Kommentti: Keskituloista lapsiperhettä moukaroidaan nyt edestä ja takaa

Kuva: Kari Hulkko

Kerrataanpa hiukan.

Veronmaksajien keskusliiton mukaan työmarkkinajärjestöjen alkuviikosta ulospuristama esitys niin kutsutuksi yhteiskuntasopimukseksi tai kilpailukykypaketiksi kiristäisi palkansaajien verotusta yli prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä. Palkkaverotus kiristyisi työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun nostolla.

Esimerkiksi 3300 euroa kuussa ansaitsevan keskituloisen veroprosentti nousee 1,2 prosenttiyksikköä 31,1 prosentista 32,3 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Muutokset tulisivat voimaan porrastetusti.

Järjestön laskelmien mukaan keskituloisen 3 300 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi siten, että nettoansiot alenevat noin 500 eurolla vuodessa 2020 mennessä. Kahden 3300 euroa kuussa tienaavan aikuisen perheessä menetykset ovat näin ollen 1000 euroa. Vuonna 2019 nettomenetys perheeltä olisi noin 800 euroa.

Järjestö on laskenut luvut myös vähemmän ja enemmän tienaaville.

Eikä tässä kaikki. Lapsiperheitä uhkaavat muutkin kiristykset. Täsmennän samalla Aamulehdessä julkaistun jutun lukuja.

Jos edellä mainitulla esimerkkiperheellä on kaksi lasta ja jos hallituksen esitys päivähoitomaksujen korotuksista toteutuu ensi syksynä, kahden aikuisen perheessä, jonka tulot ovat yhteensä 6 600 euroa kuukaudessa, he maksavat 122 euron korotuksen jälkeen lastensa päivähoidosta yhteensä 673 euroa kuukaudessa. Jos lapset ovat päivähoidossa 11 kuukautta vuodessa, korotus kirpaisee vuositasolla yli 1300 eurolla.

Lasketaanpa yhteen jo tässä vaiheessa. Esimerkkiperhe menettäisi verotuksen kiristymisen ja päivähoitomaksujen korotusten jälkeen jo 2300 euroa vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

Emmekä ole vielä maalissa.

Jos esimerkkiperheen jompikumpi vanhempi on töissä julkisella sektorilla, häntä uhkaa myös lomarahoista tehtävä 30 prosentin leikkaus vuosina 2017-19.  Tämä on osa työmarkkinajärjestöjen tekemää kilpailukykypakettia.

Kuukausipalkkaa nauttiva saa lomarahaa puolet loma-ajan palkasta eli vuosilomapalkasta. 3300 euron bruttotuloista lomarahaleikkaus on näin ollen noin 500 euroa bruttona. Jos molemmat vanhemmat ovat töissä julkisella sektorilla, menetys voisi olla 1000 euroa bruttona. Jos leikkaus jää tilapäiseksi kuten on tarkoitus, vuonna 2020 lomarahaleikkuria ei enää ole.

Esimerkkiperhe menettäisi näiden oletusten mukaan vuonna 2019 vähintään 2100 euroa nettona (verotuksen kiristys+päivähoitomaksujen nousu+lomarahaleikkaus), lomarahaleikkausten johdosta käytännössä vielä satoja euroja enemmän. Vuonna 2020 nettomenetys olisi 2300 euroa (verotuksen kiristys+päivähoitomaksujen nousu).

Vastineeksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on lupaillut veronkevennyksiä, jos työmarkkinaneuvotteluissa saadaan sitä tyydyttävä tulos. Joskin tällä viikolla hallituksen suulla on sanottu, ettei sopimus vastaa vielä sen odotuksia. Hallitus on myös ohjelmassaan uhannut toteuttaa noin 1,5 miljardin euron suuruiset lisäleikkaukset ja veronkorotukset, jos työmarkkinasopimusta ei synny.

Palkansaajille kaavaillaan myös työajan pidennystä, mikä tarkoittaa käytännössä palkanlaskua. Myös tämä on osa työmarkkinajärjestöjen sopimusta.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen vaati alkuviikolla hallitusta kompensoimaan sosiaalivakuutusmaksujen korotusten vaikutukset täysimääräisesti, jotta palkkaverotuksen rajulta kiristymiseltä voidaan välttyä.

”Hallituksen on nyt lyötävä lukkoon hallitusohjelmassa luvattu miljardin euron veronkevennys, jotta palkansaajien ostovoima pystytään turvaamaan ja hallitusohjelman vastainen verotuksen kiristyminen estetään. Hallituksen myönteisen työmarkkinasovun tueksi lupaama veroporkkana tulee nyt suureen tarpeeseen. Sen avulla on mahdollista purkaa nyt uhkaava verotuksen kiristyminen ja ostovoiman romahdus.”

Jos työmarkkinasopua ei synny, hallitus lähtee ajamaan pakkolakeja ja laskelmat menevät uusiksi.

Hallitusohjelman mukaan työn verotusta ei kiristetä tällä vaalikaudella.

Järjestöistä STTK, Akava, EK ja Kuntatyönantajat KT ovat hyväksyneet järjestöjen tekemän paketin hallinnoissaan. SAK:n hallitus tekee lopullisen ratkaisunsa ensi maanantaina. Sen liitot ovat koolla tällä viikolla.

”Erottamispäätös oikea” – ajankohta vain ihmetyttää Pirkanmaalla

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajan Terhi Kiemungin erottaminen on monen asian summa, sanoo perussuomalaisten Pirkanmaan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja Ari Prihti. Hänen mukaansa Kiemungin ongelmat ovat liittyneet lähinnä tämän kirjoituksiin sosiaalisessa mediassa.

Prihti ei yllättynyt Kiemungin erottamisesta, mutta pitää erottamisen ajankohtaa outona, koska kuntavaalit ovat lähellä.

– Tämä aiheuttaa monenlaisia harmaita hiuksia etenkin Tampereella, hän sanoo.

Prihti pitää erottamispäätöstä oikeana. Kiemungin kirjoitukset islaminuskosta aiheuttivat kohua jo viime keväänä, minkä jälkeen Pirkanmaan perussuomalaisten piirihallitus erotti hänet varapuheenjohtajan paikalta luottamuspulan takia. Tampereen perussuomalaiset valitsi kuitenkin Kiemungin lokakuussa jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana.

Prihti sanoo, että Tampereen perussuomalaisten hallituksessa on voinut olla jonkinlaisia jakolinjoja Kiemungin suhteen, mutta hallituksen johto on ollut koko ajan tämän takana.

Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi ei halunnut kommentoida Kiemunkia STT:lle, vaan sanoi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon hoitavan kommentoinnin.

”Herrat suhmuroivat ja kansa maksaa” – Feldt-Ranta arvostelee kovin sanoin vihreiden Vartiaa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia äänesti eduskunnassa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksen puolesta. SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ihmettelee, että nyt Vartia syyttää niitä kansanedustajia politikoinnista, jotka eivät katsoneet hyvällä ministerin epäasialliseksi todettuja toimia.

– Vartia tulee lausunnollaan ja kirjoituksellaan siunanneeksi sen, että sääntöjä saa rikkoa ja epäasiallisesti saa toimia. Mutta moitteita ei saa jakaa, vaan asiat pitää lakaista maton alle, ”ettei synny huonoa tunnelmaa”.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportti moittii Berneriä kyseenalaisesta omistajaohjauksesta, jossa yhtiö pakotettiin luopumaan vahingonkorvauskanteista. Raportissa Bernerin todetaan puuttuneen Finavian toimintaan vastoin keskeisiä omistajaohjauksen pelisääntöjä.

Vihreiden Vartian edustama ajattelu on paluuta vanhaan aikaan.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta moitti yksimielisessä mietinnössään ministeriötä omistajaohjauksen vakiintuneiden periaatteiden vastaisesta puuttumisesta yhtiön operatiivisiin asioihin. Valiokunta kannatti myös vahingonkorvauksien hakemista ja katsoi, että korvausasiat olisi tullut ratkaista yhtiökokouksessa.  Samalla valiokunta velvoitti hallitusta täsmentämään valtionyhtiöiden riskienhallintaa sekä omistajaohjauksen periaatteita, jottei vastaavaa enää tapahtuisi.

– Mitä tästä ei olisi saanut sanoa? Vartia sanoo edustavansa uutta poliittista kulttuuria, mutta eikö hän päinvastoin edusta ikivanhaa ja kyseenalaista kulttuuria: aikaa, jolloin herrat suhmuroivat, poliitikot pelastavat toisiansa ja kansa maksaa, Feldt-Ranta kysyy.

Hänen mukaansa näin yhteiskunnan yhdessä sovittujen pelisääntöjen sijaan astuu vahvemman oikeus.

– Nythän hallituspuolueiden ja vihreiden tuella uhkaa syntyä tilanne, jossa valtio menettää 34 miljoonaa euroa eikä asiasta vastaa kukaan, hän muistuttaa.

– Vihreiden Vartian edustama ajattelu, jossa ikäviä tosiasioita ei saa sanoa ääneen, on paluuta vanhaan aikaan. Avoimuus, yhdenvertaisuus ja tilivelvollisuus ovat uuden ajan tärkeitä arvoja, joita kaikkien poliitikkojen pitäisi tänään kunnioittaa, Feldt-Ranta korostaa.

Hälytyskellojen pitäisi soida: Luottamus päättäjiin on matalalla

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Suomalaisilla on heikko luottamus päättäjiin, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.

Euroopan unionin päättäjiin luottaa erittäin tai melko paljon vain alle viidesosa suomalaisista (18%). Valtakunnan ja oman maakunnan päättäjiin luottaa hiukan useampi, noin joka neljäs (26%). Kotikunnan päättäjiin puolestaan luottaa kolmannes (33%).

Edellisen kerran luottamusta oman kotikunnan päättäjiin selvitettiin vuonna 2013. Vertailu aiempaan ei kerro mittavasta muutoksesta.

Kokoomuksen kannattajat luottavat päättäjiin muita enemmän, perussuomalaisten tukijat taas muita vähemmän. Keskustan kannattajat luottavat muita enemmän oman maakunnan ja kotikunnan päättäjiin.

SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien epäluottamus kohdentuu voimakkaasti valtakunnan tason päätöksentekijöihin. Tämä selittyy sillä, että puolueet ovat oppositiossa.

Oman maakunnan päättäjiin luotetaan eniten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa luotetaan maakunnan päättäjiin keskimäärää vähemmän.

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS. Viime joulukuussa järjestettyyn internetpaneeliin osallistui noin 4 300 vastaajaa.

Kiemunki erotettiin perussuomalaisista: ”Ei ole muuta ulospääsyä”

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Perussuomalaisten puoluehallitus on erottanut Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajan Terhi Kiemungin puolueesta. Asian vahvistaa STT:lle puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Erottamisesta päätettiin puoluehallituksen kokouksessa perjantaina.

Slunga-Poutsalo sanoo, ettei voi avata erottamisen syitä, koska puolueen jäsenyyteen liittyvät tiedot ovat luonteeltaan arkaluonteisia. Hänen mukaansa perussuomalaiset on puolueena hyvin pitkämielinen, mutta nyt puoluehallitus totesi, että on ajauduttu tilanteeseen, josta ei ole muuta ulospääsyä.

Kiemunki on kansanedustaja Lea Mäkipään avustaja.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti lokakuussa 2016 syytteen Kiemunkia vastaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Käräjäoikeus tuomitsi Kiemungille kirjoituksesta 30 päiväsakkoa.

Sipilä uhkuu voitonvarmuutta: ”Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupungistuminen on kiihtynyt Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, vaikka pääministeri on toistuvasti puolustanut koko maan asuttuna pitämistä. Viimeksi kymmenen suurinta kaupunkiseutua ovat kasvaneet Suomen sisäisellä muuttoliikkeellä mitaten yhtä nopeasti Paavo Lipposen (sd.) pääministerikaudella 2000-luvun taitteessa. Aluetutkija Timo Aron laskelmasta voi tulkita, että taloustilanne vaikuttaa kaupungistumisen vauhtiin hallituspohjaa enemmän.

Sipilän mukaan kaupungistumisen vauhti riippuu työpaikkojen synnyttämisestä. Hän sanoo hallituksen panostaneen esimerkiksi tieverkkoon ja korjausrakentamiseen, jotka vaikuttavat kasvukeskusten ulkopuolella.

– Isot uutiset kasvukeskusten ulkopuolella ennakoivat toisenlaisesta kehityksestä, paljon on toisenlaista virtaa olemassa. Siinä löytyy luonnon tasapaino mihin työpaikat syntyvät, Sipilä sanoo STT:n kuntavaalihaastattelussa.

Hän viittaa isoilla uutisilla biotuotetehtaisiin ja muihin tehdashankkeisiin. Sipilän mukaan kaupungistuminen on eurooppalainen ilmiö, jossa Suomi etenee valtavirrassa.

– Biotalouden hankkeet ovat hyvä esimerkki, että tekeminen hajautuu sinne missä luonnonvarat ovat. Se on tervettä hajauttamista, kun se lähtee luontaisista elinvoimatekijöistä, joita kullakin alueella on, Sipilä sanoo.

Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys.

Tällä hetkellä ihmiset muuttavat samalla keskustan vahvoilta kannatusalueilta kaupunkeihin, joissa Etelä-Suomessa keskusta on pieni puolue. Helsingissä ja Espoossa keskusta keräsi edellisissä vuoden 2012 kuntavaaleissa alle neljä prosenttia äänistä, Tampereella ja Vantaalla puolueen kannatus oli noin viisi prosenttia.

Sipilä uskoo keskustan kasvavan etelän kaupungeissa, mutta prosenttitavoitetta puolue ei ole huhtikuun kuntavaaleihin asettanut. Helsingissä puolue tavoittelee suurempaa kannatusta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla, joka vaihtaa pääkaupunkiin Ruokolahdelta.

– Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue. Keskusta edustaa yleispuolueena keskilinjaa, joka esimerkiksi Eurooppa-politiikassa näyttää tulevan Suomen linjaksi. Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys, Sipilä sanoo.

Sipilä uskoo, että kuntien määrä tulee vähenemään ”jonkin verran” vapaaehtoisten kuntaliitosten myötä. Sipilä välttää antamasta kuntapoliitikoille neuvoja esimerkiksi koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä, mutta puolustaa hallituksen linjaa. Hallitus on antanut kunnille vaihtoehdon esimerkiksi rajoittaa subjektiivista päivähoitoa ja kasvattaa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.

– Hallituksena olemme kuntien toivomuksena päättäneet antaa liikkumavaraa, ja haemme yhä liikkumavaraa muissa kysymyksissä, Sipilä sanoo.

Hänen mukaansa paras asiantuntemus on paikan päällä.

– Jos koulussa oppilasmäärä laskee eikä ole mahdollisuutta kaikkia kouluja pitää, luotan paikalliseen päätöksentekoon, Sipilä sanoo.

Sipilä sanoo tavanneensa esimerkiksi koulutuksesta tai elinkeinopolitiikasta kiinnostuneita ehdokkaita, jotka eivät ole aiemmin olleet ehdolla, koska sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut valtuuston suurin asia. Nyt sote-uudistus vie kunnilta tämän vallan, mutta voi tuoda muista asioista kiinnostuneita mukaan politiikkaan.

STT–MIKKO ISOTALO