tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kommentti: Bengt Holmström sai Nobelin — näin professori valjastettiin poliittisen propagandan vankkuriksi

Kuva: Lehtikuva

Taloustieteen professori Bengt Holmströmin Nobel-palkinto on harvinaisuus, jota sietääkin juhlia Suomessa. Poliitikkojen tapa juhlia on omanlaistaan. Annan siitä pari esimerkkiä.

Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen twiittasi Ylen maaliskuisen jutun. Siinä Holmström tekee selväksi, ettei näe Suomelle ulospääsyä talousahdingosta, ellei se laita kilpailukykyään pysyvästi kuntoon.

Professorin mukaan Suomen suunta kääntyy, kun työmarkkinat ovat joustavammat sekä paikallista sopimista ja oppisopimuskoulutusta lisätään.

– Sillä ratkeaisi jo paljon. Tuottavuus kasvaisi, ihmiset lähtisivät liikkeelle ja tulisivat omaehtoisemmiksi. Tulisi kannuste toimia. Ei suomalaisessa toimintakyvyssä ole mitään vikaa. Me olemme yhä sisukas kansa, mutta sisu on jäänyt tässä valtion jyrän alle, Holmström sanoi.

Juuri nämä asiat Vartiainen nosti esille twiitissään. Sattumalta ne kuulostavat aivan samalta, mitä Vartiainen on itse vaatinut. Samassa jutussa Holmström haukkuu hallituksen koulutusleikkaukset, mutta siitä Vartiainen ei sano sanaakaan.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö valikoi puolestaan onnitteluihinsa mukaan jutun Helsingin Sanomista. Siinä professori sanoo koulutus­leikkauksista, että ne ovat älyllinen loukkaus koko tiedeyhteisöä kohtaan.

– Erikoisinta on, että rahoitusta karsitaan parhaiten menestyviltä yliopistoilta. Leikkaukset ovat älyllinen loukkaus tiedeyhteisöä kohtaan. Ilmeisesti hallitus kyseenalaistaa yliopistojen kyvyn tehdä järkeviä päätöksiä tieteentekemisessä, Holmström arvosteli.

Kuulostaako tutulta? Jos jostakin, Niinistö on paasannut koulutusleikkauksista. Taas tuli sopiva tilaisuus muistuttaa asiasta. Silti Niinistö vakuuttaa Facebookissa jakavansa jutun ”Holmströmin Nobelin kunniaksi”.

”Otetaan asiantuntijatieto ja tieteen arvostus päätöksenteon kompassiksi!”

Mutta Holmström on puhunut myös elvytyspolitiikkaa vastaan ja väläyttänyt yleissitovista palkkaratkaisuista luopumista. Mitäköhän Niinistö tuumaisi siitä? Vai poimitaanko vain rusinoita pullasta.

Suomalaisprofessori osoittaa ajattelullaan kelpaavansa monelle, mikä on sinänsä mainio juttu. Asiantuntijatieto kelpaa etenkin silloin, kun se on oman agendan mukaista, mutta muuten on tunnetusti vaikeampaa.

Kyse ei ole vain Vartiaisesta tai Niinistöstä. Ei missään tapauksessa. Eikä vain Suomen taloudesta tai leikkauksista.

Ongelma on yleisempi ja läpäisee Suomen puoluekenttää. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kirjoitti äskettäin kolumnissaan asiasta.

”Nykykypäivän poliittisessa kentässä näkyy kaksi mielenkiintoista ilmiötä: populismi ja post-fact societyn nousu. Tämä ilmenee välinpitämättömyytenä tutkittua tietoa kohtaan. Nämä ovat aikojemme suuria vitsauksia.

Suomalaiset puolueet, mukaanlukien SDP eivät ole tässä keskustelussa syyttömiä. Politiikkaa tehdessä tutkittu tieto on usein jäänyt kompromissien, vaalitaktikoinnin ja etujärjestöpolitikoinnin jalkoihin. Poliittisia päätöksiä on tehty Suomessa kautta historian puutteellisen tiedon varassa. Tästä on päästävä eroon. Kompromisseja on politiikassa tehtävä, mutta hölmöyksiin ei pidä lähteä mukaan.”

Holmström työskentelee Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopistossa ja Hart Harvardissa Yhdysvalloissa. Palkinto tuli sopimusteoriasta, joka käsittelee kaikenlaisia sopimuksia vakuutuksista palkkasopimuksiin, pankkeihin ja työsopimuksiin.

Keskustelua aiheesta

”Kukaan ei saa tippua veneestä” – SDP lähetti hallitukselle tiukat budjettiterveiset

Kuva: Jari Soini
Puheenjohtaja Antti Rinne piti poliittista tilannekatsausta SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Sosialidemokraatit lähetti eduskuntaryhmän kesäkokouksesta Kouvolasta hallitukselle tiukat terveiset syksyn budjettiriiheen. SDP:n mukaan Suomessa tulisi panostaa ennen kaikkea pitkän aikavälin kasvun edellytyksien vahvistamiseen, nyt kun Suomen talous on päässyt kansainväliseen suhdanneimuun.

Kansanedustaja Krista Kiurun esittelemien terveisten keskeisimmäksi teemaksi nousi työllisyyden nostaminen. Työllisyyden parantamisen keinoiksi hän luetteli perhevapaauudistuksen toteuttamisen, oppivelvollisuuden pidentämisen sekä varhaiskasvatuksen maksujen reippaan alentamisen ja laadun vahvistamisen.

– Perhevapaauudistus lisää työelämän joustavuutta, tasa-arvoa ja työllisyyttä. Toisen asteen koulutus puolestaan pidentää työuria jopa kymmenellä vuodella ja varhaiskasvatusuudistus on tehokasta kannustuspolitiikkaa, Kiuru perusteli.

Kukaan ei saa tippua veneestä.

Toiseksi terveisten keskeiseksi lohkoksi Kiuru nosti osaamisen, osallisuuden ja koulutuksen, jotka hänen mukaansa kulkevat käsi kädessä.

– Kukaan ei saa tippua veneestä ja kaikki on pidettävä mukana. Etenkin nuoriin tulee panostaa. SDP tulee jatkamaan Peruskoulu-uudistusta ja lapset ja nuoret ansaitsevat turvalliset ja terveet koulutilat.

Lisäksi SDP ehdotti panostuksia tutkimukseen. Kiuru korosti myös nuorisotyöttömyyden vähentämisen tärkeyttä ja nuorisotakuiden merkitystä.

– Ne nuoret aikuiset, ketkä ovat uhassa tippua yhteiskunnan rattailta, tulee saada mukaan. Tähän SDP esittää esimerkiksi palkkatukia.

Puolue ehdottaa poliisien resurssien vahvistamista.

Oikeudenmukaisuus korostui puolestaan terveisten kolmannessa teemassa. SDP vaatii esimerkiksi, että lomarahaleikkaukset on korjattava ja pienituloisten eläkeläisten asemaa vahvistettava. Jälkimmäiseen Kiuru esitti lääkkeeksi kohdennettua ostovoiman lisäystä pieni- ja keskituloisille eläkeläisille.

– Emme ole sosialidemokraatteja, jos emme kantaisi huolta köyhyydestä, syrjäytymisestä ja osattomuudesta. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnassa pitää jakaa tuloja oikeudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla. SDP haluaakin, että esimerkiksi solidaarisuusveroa jatketaan.

Viime perjantaisen Turun puukotusiskun seurauksena SDP teki tiedotustilaisuuden lopuksi myös kolme ehdotusta Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Puolue ehdottaa poliisien resurssien vahvistamista, tuomioistuin prosessien nopeuttamista sekä huomion kiinnittämistä kotouttamiseen.

– SDP on jo esittänyt poliisien määrärahojen lisäystä jo aikaa sitten. Vasta nyt hallitus on tulossa sosialidemokraattien pitkään vaatimalle linjalle. Poliiseja ei kannata kouluttaa työttömiksi.

Juttua on päivitetty klo 16:34.

Delta Auton uhkailu, kiristys ja väkivaltaiset muutokset työsopimuksiin eivät loppuneet – Delta Auton työt pysähtyvät

Kuva: Teollisuusliitto
Tapa, jolla Delta Autossa kohdellaan työntekijöitä ei käy Metalliliitolle. Nyt tuli mitta täyteen ja lakko alkaa. Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen vetää joukkoja.

Noin 200 asentajaa Delta Auton, Delta Motor Groupin ja Kia Motors Finlandin ja niiden aputoiminimien korjaamo- ja asennustöissä lopettaa työnsä 24.8. kello 0.00. Teollisuusliiton järjestämä työnseisaus päättyy 27.8. kello 23.59.

Teollisuusliitto päätti työnseisauksesta pari viikkoa sitten. Työt pysähtyvät, koska neuvottelut kiistakysymyksistä eivät ole johtaneet Teollisuusliittoa tyydyttävään lopputulokseen. Lisäksi yhtiöt on asetettu toistaiseksi voimassa olevaan hakusaartoon.

Teollisuusliitto antoi lisäksi viime viikoilla liiton johtoryhmälle lisävaltuuksia, joilla voidaan laajentaa Delta Auto –konsernia koskevia työtaistelutoimia. Työtaistelutoimenpiteitä laajennetaan tarvittaessa koskemaan myös muita erikseen määriteltyjä yrityksiä kuin niitä, jotka kuuluvat Delta Auto –konserniin.

Lakon taustalla ovat pitkäaikaiset ongelmat yhtiön kanssa, työnantajan harjoittama uhkailu ja kiristys. Viimeinen pisara oli se, että Delta Auto ryhtyi väkivaltaisesti tekemään muutoksia asentajien työnkuvaan siten, että samalla heikennetään palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja.

Delta Auto irtisanoi keväällä suurimman osan asentajistaan, mukaan lukien pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Uusilla työsopimuksilla palkattavat asentajat ovat ns. palvelumestareita, jotka ottavat myös vastaan ja luovuttavat itse työnsä. Teollisuusliitto ei vastusta sinänsä muutosta. Se auttaa liiton jäseniä kehittymään työssään. Mutta tapa, jolla muutos yritetään toteuttaa, on törkeä.

Teollisuusliitto on haastanut myös alan työnantajaliiton Autoalan Keskusliiton työtuomioistuimeen valvontavelvollisuuden noudattamatta jättämisestä.

Pitääkö palautuskeskuksia perustaa? – 3 kysymystä turvapaikkapolitiikasta SDP:n presidenttiehdokkaiksi pyrkiville

Kuva: Jari Soini
Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero kouvolalaisessa kauppakeskuksessa. SDP:n eduskuntaryhmä pitää kesäkokoustaan tänään Kouvolassa ja huomenna Kotkassa.

Demokraatti kysyi SDP:n presidenttiehdokkaiksi pyrkiviltä Maarit Feldt-Rannalta, Tuula Haataiselta ja Sirpa Paaterolta Kouvolassa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa kolme turvapaikkapolitiikkaan liittyvää kysymystä.

Katsovatko kansanedustajat, että paine tiedustelulain säätämiselle on tällä hetkellä niin voimakas, että se säädetään eduskunnassa nopeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Lisäksi ehdokkaat kommentoivat, pitäisikö kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautusprosessia nopeuttaa ja miten he suhtautuvat siihen, että Suomeen perustettaisiin erityisiä palautuskeskuksia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on julkisuudessa vaatinut, että tiedustelulait käsiteltäisiin eduskunnassa kiireellä. Maarit Feldt-Ranta näkee tässä opportunismiakin.

– Kyllä eduskunta sen vamasti käsittelee, kun hallitus tuo sen sinne, hän muistuttaa.

– Odotan hallituksen esitystä. En ennakoi. On kohtuuton pyyntö, että eduskunnassa opposition edustajat ottaisivat sokkona kantaa esitykseen, jota ei ole olemassakaan, Feldt-Ranta ihmettelee.

Matti Eloranta Kouvolasta jutteli Maarit Feldt-Rannan kanssa tänään kouvolalaisessa päiväkeskuksessa.

Feldt-Ranta muistuttaa, että asioita ei ratkaista vain tiedustelulainsäädännöllä, vaan tarvitaan moninaisia toimia. Monissa eurooppalaisissa maissa, joissa viranomaisilla on jo nyt laajat tiedusteluvalmiudet, on silti tapahtunut terroiskuja.

– Toki kaikki, mitä on tehtävissä, on tehtävä.

Kielteisen turvapaikkapäätösten saaneiden palauttamiseen Feldt-Ranta toteaa, että se on ollut SDP:n linja, että ne jotka ovat oikeutettuja turvapaikkaan ja apuun, heitä autetaan ja ne jotka eivät, palautetaan nopeutetusti.

Palautuskeskuksiinkaan Feldt-Ranta ei ota tässä vaiheessa kovin suoraa kantaa. Hän painottaa harkintaa ja viranomaisten sekä poliittisten päättäjien yhteistä arviota, jos käytäntöjä muutetaan.

Suomessa on nyt noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta.

– Ei ole hyvä tilanne, jos emme tiedä, missä he ovat, Feldt-Ranta sanoo ja muistuttaa samaan hengenvetoon, ettei pidä leimata vaarallisiksi kaikkia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

”Toivon, ettei paniikissa tehdä ratkaisuja.”

Sirpa Paatero puntaroi palautuskeskuksia todeten, että niille voisi olla perusteet kielteisen päätöksen saannin jälkeen. Paatero pohtii, että tällöin kielteisen päätöksen saaneet olisivat jossakin tietyissä paikoissa verrattuna siihen, että heitä olisi jokaisessa vastaanottokeskuksessa.

Kysymyksiin kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisesta Paatero sanoo, että oikeuden päätöksien saamista nopeammin pitäisi kiirehtiä ensin.

– Etteivät ihmiset joudu kohtuuttomasti odottamaan.

Palautuslennot puolestaan pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun kaikki oikeusasteet on käyty läpi.

Tiedustelulainsäädännöstä Paatero toteaa, että haluaa ensin nähdä, onko siihen lausuntojen jälkeen tullut muutoksia.

– Sen jälkeen voi arvioida, miten asiaa menee eteenpäin. Toivon, ettei paniikissa tehdä ratkaisuja, Paatero painottaa.

”On ihmeellistä, miten asiassa nyt hoputetaan oppositiota.”

Tuula Haataisen mielestä tiedustelulakiuudistukselle on todellista tarvetta. Hän kuitenkin katsoo sosialidemokraattien yleisen linjan mukaisesti, että ennen kuin asiasta on mahdollista antaa tarkempia lausuntoja, on odotettava, miten hallituksen esitys lopulta jäsentyy. Hän ei haluakaan vielä ottaa kantaa siihen, kuinka todennäköisesti lait säädetään kiireellisessä järjestyksessä.

– Tätä tulemme käsittelemään yhdessä eduskuntaryhmän kanssa. Laki tarvitaan, mutta sen kokonaisuuteen pitää perehtyä huolella. Sen tulee täyttää oikeusvaltion periaatteet, Haatainen sanoo.

– Hallituksella on ollut kaksi vuotta aikaa toteuttaa laki. On ihmeellistä, miten asiassa nyt hoputetaan oppositiota. Laki on hallituksen käsissä, heidän pitää tehdä sellainen esitys joka menee eduskunnassa eteenpäin.

Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautusprosessien pitää Haataisen mukaan hoitaa perusteellisesti ja oikeusvaltion toimintaperiaatteita noudattaen, mutta myös riittävän nopeasti.

– Kysymys on aina siitä, minkälaiset resurssit ovat käytettävissä.

Hänen mukaansa prosessin nopeuteen voi vaikuttaa varmistamalla, että asioita käsittelemässä on riittävästi osaavia ihmisiä.

– Ennen kaikkea kansainvälisiä sopimuksia pitää kuitenkin kunnioittaa. Ja palautukset pitää toteuttaa hallitusti.

Palautuskeskusten tarpeellisuudesta kysyttäessä Haatainen korostaa, että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo turvapaikanhakijoiden sijoittamisen erilliseen vastaanottokeskukseen, jonka asukkaille voidaan määrätä ilmoittautumisvelvollisuus sekä asumisvelvollisuus. Tällöin asukkailla on kuitenkin myös oikeus liikkua keskuksen ulkopuolella.

– Viranomaisten toimintaan pitää voida luottaa, että he arvioivat nykylainsäädännön perusteella, mitä yksittäisissä tapauksissa tehdään.

– Nyt päättäjienkin pitää puntaroida asioita tarkkaan ja laittaa ne oikeisiin mittasuhteisiin. Keskeistä on pohtia sitä, miten voimme estää iskuja, miten voimme tiivistää kansainvälistä yhteistyötä sekä miten radikalisoitumassa olevista ihmisistä saadaan tieto liikkumaan.

Toimittajat: Topi Juga, Johannes Ijäs

Kuvat: Jari Soini

Keskustelua aiheesta

”Oikeus olla ja unelmoida” – koulurauha julistetaan torstaina Helsingissä

Kuva: Jari Soini

Valtakunnallinen koulurauha julistetaan alkaneelle lukuvuodelle torstaina aamupäivällä Helsingissä. Julistus muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja viihtyisään kouluun.

Koulurauhan teemana on tällä kertaa Oikeus olla ja unelmoida. Se kannustaa kouluja oppilaiden oman toiminnan vahvistamiseen kiusaamisen ja syrjinnän vastaisessa työssä.

Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen, poliisin, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma. Koulurauha on julistettu vuodesta 1990 lähtien.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Silti hän oli onnistunut oleskelemaan Suomessa toista vuotta turvapaikanhakijana” – Räsänen huolissaan Dublin-menettelyn toimimattomuudesta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen on huolissaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden kyvyttömyydestä noudattaa tehokkaasti niin sanottua Dublin-menettelyä osana unionin yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.

Räsäsen mielestä tiedot siitä, että Turun puukotustapauksen epäiltyjen joukossa olisi henkilöitä, jotka olisi rekisteröity tai olisivat hakeneet aikaisemmin turvapaikkaa toisesta jäsenvaltiosta ennen Suomeen saapumista, ovat merkki menettelyn toimimattomuudesta.

– Dublin-menettelyn nojalla kyseiset henkilöt olisi pitänyt saada palautettua Suomesta suhteellisen nopeasti heidän saavuttuaan Suomeen siihen jäsenvaltioon, johon he ovat ensimmäisenä saapuneet. Dublin-menettely perustuu EU:n asetukseen siitä, että hakemus turvapaikasta käsitellään aina vain yhdessä jäsenvaltiossa. Turvapaikkahakemusten käsittely kuuluu siten aina sille valtiolle, jossa hakijan sormenjäljet on ensimmäisenä otettu tai johon turvapaikkahakemus on ensimmäisenä jätetty, Räsänen sanoo.

─ Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Turun pääepäillyn biometriset tunnisteet on aikaisemmin rekisteröity Saksassa, mutta silti hän oli onnistunut oleskelemaan Suomessa toista vuotta turvapaikanhakijana. Dublin-menettely on EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan perusta, jonka toimimattomuuden pitäisi soittaa hälytyskelloja kaikkialla Euroopassa. Menettelyn tehokas noudattaminen nopeuttaa hakemusten käsittelyä, kun turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä jäsenmaassa. Näin myös vähennetään perusteettomia turvapaikkahakemuksia, Räsänen toteaa.

Räsäsen mukaan nämä viimeaikaiset esimerkit Euroopan yhteisten pelisääntöjen toimimattomuudesta antavat aihetta sille, että Suomen täytyy painokkaammin vaatia kaikilta jäsenmailta yhteisten sääntöjen noudattamista turvapaikkapolitiikassa.

– Tässä on nyt ministereillä Risikko (kok.) ja Häkkänen (kok.) vastuu viedä tätä viestiä painokkaasti unionissa eteenpäin, Räsänen päättää.

Keskustelua aiheesta