Kommentti: Hallitus on ajautumassa taas puun ja kuoren väliin — missä menee perussuomalaisten raja?

Hallituksen asettama työllisyystyöryhmä sai raporttinsa valmiiksi viikonloppuna. Usein työmarkkinakentästä jompi kumpi puoli, työntekijät tai työnantajat, vastustaa ja toinen kannattaa kulloinkin käsiteltävää asiaa. Nyt päästiin yhteisymmärrykseen siitä, ettei yksimielisyyttä ole. Kumpikin vastustaa, eri syistä tosin.

Työryhmässä oli erimielisyyttä muun muassa omavastuupäivistä ja ansiosidonnaisen porrastamisesta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä malli työttömien omavastuupäivistä ei ole riittävä kannustamaan hakeutumaan töihin.

SAK:n mukaan työttömiä kurmootetaan taas liikaakin. Puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan työttömien epävarmuus ja heihin kohdistuva hallinnollinen taakka kasvaisi entisestään, kun nykyjärjestelmän rinnalle rakennettaisiin toinen valvontahimmeli, ”kaksoisgiljotiini”. Ansiosidonnaiseen tehtäviä leikkauksia SAK ei hyväksy. Järjestön hallitus käsitteli raporttia tänään. Puheenjohtajan mukaan SAK ei lähtenyt työryhmään karsimaan työttömien toimeentuloa, vaan nopeuttamaan työllistymistä.

Perussuomalaiset ovat ilmaisseet kiky-diilin jälkeen, että leikkaaminen saa nyt riittää. Tämä on ymmärrettävää, koska kuntavaalien lähestyessä perussuomalaisten kannatuksesta on laihtunut noin puolet pois.

Hallituksen vuoden ajamassa ja työmarkkinakentän lopulta pakon edessä allekirjoittamassa niin sanotussa kilpailukykysopimuksessa sanotaan, että hallitus ”valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa”.

Tältä pohjalta työllisyysryhmä onkin sitten toiminut. Tulokset ovat jäämässä laihoiksi, mutta tämä oli kiky-sopimuksen jäljiltä odotettavaa. Palkansaajilta napsaistiin jo reippaasti, ja nyt halutaan ottaa lisää. SAK arvioi, ettei työllisyystyöryhmän toimeksiannon mukaista 8 000:tta työpaikkaa ole mahdollista luoda heikentämättä työttömyysturvaa.

Hallituksen sisällä tilanne on vaikea. Monen kokoomuslaisen mielessä syntynyt kiky-sopu oli laimea kompromissi, joka sitoi hallituksen käsiä päättää enää mistään muusta tarpeellisesta työelämän muutoksesta. Juhana Vartiainen ja Elina Lepomäki edustavat tämän siiven näkyvintä päätä.

Toisaalta kannatuksensa menettäneet perussuomalaiset ovat ilmaisseet kiky-diilin jälkeen, että leikkaaminen saa nyt riittää. Tämä on ymmärrettävää, koska kuntavaalien lähestyessä perussuomalaisten kannatuksesta on laihtunut noin puolet pois.

Löylyä keskusteluun löi viime viikon lopulla myös EK:n johtaja Ilkka Oksala kirjoittamalla blogissa, että työllisyysryhmässä kysymys on yhdessä valmistelusta, ei yhdessä päättämisestä. ”Kun tekstin lukee, tulee asia täysin selväksi”, hän sivalsi.

Eri asia on, onko hallituksella kanttia ja yksimielisyyttä ajaa leikkauksia, joita hallituksen yksi puolue ei enää kestä kontollaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo twiittasi tänään, että seuraavaksi hallitus päättää etenemisestä ”työllisyysryhmän muistion pohjalta”. Hallitus on Orpon mukaan yhdessä sitoutunut 10 000 työllisen tavoitteeseen. Ota tästä sitten selvää.

Hallituksen näkemystä työllisyysryhmän raporttiin odotetaan huomenna tiistaina. Huomenna on vuorossa myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Puheenjohtaja Antti Palola muistutti jo viime perjantaina, että ns. kilpailukykysopimus täytti hallituksen toiveet, mutta palkansaajille se on kaikkea muuta kuin hyvä sopimus.

Hänen mukaansa hallituksen omilla päätöksillä työttömyysturvaa on leikattu, vuorotteluvapaan ehtoja entisestään heikennetty sekä työsopimus- ja vuosilomalakiin tehty heikennyksiä. Palolan mukaan ensin pitää katsoa niiden vaikutukset ennen kuin kiirehditään tekemään lisäleikkauksia työttömyysturvaan.

Korkeasti koulutettujen Akava ilmoitti osaltaan tänään, että käsitys työttömien aktivoinnista on jäänyt menneelle vuosituhannelle.

Luvassa saattaa olla uusi luku Sipilän hallituksen poliittisessa draamassa.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Demokraatin kuntavaaliselvitys: Tässä ovat puolueiden ehdokasmäärätavoitteet ja ehdokastilanne tällä hetkellä

Kuva: Kari Hulkko
sd-naiset
Kuvassa eduskuntavaalien vaalimainoksia vuodelta 2015.

Kuntavaalit järjestetään 9.4.2017. Ehdokashakemukset pitää jättää viimeistään 28.2. kello 16.

Eduskuntapuolueet ovat tällä hetkellä suurin piirtein puolessavälissä kuntavaalien ehdokkaiden tavoittelussaan. Ehdokashankinnan tahti tiivistyy vuodenvaihteen jälkeen.

Alla ovat puoluekohtaiset tiedot. Puolueen nimen perään on kirjoitettu ehdokasmäärän tavoite ja se kuinka monta varmaa ehdokasta puolueella jo nyt on.

SDP: 7 000/3 000

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen kertoo, että tavoitteena on saada noin 7 000 ehdokasta viime kuntavaalien tapaan.

– 3 000 on kirjoittanut laput alle. Tämä on sama tahti kuin neljä vuotta sitten, mikä tarkoittaa sitä, että lopussa tulee kiire. Uskon, että 7 000 tulee täyteen, mutta ehdokkaiden hankintaa täytyy tehdä koko ajan ja laajalla rintamalla, Paananen sanoo.

KESKUSTA: 8 000/3 000

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska kuvaa ehdokashankinnassa olevan ”positiivinen perusvire”. Noin 3 000 ehdokasta on jo mukana. Keskisuurissa kaupungeissa alkaa Ovaskan mukaan olla jo listat täynnä.

Keskustan tavoite on saada 8 000 ehdokasta. Viime kuntavaaleissa ehdokkaita oli noin 8 400. Ovaskan mukaan tavoite on valtuustojen koon pienenemisen takia alhaisempi.

Ovaska uskoo, ettei 8 000 ehdokkaan saamisessa tule kiire. Lupautuneita ja lähdössä olevia on.

– En ole huolissani.

KOKOOMUS: 7 200/3 100

Kokoomuksen viestintäpäällikkö Pauliina Pulkkinen toteaa, että kokoomuksen tavoite on saada enemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa, jolloin ehdolla oli noin 6 900 kokoomuslaista.

– Puoluesihteeri on ääneen sanonut 7 200, noin puolet tästä alkaa olla koossa. Hyvältä näyttää, puolessavälissä ollaan, hyvissä ajoin on aloiteltu valmistelu. Kenttää on innostettu ja palkittu yhdistyksiä hyvästä ehdokashankinnasta kampanjatuotteilla, Pulkkinen sanoo.

PERUSSUOMALAISET: n. 5 000/vähän alle 2 000

Perussuomalaisilla oli vuoden 2012 kuntavaaleissa 4 394 ehdokasta.

–Aina on tavoite paremmaksi pistää kuin edellisellä kerralla. Karvaa alle 2 000 on sitoutuneita ehdokkaita tällä hetkellä. Kun vertaa 2012 kuntavaaleihin, nyt on enemmän ehdokassitoutumuksia kirjoitettu alle kuin silloin samaan aikaan ennen vaaleja, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo.

Hän toteaa, että olisi henkilökohtaisesti tyytyväinen 5 000 ehdokkaaseen.

VASEMMISTOLIITTO: 3 500/n. 1 750

Vasemmistoliiton puoluesihteerin Joonas Leppäsen mukaan puolueen tavoitteena on saada sama ehdokasmäärä tai enemmän kuin viime kuntavaaleissa, jolloin oli noin 3500 ehdokasta. Hän pitää tavoitetta tällä hetkellä realistisena.

– Noin puolet on kasassa varmoja sitoutuneita. Itse asiassa tilanne on hyvä, meillä on paljon uusia jäseniä, he ovat olleet aika kiinnostuneita.

Vasemmistoliitto löytää helpommin ehdokkaita kasvukeskuksista kuin ”maakunnista”.

VIHREÄT: 2 500/800-1 000

Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen sanoo, että tavoite on saada enemmän ehdokkaita kuin koskaan. Viime vaaleissa oli noin 2 300 ehdokasta ja nyt tavoite on asetettu lähtökohtaisesti 2 500:aan.

– Se on kunnianhimoinen tavoite, kun kuntien määrä ja ehdokkaiden maksimimäärä laskevat koko ajan. Pidämme täysin realistisean sitä, että saadaan ylitettyä aiemmat ehdokasmäärät. Käsitys on se, että lähestymme puoltaväliä, mutta missä kohdassa olemme tarkemmin 800:ssa vai 1000:ssa matkalla kohti puoltaväliä, sitä en tällä hetkellä tarkkaan tiedä. Jos pitäisi veikata niin sanoisin, että olemme 800–1000:n välissä.

RKP: 1 300/600

RKP:n puoluesihteerin Fredrik Guseffin mukaan puolueen tavoitteena on saada ehdolle yli 1 300 ehdokasta. Noin 600 varmaa ehdokasta on jo. Viime vaaleissa RKP:n ehdokaslistoilla oli noin 1 350 henkilöä.

– Muutama valtuusto on pienentynyt, se vaikuttaa ehdokasasetteluun, joten 1 300 on tavoitteena. Tavoitteena on, että meillä olisi noin 50 kunnassa maksimissaan ehdokkaita, viimeksi oli noin 45 kunnassa. Viime kuntavaaleihin verrattuna olemme edellä aikataulussa.

KRISTILLISDEMOKRAATIT: 1 920/1 030

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä kehuu puolueen saaneen ehdokkaita ennätyksellistä vauhtia.

– Suostumuksensa antaneita on 1 030. Tavoite on saada vähintään 1920 ehdokasta, joka oli 8 vuoden takaa, se on rikottava.

HAASTATTELUT:

SDP:n puoluesihteeri on tavoitettu tämän viikon torstaina, kokoomuksen viestintäpäällikkö perjantaina ja muiden eduskuntapuolueiden puoluesihteerit on tavoitettu ja haastateltu jo tämän viikon tiistaina.

”Hienoa, että he uskovat Helsinkiin ja minuun” – Nasima Razmyarista pormestaripelin yllätysnimi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
23198410844_40ccf82c00_k
Esitys pormestariehdokkuudesta yllätti Nasima Razmyarin. Iloisesti.

Eurooppademarit – Tähti ry. päätti syyskokouksessaan esittää kansanedustaja Nasima Razmyria SDP Helsingin pormestariehdokkaaksi. Helsinki tarvitsee näköisensä pormestarin, joka saa helsinkiläiset tuntemaan kaupungin omakseen, yhdistys perustelee.

– Ihan puskista tuli. Olen tosi yllättynyt, Nasima Razmyar kommentoi.

Hän kuuli ehdotuksesta Demokraatilta olleessaan metsäpolulla liikkeellä lastenvaunujen kanssa. Razmyar on parhaillaan äitiyslomalla. Vauva syntyi elokuussa.

– Ihanaa. Onhan se tosi hienoa, ja varsinkin se, että ehdotus tulee Eurooppademareilta. Että he uskovat Helsinkiin ja minuun, hän iloitsee.

Razmyar suuntaa ensi kevään kuntavaaleihin Helsingissä.

– Tulen tekemään sen kampanjani, kuten jokaisen kampanjan ennen tätä, 110 prosenttia lasissa.

”Ilman muuta vähintäänkin pitää harkita.”

Hän summaa ajatuksensa mahdollisesta pormestariehdokkuudesta näin:

– Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Onhan tämä hieno ja suuri luottamuksen paikka. Ilman muuta vähintäänkin pitää harkita.

Eurooppademarien puheenjohtaja Hanna-Mari Koski pitää Nasima Razmyaria innostavana ja osaavana johtajana.

Yhdistyksen mukaan Razmyar olisi pormestari, joka pystyisi inspiroimaan helsinkiläisiä toimijoita, jotta kaupungista tulisi entistäkin upeampi.

– Meidän Helsinkimme näköinen pormestariehdokas, puheenjohtaja Koski kehuu.

Heinäluoma: ”Lupaan miettiä omalta kohdaltani, natsaisiko tämä asia.”

Julkishallinnon Helsingin sosialidemokraatit esitti alkusyksystä, että sosialidemokraatit asettaisi pormestariehdokkaaksi kansanedustaja Eero Heinäluoman.

— Lupaan miettiä omalta kohdaltani, natsaisiko tämä asia omiin ajatuksiini ja suunnitelmiini. Vielä ei ole vastausta. Tämä ehdotus tuli pyytämättä ja yllättäen, Heinäluoma kommentoi Demokraatille (23.9.).

Helsingin uusi johtamismalli tulee voimaan kuntavaalien jälkeen keväällä 2017.

Nykyisten kaupunginjohtajien ja apulaiskaupunginjohtajien sijaan valitaan pormestari ja neljä apulaispormestaria.

Pormestari valittaneen niin, että puolueet nimeävät ennen vaaleja omat ehdokkaansa pormestariksi.

Suomelle katkera tappio EU:ssa — ”Todennäköisesti nostaisi jäsenmaiden kuluttajahintoja”

Suomi jäi häviölle, kun EU-maiden viestintäministerit äänestivät tänään kannastaan verkkovierailumaksuja koskeviin neuvotteluihin. Enemmistö EU-maista puoltaa kantaa, joka voi johtaa suomalaisten kännykkäliittymien kallistumiseen.

Kännykän käyttäjien verkkovierailumaksuista on tarkoitus päästä EU:ssa eroon ensi kesänä. Lähtökohtana on, että sen jälkeen kännykkää voisi käyttää toisessa EU-maassa vieraillessa kuten kotimaassa.

Tätä ennen EU:ssa pitää sopia siitä, minkä verran eri maiden operaattorit joutuvat korkeintaan maksamaan toisilleen asiakkaidensa vierailusta toisen ylläpitämässä verkossa.

EU-maat esittävät datan käyttöä koskeville tukkuhinnoille asteittain laskevaa kattoa, joka olisi alkuun 10 euroa gigatavulta.

Suomalaisoperaattorit ovat pitäneet näin korkeaa tasoa kestämättömänä ja varoittaneet, että se johtaisi hintojen nousuun kotimaassa tai asiakkaiden datan käytön rajoittamiseen ulkomaanmatkoilla.

– Suomi katsoi, että (EU-maiden) neuvoston puheenjohtajan esittämä hintakatto oli edelleen liian korkea ja sellaisenaan todennäköisesti nostaisi jäsenmaiden kuluttajahintoja, liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessa.

EU-maat äänestivät tukkuhinnoista jo aiemmin syksyllä virkamiestasolla, ja myös tuolloin Suomi jäi alakynteen. Seuraavaksi neuvottelut käydään Euroopan parlamentin kanssa. Sopu pitäisi puristaa lähikuukausien aikana.

Parlamentti kannattaa yli puolet alhaisempaa hintakattoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Tulli-aikeet nostavat ihmetystä — ”Se laittaa Suomen maailman mitassa samaan koriin Bahrainin ja Omanin kanssa”

Kuva: lehtikuva / miika siltalahti

SDP:n hallintovaliokunnassa istuvat kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen ihmettelevät selvityshenkilö Anneli Tainan ajatusta Tullin siirtämisestä osin sisäministeriöön.

Selvityksessä ehdotetaan, että Tulli säilyy itsenäisenä virastona ja se siirretään sisäministeriön alaiseksi virastoksi kuitenkin siten, että verotukseen, veropolitiikkaan ja yleiseen tullipolitiikkaan liittyvän lainsäädännön valmistelutehtävistä vastaa jatkossakin valtiovarainministeriö.

— Tullin säilyttäminen itsenäisenä virastona on oikea lähtökohta. Tullin siirtäminen sisäministeriön alaiseksi virastoksi on kuitenkin erikoinen valinta. Se laittaa Suomen maailman mitassa samaan koriin Bahrainin ja Omanin kanssa. Kaikissa muissa maissa tunnustetaan Tullin päätehtävä ensisijaisesti ulkomaankaupan mahdollistajana.

Jakaminen kahteen ministeriöön ei ainakaan selkeytä Tullin johtamista.

— Rikostorjunta, tullivalvonta ja tarkastukset ovat vain osa Tullin tehtäviä. Tulli kantaa yli neljänneksen valtion verotuloista. Tämä kuten myös Tullin tehtävä ulkomaankaupassa ankkuroi Tullin tältä osin vahvasti valtiovarainministeriön ydintehtävään. Jakaminen kahteen ministeriöön ei ainakaan selkeytä Tullin johtamista.

— On muistettava, että sisäministeriöllä on jo olemassa viranomainen, joka suorittaa rikostorjuntaa (poliisi). Samoin sisäministeriöllä on jo olemassa rajalla toimiva viranomainen (rajavartiolaitos). PTR-yhteistyön kehittäminen on tärkeää, mutta se ei voi olla kiinni siitä, että kaikki toimijat olisivat saman ministeriön alaisuudessa.

Demarien mukaan aikeet siirtää Tulli sisäministeriön alaisuuteen lisäävät ihmetystä siitä, että Tulli ei ole mukana hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa.

— Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen hallinnollisen yhteistyön syventämistä tulee jatkaa kadottamatta eri toimijoiden omaa erityisosaamista. Rikostorjunta ja harmaan talouden torjunta liittyvät saumattomasti Tullin muihin tehtäviin. Suurin huoli liittyykin Tullin rikostorjunnan erikoisosaamiseen. Sitä ei saa hallinnollisilla uudistuksilla kadottaa samalla tavalla kuin kävi esimerkiksi, kun liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä menetettiin poliisin erityisosaamista liikennevalvonnan kohdalla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Alkolle taas murskakritiikkiä — ”Käsittämätöntä”

Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä on käärmeissään Alkon Suomi100 -tuotesarjan kilpailutuksesta.

— On käsittämätöntä, että Alko ei ole kilpailuttanut tai hankkinut tuotesarjan tuotteitaan niin, että kotimaiset tuotteet olisivat pärjänneet kilpailutuksessa. Itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi myydään nyt esimerkiksi virolaista likööriä, vaikka kotimaassakin olisi valmistajia.

Kansanedustaja pitää sinällään positiivisena, että Alko nostaa esille itsenäisyyden juhlavuotta tuotteissaan, mutta ihmettelee, miksi sen kunniaksi halutaan ohjata kulutusta ulkolaisiin tuotteisiin.

— Itsenäisyys on suomalaisille tärkeä asia ja tällaiset etiketit ohjaavat ostopäätöstä. En kuitenkaan ymmärrä, miksi itsenäisyyden kunniaksi halutaan myydä ulkolaista shamppanjaa tai konjakkia? Eikö olisi parasta ohjata kulutusta vain kotimaisiin tuotteisiin? Kilpailutuksen lopputulos herättää myös kysymyksen, onko hankintalain nojalla tehty kaikki voitava, että kotimainen likööri olisi pärjännyt? Onko otettu huomioon myös laatukriteerit vai onko kilpailutettu pelkällä hinnalla? Hankintaosaamisessa meillä suomalaisilla on kyllä parannettavaa. On myös muistettava, että emmehän me anna esimerkiksi Joutsenmerkkiäkään ulkomaisille tuotteille.

Kärnä on kuitenkin tyytyväinen, että Alko on nostanut tuotesarjassaan esille myös kotimaisia tuotteita.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta