x

Kommentti: Keskituloista lapsiperhettä moukaroidaan nyt edestä ja takaa

Kuva: Kari Hulkko

Kerrataanpa hiukan.

Veronmaksajien keskusliiton mukaan työmarkkinajärjestöjen alkuviikosta ulospuristama esitys niin kutsutuksi yhteiskuntasopimukseksi tai kilpailukykypaketiksi kiristäisi palkansaajien verotusta yli prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä. Palkkaverotus kiristyisi työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun nostolla.

Esimerkiksi 3300 euroa kuussa ansaitsevan keskituloisen veroprosentti nousee 1,2 prosenttiyksikköä 31,1 prosentista 32,3 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Muutokset tulisivat voimaan porrastetusti.

Järjestön laskelmien mukaan keskituloisen 3 300 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi siten, että nettoansiot alenevat noin 500 eurolla vuodessa 2020 mennessä. Kahden 3300 euroa kuussa tienaavan aikuisen perheessä menetykset ovat näin ollen 1000 euroa. Vuonna 2019 nettomenetys perheeltä olisi noin 800 euroa.

Järjestö on laskenut luvut myös vähemmän ja enemmän tienaaville.

Eikä tässä kaikki. Lapsiperheitä uhkaavat muutkin kiristykset. Täsmennän samalla Aamulehdessä julkaistun jutun lukuja.

Jos edellä mainitulla esimerkkiperheellä on kaksi lasta ja jos hallituksen esitys päivähoitomaksujen korotuksista toteutuu ensi syksynä, kahden aikuisen perheessä, jonka tulot ovat yhteensä 6 600 euroa kuukaudessa, he maksavat 122 euron korotuksen jälkeen lastensa päivähoidosta yhteensä 673 euroa kuukaudessa. Jos lapset ovat päivähoidossa 11 kuukautta vuodessa, korotus kirpaisee vuositasolla yli 1300 eurolla.

Lasketaanpa yhteen jo tässä vaiheessa. Esimerkkiperhe menettäisi verotuksen kiristymisen ja päivähoitomaksujen korotusten jälkeen jo 2300 euroa vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

Emmekä ole vielä maalissa.

Jos esimerkkiperheen jompikumpi vanhempi on töissä julkisella sektorilla, häntä uhkaa myös lomarahoista tehtävä 30 prosentin leikkaus vuosina 2017-19.  Tämä on osa työmarkkinajärjestöjen tekemää kilpailukykypakettia.

Kuukausipalkkaa nauttiva saa lomarahaa puolet loma-ajan palkasta eli vuosilomapalkasta. 3300 euron bruttotuloista lomarahaleikkaus on näin ollen noin 500 euroa bruttona. Jos molemmat vanhemmat ovat töissä julkisella sektorilla, menetys voisi olla 1000 euroa bruttona. Jos leikkaus jää tilapäiseksi kuten on tarkoitus, vuonna 2020 lomarahaleikkuria ei enää ole.

Esimerkkiperhe menettäisi näiden oletusten mukaan vuonna 2019 vähintään 2100 euroa nettona (verotuksen kiristys+päivähoitomaksujen nousu+lomarahaleikkaus), lomarahaleikkausten johdosta käytännössä vielä satoja euroja enemmän. Vuonna 2020 nettomenetys olisi 2300 euroa (verotuksen kiristys+päivähoitomaksujen nousu).

Vastineeksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on lupaillut veronkevennyksiä, jos työmarkkinaneuvotteluissa saadaan sitä tyydyttävä tulos. Joskin tällä viikolla hallituksen suulla on sanottu, ettei sopimus vastaa vielä sen odotuksia. Hallitus on myös ohjelmassaan uhannut toteuttaa noin 1,5 miljardin euron suuruiset lisäleikkaukset ja veronkorotukset, jos työmarkkinasopimusta ei synny.

Palkansaajille kaavaillaan myös työajan pidennystä, mikä tarkoittaa käytännössä palkanlaskua. Myös tämä on osa työmarkkinajärjestöjen sopimusta.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen vaati alkuviikolla hallitusta kompensoimaan sosiaalivakuutusmaksujen korotusten vaikutukset täysimääräisesti, jotta palkkaverotuksen rajulta kiristymiseltä voidaan välttyä.

”Hallituksen on nyt lyötävä lukkoon hallitusohjelmassa luvattu miljardin euron veronkevennys, jotta palkansaajien ostovoima pystytään turvaamaan ja hallitusohjelman vastainen verotuksen kiristyminen estetään. Hallituksen myönteisen työmarkkinasovun tueksi lupaama veroporkkana tulee nyt suureen tarpeeseen. Sen avulla on mahdollista purkaa nyt uhkaava verotuksen kiristyminen ja ostovoiman romahdus.”

Jos työmarkkinasopua ei synny, hallitus lähtee ajamaan pakkolakeja ja laskelmat menevät uusiksi.

Hallitusohjelman mukaan työn verotusta ei kiristetä tällä vaalikaudella.

Järjestöistä STTK, Akava, EK ja Kuntatyönantajat KT ovat hyväksyneet järjestöjen tekemän paketin hallinnoissaan. SAK:n hallitus tekee lopullisen ratkaisunsa ensi maanantaina. Sen liitot ovat koolla tällä viikolla.

Yle: Demarivaikuttaja Kari Pekkonen on kuollut

Kajaanilainen Kari Pekkonen on kuollut 71 vuoden iässä. Asia on vahvistettu presidentti Tarja Halosen toimistosta Ylelle.

Eläkkeellä ollut Pekkonen oli asetettu ehdolle Kajaanissa tulevissa kunnallisvaaleissa SDP:n riveissä.

Pekkonen toimi muun muassa vuosina 1977–1982 SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteerinä.

Pekkonen ja Tarja Halonen elivät avoliitossa 1970-luvulla ja parilla on yhteinen lapsi, Anna Halonen.

Kari Pekkonen toimi Matti Ahteen poliittisena sihteerinä Ahteen ollessa sisäministerinä 1980-luvulla.

– Kari oli pohjimmiltaan todella lämmin, sympaattinen ja empaattinen ihminen. Hyvin monipuolisesti osaava, auttamishaluinen ja hän sopi erittäin hyvin politiikan kuvioihin, joita hän jonkin aikaa teki, Matti Ahde sanoo Ylelle.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja hurjistui: ”Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan oli yllättää kuulla, kuinka ”Senaatti 2” on jo perustettu ennen kuin varsinainen maakuntalaki on lähelläkään päätöksentekoa.

Paatero viittaa valtion alaiseen liikelaitokseen eli Senaatti-kiinteistöihin.

Asia tuli esille, kun uutisoitiin johdon palkkaamisesta ilman avointa hakua, eli ”kun tiedämme jo parhaat” -periaatteella.

– Näin siis uuden maakuntahallinnon ensimmäiset hyvän hallinnon ja demokratian vastaiset päätökset alkavat jo näkyä, Paatero toteaa.

Maakuntamallissa tarkoituksena on siirtää kaikkien sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt ja kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset valtakunnalliselle osakeyhtiölle korvauksetta.

”Toistaiseksi ei minkäälaista lainsäädännöllistä pohjaa.”

Aiemminkin Suomessa on tapahtunut omaisuuden vaihdoksia julkisen hallinnon sisällä. Kunnat ja valtio ovat sopineet maa-alueiden tai kiinteistöjen vaihdoista, Helsingin kaupungille siirrettiin osa Sipoon kunnasta.

– Aina aikaisemmin näistä on neuvoteltu ja päädytty korvauksiin eri osapuolille. Nyt esimerkiksi yli kolmen miljardin euron arvoiset, kuntalaisten varoilla maksetut sairaalat siirrettäisiin täysin korvauksetta uusille vallanpitäjille, Paatero ihmettelee.

– Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan, ja vielä yhtiölle, jolla ei toistaiseksi ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa, Paatero toteaa.

Hän ihmettelee tiedotteessaan, miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa sentään lakeja pitäisi noudattaa – ja vielä maan hallituksen toimesta! Onko oikeuskanslerilla tähän kantaa, Paatero kysyy.

”Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö.”

Yhtiön johto valittiin jo nyt ilman hakua ja päätöksiä tekevät tulevaisuudessa hallitusammattilaiset, täysin irrallaan maakuntavaltuuston päätöksenteosta.

– Mallissa maakunta on vain tilojen käyttäjäkorvausta vastaan ja investointi sekä peruskorjauspäätökset tehdään valtakunnallisessa ”Senaatti 2” -yhtiössä, Paatero toteaa.

Hänen mukaansa epäily valtakunnallisesta yhtiöstä on, että kiinteistöjen käytön hinta tulee nousemaan, jotta investointeja voidaan tehdä.

– Jää nähtäväksi miten paljon tasa-arvoa kiinteistöjen osalta tulee eri puolille Suomea. Tämä on nykyhallituksen tapa hoitaa asiaa, mutta vaihtoehtoja oli ja on yhä olemassa, Paatero huomauttaa.

Kaikki sote-kiinteistöt olisi tai on mahdollista siirtää maakunnalle tai aluekunnalle velkoineen kaikkineen.

– Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö, jossa kunnat olisivat osakkaina kiinteistöjen arvoa vastaavalla osuudella. Toisena vaihtoehtona olisi tai on antaa kiinteistöt nykyisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintaan, Paatero listaa.

Tällöin neuvottelu tilojen käytöstä, rakentamisesta ja peruskorjauksessa voidaan tehdä saman alueen sisällä toimintoja hallitsevan maakunnan tai aluekunnan ja tiloja hallitsevan kuntayhtymän välillä.

– Ei ole siis pakko siirtää kaikkea päätösvaltaa valtakunnalliselle yhtiölle, ”Senaatti 2:lle”, ja heikentää samalla rankasti kuntien taloudellista asemaa, Paatero päättää.

Aamulehti uutisoi hiljattain, että soten yhteydessä siirretään miljardien eurojen arvosta kiinteistöjä uuteen Maakuntien tilakeskus -osakeyhtiöön. Johtajia on nimitetty yhtiöön ilman avointa hakua.

Miltä kuulostaa keskustan maakuntamalli ja soten valinnanvapaus, päättele tästä itse: Iiro Rantala esittää flyygelillä

Kuva: Johannes Ijäs

Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala tulkitsi eilisessä Pressiklubissa soten flyygelillä.

Sävellyksessään hän käsittelee niin maakuntamallia kuin valinnanvapauttakin.

Pressiklubi on mediaa ruotiva Yle TV1:lle esitettävä ajankohtaisohjelma.

Kuuntele linkistä, miltä Rantalan sote kuulostaa:

Keskustelua aiheesta

Soini vetoaa unitutkijoihin: Kellot jätettävä rauhaan

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kellojen siirtely on yksi esimerkki turhasta sääntelystä.

Soini sanoo tiedotteessa, että kellojen siirtely on tyyppiesimerkki siitä, että ”pöhkössä kompromississa kaikki saavat sen, jota kukaan ei tahdo”.

Hän muistuttaa, että muun muassa unitutkijat kyseenalaistavat siirtojen hyödyt.

Soini toivoo, että kellojen siirtäminen passitetaan historian romukoppaan.

– EU juhlii Roomassa niin sanottua menestystarinaansa. Annetaan kansalle jotakin kaikkia koskettavaa ja hyödyllistä, Soini sanoo.

Suomi siirtyy ensi yönä kesäaikaan, kun kelloja siirretään kello kolmelta aamulla tunnilla eteenpäin.

Sama muutos tehdään myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Seuraavan kerran kellon viisareihin kosketaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, kun kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.

Keskustelua aiheesta

Nobelisti Holmström arvioi Ykkösaamussa, mille kohtaa sijoittuu poliittisella kartalla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Holmström puhui Helsingin yliopiston vuosijuhlassa 24.3.

Yle TV1:n vieraana ollut taloustieteen nobelisti Bengt Holmström kertoi olevansa ”pääsuuntauksessa oikeistolainen”.

– Mutta kyllä minulla on myös muunlaisia mielipiteitä … Ei minulle ole ongelma olla jonkun sosialidemokraatin kanssa samaa mieltä, jos olen samaa mieltä, hän sanoi.

Holmström totesi toisaalta myös, että häntä on vaikea sijoittaa poliittiselle kartalle. Hän luonnehti itseään oman tiensä kulkijaksi.

Holmström uskoo Suomen nousevan pitkästä taantumasta, mutta se voi olla hidasta. Hänen mukaansa kilpailukyvyn eteen on tehtävä koko ajan työtä.

Hän otti kantaa myös automatisaatioon ja robotisaatioon.

– Jatkossa ihminen ja robotit tekevät yhdessä töitä.

Holmström ei vaikuta olevan muutoksesta kovin huolissaan.

– Aina on tullut hetkiä, että pelätään, että työ loppuu, mutta se ei ole koskaan toistaiseksi loppunut, Holmström sanoi.

Esimerkiksi tekoäly luo hänen mukaansa myös valtavasti mahdollisuuksia. Työtä tekevä saa työtä myös tulevaisuudessa.

Nuorten tilanne huolestuttaa.

Suomen perustulokokeilua Holmström luonnehti mielenkiintoiseksi.

Nobelistin mukaan on hyvä, että kokeillaan ja USA:ssakin ollaan kokeilusta kiinnostuneita taloustieteilijöiden keskuudessa.

– Perustulo on looginen mahdollisuus, jos palkat ajautuvat kovin alas.

Kilpailukyky-sopimuksen ohella Holmströmin mielestä tärkeitä ovat rakenneuudistukset, joilla saataisiin joustavuutta lisää.

Hän nosti esiin eritoten syrjäytyneet nuoret. On ikädiskriminaatiota, että he eivät pääse työmarkkinoille, vaikka heidän pitäisi olla maamme tulevaisuus.

Holmströmin mukaan tämä on iso rakenteellinen huoli. Tätä vain lisää koulutustason keskimääräinen lasku.