x

Kommentti: Hei, Timo Soini, ”demari” vastaa kysymykseesi

Presidentti Martti Ahtisaari julkaisi eilen keskustelukirjan yhdessä Suomen Kuvalehden eläköityneen päätoimittajan Tapani Ruokasen ja diplomaattiveteraani Jaakko Iloniemen kanssa.

Näin kirjan mehukkaimmat pätkät ennakkoon. Tiesihän sen, mitä tuleman pitää. Kun median embargo kirjan käsittelylle julkisuudessa laukesi, jokaisen vähänkään poliittisen lehden otsikoissa huusivat Ahtisaaren arvostelevat kommentit SDP:stä ja ay-liikkeestä. Näin myös Demokraatissa.

Kerrataan ne lyhyesti. Ahtisaari paljasti kirjassaan sanoneensa Jutta Urpilaiselle, ettei voi enää äänestää Ahtisaaren itsensä presidenttiehdokkaakseen ja sitä myötä presidentiksi nostanutta puoluetta ”sen jälkeen, mitä hänelle (Urpilaiselle) tehtiin”. Tällä Ahtisaari viittasi Urpilaisen syrjäyttämiseen puheenjohtajan paikalta.

Ahtisaari pohdiskeli myös, ”miten tuommoista porukkaa voisi äänestää?” ja ”miksi he antoivat ammattiyhdistysliikkeen kaapata vallan?”

”On käsittämätöntä, että demarit ja ay-liike ovat nyt romuttamassa hyvinvointivaltiota”, Ahtisaari ryöpytti.

Joten, Timo, hyvin monet voisivat äänestää SDP:tä. Tällä hetkellä selvästi useammat kuin perussuomalaisia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, yhdenkään puolueen agendallaan pitämätöntä fillarikommunismia vastustava Timo Soini kertoi verkkosivuillaan tiistaina äänestäneensä Ahtisaarta vuoden 1994 presidentinvaalien toisella kierroksella.

”Tänään Martti Ahtisaari antoi palautetta SDP:lle: ”Kuka tuollaista puoluetta voi äänestää? ” SDP on kärkkäästi tänäänkin lausunut ties mistä, muttei tästä. Miksi?”

Usein hiukan kryptinen Soini kirjoitti myös, ettei puutu SDP:n asioihin, ”mutta inhimillisellä tasolla vastaus kiinnostaa? Mitähän se demari kirjoittaa?”.

Mitähän se demari kirjoittaa? Siis siitä, kuka puoluetta voisi äänestää.

Näin on SDP:ssä ollut aina.

Joten vastataan. Näemmä ainakin Timo Soini voisi puoluetta äänestää. Ahtisaari oli SDP:n jäsen kampanjansa aikana. Valintansa jälkeen hän muiden presidenttien tavoin luopui jäsenkirjasta. Mutta toisin kuin esimerkiksi Tarja Halonen, Ahtisaari ei ole palannut SDP:n jäseneksi ainakaan oman ilmoituksensa mukaan.

Uusimpien gallupien mukaan SDP:tä äänestäisi, jos vaalit pidettäisiin nyt, noin 20 % kyselyihin vastanneista. Viime eduskuntavaaleissa SDP:tä äänesti hieman vajaat puoli miljoonaa. Hekin voivat äänestää SDP:tä.

Lisäksi on erilaisia tutkimuksia, joissa on selvitetty laajempaa kannatuspotentiaalia. Vastaaja on voinut ruksia kaikki ne puolueet, joita voisi äänestää. SDP on pärjännyt niissäkin mainiosti.

Joten, Timo, hyvin monet voisivat äänestää SDP:tä. Tällä hetkellä selvästi useammat kuin perussuomalaisia. Ainakin tutkimusten mukaan.

SDP:hen ovat tulleet viime kuukausien aikana esimerkiksi vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri Marko Varajärvi, entinen keskustalainen Abdirahim ”Husu” Hussein”Aleppon lelusalakuljettajana” maailmanmaineeseen noussut Rami Adham, Vasemmistoliiton Turun kunnallisjärjestöä johtanut Asko Mäki ja entinen puoluetoverisi, kansanedustaja Maria Tolppanen. Muiden muassa.

Vastaisiko tämä kysymykseesi?

Se on kyllä totta, jos sitä vihjasit, Timo, että Ahtisaari ei ole ainoa ex-demari tai nykyinenkään demari, joka arvostelee puoluetta, sen johtoa tai puolueen linjaa. Näin on SDP:ssä ollut aina. ”Demari” kirjoittaa niistäkin.

Miltä kuulostaa keskustan maakuntamalli ja soten valinnanvapaus, päättele tästä itse: Iiro Rantala esittää flyygelillä

Kuva: Johannes Ijäs

Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala tulkitsi eilisessä Pressiklubissa soten flyygelillä.

Sävellyksessään hän käsittelee niin maakuntamallia kuin valinnanvapauttakin.

Pressiklubi on mediaa ruotiva Yle TV1:lle esitettävä ajankohtaisohjelma.

Kuuntele linkistä, miltä Rantalan sote kuulostaa:

Keskustelua aiheesta

Soini vetoaa unitutkijoihin: Kellot jätettävä rauhaan

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kellojen siirtely on yksi esimerkki turhasta sääntelystä.

Soini sanoo tiedotteessa, että kellojen siirtely on tyyppiesimerkki siitä, että ”pöhkössä kompromississa kaikki saavat sen, jota kukaan ei tahdo”.

Hän muistuttaa, että muun muassa unitutkijat kyseenalaistavat siirtojen hyödyt.

Soini toivoo, että kellojen siirtäminen passitetaan historian romukoppaan.

– EU juhlii Roomassa niin sanottua menestystarinaansa. Annetaan kansalle jotakin kaikkia koskettavaa ja hyödyllistä, Soini sanoo.

Suomi siirtyy ensi yönä kesäaikaan, kun kelloja siirretään kello kolmelta aamulla tunnilla eteenpäin.

Sama muutos tehdään myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Seuraavan kerran kellon viisareihin kosketaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, kun kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.

Keskustelua aiheesta

Nobelisti Holmström arvioi Ykkösaamussa, mille kohtaa sijoittuu poliittisella kartalla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Holmström puhui Helsingin yliopiston vuosijuhlassa 24.3.

Yle TV1:n vieraana ollut taloustieteen nobelisti Bengt Holmström kertoi olevansa ”pääsuuntauksessa oikeistolainen”.

– Mutta kyllä minulla on myös muunlaisia mielipiteitä … Ei minulle ole ongelma olla jonkun sosialidemokraatin kanssa samaa mieltä, jos olen samaa mieltä, hän sanoi.

Holmström totesi toisaalta myös, että häntä on vaikea sijoittaa poliittiselle kartalle. Hän luonnehti itseään oman tiensä kulkijaksi.

Holmström uskoo Suomen nousevan pitkästä taantumasta, mutta se voi olla hidasta. Hänen mukaansa kilpailukyvyn eteen on tehtävä koko ajan työtä.

Hän otti kantaa myös automatisaatioon ja robotisaatioon.

– Jatkossa ihminen ja robotit tekevät yhdessä töitä.

Holmström ei vaikuta olevan muutoksesta kovin huolissaan.

– Aina on tullut hetkiä, että pelätään, että työ loppuu, mutta se ei ole koskaan toistaiseksi loppunut, Holmström sanoi.

Esimerkiksi tekoäly luo hänen mukaansa myös valtavasti mahdollisuuksia. Työtä tekevä saa työtä myös tulevaisuudessa.

Nuorten tilanne huolestuttaa.

Suomen perustulokokeilua Holmström luonnehti mielenkiintoiseksi.

Nobelistin mukaan on hyvä, että kokeillaan ja USA:ssakin ollaan kokeilusta kiinnostuneita taloustieteilijöiden keskuudessa.

– Perustulo on looginen mahdollisuus, jos palkat ajautuvat kovin alas.

Kilpailukyky-sopimuksen ohella Holmströmin mielestä tärkeitä ovat rakenneuudistukset, joilla saataisiin joustavuutta lisää.

Hän nosti esiin eritoten syrjäytyneet nuoret. On ikädiskriminaatiota, että he eivät pääse työmarkkinoille, vaikka heidän pitäisi olla maamme tulevaisuus.

Holmströmin mukaan tämä on iso rakenteellinen huoli. Tätä vain lisää koulutustason keskimääräinen lasku.

”Ajatus on pähkähullu” – kansanedustaja sanoo sen nyt suoraan: Kaikki työ ei todellakaan ole arvokasta

Kuva: Thinkstock

Kaikki työ ei ole arvokasta eikä kaikki ansiotyö ole hyväksi.

Näin voi tiivistää kansanedustaja Anna Kontulan kolumnin ydinviestin Aamulehdessä.

Vasemmistoliiton edustaja sanoo, että ”Kaikki työ on arvokasta” -mantrasta muistutetaan politiikassa erityisesti silloin, kun ei oikein haluttaisi maksaa.

”Kun vaaditaan nuoria töihin alle minimipalkkojen tai oikeutta teettää työt kokonaan palkatta, esimerkiksi työharjoittelun tai kuntouttavan työtoiminnan nimikkeellä. Väite ei siis viittaa työn rahalliseen arvoon, ainakaan siinä mielessä, että työstä kuuluisi saada korvaus. Kyse on moraalisesta kannanotosta.”

Kontula kirjoittaa, että kapitalistisessa järjestelmässä voidaan maksaa palkkaa yhteiskunnallisesti hyödyttömästä tai jopa vahingollisesta työstä. Hän mainitsee esimerkkinä jotkut tilitoimistot, joiden koko liiketoiminta perustuu hänen mukaansa aggressiiviseen verosuunnitteluun.

”Suuri osa teollisuudestakin tuottaa tavaroita, joita me emme tarvitse tai joita voitaisiin käyttöikää pidentämällä tehdä paljon vähemmän.”

Korvaus maksetaan siitä, että jonkun toisen ehdoilla käytetty aika ei ole yhtä arvokasta kuin sellainen, josta saa päättää itse.

Arvokkaita asioita tapahtuu Kontulan mukaan myös työmarkkinoiden ulkopuolella.

”Suomen tärkein varallisuuden lähde on terve koulutettu väestö, jota tuotetaan valtaosin lähiyhteisöjen palkattomana työnä.”

Kontula sanoo, että osallistumisesta virallisiin työmarkkinoihin tehdään hyve, jolle kaikki muu on alisteista.

”Korvauksen vaatiminen tästä ilosta alkaa kuulostaa itsekkyydeltä. Modernin palkkatyöyhteiskunnan ydinajatuksia on, että kun myyt aikaasi toisen palvelukseen, siitä maksetaan. Työsuhde on kauppasuhde, ei hyväntekeväisyyttä tai talkoita. Korvaus maksetaan siitä, että jonkun toisen ehdoilla käytetty aika ei ole yhtä arvokasta kuin sellainen, josta saa päättää itse.”

Kansanedustaja-tutkijan mukaan yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta ei ole olennaista, kuinka suuri osa ihmisten ajasta kuluu virallisen työelämän puitteissa.

AVAINSANAT

Kansanedustaja: ”Kokoomuslainen sotemalli uhkaa leikata sairaanhoitajan palkkoja”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen vetoaa hallitukseen, että se kuuntelisi jälleen kätilöitä ja hoitajia, kuten se teki palkkoja leikkaavien pakkolakien perumispäätöksessään.

Mäkisalo-Ropposen mukaan tuore Sairaanhoitajaliiton jäsenkyselyn tulos on niin murskaava, että hallituksen pitäisi pysähtyä jälleen kuuntelemaan arjen hoivatyössä puurtavia.

– Sairaanhoitajaliiton jäsenkyselyn mukaan 87 prosenttia hoitajista uskoo, että soten valinnanvapauden toteuttaminen käytännössä voi osoittautua ongelmalliseksi.

Pitkään sairaanhoitajana työskennelleenä Mäkisalo-Ropponen ymmärtää hyvin kollegojen tunnot.

– Sairaanhoitajat työskentelevät lähellä potilaita ja omaisia. He osaavat erinomaisesti arvioida, mikä on potilaalle parasta. He kuulevat myös päivittäin potilaiden ja asiakkaiden huolet ja toiveet.

– Hyvä esimerkki on Pohjois-Karjalan Siun Sote, jossa sairaanhoitajat olivat aktiivisesti rakentamassa uutta mallia. Pohjois-Karjalassa ainakaan ei hallituksen kokoomuslaista pakkoyhtiöittämistä haluta. Siellä halutaan jatkaa oman mallin kehittämistä, jota hallituksen suunnitelmat nyt uhkaavat pahemman kerran, Mäkisalo-Ropponen toteaa tiedotteessaan.

Mäkisalo-Ropposen mukaan ilmassa on viitteitä, että hallituksen kokoomuslainen sotemalli uhkaa leikata myös sairaanhoitajan palkkoja.

– Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan enemmistö sairaanhoitajista uskoo sote-uudistuksen vähentävän sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja. Kaiken huippu on, että TEHY:n tietojen mukaan lääkäriyhtiö Attendo haluaa laskea sairaanhoitajien palkkoja. Tämä menee nyt jo liian pitkälle. Tätäkö on yksityisen palveluntuottajan arvostus sairaanhoitajia kohtaan, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

Uutista muokattu, koska alkuperäisestä tiedotteesta oli jäänyt osa pois ja toimitukseen lähetettiin uusi täydennetty tiedote. Kaksi viimeistä kappaletta lisätty kello 10.49 ja otsikkoa muutettu.