tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kommentti: Kalmarin saunasta alkanut saaga päättyy Jyväskylän Paviljonkiin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho (oik.) ja perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä

Saarijärveläisessä saunassa syntynyt perussuomalaiset on lauantaina historiansa vakavimman paikan edessä. Kalmarin saunan lauteilla puoluetta perustanut SMP-veteraani Timo Soini lopettaa uransa perussuomalaisten puheenjohtajana.

Kaksikymmentä vuotta puoluejohdossa istunut Soini on ollut virallinen perussuomalainen ja puolueensa ehdoton auktoriteetti. Yksi puhe Jyväskylän Paviljongissa, 75 kilometriä Kalmarin saunasta etelään, ja saaga on ohitse.

Uudeksi puheenjohtajaksi on kaksi mahdollista vaihtoehtoa, molemmat suurin piirtein yhtä todennäköisiä, jyrkän maahanmuuttovastaisena pidetty europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ja hänen salonkikelpoinen nuiva toverinsa kulttuuriministeri Sampo Terho.

Maisterisjätkä-kirjassaan Soini tulkitsi hillinneensä radikaalia, maahanmuuttovastaista liikehdintää ottamalla heidät mukaan perussuomalaisiin. Näin toimiessaan Soini on luonut Suomeen hallituspuolueen, joka on vuoden 2015 eduskuntavaalien tuloksen perusteella maan toiseksi suurin.

Samalla Soini on leikkinyt tulella. Jos Halla-aho valitaan lauantaina puheenjohtajaksi, on mahdollista, että Soini on tullut pian polttaneeksi koko talon.

Puheenjohtaja Halla-aho olisi vaikea pala erityisesti suurten kaupunkien ykköpuolueelle kokoomukselle.

Jyväskylän puoluekokous on merkittävä myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kannalta. Hallitus, jossa perussuomalaiset istuu, voi kaatua. Jussi Halla-aho ei ole ollut varauksettoman innoissaan hallitusyhteistyöstä. Sampo Terho, eliitittömän puolueen ”eliitin” ehdokas, olisi turvallisempi vaihtoehto. Myös hän luultavasti vaatisi hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan kiristyksiä. Hän on myös nostanut esiin suomalaista politiikkaa kuohuttaneen vaihtoehdon EU-kansanäänestyksestä.

Puheenjohtaja Halla-aho olisi vaikea pala erityisesti suurten kaupunkien ykköpuolueelle kokoomukselle. Helsingissä kokoomus kamppailee kaupungin herruudesta vihreiden kanssa. Kaupunkiliberaaleille kokoomuslaisille samassa kuvassa Halla-ahon kanssa poseeraava kokoomusjohtaja Orpo olisi todennäköisesti myrkkyä.

Hallituksen kaatuminen jättäisi ikävän sivumaun Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhliin.

Jos hallitus kaatuisi, saattaisi kaatua myös lähihistorian kunnianhimoisin hallintoreformi sote- ja maakuntauudistus. Jo toiseen kertaan kaatuva sote ei ainakaan lisäisi kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Hallituksen kaatuminen jättäisi ikävän sivumaun myös Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhliin.

Uhkat ja mahdollisuudet alkavat toteutua muutaman tunnin kuluessa, kun Jyväskylään kokoontuneet pari tuhatta perussuomalaista aloittaa kokoustamisen. Osanottajamäärä saattaa hätyytellä keskustapuolueen kokousten lukemia. Keskustan on sanottu neljän tuhannen edustajan ennätyksellään olleen Kiinan kommunistisen puolueen kokouksen jälkeen maailman toiseksi suurin puoluekokous.

Jyväskylään on tulossa lämmin päivä.

Keskustelua aiheesta

Kunta-ala vaatii vaati selkeitä palkankorotuksia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Kunta-alan pääsopijajärjestöt valmistautuvat syksyn palkkaneuvotteluihin ja vaativat selkeitä palkankorotuksia. Julkinen sektori on jo kantanut kortensa kekoon mittavilla säästötoimilla.

Epäoikeudenmukaiset lomarahaleikkaukset painostettiin julkiselle sektorille osana kilpailukykysopimusta. Kaikkien jo toteutettujen säästötoimien vaikutukset eivät vielä edes näy valtion taloudessa. Julkisen sektorin työntekijöiden ansiotasoa ei saa jäädyttää eikä aliarvioida työntekijöiden merkitystä taloudelle ja hyvinvoinnille. Kotimaisen kysynnän vahvistaminen on selkeä osa tärkeää työllisyyden vahvistamista.

Koko yhteiskunnan toiminnan sekä työllisyyden ja talouden vahvistumisen kannalta on välttämätöntä, että julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja ja muita palvelussuhteen ehtoja parannetaan. Yhtä sopimuskautta pidempi palkkaohjelma kaikille sopimusaloille on käynnistettävä jo nyt edessä olevalla sopimuskierroksella.

Rankka kohtelu

Kilpailukykysopimus kohtelee julkisen sektorin työntekijöitä rankemmin kuin ns. avoimen sektorin työntekijöitä. Julkisten palveluiden kiristäminen tai julkisen sektorin työntekijöiden päähän potkiminen eivät tuo teollisuudelle lisää tilauksia tai työpaikkoja. On tärkeää ymmärtää, että julkinen ja yksityinen tukevat toisiaan.

Julkisen sektorin työntekijät tuottavat työllään hyvinvointipalveluja, jotka tuottavat osaamista, takaavat yhteiskunnan perusrakenteet ja turvallisuuden. Hyvinvointipalvelut auttavat myös vientialoja parantamaan tuloksellisuutta ja bruttokansantuotetta.

– Näillä kansalaisten maksamilla hyvinvointipalveluilla olemme saaneet varhaiskasvatuksen, joka on esimerkiksi mahdollistanut naisten ja yksinhuoltajien töihin menon. Hyvä koulutus on antanut ammatin ja tuottanut asiantuntijoita eri aloille. Sosiaali- ja terveydenhuolto on mahdollistanut monille ihmisille normaalin, mielekkään elämän pitkäaikaissairauksista huolimatta. Laadukkaat julkiset palvelut tekevät Suomesta hyvinvointiyhteiskunnan.

– Julkiset palvelut ovat lakisääteisiä eikä julkinen sektori voi valita asiakkaitaan tai tavoitella voittoa, vaan se palvelee kaikkia tasavertaisesti. Kuntien lakisääteisien tehtävien hoitamiseen tarvitaan riittävästi osaavaa sekä motivoitunutta työvoimaa.

Mikael Jungnerin ennustus: Kokoomuksesta ja vihreistä Suomen suuret puolueet – ”Ja mikäs siinä”

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner povaa jo, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomessa on kaksi suurta puoluetta. Nimittäin kokoomus ja vihreät.

Ylen torstaisen kannatusmittauksen mukaan kokoomus on selvästi suurin ja ainoana yli 20 prosentin. Vihreät on puolestaan historiallisesti noussut kakkoseksi, muun muassa ohi SDP:n.

Jungner kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että vihreiden noste voi vielä kantaa ykkössijalle asti.

”Mikä taas nostaa edelleen kokoomusta vihreän vaihtoehtona. Ihan kuin Helsingin kuntavaaleissa.”

Jungnerin mukaan saattaa käydä niin, että vaalien jälkeen Suomessa onkin kaksi suurta ja neljä keskikokoista puoluetta.

”Ja mikäpä siinä, kun molemmat suuret ovat arvoliberaaleja edistyspuolueita.”

”Hyvään suuntaan tässä mennään, Suomen kannalta”, arvioi Jungner.

Li Andersson ryöpyttää: ”Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson arvostelee voimakkain sanankääntein Sipilän hallituksen tekemiä suurituloisten veroaleja. Andersson puhui Vasemmistoliiton kesäkokouksessa Imatralla.

– Sipilän hallituksella on ollut jakovaraa, mutta se on käytetty mittaviin tuloeroja kasvattaviin veronleikkauksiin. Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille, mutta ei koskaan työttömille, pienipalkkaisille yksinhuoltajille tai pienituloisille eläkeläisille.

Solidaarisuusveron alentaminen olisi jälleen uusi kädenojennus kaikkein rikkaimmille.

– Puhe “solidaarisuusverosta” oli alun alkaenkin harhaanjohtavaa. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä, vaan hyvinvointivaltiolle normaalista progressiosta. Suurista tuloista menee suurempi vero kuin pienistä.

Anderssonin mielestä pääministeri Juha Sipilä ja valtionvarainministeri Petteri Orpo kieltäytyvät näkemästä ongelmia, joita koulutusleikkaukset aiheuttavat Suomen osaamisperustalle ja taloudelle pitkällä aikavälillä.

– Kun koulutuksen eriarvoisuuden ja osaamisperustan romuttaminen alkaa toden teolla näkyä, on jo liian myöhäistä suunnanmuutokselle. Siksi muutos on tehtävä nyt, Andersson vaati puheessaan.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen talouden rakenteelliset ongelmat korjautuvat vain sivistyspolitiikan suunnanmuutoksella. Anderssonin mielestä Suomi tarvitsee uuden sivistysvision. Vasemmistoliitto tavoittelee muun muassa yhtäläisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista, maksutonta toisen asteen koulutusta myös oppimateriaalien osalta sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden väestöstä kääntämistä kasvuun.

Andersson puuttui myös puheessaan Suomen epävarmaan talouskasvuun. Anderssonin mielestä Suomen talouden orastava kasvu kärsii kilpailukykysopimukseen sisältyvistä palkanleikkauksista. Anderssonin mielestä kikyn haitalliset vaikutukset kansantaloudelle ja perheiden toimeentulolle on korjattava palkankorotuksilla. Syksyn työmarkkinakierroksen yhteydessä on syytä luopua erityisesti julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuneesta erillisestä lomarahaleikkauksesta.

– On järjetöntä, että kun talouskasvu vihdoin näyttää alkaneen, on Suomessa sitouduttu vielä kahdeksi vuodeksi palkanleikkauksia tarkoittavaan sopimukseen, joka kaiken lisäksi toimii niin, että valtion pitää kompensoida palkanalennukset verokevennyksillä, jotta ostovoima ei laskisi. Palkankorotukset ovat perusteltu ja luonnollinen tapa lisätä kotimaista kysyntää, Andersson sanoi.

Keskustelua aiheesta

Sanna Marin: Vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys – ”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Myös SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin on kommentoinut Ylen torstaista gallup-mittausta sosiaalisessa mediassa. Aiemmin puoluesihteeri Antton Rönnholm kuvasi tulosta ”kiistatta huonoksi”.

Marin kirjoittaa pikaviestipalvelu Twitterissä, että SDP:n historiallisesti ohittaneiden vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys.

”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on. SDP:llä kova työ edessä luottamuksen vahvistamiseksi.”

Vihreät on siis noussut kannatukseltaan Suomen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Ylen gallupista. Vihreiden kannatus on nyt kovempi kuin koskaan, 17,6 prosenttia. Nousua heinäkuuhun verrattuna on tullut 1,6 prosenttiyksikköä.
Kokoomus on yhä suosituin puolue 20,8 prosentin kannatuksella. Puolue on vahvistanut asemiaan heinäkuun mittaukseen verrattuna liki puoli prosenttiyksikköä.

Keskusta on kannatusmittauksen kolmonen 17,3 prosentin kannatuksella. Kohennusta kuukauden takaiseen on 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljäntenä oleva SDP putosi kannatuksessa enemmän kuin mikään muu puolue, 2,6 prosenttiyksikköä. Sen kannatus on nyt 15,9 prosenttia.

Sekä Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset että puolueesta irronnut Uusi vaihtoehto vahvistivat kannatustaan. Perussuomalaiset nousi 0,7 prosenttiyksikköä 8,8 prosentin kannatukseen. Uusi vaihtoehto nousi liki prosenttiyksiköllä 1,6 prosentin kannatukseen.

Taloustutkimus haastatteli kyselyyn yli 1 900 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm: ”Gallup-tulos kiistatta huono”

Kuva: Jari Soini

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm myöntää, että Ylen tämänaamuinen gallup-tulos SDP:lle on ”kiistatta huono”.

”Se, että puolueen kannatus tippuu järjestään kesällä, ei selitä tulosta eikä yksittäisillä tekijöillä kannata spekuloida. Kävimme aiheesta aamun puoluehallituksessa syväluotaavan ja rakentavan keskustelun”, hän päivittää Facebookissa.

Rönnholmin mukaan tässä ajassa ja demokratian tilassa uskottava politiikka perustuu taktiikan sijaan ideologiaan.

”Arvoilla on merkitystä. Ja me uskomme omiimme. Puoluekokouksessa tehtyjen päätösten ja kuntavaalien tuloksen perusteella lähdimme valmistelemaan omaa vaihtoehtoa ja suurta sosialidemokraattista visiota tulevaisuuden Suomesta. Ratkaisut eivät synny hetkessä tai yksittäisillä toimilla. Työmme jatkuu.”