D-analyysit

Kommentti: Kehysriihen päätökset helpottavat potkujen saamista – tee siinä sitten alle 30-vuotiaana lapsia

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Politiikka

TOPI JUGA

Politiikan toimittaja

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Politiikka

TOPI JUGA

Politiikan toimittaja

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Politiikka

TOPI JUGA

Politiikan toimittaja

Hallitus sai myöhään keskiviikkoiltana kehysriihensä valmiiksi ja hallituspuolueiden edustajat sekä ministeriöt riensivät levittämää ilosanomaa siitä, minne vähäinen jakovara tällä kertaa suunnataan. Oppositio puolestaan kiirehti heti ensihätään ilmoittamaan, kuinka paikkailut ovat vain pieniä laastareita suurien leikkaushaavojen päällä.

Opposition laastaritulkinta lienee totta useassa kohdassa. Hallitus ilmoitti eilen kohdentavansa esimerkiksi terveyden tasa-arvoa koskevan enimmäislääkekustannusten määrittelevän lääkekaton alentamiseen viisi miljoonaa euroa. Kohdennusta on toki syytä kumartaa hartaalla kunnioituksella, ruokkivaa kättä ei purra.

Toisaalta, kuten Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) muistutti, kuinka lääke- ja matkakorvauksista säästettiin vuonna 2016 25 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 134 miljoonaa euroa. SOSTE havaitsikin, että tätä 159 miljoonan euron leikkauksen taustaa vasten nyt tehty viiden (yhä 5) miljoonan euron panostus terveyden tasa-arvoon tuntuu ”harmillisen heiveröiseltä”. Tosiaan.

Kehysriihessä olisi periaatteessa pitänyt antaa julkisen talouden suunnitelma vuoteen 2022 asti. Mutta kuten tapana on etenkin jakovaran ”puuttuessa”, hallitus keskittyi heittelemään joitain Suomen vuotuisen budjetin promilleja sinne ja tänne. Oli joukossa toki hyviäkin asioita, kuten TE-toimistoille suunnattu 206 lisähenkilötyövuotta tai vähävaraisille toisen asteen opiskelijoille suunnattu opetusmateriaalituki.

Ei luoda kaksia työmarkkinoita.

Ja kyllähän hallitus päätti hieman uudistaa niitä rakenteitakin, noudattaen hallituskaudelle tuttua politiikkaa. Tällaisiksi toimiksi voidaan ensisijaisesti katsoa päätöstä helpottaa irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä. Hallitus aikoo säätää uuden lain, jossa mahdollistetaan irtisanomiset henkilökohtaisten syiden perusteella.

Mitä syyt sitten voivat olla? No, ne varmaan jäänevät henkilökohtaisen tulkinnan varaan. Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin on muiden muassa tulkinnut henkilökohtaisesti, että alle 20 hengen yrityksissä ”potkut tulevat suunnilleen koska tahansa sen perusteella, että naama ei kelpaa”.

Hallituksen suurena visiona on helpottaa yritysten mahdollisuutta palkata uutta työvoimaa. Työllistyminen, ihan oikein, on hyvää sosiaaliturvaa. Kuten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) aamulla Yleisradiossa muistutti, työssäkäyvien köyhyysriski on kymmenesosa siitä, mitä se on työttömillä. Työllisyysaste nouseekin, mikä on hyvä. Toisaalta Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n talousennusteesta selviää, että vaikka työttömyysaste laskee, se ei juurikaan vaikuta työttömien määrään, jonka odotetaan vähenevän vain 10 000:lla ihmisellä. Uudet työlliset tulevas siis valtaosaksi työttömyystilastojen ulkopuolelta.

Päätös kuitenkin luo eriarvoiset työmarkkinat, kuten SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta huomautti osuvasti. Lain jälkeen yrityksen koko määrittelee jatkossa työntekijän irtisanomissuojan.

– Se, että työntekijän laiminlyöntejä arvioitaisiin eri tavalla riippuen yrityksen koosta tuntuu todella omituiselta. On juridisestikin monimutkaista, että on kaksi eri oikeuskäytäntöä, joita yrittäjän ja työntekijän pitää seurata, Kaukoranta totesi Ylellä.

Toiseksi, miksi raja vedettiin juuri 20 henkeen? Sipilä kertoi aamulla kauniisti, kuinka yksinyrittävän tai muiden mikroyritysten suurin riski on siinä, kun palkkaa sen ensimmäisen työntekijän. ”Jos voidaan sitä helpottaa, niin voidaan parantaa työllisyyttä”, hän lausui.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 suomalaisten yritysten määrästä 97,3 prosenttia oli alle 20 hengen yrityksiä. Suomalaisissa yrityksissä työskentelevistä ihmisistä 35,7 prosenttia siis työskentelee näissä yrityksissä. Mikroytiyksissä, eli 1–4 henkilön yrityksissä työskentelee 17,6 prosenttia kaikista yrityksissä työskentelevistä. 9–19 henkilöä työllistävissä yrityksissä työskentelee 135 000 suomalaista. Näitä yrityksiä tuskin voi Suomessa piloillaankaan sanoa pieniksi.

Muun muassa demareiden suusta on tiuhaan kuultu niin Euroopan kuin Suomenkin osalta, että ”ei luoda kaksia työmarkkinoita”. Vaikka merkitys hokemaa lausuttaessa onkin hieman eri, hallituksen päätöksellä työmarkkinat ovat nyt Suomessa muuttumassa eriarvoisiksi.

Toiseksi, hallitus päätti eilisessä kehysriihessä myös, että jatkossa yritys voi palkata alle 30 vuotiaan työntekijän määräaikaiseen sopimukseen ilman perusteita, jos henkilö on ollut työttömänä yli 3 kuukautta. Nuorisotyöttömyys on korkea ja huoli on suuri. Pysyviä työsuhteita ei saa, eikä tulevaisuuteen voi luottaa. Samaan aikaan Sipilä kuitenkin arvioi, että ”kyllä se toivo tulevasta tuo toivoa nuorille. Tämä vaikuttaa myös toivottavasti siihen, että lapsiakin uskalletaan tehdä”.

Katkonaisia pestejä tosiaan saattaakin irrota helpommin kuin ennen, mikä on tietysti yritysten toive. Jos kuitenkin satut työllistymään esimerkiksi alle 20 hengen yritykseen, saattavat lähtöpassit olla tiedossa sen henkilökohtaisen syyn perusteella.

Päätöksen todelliset karvat kuitenkin paljatuvat silloin, kuin uusi taantuma iskee.

Suomi elää paraikaa voimakasta nousukautta. Vaikka työttömyys on suurta, löytyy kohtaanto-ongelman vuoksi myös avonaisia työpaikkoja. Kehysriihen linjaukset voivat hetkelliseti tuoda helpotusta esimerkiksi nuorten työllisyyteen. Hallitus yrittääkin kannustaa yrityksiä palkkaamaan työttömiä. Päätöksen todelliset karvat kuitenkin paljastuvat silloin, kun uusi taantuma iskee.

Ja jos taloushistorian perusteella voi jotain sanoa varmaksi, niin se on, että taantuma kyllä iskee vielä. Useat taloustieteilijät varoittelevatkin jo nyt, että Suomen myöhään liikkeelle lähtenyt nousukausi saattaa tyssätä tuskallisen lyhyeen. Lisäksi maailmaa varjostava kauppasodan uhka ei ainakaan helpota tilannetta. Irtisanomissuojan heikennykset iskevät tuolloin voimallisimmin.

Yritykset hoitavat talouttaan supistamalla henkilöstön määrää. Hallituksen linjausten ansiosta se on nyt entistä helpompaa. Ensimmäisenä loppuvat nuorten määräaikaiset, sitten lähtevät ihmiset joiden naama ei miellytä. Jos katsoo vielä hieman pidemmälle horisonttiin ja hetkeen, kun talous alkaa jälleen yllättäen vetääkin yhtä nopeasti kuin vuonna 2017, yritykset ovat jälleen osaamispulassa. Nuorten työllisyystilanne voi olla kauhea.

Summa summarum, tee siinä sitten alle 30-vuotiaana lapsia, jotta valtion pahasti jäljessä laahaava huoltosuhde saadaan oikaistua.

Jutun kahdeksanneksi viimeisintä kappaletta muokattu klo 13:29. 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat