelee omien, individualististen tavoitteitteidensa puolesta, koska sellaiseen yhteiskunta, köyhä opiskelijaelämä ja työelämän pirstaleisuus on heidät koulinut.

Kiky saattaa siis jäädä viimeiseksi ponnistukseksi, vaikka sopimusasioissa ei koskaan pidä sanoa ei koskaan.

Kun kilpailukykysopimuksesta alettiin neuvotella oikeastaan jo ennen kuin Juha Sipilän (kesk.) hallitusta oli olemassakaan, tiedettiin, että siitä tulee viimeinen laatuaan. Ja vaikein hyväksyä.

Silti se tehtiin. Suomen taloustilanne nyt vaan oli sellainen, piti valita ruton tai koleran välillä. Ponnisteltua kesti reippaan vuoden ja kesäkauden mentyä alkavat liittokohtaiset kierrokset. Isot kierrokset ovat historiaa ja nyt neuvotellaan liittotasolla.

Kiky saattaa siis jäädä viimeiseksi ponnistukseksi, vaikka sopimusasioissa ei koskaan pidä sanoa ei koskaan.

Pienet ja heikohkot sopimusalat ovat ne, jotka ovat jäämässä ns. mopen osalle.

EK ehti aiheuttaa vielä kerran sydämentykytystä. Se irtisanoi keskusjärjestöjen yleissopimuksen, joka on ollut työmarkkinoiden perustuslaki vuosikymmeniä.

Samalla kopsahtivat romukoppaan pienten liittojen sopimusten perustat.

EK:n puheet siitä, ettei mikään muutu on totta siihen asti, kunnes sopimus lakkaa olemasta. Eikä siihen ole enää puolta vuottakaan.

Suurilla liitoilla ei ole asiassa hankaluuksia, sillä niiden sopimuksiin asiat jo sisältyvät. Pienet ja heikohkot sopimusalat ovat ne, jotka ovat jäämässä ns. mopen osalle.

Siksi ay-puoli on halunnut aloittaa soveltamisneuvottelut jo kevään aikana. Saattaa näin käydäkin, vaikka esimerkiksi Palta on suhtautunut ainakin alkuun nihkeästi ”tuplaneuvotteluihin”

Ay-kentältä keräämiemme tietojen mukaan neuvottelut ovat kuitenkin hiljalleen nytkähtämässä liikkeelle.

Suurin radikaalien voimannäyte on toistaiseksi Paperiliiton jääminen ulos teollisuuden yhteisestä suurliitosta.

Viimeisten vuosien aikana on nähty ay-liikkeessä kehitys, jossa on ollut havaittavissa tiettyä radikalisoitumista tai ainakin siihen pyrkimistä. Asialla ovat olleet lähinnä vasemmistoliittolaiset, missä ei ole mitään uutta.

Mukana on ollut myös enenevässä määrin naisia sekä muutamia harvalukuisia sosialidemokraatteja. Kaikkia heitä yhdistää pettymys kiky-ratkaisuun, joka on sittenkin ollut monelle aktiiville katkera pala.

Liikehdintä on toistaiseksi ollut hajanaista, mutta havaittavissa on ollut jopa syndikalististisia piirteitä, mikä ei ainakaan maltillisen suuren enemmistön piirissä herätä järin suurta ihastusta. Suurin radikaalien voimannäyte on toistaiseksi Paperiliiton jääminen ulos  teollisuuden yhteisestä suurliitosta.

Vasemmistoryhmä sanoi ei, jonka jälkeen demarit Paperiliitossa hyppäsivät salamannopeasti samaan kelkkaan. He eivät voineet muuta. Vasemmistoryhmän käyttätytyminen juontaa juurensa vuosien takaisiin traumoihin, joissa entisillä puheenjohtajilla on osansa.

Samankaltaista liikehdintää on ollut esillä Metalliliitossa, jonka edellinen suurliittohanke Team jäi vasemmistolaisten jalkoihin. Myös nykyteamissa on ollut vastaavaa liikehdintää.

Tällä kertaa suuren Teollisuusliiton synnylle ei pitäisi enää olla esteitä.

Juttua täsmennetty kolmanneksi viimeisessä kappaleessa. Paperiliitto jäi ulos Teollisuuden suurliitosta. Alunperin artikkelissa kerrottiin Paperiliiton jääneen ulos vientivetoisesta palkkamaltista, mikä oli virheellinen ilmaisu. Palkkamallin hylkäsi työnantaja Metsäteollisuus ry.

Keskustelua aiheesta

Yhdeksän nuivaa persuedustajaa potkii hallitusta – sotea ei tule, jollei…

Kuva: Lehtikuva
Persujen nuiva-siipi pelkään tämän näyn toistuvan.

Yhdeksän maahanmuuttovastaisena niin kutsuttuna nuivana tunnettua perussuomalaisten kansanedustajaa vaatii hallitusta kiirehtimään 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa sekä muita yhdessä sovittuja maahanmuuttopoliittisia linjauksia yhtä aikaa keskustalle tärkeän maakuntauudistuksen ja kokoomuksen ajaman sote-valinnanvapausmallin kanssa ja niiden etenemisen ehtona.

Hallitus on kyllä ryhmän mielestä järkeistänyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa muun muassa tiukentamalla maahanmuuttajien perheenyhdistämistä, luopumalla humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävistä oleskeluluvista ja tehostamalla turvapaikkahakemusten käsittelyä. Kansanedustajien mukaan askeleet maahanmuuttopoliittisen lainsäädännön järkeistämisessä ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta sellaisenaan vielä riittämättömiä.

– Esimerkiksi maahanmuuttajien perheenyhdistämisten osalta Suomen linja on edelleen Pohjoismaiden löysin.

Kansanedustajat pitävät ”täysin kestämättömänä” tilannetta, jossa Suomesta löytyy verrokkimaistamme poikkeavia humanitaarisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä. Lisäksi Suomi on toteuttanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja huomattavasti monia muita EU-maita aktiivisemmin, he katsovat. Kansanedustajien mielestä Suomen on aika keskeyttää sisäiset siirrot.

Nuivat edustajat perustavat kiirehtimistä sillä, että maailmanpoliittinen epävakaus on lisääntynyt viime aikoina erityisesti Turkin valtiojohdon uhkaillessa Euroopan unionia irtaantumisella EU:n ja Turkin välisestä pakolaissopimuksesta.

Vaatimuksen ovat allekirjoittaneen perussuomalaisten kansanedustajat Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Rami Lehto,  Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio.

Palkansaajajärjestöt vaativat EU:ta puuttumaan Brexitin ja populismin perimmäisiin syihin – ”On kestämätöntä, että…”

Kuva: Thinkstock
EU ja Britannia tarvitsevat jatkossakin toisiaan. – Britannialle ei kuitenkaan pidä tehdä sellaisia myönnytyksiä, jotka murentavat EU:n yhtenäisyyttä, FinUnions toteaa kannanotossaan. FinUnions on SAK:n, STTK:n ja akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt (YTN) yhteinen EU-edustusto.

FinUnionsin johtajan Aleksi Kuusiston mukaan tällä hetkellä EU:ssa tärkeintä on torjua unionin hajoaminen. Hän painottaa, että on on puututtava Brexitin ja populismin perimmäisiin syihin.

 – Brexit oli pitkälti reaktio globalisaation haittapuolia vastaan, Kuusisto katsoo.

–  On kestämätöntä, että EU:n kansalainen voi menettää työpaikkansa siksi, että toisesta maasta lähetetylle työntekijälle saa maksaa alhaisempaa palkkaa. Tai siksi, että EU:hun saa tuoda tuotteita, jotka ovat halpoja sen vuoksi, että niiden valmistaja on saanut massiivisia, EU:ssa kiellettyjä valtiontukia.

Britannian eroneuvottelut alkoivat virallisesti tänään.

Neuvotteluissa on Kuusiston mielestä tavoiteltava mahdollisimman tiiviitä suhteita.

– EU ja Britannia tarvitsevat toisiaan. Britannialle ei kuitenkaan pidä tehdä sellaisia myönnytyksiä, jotka murentavat EU:n yhtenäisyyttä.

Jatkossa EU:n on edistettävä kestävää talouskasvua, jotta estetään populististen EU-erovaatimusten menestys muissa maissa.

FinUnions listaa palkansaajien kannalta tärkeimmät, kestävään talouskasvuun tähtäävät EU-aloitteet julkaisussaan Palkansaajien ajankohtaiset EU-hankkeet.

FinUnions peräänkuuluttaa sekä reilua kauppaa että EU-jäsenmaiden yhteisesti ohjattua panostusta tutkimus-, koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Samalla on jatkettava markkinoiden avaamista.

FinUnions on Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt, YTN:n, EU-edustusto.

Suomessa on pulaa työvoimasta 24 ammatissa – rakennusalalla kaivataan erityisesti työnjohtajia

Työvoiman ylitarjonta on vähentynyt ja yhä useammassa ammatissa on pulaa työvoimasta, ilmenee tuoreesta työvoimabarometristä. Barometri perustuu TE-toimistojen helmi-maaliskuun arvioon siitä, miten työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat noin 200 ammatissa.

Barometrin mukaan ylitarjontaa on 43 ammatissa, kun vuosi sitten niitä oli 70. Työvoimapulaa oli 24 ammatissa, kun niitä vuosi sitten oli 12.

Eniten ylitarjontaa oli yleissihteereistä. Barometri luettelee 15 ammattia joiden tekijöistä on ylitarjontaa. Tällä listalle ovat uusina nousseet myyjät ja valokuvaajat. Ylitarjontalistalla olivat jo ennestään muun muassa huonekalupuusepät, kuvataiteilijat, muusikot ja tietotekniikan asentajat ja korjaajat.

Pulaa työvoimasta oli erityisesti terveys- ja sosiaalialalla sekä rakennusalalla. Kuulontutkijat ja puheterapeutit olivat puutelistan kärjessä. Muita pula-ammatteja olivat muun muassa ylilääkärit ja erikoislääkärit, hammaslääkärit, yleislääkärit ja sairaanhoitajat. Rakennusalalla kaivataan erityisesti työnjohtajia.

Keskustelua aiheesta

Ps-ministerin lupaus: Sote-jättien verot jäävät Suomeen – ”Veroparatiiseihin ei kierrätetä veronmaksajien rahoja”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) lupaa, että sellaista valinnanvapausmallia ei Suomeen tule, joka mahdollistaisi sen, että yhtiöiden maksamat verot päätyisivät jonnekin muualle kuin Suomeen.

”Poliittiset linjat ovat selvät. Puoluejohtaja Petteri Orpo (kok.) paalutti vaalitentissä hiljattain, että maakuntahallintoa ei tule ilman valinnanvapautta terveydenhuollossa. Lisään, ettei tule valinnanvapautta, jos emme saa suomalaista valinnanvapausmallia, jossa yhtiöt maksavat veronsa Suomeen eikä veroparatiiseihin kierrätetä veronmaksajien rahoja.”

Mattila antaa lupauksen kolumnissaan Kalevassa.

”Tulevat viikot tuovat vastauksen, millainen laajennettu valinnanvapausmalli Suomeen saadaan. Sellainen on jo olemassa muissa Pohjoismaissa. Opposition vastustus on jopa ajan hukkaa. Mutta johan sananpaukaus toteaa, että ”jos ei tärppää, niin eipähän mene mato hukkaan”. Siinä mielessä hallituksella on enemmän pelissään.”

Mattilan mukaan on toteutettava asiakkaan, ei yrityksen valinnanvapaus.

”Julkinen sektori on vahva järjestäjä ja hyvän hallinnon tulee toteutua maakunnassa. Sekin on valinnanvapauden ehto, tulee muistaa kuka on isäntä talossa. Se on maakunta. Myös siirtyminen laajennettuun valinnanvapauteen tulee toteuttaa hallitusti ja järjestelmällisesti – julkisen vallan jämerässä ohjauksessa.”

Keskustakonkari, monen hallituksen ministeri ja nykyinen eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoi Demokraatille marraskuussa, että verorahojen pitämistä Suomessa ei pystytä takaamaan.

– Ne yksityiset yritykset, jotka tänne tulevat – sellaista tavallaan ehtoa, että jos pääset valinnanvapauden kenttään tarjoamaan palveluja niin sinun pitää olla suomalainen yritys, maksaa verot sataprosenttisesti Suomessa, niin sellaista ehtoa me emme voi asettaa, vaikka varmaan minä ja moni muukin haluaisi. Me olemme osa Euroopan unionia.

Rahaa Suomessa pidättelevää lakia ei siis ole Pekkarisen mukaan mahdollista säätää.

– Eihän sitä nyt sellaista ole, eihän meillä ole millään muullakaan alalla. Miten voisi olla, että tällä toimialalla olisi mahdollista sellainen, mikä ei ole missään muualla meidän taloudessa mahdollista, hän vääntää rautalangasta.

Nyt tämä sitten kuultiin: Kuntasektori ei edes neuvottele säästöistä – haluaa vientisektorin mukaiset palkankorotukset

Kuva: Nora Vilva
STTK:laiseen Jytyyn kuuluvat mm. seurakuntien virkailijat.

Jytyn liittovaltuusto vastustaa paikallisia säästösopimuksia työnantajien kanssa. Säästösopimukset ovat olleet pelkästään palkan alennuksia, kuten esimerkiksi vapaaehtoisia palkattomia vapaita, lomarahojen vaihtamisia vapaaksi tai lomarahoista luopumista. Liittovaltuusto korostaa, että kuntien taloudessa on päästävä pitkäjänteiseen tasapainoon ilman, että leikkauksilla rangaistaan henkilöstöä.

Liittovaltuusto muistuttaa, että kilpailukykysopimuksen määräaikainen kolmen vuoden lomarahaleikkaus 30 %:lla kurittaa erityisesti matalapalkkaista ja naisvaltaista julkisen sektorin työntekijää. Liittovaltuusto ei hyväksy julkisen talouden sopeuttamisen nimissä tapahtuvaa työehtojen polkemista tilanteessa, jossa naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkkakehitys on ollut jo pitkään heikko.

Tulevissa syksyn sopimusneuvotteluissa tuleekin peruslinjan olla sellainen, että sillä kompensoidaan matalapalkka-alojen negatiivinen palkkakehitys vähintäänkin vientialojen palkkakehityksen mukaisesti. Julkisen sektorin palkkoja ei ole varaa laskea nykyisestä, koska rekrytointi on jo nyt vaikeutunut eikä kohta ole hyvinvoinnin tekijöitä.

Yleissitovuuden puolustus

Liittovaltuusto puolustaa voimakkaasti yleissitovia työehtosopimuksia, koska yleissitovuus on merkittävästi edistänyt suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoista kehitystä määrittelemällä minimitason saman alan työehdoille työnantajasta riippumatta. Liittovaltuusto ihmetteleekin, mikä estää työnantajaa paikallisesti tarjoamasta työehtosopimusta parempia palkkoja ja työehtoja.

Kuntasektorin ja Jytyn yksityisalojen sekä kirkon paikallista sopimista tulee Jytyn liittovaltuuston mielestä tehdä edelleenkin työehtosopimuksen määrittelemissä rajoissa. Liittovaltuusto katsoo, että paikallisesti neuvotellaan esimerkiksi joustavista työajoista, kuten työaikapankin käyttöönotosta. Neuvotteluja käydään myös sellaisissa tilanteissa, joissa vaihtoehtona on irtisanomiset työnantajan heikon taloudellisen tilanteen seurauksena, mikä edellyttää joka tapauksessa yhteistoimintamenettelyä.

Liittovaltuusto painottaa, että paikallisen sopimisen perusperiaatteena on, että työntekijöiden edustajana toimii asioista perillä oleva luottamusmies, jolla on riittävä tiedonsaanti, koulutus ja ajankäytön mahdollisuus tehtävän hoitamiseen. Ruotsin malli, jossa henkilöstön edustajilla on paikka yritysten hallinnossa, on suunta, johon Suomessakin tulisi päästä. Tätä kautta on mahdollisuus myös aidon luottamuksen saavuttamiseen.

Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.