Toimituksen kommentit

Kommentti: Hidénin ja Tiitisen lausunto hallituskriisistä löytyi sittenkin – valtioneuvosto selittää sauna-asiakirjaa

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä tapasi mediaa Turun lentokentällä 13. kesäkuuta 2017. Pöydällä kansiossa oli hänen hallituksensa erokirje, jonka hän sittemmin on kertonut polttaneensa.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä tapasi mediaa Turun lentokentällä 13. kesäkuuta 2017. Pöydällä kansiossa oli hänen hallituksensa erokirje, jonka hän sittemmin on kertonut polttaneensa.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä tapasi mediaa Turun lentokentällä 13. kesäkuuta 2017. Pöydällä kansiossa oli hänen hallituksensa erokirje, jonka hän sittemmin on kertonut polttaneensa.

Tapahtui kerran perussuomalaisten jakautumisen aikaan, että kävi ilmi, että samat ministerit jatkavat. Kyseltiin paljon, oliko kuvio etukäteen suunniteltu.

Aihe kuumentaa vieläkin siinä määrin, että ministeri Jari Lindström (ps.) vakuutti perjantaina blogissaan, ettei tiennyt. Timo Soini on ampunut alas Lännen Median profeetallisen uutisen 20 loikkarista, vaikka se osoittautui oikeaksi.

Soini kommentoi uutista myöhemmin. Hänen mukaansa puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin. Agenttitarinoita, hän kuitenkin lisäsi yhä tämän jälkeen.

Tiedotusvälineet ovat myös tavoitelleet hallituskriisiin liittyviä dokumentteja, joiden perusteella olisi voinut arvioida pitääkö Sipilän ja kumppaneiden kertomus siitä, että jupakka putosi syliin täysin ennakoimatta, paikkaansa.

Sipilän professori Mikael Hidénin ja eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen keskusteluista ei alkuun saatu kirjallista aineistoa. Demokraatti sai lopulta lausunnon valtioneuvostosta. Se julkaistaan tässä. Sinänsä lisäarvoa tapahtumiin se ei tuo, vaikka historiallisena dokumenttina se olisikin mielenkiintoinen.

Pääministerin erokirjettä, jota hän oli viemässä tasavallan presidentille, ei ole olemassa. Juha Sipilä (kesk.) on kertonut polttaneensa asiakirjan. Pääministerin esikunnasta vakuutetaan, että näin todella kävi. Allekirjoitettu asiakirja oli Sipilän Turun lennolla mukana.

Sinänsä kummallista, että Suomen pääministeri polttaa asiakirjoja. Vaikkei merkittävä, hallituksen toteenkäymätön eronpyyntö olisi ollut Sipilän uran mieleenpainuvimpia papereita ja olisi kelvannut kuvitukseksi moneen historiankirjaan. Erikoista myös, että hänellä on aikaa tulitikkuleikkeihin hallituskriisin tuoksinassa, kun matkustamiseenkin täytyy käyttää kovavauhtista yksityiskonetta. Ehkä kullakin on tapansa kokea katharsiksensa.

Sipilän kootut selvitykset.

Demokraatti kysyi 20.6. valtioneuvoston kirjaamosta uutisointia varten kaikkia asiakirjoja, jotka liittyvät hallituskriisin hoidon laillisuuden tarkasteluun. Pyynnössä todettiin tiedossa olevan, että ainakin professori Mikael Hidén ja eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen ovat lausuneet asiasta ja että asiaa on käsitelty oikeusministeriössä.

Oikeusministerin erityisavustaja vastasi saatteessa, että tilanteen arviointi tapahtui ”pääosin suullisesti”. Kirjallisesti tehtiin lyhyt muistio, joka lähetettiin sähköpostin liitteenä päiväämättömänä. Muistion on laatinut oikeusministeriön lainvalmisteluosaston ylijohtaja Sami Manninen eikä viestin mukaan oikeusministeriössä ole laadittu eikä ministeriölle toimitettu muita muistioita asiassa.

Muistio oli ilmeisesti sama, jota myös STT oli tiedustellut ministeriöltä ja josta STT uutisoi 20.6. Hidénin ja Tiitisen lausuntoja muistioon ei ole eritelty.

STT:n mukaan pääministeri Sipilä pyysi tiistaina 13.6. oikeusministeriön valtiosääntöoikeudellista arviota hallituskuvioista. Pääministeri halusi saada perustuslaillisen varmistuksen toiminnalleen eli toisin sanoen sille, voisiko hallitus jatkaa samoilla ministereillä niin, että yksi puolue perussuomalaiset korvautuisi uudella pikavauhtia pystyyn laitetulla eduskuntaryhmällä.

13.6. on sama päivä, jolloin Sipilä suoritti yksityislentonsa Turkuun ilmoittaen lentokentän tiedotustilaisuudessa, että hallituskriisi on ratkennut.

Demokraatti kysyi 20.6. oikeusministeriöstä uudestaan, onko saadun Mannisen muistion lisäksi Hidénin ja Tiitisen keskusteluista vielä jotakin valtioneuvostolla vai onko kaikki tässä? Vastausta ei saapunut.

Asia oli kiinnostava siksi, että STT kertoi Juha Sipilän sanoneen selvittäneensä valtiosääntöoppineiden kanssa useita eri vaihtoehtoja.

– Olin sunnuntaina (11.6.) ensimmäistä kertaa yhteydessä valtiosääntöoppineisiin. Halusin laittaa selvitykset liikkeelle erilaisten vaihtoehtoisten prosessien varmistamiseksi, Sipilä kertoi STT:lle.

Tiitinen ja Hidén kuitenkin sanoivat, että Sipilän kanssa selvitettiin käytännössä vain toteutuneen kaltaista vaihtoehtoa eli ilmeisesti vain sitä, että osa perussuomalaisten kansanedustajista perustaa ryhmän, joka tulee hallituspuolueeksi.

Teknisistä syistä kuvakaappaus.

Demokraatti teki valtioneuvostolle 28.6. uudelleen asiakirjapyynnön professori Hidénin lausunnosta ja myös mahdollisesta Tiitisen lausunnosta ja muista hallituskriisin hoitamiseen liittyvistä lausunnoista ja asiakirjoista vaatien perusteluja, jos niitä ei voida luovuttaa.

Valtioneuvoston kanslian istuntoyksiköstä toimitettiin tämän jälkeen ”teknisistä syistä kuvakaappauksena” professori Hidénin ja eduskunnan aiemman pääsihteerin Tiitisen yhteinen 13.6.2017 päivätty lausunto, ”joka koskee hallituksen mahdollisuuksia jatkaa tilanteessa, jossa sen kannatuksen muodostuminen eduskunnassa on jonkin verran muuttunut.” Hidénin ja Tiitisen allekirjoitusta kuvakaappauksessa ei näy.

Pitäessään hallituskriisistä tiedotustilaisuutta Turun lentokentällä tiistaina 13.6. pääministeri Sipilä oli sanonut pyytäneensä kirjallisen lausunnon professori Mikael Hidéniltä. Hidénin ja Tiitisen lausunto onkin päivätty tälle päivällä.

Lienee luonnollista, että tässä vaiheessa sen lähtökohtana näyttää olevan vain toteutunut tilanne eli se, että uusi perussuomalaisista lähtenyt ryhmittymä tulisi hallitukseen kokoomuksen ja keskustan rinnalle.

”Hallitus voi jatkaa toimintaansa, vaikka sen kannatuksen muodostuminen eduskunnassa on jonkin verran muuttunut”, lausunnossa todetaan. Lausunto alla (katso kuva):

 

Nuohoamattomassa saunassa.

Erikoinen oli myös episodi, jossa pääministeri Juha Sipilä polttaa hallituksen erokirjeen, jota hän oli viemässä tiistaina tasavallan presidentille Sauli Niinistölle. Turun lentokentällä hänellä oli pöydällä vihreä kansio, jossa hän kertoi erokirjeen olevan.

Myöhemmin keskiviikkoilta 14.6. Iltalehti uutisoi Sipilän todenneen polttaneensa erokirjeen tiistai-iltana 13.6. virka-asuntonsa Kesärannan takassa.

– En kuulemma olisi saanut tehdä sitä. Kirje haluttiin arkistoon, ja lisäksi Kesärannan saunan takkaa ei ole käytetty ja nuohottu varmaan 35 vuoteen, Sipilä totesi Iltalehdelle.

Vähän ennen Iltalehden juttua keskiviikkona oli ilmestynyt Ilta-Sanomien artikkeli, josta ilmeni, että Ilta-Sanomat oli pyytänyt nähdä erokirjeen, josta Sipilä oli lentokentällä puhunut. Pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäki toimitti Ilta-Sanomille hallitusten erokirjeiden mallikirjeen, jonka lehti julkaisi.

Valtioneuvosto: Se on luonnos.

Arvostettu perustuslakiblogi kyseli Twitter-tilillään, onko Sipilä polttanut julkisen asiakirjan.

Demokraatti tiedusteli viime viikolla kopiota hallituksen eronpyynnöstä, jota pääministeri Juha Sipilä oli viemässä tasavallan presidentille. Ajatus oli, että hyviin tapoihin kuuluisi ottaa kopio erokirjeestä. Näin ei oltu tehty.

”Kun pääministeri ei jättänyt hallituksensa eronpyyntöä, hän ei myöskään jättänyt eronpyyntökirjettä, joka olisi eronpyynnön dokumentoinut. Kun erokirjettä ei annettu presidentille, ei sitä ole myöskään tasavallan presidentin kanslian arkistossa”, valtioneuvoston kansliasta selvitettiin.

”Todettakoon vielä, että valtioneuvoston kanslian käsitys on, että nyt puheena olevassa tapauksessa eronpyyntötilaisuutta varten laadittu eropyyntökirje ei ole viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 5 §:ssä tarkoitettu viranomaisen asiakirja, koska pääministeri ei ole lain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen eikä asiakirjaa ole sen laatija antanut lain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten”, valtioneuvostosta todetaan.

Hallituksen erokirje ei siis valtioneuvoston mukaan ollut asiakirja vaan sen luonnos.

Demokraatti arvioitti valtioneuvoston kantaa Itä-Suomen julkisoikeuden professorilla Tomi Voutilaisella. Hän katsoo että arkistonmuodostajana olevalla valtioneuvoston kanslialla on harkintavaltaa asiassa. Hän toteaa, ettei hänellä ole syytä lähteä arvioimaan asiaa toisin kuin valtioneuvoston kanslia on tehnyt.

– Sinällään pääministeri on virkamies ja hänen laatimansa tai allekirjoittamansa asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja silloin, kun ne liittyvät viranhoitoon, hän kuitenkin sanoo.

– Tässä asiassa voidaan hyvinkin päätyä siihen, että erokirje on jäänyt luonnokseksi, kun sitä ei käytetty tarkoitukseensa, jolloin luonnokseen ei sovelleta julkisuuslakia tai arkistolakia, Voutilainen kuitenkin lisää.

Erikoisia kiemuroita.

Valtioneuvoston koko vastauksen voit lukea tästä:

27.6.2017 VNK/1131/71/2017

Asiakirjapyyntönne

Olette 26.6.2017 valtioneuvoston kirjaamoon toimittamallanne sähköpostilla pyytänyt ”sen asiakirjan kopiota, jota pääministeri Sipilä oli viemässä viime viikolla tasavallan presidentille” ja jossa kyseessä ”oli siis hallituksen eronpyyntö, jota ei sittemmin tarvittukaan”.

Valtioneuvoston kanslian hallussa ei ole kopiota tuosta asiakirjasta, joten sitä ei voida antaa. Pääministeri Sipilä on julkisuudessa kertonut hävittäneensä kyseessä olevan eronpyyntökirjeen, jota hän ei koskaan antanut presidentille.

Kuten julkisuudessa on kerrottu, pääministeri ei tiedon Uusi vaihtoehto –nimisen eduskuntaryhmän perustamisesta saatuaan jättänyt hallituksensa eronpyyntöä. Julkisuudessa on myös kerrottu, että tapaaminen presidentin kanssa peruttiin sen johdosta, että eronpyyntöön ei enää ollut aihetta.

Jos hallitus jättää eronpyynnön, vakiintuneen käytännön mukaan se tehdään presidentille suullisesti ja sen dokumentoi asiakirjamuotoon eronpyyntökirje. Käytäntönä on, että tässä tapaamisessa presidentti pyytää hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on nimitetty.

Kun pääministeri ei jättänyt hallituksensa eronpyyntöä, hän ei myöskään jättänyt eronpyyntökirjettä, joka olisi eronpyynnön dokumentoinut. Kun erokirjettä ei annettu presidentille, ei sitä ole myöskään tasavallan presidentin kanslian arkistossa. Sen sijaan kopioita edellisten pääministereiden presidentille antamista eronpyyntökirjeistä voi tiedustella tasavallan presidentin kanslian kirjaamosta.

Tapahtumien kuluessa erokirjeen sanamuotoon osoitettiin kiinnostusta, minkä johdosta valtioneuvoston kansliasta annettiin asiasta kysyneelle toimittajalle virkamiestasolla laadittu luonnos erokirjeeksi, kun siihen ei sisälly mitään salassa pidettävää.

Erokirjeen luonnos annettiin sillä täsmennyksellä että sen kaltaisia malleja on käytetty aiemminkin ja että sanamuodot saattavat jonkin verran elää ajasta riippuen. Kuva erokirjeluonnoksesta julkaistiin sittemmin ainakin Ilta-Sanomien verkkosivulla (http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005254860.html). Kuten kirjeen kuvasta ilmenee, kyseessä on vähintäänkin täydentämistä vaativa eropyyntökirjeen luonnos, ei lopullinen eropyyntökirje.

Todettakoon vielä, että valtioneuvoston kanslian käsitys on, että nyt puheena olevassa tapauksessa eronpyyntötilaisuutta varten laadittu eropyyntökirje ei ole viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 5 §:ssä tarkoitettu viranomaisen asiakirja, koska pääministeri ei ole lain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen eikä asiakirjaa ole sen laatija antanut lain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten.

Todettakoon lopuksi vielä, että hallitukselle myönnetään perustuslain 58 §:n mukaisesti virallisesti ero samalla kun uusi nimitetään ja tämä tehdään tasavallan presidentin esittelyssä, jossa eroava valtioneuvosto on läsnä. Tuossa esittelyssä esittelijänä toimii valtioneuvoston asianomainen virkamies, käytännössä valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri. Esittelyasiakirjat tästä esittelystä arkistoidaan vastaavasti kuin muistakin presidentin esittelyssä esitellyistä asioista valtioneuvoston arkistoon.

 

Lue tästä myös yllä artikkelissa mainittu oikeusministeriön Sami Mannisen muistio:

Tasavallan presidentti myöntää perustuslain 64 §:n nojalla pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Presidentin on kuitenkin ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta.

Pääsääntönä siten on, että valtioneuvoston ja ministerin vapauttaminen tehtävästään tapahtuu asianomaisen itsensä pyynnöstä. Koko valtioneuvoston puolesta pyynnön esittää pääministeri. Presidentin tulisi tällöin myöntää ero. Pääministerin harkinnassa on, pyytääkö hän valtioneuvostolle eroa. Näin siinä tapauksessa, että eduskunta ei ole ilmaissut hallitukselle epäluottamustaan.

Parlamentarismin periaate nimittäin edellyttää, että valtioneuvoston tai ministerin tulee pyytää eroa, jos eduskunta on ilmaissut epäluottamuksensa. Presidentin on tällöin myönnettävä ero siinäkin tapauksessa, ettei valtioneuvosto tai ministeri sitä itse pyytäisi.

Nykyisessä tilanteessa eduskunta ei ole ilmaissut hallitukselle epäluottamusta. Ja pääministeri on harkinnut olla pyytämättä valtioneuvostolle eroa. Valtioneuvoston on perustuslain 62 §:n perusteella annettava ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle. Samoin on meneteltävä valtioneuvoston kokoonpanon merkittävästi muuttuessa.

Tämän säännöksen taustalla on vuonna 1991 toteutettu siirtymä ns. luottamuksen oletuksen teoriasta kohti parlamentarismiin paremmin soveltuvaa menettelyä, jossa eduskunta antaa nimenomaisesti luottamuksensa hallitukselle. Aktiivista ja nimenomaista luottamusta edellytetään myös valtioneuvoston kokoonpanon merkittävästi muuttuessa.

Valtioneuvosto voi perustuslain 44 §:n mukaan antaa eduskunnalle tiedonannon valtakunnan hallintoa koskevasta asiasta. Tiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille.

Tiedonanto toimii siten sekä valtioneuvoston aloitteesta käytettävissä olevana keinona saattaa eduskunnan arvioitavaksi valtioneuvoston tärkeinä pitämiä asioita ja keskeisiä poliittisia ratkaisuja että hallitusaloitteisena keinona mittauttaa automaattisesti valtioneuvoston nauttima luottamus eduskunnassa.

Teknisesti käsillä ei nyt ole perustuslain 62 §:ssä tarkoitettu valtioneuvoston kokoonpanon muutos. Hallituksen parlamentaarisen pohjan muutosta voidaan kuitenkin pitää merkittävänä. Lisäksi hallitustilanne maassa on viime päivinä ollut kaiken kaikkiaan siinä määrin normaalista poikkeava, että hallituksen on tässä tilanteessa perusteltua antaa luottamuksensa eduskunnan välittömästi arvioitavaksi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat