Kommentti: Hallitus on ajautumassa taas puun ja kuoren väliin — missä menee perussuomalaisten raja?

Hallituksen asettama työllisyystyöryhmä sai raporttinsa valmiiksi viikonloppuna. Usein työmarkkinakentästä jompi kumpi puoli, työntekijät tai työnantajat, vastustaa ja toinen kannattaa kulloinkin käsiteltävää asiaa. Nyt päästiin yhteisymmärrykseen siitä, ettei yksimielisyyttä ole. Kumpikin vastustaa, eri syistä tosin.

Työryhmässä oli erimielisyyttä muun muassa omavastuupäivistä ja ansiosidonnaisen porrastamisesta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä malli työttömien omavastuupäivistä ei ole riittävä kannustamaan hakeutumaan töihin.

SAK:n mukaan työttömiä kurmootetaan taas liikaakin. Puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan työttömien epävarmuus ja heihin kohdistuva hallinnollinen taakka kasvaisi entisestään, kun nykyjärjestelmän rinnalle rakennettaisiin toinen valvontahimmeli, ”kaksoisgiljotiini”. Ansiosidonnaiseen tehtäviä leikkauksia SAK ei hyväksy. Järjestön hallitus käsitteli raporttia tänään. Puheenjohtajan mukaan SAK ei lähtenyt työryhmään karsimaan työttömien toimeentuloa, vaan nopeuttamaan työllistymistä.

Perussuomalaiset ovat ilmaisseet kiky-diilin jälkeen, että leikkaaminen saa nyt riittää. Tämä on ymmärrettävää, koska kuntavaalien lähestyessä perussuomalaisten kannatuksesta on laihtunut noin puolet pois.

Hallituksen vuoden ajamassa ja työmarkkinakentän lopulta pakon edessä allekirjoittamassa niin sanotussa kilpailukykysopimuksessa sanotaan, että hallitus ”valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa”.

Tältä pohjalta työllisyysryhmä onkin sitten toiminut. Tulokset ovat jäämässä laihoiksi, mutta tämä oli kiky-sopimuksen jäljiltä odotettavaa. Palkansaajilta napsaistiin jo reippaasti, ja nyt halutaan ottaa lisää. SAK arvioi, ettei työllisyystyöryhmän toimeksiannon mukaista 8 000:tta työpaikkaa ole mahdollista luoda heikentämättä työttömyysturvaa.

Hallituksen sisällä tilanne on vaikea. Monen kokoomuslaisen mielessä syntynyt kiky-sopu oli laimea kompromissi, joka sitoi hallituksen käsiä päättää enää mistään muusta tarpeellisesta työelämän muutoksesta. Juhana Vartiainen ja Elina Lepomäki edustavat tämän siiven näkyvintä päätä.

Toisaalta kannatuksensa menettäneet perussuomalaiset ovat ilmaisseet kiky-diilin jälkeen, että leikkaaminen saa nyt riittää. Tämä on ymmärrettävää, koska kuntavaalien lähestyessä perussuomalaisten kannatuksesta on laihtunut noin puolet pois.

Löylyä keskusteluun löi viime viikon lopulla myös EK:n johtaja Ilkka Oksala kirjoittamalla blogissa, että työllisyysryhmässä kysymys on yhdessä valmistelusta, ei yhdessä päättämisestä. ”Kun tekstin lukee, tulee asia täysin selväksi”, hän sivalsi.

Eri asia on, onko hallituksella kanttia ja yksimielisyyttä ajaa leikkauksia, joita hallituksen yksi puolue ei enää kestä kontollaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo twiittasi tänään, että seuraavaksi hallitus päättää etenemisestä ”työllisyysryhmän muistion pohjalta”. Hallitus on Orpon mukaan yhdessä sitoutunut 10 000 työllisen tavoitteeseen. Ota tästä sitten selvää.

Hallituksen näkemystä työllisyysryhmän raporttiin odotetaan huomenna tiistaina. Huomenna on vuorossa myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Puheenjohtaja Antti Palola muistutti jo viime perjantaina, että ns. kilpailukykysopimus täytti hallituksen toiveet, mutta palkansaajille se on kaikkea muuta kuin hyvä sopimus.

Hänen mukaansa hallituksen omilla päätöksillä työttömyysturvaa on leikattu, vuorotteluvapaan ehtoja entisestään heikennetty sekä työsopimus- ja vuosilomalakiin tehty heikennyksiä. Palolan mukaan ensin pitää katsoa niiden vaikutukset ennen kuin kiirehditään tekemään lisäleikkauksia työttömyysturvaan.

Korkeasti koulutettujen Akava ilmoitti osaltaan tänään, että käsitys työttömien aktivoinnista on jäänyt menneelle vuosituhannelle.

Luvassa saattaa olla uusi luku Sipilän hallituksen poliittisessa draamassa.

Keskustelua aiheesta

Iso osa EU-maista valmiina maksamaan lisää – pääministeri uskoo ehdollisuuden lisääntyvän

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Ludovic Marin
Pääministeri Juha Sipilä, Luxembourgin pääministeri Minister Xavier Bettel ja Itävallan kansleri Sebastian Kurzspeak keskustelevat EU:n päämiesten kokouksessa Brysselissä perjantaina 23. helmikuuta.

Iso osa EU-maista oli valmis kasvattamaan jäsenmaksujaan, kun EU-johtajat keskustelivat ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeisestä budjetista.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan arviolta 14–15 maata 27:stä oli valmis kasvattamaan panostaan. Komissio on antamassa esityksen budjetista toukokuun alussa.

– Meidän täytyy tehdä leikkauksia koheesio- ja maatalousmenoihin. En ole siitä innostunut, mutta se on realismia, Juncker ennakoi kahdesta budjetin ehdottomasti isoimmasta menoluokasta.

EU-maat sopivat, että ne panostavat enemmän laittoman maahanmuuton estämiseen, puolustukseen sekä turvallisuuteen ja Erasmus-vaihto-ohjelmaan.

Suomi on valmis nostamaan EU:n budjetin tason ”hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta” nykyisestä noin yhdestä prosentista. Valtioneuvoston selvityksen mukaan budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi Suomen jäsenmaksua 100 miljoonalla eurolla vuodessa, kun jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Esimerkiksi 1,05 prosentin kokoinen budjetti kasvattaisi selvityksen mukaan Suomen jäsenmaksua 240 miljoonalla.

Rahoja saatetaan ehdollistaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi kokouksen jälkeen, että aluerahojen saantiin lisätään ehdollisuutta, mitä varsinkin Puola ja Unkari ovat aiemmin vastustaneet.

– Uskon, että tavalla tai toisella se saadaan sinne mukaan, Sipilä ennakoi.

Myös Suomi on tukenut ehdollistamista.

– Se, että EU-budjetista saadaan esimerkiksi koheesiorahoja, tarkoittaa sitä, että pitää sitoutua yhdessä sovittuihin velvoitteisiin, Sipilä vaati.

Puola ja Unkari, jotka ovat ottaneet komission kanssa yhteen arvopohjasta, ovat aluerahojen isoimpia vastaanottajia.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Bernerin työryhmä sorvasi väylien rahoitukseen kompromissin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolueiden eduskuntaryhmillä on hyväksyttävänä tai kaadettavana liikenneverkon tulevaisuuden rahoitukseen sorvattu kompromissi, johon on päätynyt liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama työryhmä.

Työryhmästä tihkuneiden tietojen mukaan vuosittain tai ainakin hallituskausittain poukkoilevan budjettirahoituksen tilalle on tulossa malli, jolla rahoitus on pidemmälle aikavälille ennustettavampaa.

Eduskuntapuolueet ovat noin vuoden ajan neuvotelleet malleista, joilla voisi vähentää liikenneverkon korjausvelkaa ja turvata väylien ylläpitoa. Suurin neuvottelu on käyty siitä, voisiko budjettirahoituksen ohella jokin yhtiö tai useampi vastata esimerkiksi muutamista merkittävimmistä liikennehankkeista.

Bernerin vuosi sitten esittelemä ja sen jälkeen hallituskumppaneiden kritiikkiin haudattu laaja valtion tieverkkoja hallinnoiva liikenneverkkoyhtiö ei ole työryhmässä ollut vakavasti esillä, koska sille ei laajaa tukea löydy. Keskustelun toisessa laidassa ovat olleet valtiovarainministeriön ajamat ajatukset, joiden mukaan budjettirahoitus on paras vaihtoehto, koska valtio saa lainaa edullisemmin kuin liikenneyhtiöt.

Lisäksi ilman uusia tietulleja tai muita käyttäjämaksuja yhtiöiden rahoitus tulisi käytännössä veroista, joten budjetissa liikennehankkeet kilpailevat reilummin verovaroista esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kanssa.

Aiempien tietojen mukaan muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö kelpaisi suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle. Myöskään vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole tyrmänneet maltillisia yhtiömalleja.

Tiedotustilaisuus tulossa

Esimerkiksi autoilun sähköistyminen lisää painetta erilaisiin tietulleihin tai ruuhkamaksuihin. Bernerin, vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi käyttäjämaksuille ei aiemmin ole löytynyt laajaa tukea.

Jos eduskuntaryhmät siunaavat ryhmän neuvottelutuloksen, se julkistetaan todennäköisesti tiedotustilaisuudessa ensi viikolla.

Jos jokin puolue haluaa uuden neuvottelukierroksen, helmikuun loppuun asetettu määräaika tuskin toteutuu.
STT–MIKKO ISOTALO

Keskustelua aiheesta

”Meni muilta sukset alta” – Presidentti Niinistö riemastui Niskasen olympiakullasta

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen valtiojohto onnittelee Iivo Niskasta olympiakullasta. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Niskasta Twitterissä uskomattomasta taistelusta ja kuninkuusmatkan kullasta.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa Facebookissa, että Iivo rakenteli uskomattoman hienon kisan.

– Kun pää ja kroppa pelasivat meni muilta sukset alta, Niinistö hehkuttaa.

Niskanen voitti perinteisen hiihtotavan 50 kilometriä Pyeongchangin olympialaisissa. Niskanen taisteli voitosta venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa ja ratkaisi voiton irtiotolla kilometri ennen maalia.

Myös presidentti Tarja Halonen riemastui Niskasen voitosta.

– Tulihan se kulta lopulta!!! Onneksi olkoon Iivo Niskanen, hän tviittasi.

Suomalaisministeri innostui olympiakullasta – lupasi vetää vintin pimeäksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) jännitti Iivo Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Terho tviittasi hetkeä ennen kisan ratkeamista aikovansa ”vetäistä arhinmäet”, mikäli Niskanen voittaa kultaa.

Ilmaisu viittaa Sotshin olympialaisissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen prossimitalia juhlineeseen, tuolloiseen kulttuuriministeriin Paavo Arhinmäkeen (vas.), jonka humalainen käytös hämmensi juhlijoita.

Arhinmäki kommentoi Yle uutisille sammuneensa tai väsähtäneensä Sotshin mitalijuhlissa Venäjällä.

Kansanedustaja älähtää oikeuden ratkaisusta: ”Yleinen asevelvollisuus on vaarassa”

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) vaatii, että puolustusministeriö ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin poistaakseen Jehovan todistajien vapautuksen asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Helsingin hovioikeus on hylännyt tänään syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että

Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

Kärnän mukaan tällainen ratkaisukäytäntö tarkoittaa, että koko yleinen asevelvollisuus on vaarassa.

Kärnä toteaa, että Jehovan todistajien erityisaseman poistaminen on perusteltua, sillä kenenkään vakaumus ei voi olla toisen vakaumusta arvokkaampi.

”Samassa yhteydessä kun Jehovan todistajien vapautus poistetaan, voisi olla paikallaan tarkastella myös naisten asevelvollisuutta. Kaikkia kansalaisia ei tarvitse kouluttaa sotilaiksi, mutta kokonaisturvallisuuden kannalta olisi perusteltua, että kaikki osaavat toimia yhteiskuntaa hyödyttäen kriisitilanteissa.”

Keskustelua aiheesta