Kommentti: Hallitus on ajautumassa taas puun ja kuoren väliin — missä menee perussuomalaisten raja?

Hallituksen asettama työllisyystyöryhmä sai raporttinsa valmiiksi viikonloppuna. Usein työmarkkinakentästä jompi kumpi puoli, työntekijät tai työnantajat, vastustaa ja toinen kannattaa kulloinkin käsiteltävää asiaa. Nyt päästiin yhteisymmärrykseen siitä, ettei yksimielisyyttä ole. Kumpikin vastustaa, eri syistä tosin.

Työryhmässä oli erimielisyyttä muun muassa omavastuupäivistä ja ansiosidonnaisen porrastamisesta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä malli työttömien omavastuupäivistä ei ole riittävä kannustamaan hakeutumaan töihin.

SAK:n mukaan työttömiä kurmootetaan taas liikaakin. Puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan työttömien epävarmuus ja heihin kohdistuva hallinnollinen taakka kasvaisi entisestään, kun nykyjärjestelmän rinnalle rakennettaisiin toinen valvontahimmeli, ”kaksoisgiljotiini”. Ansiosidonnaiseen tehtäviä leikkauksia SAK ei hyväksy. Järjestön hallitus käsitteli raporttia tänään. Puheenjohtajan mukaan SAK ei lähtenyt työryhmään karsimaan työttömien toimeentuloa, vaan nopeuttamaan työllistymistä.

Perussuomalaiset ovat ilmaisseet kiky-diilin jälkeen, että leikkaaminen saa nyt riittää. Tämä on ymmärrettävää, koska kuntavaalien lähestyessä perussuomalaisten kannatuksesta on laihtunut noin puolet pois.

Hallituksen vuoden ajamassa ja työmarkkinakentän lopulta pakon edessä allekirjoittamassa niin sanotussa kilpailukykysopimuksessa sanotaan, että hallitus ”valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa”.

Tältä pohjalta työllisyysryhmä onkin sitten toiminut. Tulokset ovat jäämässä laihoiksi, mutta tämä oli kiky-sopimuksen jäljiltä odotettavaa. Palkansaajilta napsaistiin jo reippaasti, ja nyt halutaan ottaa lisää. SAK arvioi, ettei työllisyystyöryhmän toimeksiannon mukaista 8 000:tta työpaikkaa ole mahdollista luoda heikentämättä työttömyysturvaa.

Hallituksen sisällä tilanne on vaikea. Monen kokoomuslaisen mielessä syntynyt kiky-sopu oli laimea kompromissi, joka sitoi hallituksen käsiä päättää enää mistään muusta tarpeellisesta työelämän muutoksesta. Juhana Vartiainen ja Elina Lepomäki edustavat tämän siiven näkyvintä päätä.

Toisaalta kannatuksensa menettäneet perussuomalaiset ovat ilmaisseet kiky-diilin jälkeen, että leikkaaminen saa nyt riittää. Tämä on ymmärrettävää, koska kuntavaalien lähestyessä perussuomalaisten kannatuksesta on laihtunut noin puolet pois.

Löylyä keskusteluun löi viime viikon lopulla myös EK:n johtaja Ilkka Oksala kirjoittamalla blogissa, että työllisyysryhmässä kysymys on yhdessä valmistelusta, ei yhdessä päättämisestä. ”Kun tekstin lukee, tulee asia täysin selväksi”, hän sivalsi.

Eri asia on, onko hallituksella kanttia ja yksimielisyyttä ajaa leikkauksia, joita hallituksen yksi puolue ei enää kestä kontollaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo twiittasi tänään, että seuraavaksi hallitus päättää etenemisestä ”työllisyysryhmän muistion pohjalta”. Hallitus on Orpon mukaan yhdessä sitoutunut 10 000 työllisen tavoitteeseen. Ota tästä sitten selvää.

Hallituksen näkemystä työllisyysryhmän raporttiin odotetaan huomenna tiistaina. Huomenna on vuorossa myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Puheenjohtaja Antti Palola muistutti jo viime perjantaina, että ns. kilpailukykysopimus täytti hallituksen toiveet, mutta palkansaajille se on kaikkea muuta kuin hyvä sopimus.

Hänen mukaansa hallituksen omilla päätöksillä työttömyysturvaa on leikattu, vuorotteluvapaan ehtoja entisestään heikennetty sekä työsopimus- ja vuosilomalakiin tehty heikennyksiä. Palolan mukaan ensin pitää katsoa niiden vaikutukset ennen kuin kiirehditään tekemään lisäleikkauksia työttömyysturvaan.

Korkeasti koulutettujen Akava ilmoitti osaltaan tänään, että käsitys työttömien aktivoinnista on jäänyt menneelle vuosituhannelle.

Luvassa saattaa olla uusi luku Sipilän hallituksen poliittisessa draamassa.

Keskustelua aiheesta

SPD ohi kristillisdemokraateista Bild-lehden kyselyssä

Kuva: Lehtikuva
SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat ohittaneen Bild-lehden viikottain tehtävässä kyselyssä ensimmäistä kertaa kristillisdemokraatit.

Sunnuntaina julkaistujen tulosten mukaan demareita kannattaa 33 prosenttia ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteja 32 prosenttia vastaajista.

Demareiden kannatus on noussut muutamassa viikossa peräti 12 prosenttiyksikköä. Muutos alkoi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin entinen puhemiehen Martin Schulz asettui sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

Muiden puolueiden kannatus jää kauas kärkikaksikon taakse. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle on kolmantena 12 prosentissa. Kyselyyn haastateltin vajaata 1 900:aa ihmistä.

Saksan parlamenttivaalit pidetään syyskuussa.

AVAINSANAT

Kunnanvaltuutettu Johanna Värmälä: Espoon kotihoidossa on liian vähän työntekijöitä

Kuva: Getty Images

Työntekijöitä tarvitaan enemmän kotihoitoon, vaatii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
– Kotihoidossa on työntekijöitä liian vähän siitä huolimatta, että valtuuston enemmistön päätöksellä vanhuspalveluihin saatiin määrärahaa ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määrärahojen kohdentamisesta. Iso osa saadusta 400 000 eurosta käytetään kotihoitoon, kertoo Värmälä.

Kotihoidon päälliköltä saadun tiedon mukaan kyseisellä rahalla saadaan kotihoitoon 12 uutta työpaikkaa.
– Se auttaa vähän, mutta yhdellä kotihoidon työntekijällä on jo nyt vastuullaan liian paljon asiakkaita. Iltavuorossa olevalla työntekijällä saattaa olla jopa 15-20 asiakasta. Kyseinen kohtuuton asiakasmäärä kertoo siitä, että työntekijämäärää pitäisi lisätä merkittävästi, Värmälä toteaa.

Värmälän mielestä tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä, koska valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin.
– Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on jo nyt aikaisempaa heikompi. Jos linjauksia ei muuteta, on myönnettävä valtakunnallisesti, että kotihoidon halutaan olevan hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kuitenkaan kotihoidon tarkoitus. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto kyseisissä palveluissa oleville asiakkaille. On myös lisättävä hoiva-asumispaikkoja, jotta niihin pääsee asianmukaisesti, sanoo Värmälä.

Värmälä harmittelee, että Espoon valtuuston enemmistön päätöksellä saatu summa oli niin pieni, että esimerkiksi hoiva-asumiseen ei saatu lisää rahaa.

”USA ensin -asenne näkyy valmistelussa” – Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) varoittaa sotesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pelkää sote-uudistuksen näivettävän maaseutua. Anttilan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason lähipalvelut pitäisi näivettämisen estämiseksi määritellä laissa.

– Lähipalvelut on määriteltävä niin, että ihmiset todella pääsevät hoitoon ja saavat tarvitsemansa sote:n perustason palvelut omissa kunnissaan lähipalveluina, Anttila sanoo.

Ilman lähipalvelujen tarkkaa määrittelyä vaarantuvat Anttilan mukaan hallituksen lupaukset paremmasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä.

– Siksi vaadin hallitusta kirjaamaan sote-lakeihin lähipalvelut määrittelevät pykälät, jotka turvaavat sote-peruspalvelut lähipalveluina kotikunnissa. Laki on paras keino velvoittaa maakunnat lähipalvelujen turvaamiseen.

Hän on huolissaan, että sote-palveluja karsitaan alueilta, joissa ne on onnistuttu kehittämään esimerkillisen toimiviksi ja tehokkaiksi. Anttilan mukaan vaatimuksena on kuultu palvelutason laskeminen maakunnan heikoimman seutukunnan tasolle.

Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

– Sote-palvelujen maakuntatason valmistelusta kuuluu palvelujen keskittämisen uhkakuvia. Maakuntakeskuksilla on suurta innokkuutta keskittää palveluja enenevästi maakuntakeskukseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla ja se päättää mihin palvelut sijoitetaan. USA:n presidentinvaaleista tuttu asenne USA ensin, on siirtynyt Suomeenkin ja näkyy voimistuvasti maakuntatason sote-valmistelussa.

Anttila nostaa varoittavaksi esimerkiksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, joka on ajanut terveydenhuollon palvelut Lopelta ja Hausjärveltä Riihimäelle.

– Lähes 9000 asukkaan suuruisissa kunnissa ei ole omaa terveysasemaa. Jos tämä kunnan väestöpohja otetaan Hämeessä sote-kuntatason palvelujen perustaksi, loppuvat nykyiset terveysasemat kaikista muista maaseutukunnista paitsi Hattulasta ja Janakkalasta.

– Sote-uudistuksen suurin uhka on maakunnan maaseutumaisten seutujen joutuminen suureen näivettymiskierteeseen, jos emme kykene nyt estämään tätä palvelujen keskittämiskehitystä maakuntakeskuksiin. Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

”Elämä on ihanaa” – Timo Soini herkistyi jalkapallosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini tunnetaan englantilaisen jalkapallojoukkue Millwallin vannoutuneena kannattajana. Soini ilmaisee blogissaan kiitollisuuttaan joukkueensa menestyksestä.

– Elämä on ihanaa. Kannattaa tavoitella mahdotonta. Se voi toteutua, Soini hehkuttaa Millwallin voitettua viime vuoden liigamestarin Leicesterin FA- cupissa viime hetken maalilla 1-0.

– Huusin kotikatsomossa niin lujaa huivi kaulassa, että mustaa kylkeä poltti. Mitäs siitä. KÄRSIMYS kirkastaa sielun. Kim, Mike, Tom, Martin, Chris. Malja Millwallille Lontoossa. No one likes us. We don’t care!

Keskustelua aiheesta

Long Play: Ministeri Rehula lämpeni translaille – ”Ei kuulu perussuomalaisten ohjelmiin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on muuttanut kantaansa translain muutokseen. Rehula kertoo Long Playn haastattelussa, että hän olisi nyt valmis esittelemään eduskunnalle uuden translain, joka parantaisi transihmisten asemaa.

Asia ei kuitenkaan etene, sillä perussuomalaiset vastustavat.

Euroopan neuvosto ja ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet Suomen lainsäädäntöä. Sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä vaaditaan psykiatrista diagnoosia ja todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Uusi translaki oli valmiina jo viime hallituskaudella, mutta silloinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) taipui silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) vastustukseen.

Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja.

Rehula kertoo Long Playlle muuttaneensa kantaansa sen jälkeen kun on tavannut ihmisiä, joita translaki koskettaa.

– On kyse ihmisarvosta. Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja, Rehula sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten Rehula vaati Räsäsen ja kahden muun kansanedustajan kanssa, että juridisen sukupuolen korjaaminen pitää kieltää, jos ihminen on alle 30-vuotias tai alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja.

Suomessa aikuisten transsukupuolisuusdiagnooseja tekee viisi psykiatria. Long Play tavoitti heistä neljä. Kaikki katsovat, että translakia pitäisi muuttaa.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra sanoo Long Playlle, ettei uudistus kuulu perussuomalaisten ohjelmiin. Perussuomalaisten mielessä politiikassa on tärkeämpiäkin asioita hoidettavana.

– Vähemmistöjen oikeudet eivät ole irrelevantteja, mutta asioissa on syytä priorisoida. Transihmisiä on tutkimusten mukaan hyvin vähän, Purra perustelee.