Kommentti: Hallitus on ajautumassa taas puun ja kuoren väliin — missä menee perussuomalaisten raja?

Hallituksen asettama työllisyystyöryhmä sai raporttinsa valmiiksi viikonloppuna. Usein työmarkkinakentästä jompi kumpi puoli, työntekijät tai työnantajat, vastustaa ja toinen kannattaa kulloinkin käsiteltävää asiaa. Nyt päästiin yhteisymmärrykseen siitä, ettei yksimielisyyttä ole. Kumpikin vastustaa, eri syistä tosin.

Työryhmässä oli erimielisyyttä muun muassa omavastuupäivistä ja ansiosidonnaisen porrastamisesta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä malli työttömien omavastuupäivistä ei ole riittävä kannustamaan hakeutumaan töihin.

SAK:n mukaan työttömiä kurmootetaan taas liikaakin. Puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan työttömien epävarmuus ja heihin kohdistuva hallinnollinen taakka kasvaisi entisestään, kun nykyjärjestelmän rinnalle rakennettaisiin toinen valvontahimmeli, ”kaksoisgiljotiini”. Ansiosidonnaiseen tehtäviä leikkauksia SAK ei hyväksy. Järjestön hallitus käsitteli raporttia tänään. Puheenjohtajan mukaan SAK ei lähtenyt työryhmään karsimaan työttömien toimeentuloa, vaan nopeuttamaan työllistymistä.

Perussuomalaiset ovat ilmaisseet kiky-diilin jälkeen, että leikkaaminen saa nyt riittää. Tämä on ymmärrettävää, koska kuntavaalien lähestyessä perussuomalaisten kannatuksesta on laihtunut noin puolet pois.

Hallituksen vuoden ajamassa ja työmarkkinakentän lopulta pakon edessä allekirjoittamassa niin sanotussa kilpailukykysopimuksessa sanotaan, että hallitus ”valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa”.

Tältä pohjalta työllisyysryhmä onkin sitten toiminut. Tulokset ovat jäämässä laihoiksi, mutta tämä oli kiky-sopimuksen jäljiltä odotettavaa. Palkansaajilta napsaistiin jo reippaasti, ja nyt halutaan ottaa lisää. SAK arvioi, ettei työllisyystyöryhmän toimeksiannon mukaista 8 000:tta työpaikkaa ole mahdollista luoda heikentämättä työttömyysturvaa.

Hallituksen sisällä tilanne on vaikea. Monen kokoomuslaisen mielessä syntynyt kiky-sopu oli laimea kompromissi, joka sitoi hallituksen käsiä päättää enää mistään muusta tarpeellisesta työelämän muutoksesta. Juhana Vartiainen ja Elina Lepomäki edustavat tämän siiven näkyvintä päätä.

Toisaalta kannatuksensa menettäneet perussuomalaiset ovat ilmaisseet kiky-diilin jälkeen, että leikkaaminen saa nyt riittää. Tämä on ymmärrettävää, koska kuntavaalien lähestyessä perussuomalaisten kannatuksesta on laihtunut noin puolet pois.

Löylyä keskusteluun löi viime viikon lopulla myös EK:n johtaja Ilkka Oksala kirjoittamalla blogissa, että työllisyysryhmässä kysymys on yhdessä valmistelusta, ei yhdessä päättämisestä. ”Kun tekstin lukee, tulee asia täysin selväksi”, hän sivalsi.

Eri asia on, onko hallituksella kanttia ja yksimielisyyttä ajaa leikkauksia, joita hallituksen yksi puolue ei enää kestä kontollaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo twiittasi tänään, että seuraavaksi hallitus päättää etenemisestä ”työllisyysryhmän muistion pohjalta”. Hallitus on Orpon mukaan yhdessä sitoutunut 10 000 työllisen tavoitteeseen. Ota tästä sitten selvää.

Hallituksen näkemystä työllisyysryhmän raporttiin odotetaan huomenna tiistaina. Huomenna on vuorossa myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Puheenjohtaja Antti Palola muistutti jo viime perjantaina, että ns. kilpailukykysopimus täytti hallituksen toiveet, mutta palkansaajille se on kaikkea muuta kuin hyvä sopimus.

Hänen mukaansa hallituksen omilla päätöksillä työttömyysturvaa on leikattu, vuorotteluvapaan ehtoja entisestään heikennetty sekä työsopimus- ja vuosilomalakiin tehty heikennyksiä. Palolan mukaan ensin pitää katsoa niiden vaikutukset ennen kuin kiirehditään tekemään lisäleikkauksia työttömyysturvaan.

Korkeasti koulutettujen Akava ilmoitti osaltaan tänään, että käsitys työttömien aktivoinnista on jäänyt menneelle vuosituhannelle.

Luvassa saattaa olla uusi luku Sipilän hallituksen poliittisessa draamassa.

Keskustelua aiheesta

Mikkelikin tyrmää Sipilän valinnanvapausesityksen 

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Satu Taavitsainen.

Mikkelin kaupunginhallitus on tänään päättänyt lausunnosta maan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä.

Kaupunginhallitus suhtautuu kriittisesti valinnanvapauslakiin ja sen mahdollisuuksiin kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja, pienentää kustannusten kasvua sekä turvata riittävät keskussairaalatasoiset päivystyspalvelut Etelä-Savon maakunnassa. Valinnanvapauslaki johtaa toteutuessaan haastavimmassa asemassa olevien ihmisten aseman heikkenemiseen.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) mukaan SDP:n kannanotot Mikkelin kaupungin lausuntoon valinnanvapauslaista huomioitiin. Kaupunginhallitus oli yksimielinen siitä, ettei kaavailtu markkinamalli vähennä väestön hyvinvointi- ja terveyseroja. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asema heikkenisi, sanoo Taavitsainen.

-Ei ole oikein, että maan hallitus on valmis ajamaan esitystä, joka lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa terveysmenoja. Sote-uudistuksen punaisen langan pitää olla nykyisten palveluiden parantaminen erityisesti vanhusten, vammaisten, lasten ja työttömien ihmisten osalta. He eivät ole työterveyshuollon piirissä ja heitä varten sote-uudistusta tehdään.

SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen jäsenen Soile Kuitusen mukaan kaupunginhallituksella on valinnanvapauslain suhteen erityinen huoli Mikkelin keskussairaalan laajan päivystyksen säilymisestä maakunnassa.

-Mikäli erikoissairaanhoidon palvelut avataan kilpailulle ja niihin myönnetään asiakasseteleitä, uhkaa julkisesti järjestettyä erikoissairaanhoitoa rapautuminen. Mitä järkeä on tuhota suomalaisen soten parhain osa, erikoissairaanhoito? Kuitunen kysyy.

SDP haluaa toteuttaa vastuullista politiikkaa, koska lopulta kaikista haavoittuvimmista väestöryhmistä ja esimerkiksi suuronnettomuuksien sattuessa vastuu on julkisella sektorilla. Tästä syystä laaja päivystys tarvitaan Etelä-Savon maakunnassa.

Mikkeliläisten asukkaiden aivan aiheellinen huoli kohdistuu siihen, että palveluista ei tulekaan sote-uudistuksen myötä paremmin saavutettavia ja sujuvampia, vaan yhä monimutkaisempia.

-Tärkeä sote-uudistuksen onnistumisen mittari on se, toimivatko jatkossa ihmisten tarvitsemat palvelut matalalla kynnyksellä, yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti sekä maksuttomasti, päättävät Taavitsainen ja Kuitunen.

Keskustelua aiheesta

Palola jatkaa STTK:n kipparina – ”Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (oikealla) onnitteli Antti Rinnettä ja Rauno Vesivaloa, jotka palkittiin kultaisella ansiomerkillä STTK:n uuden edustajiston järjestäytymiskokouksessa Helsingissä tiistaina.

Antti Palola jatkaa STTK:n puheenjohtajana. Hänen kautensa kestää joulukuuhun 2021 asti. Valinnan teki tänään kokoontunut STTK:n uusi edustajisto eikä Palolalla ollut vastaehdokkaita.

Palola, 58, valittiin STTK:n puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen STTK:ta muun muassa Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana ja Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana.

STTK nostaa edunvalvontansa ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyönsä kärkihankkeiksi alkaneella edustajistokaudella työelämälainsäädännön, perusturvan uudistamisen, eläkeasiat, tasa-arvotyön ja hallitusohjelmavaikuttamisen.

Antti Palola painottaa sopimusyhteiskunnan merkitystä muuttuvassa työmarkkinoiden toimintaympäristössä.

– Keskusjärjestöt eivät näillä näkymin neuvottele työehdoista vaan se on liittojen työtä. Työmarkkinatoiminnassa paras tulos saavutetaan pitkäjänteisellä työskentelyllä, ei poukkoilulla tai riitelyllä. Muuttuvissakin oloissa uskon neuvotteluun ja sopimiseen.

Palola varoittaa jatkossakaan poliitikkoja sotkeutumasta työmarkkina-asioihin.

– Sekä lyhyt että pitkä historia osoittavat, että siitä ei seuraa mitään hyvää. Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa. Kumpaakin tarvitaan ja hyvää yhteistyötä, mutta ei katteettomia lupauksia eikä jyrkkää vastakkainasettelua.

STTK ei tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana.

STTK:n mielestä työelämää ja sosiaaliturvaa on kehitettävä, mutta järkevästi ja maltilla.

– Työelämän muutos on nopeaa, mutta toimivia rakenteita ei pidä lyhytnäköisesti lähteä hajottamaan.

Myös sopimusjärjestelmän on elettävä ajassa ja sitä on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden muutoksia.

– Uskon paikallisen sopimisen lisääntyvän, mutta senkin maltilla ja hallitusti. Vähimmäisehdot on turvattava, eikä STTK tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana, Palola tiivistää.

Uutta Forssan ohjelmaa ei tule – eikä sellaista tarvita

Sosialidemokraattien tilaisuuksissa palataan usein perimmäisten kysymysten ääreen. Forssan ohjelman tavoitteet on saavutettu ja politiikan uutta suuntaa etsitään kuumeisesti. Myös mediassa huoli sosialidemokratian tilasta on jopa liikuttavan laaja.

Maailman muuttuessa yhä nopeammin myös pitkän tähtäimen suunnitelmien rakentaminen vaikeutuu. Nopeasti kehittyvässä maailmassa jopa yrityksillä on vaikeuksia hahmottaa ja ennustaa oman erikoisalansa kehitystä. Samaan aikaan SDP:n odotetaan tekevän vastaava temppu kokonaisvaltaisesti yhteiskunnalle.

Tehtävä on mahdoton. Siksi uuden Forssan ohjelman perään haikailu onkin syytä lopettaa.

Unelmoimalla uudesta uljaasta toimenpideohjelmasta me sosialidemokraatit ajamme itsemme ahtaaseen umpikujaan, josta on vaikea päästä pois. Puhumalla toistuvasti hukassa olevista tavoitteistamme me luomme itseään toteuttavan ennustuksen siitä, ettei sosialidemokratialle ole suomalaisille mitään tarjottavaa. Näin ei kuitenkaan ole.

Uuden Forssan ohjelman perään haikailu on syytä lopettaa.

Menneisyydessä poliittisilla päätöksillä on asetettu yhteiskunnalle raamit, joiden puitteissa ihmisten pitää toimia. Nykytilassa poliittisten päätösten suhteellinen valta heikkenee ja siten ne eivät aina vaikuta suoraan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tulevaisuudessa SDP:n tulisi tunnistaa todelliset vaikuttamisen paikat ja tarjota ihmisille vaihtoehtoja siitä, kuinka päätöksillä pystytään vauhdittamaan ja toisaalta estämään suuria kehityskulkuja.

Puolueen on muokattava joustavasti omia kantojaan ja tarjottava visioissaan esimerkiksi työn murrokseen, ilmastonmuutokseen, digitaaliseen kehitykseen ja kaupungistumiseen liittyen arvopohjaista ohjausta.

Konkreettinen esimerkki tällaisesta politiikasta nähtiin muutama viikko sitten, kun Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar esitti kaupunkiin yöpormestaria. Yhteiskunta pyörii jo nyt lähes ympärivuorokautisesti ja tulevaisuudessa vauhdin voidaan olettaa kiihtyvän. Yöpormestari-ehdotus on hyvä esimerkki siitä, kuinka kieltämisen sijaan vallitsevan kehityksen varjopuolet tunnistetaan ja niihin reagoidaan.

SDP menestyy tulevaisuudessa, kun se tarjoaa parhaan mahdollisen vaihtoehdon kansalaisille siitä, miten sen tekemillä päätöksillä voidaan rakentaa parempi elämä suurien kehityskulkujen myllertäessä koko yhteiskuntaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Syntyi luottamus, että paikallisesti pystytään sopimaan palkankorotuksista” – hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työriita ohi

Kuva: Lehtikuva

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ovat hyväksyneet valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoehdotuksen hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työriidassa.

Riidan syynä olivat erityisesti näkemyserot palkkaratkaisusta. Työnantaja reagoi työsuluilla, jotka alkoivat 8. joulukuuta. Ne päättyvät nyt sovun synnyttyä. Osapuolet sopivat jo maanantaina, että täksi päiväksi suunnitellut työsulut perutaan.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin pitää ratkaisua tasapainoisena.

Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualojen neuvottelut ja sovittelu tapahtuivat poikkeuksellisissa olosuhteissa, joten Selin pitää ratkaisuun pääsyä kaikkien kannalta voittona.

– Ratkaisun syntyminen näytti välillä lähes mahdottomalta. Onneksi löysimme yhdessä alan luottamusmiesten kanssa ratkaisun avaimet paikallisesta sopimisesta, jonka myös työnantajat olivat valmiita hyväksymään, Selin toteaa.

Sekä hiihtokeskusalan että ohjelmapalvelualan sopimusratkaisut ovat kaksivuotisia (1.11.2017–31.10.2019). Sopimukset sisältävät kummallekin vuodelle palkankorotukset, jotka ensisijaisesti neuvotellaan paikallisesti vuosittain 15. tammikuuta mennessä.

– Sovittelun aikana syntyi luottamus siihen, että paikallisesti pystytään sopimaan palkankorotuksista. Tämä mahdollisti sopimusratkaisujen hyväksymisen, Selin perustelee.

Ohjelmapalvelualalle mahdollistettiin joustavammat työaikajärjestelyt, jotka neuvotellaan paikallisesti. Joustojen ehtona oli alalle kokonaan uutena tulevat ilta- ja yötyölisät.

Uskomme siihen, että palkoista on mahdollista päästä sopuun paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Kummankin alan työehtosopimuksiin tulee uusia kirjauksia työhyvinvoinnin edistämisestä ja väkivallan ehkäisemisestä. Lisäksi hiihtokeskusalalla kehitetään palkkausjärjestelmää sopimuskauden aikana.

Selin pitää ratkaisua soveltuvana juuri näille toimialoille.

– Näillä aloilla on perinteitä paikallisesta sopimisesta, josta osoituksena esimerkiksi hiihtokeskusalan paikallisesti sovittava vuosityöaikajärjestelmä, Selin toteaa.

Suuri osa alojen vakituisista työntekijöistä työskentelee yrityksissä, joissa on totuttu yhteistyöhön.

– Uskomme siihen, että palkoista on mahdollista päästä sopuun paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Kuten sovintoesityksessä sanotaan, tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan sekä sen henkilöstön tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu, Selin korostaa.

Hän luottaa siihen, että valtaosa alan työntekijöistä tulee paikallisten sopimusten piirin, joissa palkkaratkaisu on työntekijöiden kannalta hyvä.

Sopimuksissa on sovittu niin sanotusta perälaudasta, joka takaa kaikille alan työntekijöille 1,6 % palkankorotukset, jos paikallisesti ei päästä sopimukseen tai, jos yritykseen ei vielä ole valittu luottamusmiestä, jota paikallinen sopiminen edellyttää.