Kommentti: Bengt Holmström sai Nobelin — näin professori valjastettiin poliittisen propagandan vankkuriksi

Kuva: Lehtikuva

Taloustieteen professori Bengt Holmströmin Nobel-palkinto on harvinaisuus, jota sietääkin juhlia Suomessa. Poliitikkojen tapa juhlia on omanlaistaan. Annan siitä pari esimerkkiä.

Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen twiittasi Ylen maaliskuisen jutun. Siinä Holmström tekee selväksi, ettei näe Suomelle ulospääsyä talousahdingosta, ellei se laita kilpailukykyään pysyvästi kuntoon.

Professorin mukaan Suomen suunta kääntyy, kun työmarkkinat ovat joustavammat sekä paikallista sopimista ja oppisopimuskoulutusta lisätään.

– Sillä ratkeaisi jo paljon. Tuottavuus kasvaisi, ihmiset lähtisivät liikkeelle ja tulisivat omaehtoisemmiksi. Tulisi kannuste toimia. Ei suomalaisessa toimintakyvyssä ole mitään vikaa. Me olemme yhä sisukas kansa, mutta sisu on jäänyt tässä valtion jyrän alle, Holmström sanoi.

Juuri nämä asiat Vartiainen nosti esille twiitissään. Sattumalta ne kuulostavat aivan samalta, mitä Vartiainen on itse vaatinut. Samassa jutussa Holmström haukkuu hallituksen koulutusleikkaukset, mutta siitä Vartiainen ei sano sanaakaan.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö valikoi puolestaan onnitteluihinsa mukaan jutun Helsingin Sanomista. Siinä professori sanoo koulutus­leikkauksista, että ne ovat älyllinen loukkaus koko tiedeyhteisöä kohtaan.

– Erikoisinta on, että rahoitusta karsitaan parhaiten menestyviltä yliopistoilta. Leikkaukset ovat älyllinen loukkaus tiedeyhteisöä kohtaan. Ilmeisesti hallitus kyseenalaistaa yliopistojen kyvyn tehdä järkeviä päätöksiä tieteentekemisessä, Holmström arvosteli.

Kuulostaako tutulta? Jos jostakin, Niinistö on paasannut koulutusleikkauksista. Taas tuli sopiva tilaisuus muistuttaa asiasta. Silti Niinistö vakuuttaa Facebookissa jakavansa jutun ”Holmströmin Nobelin kunniaksi”.

”Otetaan asiantuntijatieto ja tieteen arvostus päätöksenteon kompassiksi!”

Mutta Holmström on puhunut myös elvytyspolitiikkaa vastaan ja väläyttänyt yleissitovista palkkaratkaisuista luopumista. Mitäköhän Niinistö tuumaisi siitä? Vai poimitaanko vain rusinoita pullasta.

Suomalaisprofessori osoittaa ajattelullaan kelpaavansa monelle, mikä on sinänsä mainio juttu. Asiantuntijatieto kelpaa etenkin silloin, kun se on oman agendan mukaista, mutta muuten on tunnetusti vaikeampaa.

Kyse ei ole vain Vartiaisesta tai Niinistöstä. Ei missään tapauksessa. Eikä vain Suomen taloudesta tai leikkauksista.

Ongelma on yleisempi ja läpäisee Suomen puoluekenttää. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kirjoitti äskettäin kolumnissaan asiasta.

”Nykykypäivän poliittisessa kentässä näkyy kaksi mielenkiintoista ilmiötä: populismi ja post-fact societyn nousu. Tämä ilmenee välinpitämättömyytenä tutkittua tietoa kohtaan. Nämä ovat aikojemme suuria vitsauksia.

Suomalaiset puolueet, mukaanlukien SDP eivät ole tässä keskustelussa syyttömiä. Politiikkaa tehdessä tutkittu tieto on usein jäänyt kompromissien, vaalitaktikoinnin ja etujärjestöpolitikoinnin jalkoihin. Poliittisia päätöksiä on tehty Suomessa kautta historian puutteellisen tiedon varassa. Tästä on päästävä eroon. Kompromisseja on politiikassa tehtävä, mutta hölmöyksiin ei pidä lähteä mukaan.”

Holmström työskentelee Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopistossa ja Hart Harvardissa Yhdysvalloissa. Palkinto tuli sopimusteoriasta, joka käsittelee kaikenlaisia sopimuksia vakuutuksista palkkasopimuksiin, pankkeihin ja työsopimuksiin.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

”Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt…” – työntekijäliitto varoittaa katastrofista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
pau-posti

Työntekijäliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU näkee hallituksen postilakiesityksessä lukuisia ongelmia.

Se on huolestunut erityisesti siitä, että kirjeiden kulkunopeus on hidastumassa merkittävästi – lähes puoleen nykyisestä.

PAU:n mukaan käytännössä postinjakelu harvenee 2–3 kertaan viikossa. Kirje voi viipyä matkalla jopa viikon.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen huomauttaa, että lakiesitys vaikuttaa myös sanomalehtien jakeluun.

– Vaikka yleispalvelulähetysten eli postimerkillisten kirjeiden osuus kaikista postilähetyksistä on pieni, kirjeen riittävä kulkunopeus on taannut esimerkiksi sanomalehden kulkemisen päiväpostin jakelun viitenä päivänä viikossa.

Haja-asutusalueen sanomalehtien lisäksi jakeluverkon romuttaminen hidastaa myös aikakauslehtien, vastausta vaativien viranomaiskirjeiden, sairaalakirjeiden, laskujen ja yhdistysten kokouspostin jakelua.

– Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt, niin voi vain kuvitella, millainen meteli syntyy, jos jakelua heikennetään entisestään, Nieminen varoittaa.

Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi. Outoa logiikkaa.

Hän pelkää, että yleispalvelun heikentäminen hävittäisi tuhansia työpaikkoja ja lisäisi osa-aikatyötä postialalla. Se heijastuisi myös media-alaan, painoalaan ja logistiikkaan.

Hallitus on vakuuttanut maaseudun sanomalehtijakelun toimivan myös tulevaisuudessa. PAU muistuttaa, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa.

– Lakiteksti ei anna samaa lopputulosta. Totuus on, että kirjeen kulkunopeuden hidastaminen mahdollistaa läpi maan jakelupäivien harventamisen kahteen kertaan viikossa.

Nieminen huomauttaa, että sanomalehti on markkinaehtoinen tuote.

– Jos Posti nostaa sanomalehden jakelun hinnan niin korkeaksi, että sanomalehti ei osta jakelua Postilta, niin tällöin sitä ei Postin jaa.

Lakiesityksessä Postille säädetään velvoite kilpailuttaa jakelu niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eli haja-asutusalueella.

– Suomen Posti on lähes 400 vuotta vanha laitos ja sillä on kiistatta paras kokemus postin jakamisesta. Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi, vaan Postin pitäisi ulkoistaa postinjakelu ja harjoittaa muuta liiketoimintaa. Outoa logiikkaa, ihmettelee Nieminen.

Hänen mielestään jo nyt on ollut nähtävissä kehitys, jossa jakelu on siirtynyt yritykselle, joka työllistää vain niin sanottuja itsensätyöllistäjiä. He ovat usein pakkoyrittäjiä, joilla on työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan, mutta työnantaja kohtelee heitä kuin yrittäjiä.

– Halutaanko postinjakelusta ammatti, jota leimaa tulojen epävarmuus, ja jolla on lähes mahdoton elättää itsensä ja perheensä, Nieminen kysyy.

”Uskomattoman hienot” — Yle: Linnan kättelyilta mittautti huippuluvut

Kuva: Lehtikuva

Linnan juhlat -lähetys keräsi ennätysyleisön itsenäisyyspäivänä, Yle kertoo. Lähetyksen keskikatsojamäärä oli 2,6 miljoonaa, ja enimmillään sitä seurasi yli 2,7 miljoonaa katsojaa. Luvut selviävät Finnpanelin tv-mittaritutkimuksesta.
Lisäksi Yle Areenassa suoraa Linnan juhlien lähetystä käynnistettiin yli 250 000 kertaa.

– Ovathan nämä luvut uskomattoman hienot ja kertovat paitsi pitkästä perinteestä tv-katselussa, mutta myös hyvin tuotetuista ohjelmista, sanoo Ylen itsenäisyyspäivän ohjelmiston päätuottaja Marko Krapu.

Myös Kohti Linnan juhlia- sekä Linnan jatkot -nimiset lähetykset kiinnostivat kansalaisia. Enimmillään ennakkolähetyksellä oli 1,8 miljoonaa katsojaa ja jatkoilla 1,3 miljoonaa katsojaa.

AVAINSANAT

Pekka Ervasti yhtyy tutkija Railon ehdotukseen Ylen tilanteen perkaamiseksi: ”Tämä voisi olla hyvä keino kiihkottomasti selvittää”

Kuva: Lehtikuva

Palkittu toimittaja, entinen yleläinen Pekka Ervasti yhtyy tutkija Erkka Railon ehdotukseen Ylen tulehtuneen tilanteen selvittämiseksi.

Railo on ehdottanut, että luotettava ulkopuolinen taho tekisi selvityksen Ylen tilanteesta.

Ervasti kirjoittaa asiasta Maaseudun Tulevaisuudessa.

”Tämä voisi olla hyvä keino kiihkottomasti selvittää, saako yleisö verorahoillaan niin luotettavaa, riippumatonta ja kriittistä journalismia kuin sille on uskoteltu.”

Toinsena vaihtoehtona Ervasti pitää jonkinlaisen välittäjän valitsemista.

”Tällainen ulkopuolinen, yleistä luottamusta nauttiva henkilö tai organisaatio voisi selvityksen jälkeen tehdä omat ehdotuksena Yleisradion journalismin uskottavuuden pelastamiseksi.”

Ervastin mukaan ongelmaksi jää kuitenkin se, kuka tai mikä taho tällaisen prosessin käynnistäisi.

”Yleisradion sisällä tai sitä valvovissa elimissä ei siihen näytä olevan innostusta.”

AVAINSANAT

Stubb yllätti — kutsui Sipilää entiseksi pääministeriksi

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) yllätti Twitter-seuraajansa itsenäisyyspäivänä jakamalla kuvan, jossa hän esiintyy tuttujen päättäjien seurassa.

Asia, joka useimpia kuvassa olevia yhdistää, on se, että he ovat kaikki olleet pääministereinä. Englanninkielinen saateteksti ”former prime ministers” viittaa juuri tähän.

Heistä Stubbin lisäksi kuvassa ovat Esko Aho, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen.

Sen sijaan kuvassa keskellä oleva, kohun keskelläkin viime ajat elänyt Juha Sipilä ei sen sijaan ainakaan vielä ole entinen pääministeri, kuten Stubbin tekstistä voisi olettaa. Teksti lienee lapsus, koska Stubbin Facebook-tilillä Sipilän asema nykyisenä pääministerinä on huomioitu.

Elossa olevista entisistä pääministereistä kuvasta puuttuvat kokonaan Mauno Koivisto ja Anneli Jäätteenmäki.

Soinin sairausloma jatkuu — myös lentokielto voimassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ulkoministeri Timo Soinin sairausloma ja siihen liittyvä lentokielto jatkuvat 11.12. asti. Aiemmin Soinin kerrottiin olevan sairauslomalla 5.12. asti.

Ministeriön mukaan Soini suorittaa virkatehtäviään sairausloman aikana kuitenkin osittain ja vastaanottaa perjantaina Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault’n, joka vierailee Suomessa.

AVAINSANAT