Kommentti: Keskituloista lapsiperhettä moukaroidaan nyt edestä ja takaa

Kuva: Kari Hulkko

Kerrataanpa hiukan.

Veronmaksajien keskusliiton mukaan työmarkkinajärjestöjen alkuviikosta ulospuristama esitys niin kutsutuksi yhteiskuntasopimukseksi tai kilpailukykypaketiksi kiristäisi palkansaajien verotusta yli prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä. Palkkaverotus kiristyisi työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun nostolla.

Esimerkiksi 3300 euroa kuussa ansaitsevan keskituloisen veroprosentti nousee 1,2 prosenttiyksikköä 31,1 prosentista 32,3 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Muutokset tulisivat voimaan porrastetusti.

Järjestön laskelmien mukaan keskituloisen 3 300 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi siten, että nettoansiot alenevat noin 500 eurolla vuodessa 2020 mennessä. Kahden 3300 euroa kuussa tienaavan aikuisen perheessä menetykset ovat näin ollen 1000 euroa. Vuonna 2019 nettomenetys perheeltä olisi noin 800 euroa.

Järjestö on laskenut luvut myös vähemmän ja enemmän tienaaville.

Eikä tässä kaikki. Lapsiperheitä uhkaavat muutkin kiristykset. Täsmennän samalla Aamulehdessä julkaistun jutun lukuja.

Jos edellä mainitulla esimerkkiperheellä on kaksi lasta ja jos hallituksen esitys päivähoitomaksujen korotuksista toteutuu ensi syksynä, kahden aikuisen perheessä, jonka tulot ovat yhteensä 6 600 euroa kuukaudessa, he maksavat 122 euron korotuksen jälkeen lastensa päivähoidosta yhteensä 673 euroa kuukaudessa. Jos lapset ovat päivähoidossa 11 kuukautta vuodessa, korotus kirpaisee vuositasolla yli 1300 eurolla.

Lasketaanpa yhteen jo tässä vaiheessa. Esimerkkiperhe menettäisi verotuksen kiristymisen ja päivähoitomaksujen korotusten jälkeen jo 2300 euroa vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

Emmekä ole vielä maalissa.

Jos esimerkkiperheen jompikumpi vanhempi on töissä julkisella sektorilla, häntä uhkaa myös lomarahoista tehtävä 30 prosentin leikkaus vuosina 2017-19.  Tämä on osa työmarkkinajärjestöjen tekemää kilpailukykypakettia.

Kuukausipalkkaa nauttiva saa lomarahaa puolet loma-ajan palkasta eli vuosilomapalkasta. 3300 euron bruttotuloista lomarahaleikkaus on näin ollen noin 500 euroa bruttona. Jos molemmat vanhemmat ovat töissä julkisella sektorilla, menetys voisi olla 1000 euroa bruttona. Jos leikkaus jää tilapäiseksi kuten on tarkoitus, vuonna 2020 lomarahaleikkuria ei enää ole.

Esimerkkiperhe menettäisi näiden oletusten mukaan vuonna 2019 vähintään 2100 euroa nettona (verotuksen kiristys+päivähoitomaksujen nousu+lomarahaleikkaus), lomarahaleikkausten johdosta käytännössä vielä satoja euroja enemmän. Vuonna 2020 nettomenetys olisi 2300 euroa (verotuksen kiristys+päivähoitomaksujen nousu).

Vastineeksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on lupaillut veronkevennyksiä, jos työmarkkinaneuvotteluissa saadaan sitä tyydyttävä tulos. Joskin tällä viikolla hallituksen suulla on sanottu, ettei sopimus vastaa vielä sen odotuksia. Hallitus on myös ohjelmassaan uhannut toteuttaa noin 1,5 miljardin euron suuruiset lisäleikkaukset ja veronkorotukset, jos työmarkkinasopimusta ei synny.

Palkansaajille kaavaillaan myös työajan pidennystä, mikä tarkoittaa käytännössä palkanlaskua. Myös tämä on osa työmarkkinajärjestöjen sopimusta.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen vaati alkuviikolla hallitusta kompensoimaan sosiaalivakuutusmaksujen korotusten vaikutukset täysimääräisesti, jotta palkkaverotuksen rajulta kiristymiseltä voidaan välttyä.

”Hallituksen on nyt lyötävä lukkoon hallitusohjelmassa luvattu miljardin euron veronkevennys, jotta palkansaajien ostovoima pystytään turvaamaan ja hallitusohjelman vastainen verotuksen kiristyminen estetään. Hallituksen myönteisen työmarkkinasovun tueksi lupaama veroporkkana tulee nyt suureen tarpeeseen. Sen avulla on mahdollista purkaa nyt uhkaava verotuksen kiristyminen ja ostovoiman romahdus.”

Jos työmarkkinasopua ei synny, hallitus lähtee ajamaan pakkolakeja ja laskelmat menevät uusiksi.

Hallitusohjelman mukaan työn verotusta ei kiristetä tällä vaalikaudella.

Järjestöistä STTK, Akava, EK ja Kuntatyönantajat KT ovat hyväksyneet järjestöjen tekemän paketin hallinnoissaan. SAK:n hallitus tekee lopullisen ratkaisunsa ensi maanantaina. Sen liitot ovat koolla tällä viikolla.

Näin kansa arvioi kuntaa työnantajana: Turvallinen, mutta palkkataso vaatimaton

Kuva: Kari Hulkko

Kansalaiset arvioivat, että kunta on työnantajana turvallinen ja työolosuhteet kunnissa ovat hyvät. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneiden mielestä kunta-alan palkkataso on kuitenkin vaatimaton.

Vastanneet arvioivat myös, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhön, mahdollisuudet edetä uralla ja kunta-alan töiden tuottavuus ja tehokkuus ovat kehnonpuoleisia. Lähes joka toinen vastaaja arvioi, että kunta-alan palkkataso on lähinnä huono. Monet vastaajista katsoivat kuitenkin, että kunta-alan palkkaus on riittävän hyvä.

Kunta-alan työolosuhteita piti erittäin tai melko hyvinä 64 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni arvioi, että kunta-alan työpaikat ovat varmoja ja pysyviä, ja että sukupuolten tasa-arvo toteutuu hyvin.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kunta-alan työntekijöiden näkemyksiä. Kuntatyöntekijät pitivät suurimpina ongelmina palkkausta, mahdollisuuksia edetä uralla ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kuntien palveluksessa olevista lähes joka toinen on tyytymätön esimiestyöhön ja johtamiseen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 ihmistä. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan” – Heinäluoma antoi arvionsa uudesta Tuntemattomasta

Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

SDP:n kansanedustajat ovat vakuuttuneita Aku Louhimiehen ohjaamasta uudesta Tuntemattoman sotilaan versiosta.

Eero Heinäluoma kehuu elokuvaa Facebookissa mielettömän hienoksi ja koskettavaksi.

– Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan: Tuntematon on VUODEN elokuva, Heinäluoma päivittää.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on myös pitänyt näkemästään.

– Kävimme eduskunnan kanssa katsomassa uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan. Itketti, vavisutti, kosketti. Elokuva tulee jäämään suurten elokuvien joukkoon. Kiitos ja valtavasti onnitteluja kansallistarinamme hienosta toteutuksesta.

Kansanedustaja Sirpa Paateron mielestä Louhimiehen Tuntematon sotilas on vaikuttava ja riittävästi erilainen.

Keskustelua aiheesta

Sipilä Suomen Yrittäjien juhlassa: Paikallisessa sopimisessa mentävä eteenpäin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jakoi Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhlassa Suomen Yrittäjien huolen siitä, että paikallisessa sopimisessa ei ole päästy riittävästi eteenpäin.

– Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan, Sipilä sanoi valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

– Suomen on ol­ta­va ket­te­räm­pi ja no­pe­am­pi sel­viy­ty­mään eteen tulevista haasteista. Heti kun Suomi100 -juhlat loppuvat, järjestän 8. joulukuuta seminaarin Kohti seuraavaa sataa. Tilaisuudessa etsitään Suomen tärkeimmät kysymykset 2020-luvulle, seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt haetaan oikeita kysymyksiä. Haastan Suomen Yrittäjät tuomaan niitä.

– Minulle on äärimmäisen tärkeää, että tämä hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun. Kinttaat eivät saa pudota, vaan ta­lous ja työl­li­syys on saa­ta­va kes­tä­väl­le poh­jal­le ja julkinen talous tasapainoon, Sipilä sanoi.

Suomen Yrittäjien Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhla järjestettiin Joensuussa lauantai-iltana 21.10.2017.

Keskustaedustaja haukkuu oman ministerinsä Hämeen Sanomissa, varoittaa sotesta: ”Ei enää koskaan rakenneta takaisin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Koko sote-uudistus voi vielä kaatua, arvioi keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Hämeen Sanomissa. Hän epäilee, että perustuslakivaliokunta saattaa suhtautua hyvin kriittisesti siihen, että maakunta saisi päättää asiakasseteleiden käytöstä erikoissairaanhoidossa.

– Kylmä tosia-asia on, että jos nyt ajamme julkisen terveydenhuollon alas, sitä ei enää koskaan rakenneta takaisin.

Anttila epäilee, että lääkärit kaikkoavat julkiselta puolelta yksityisiin firmoihin. Anttilan mukaan hallituksen sote-uudistuksesta voi seurata myös maaseudun ja kaupungin epätasa-arvo, koska yritykset eivät syrjäseuduille tahdo.

– Tässä yritetään nyt kerralla niin suurta palaa ja niin monimutkaista järjestelmää, ettei tätä välttämättä senkään takia onnistuta viemään käytäntöön, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Hänen mielestään sote pitäisi valmistella parlamentaarisesti.

Anttilan mielestä Sipilän (kesk.) hallituksen lainvalmistelun ongelmat johtuvat poliitikoista, ei valmistelevista virkamiehistä.

Keskustan kannatusta puolestaan syö hänen mukaansa sote-uudistusten vaikeuksien kaatuminen nimenomaan keskustalaisten vastuuministerien syliin. Hän on päivittänyt samasta asiasta myös Twitterissä.

Anttila ei kavahda antaa Hämeen Sanomissa kritiikkiä myöskään puolueen omalle ministerille, perhe- ja peruspalveluministerinä kesään saakka toimineelle Juha Rehulalle.

Anttila toteaa Rehulan tehneen terveydenhuoltolain, jolla ajettiin alas aluesairaaloiden anestesialeikkaustoiminta.

– Se oli erittäin iso virhe, joka iskee keskustan vahvoille kannatusalueille.

– Pahinta oli, ettei Rehula prosessoinut sen enempää keskustan eduskuntaryhmän, aluesairaalaväen kuin niiden palvelujen käyttäjienkään kanssa sitä, mitä muutoksia on tulossa. Me emme puolueessa katso hyvällä sellaista politiikkaa, jolla ajetaan alas seutukuntien elinvoimaa. Ja Rehulan päätös oli mitä suurimmassa määrin juuri sitä, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Ville Niinistö Facebookissa: Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa – ”Tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista”

Kuva: Lehtikuva

Tampereen keskustassa oli tänään Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) ja heitä vastustaneiden ryhmittymien mielenosoitukset.

Vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö ottaa kantaa Facebookissa.

Hän kirjoittaa, että ”Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tavoite on tarvittaessa väkivallankin keinoin kumota demokratia, kansallisvaltiomme ja perustaa pohjoismainen natsivaltio”.

– Natsivaltioissa ei ole tilaa, tai ihmisoikeuksia, lopulta kenellekään muille kuin natseille.

Niinistön mukaan tällaiselle kiihotukselle oikeusvaltiota vastaan ei pitäisi olla demokraattisessa ja moniarvoisessa Suomessa tilaa.

– Hallitus on puhunut vastarintaliikkeen kieltämisestä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Hallitus on puhunut vihapuheeseen puuttumisesta, mutta organisoitua rasistista liikehdintää se ei ole rikoslakiin ottanut. Rasismi rikoslakiin -aloite sitä esittää, ja sille moni oikeusoppinutkin on antanut tukensa: oikeusvaltion pitäisi puolustaa jokaista jäsentään systemaattiselta syrjinnältä, jollaista ylivaltaa natsit tavoittelevat.

Niinistö tarkastelee historiaa ja sitä, miten 1930-luvulla torjuttiin äärioikeiston kumouspyrkimykset, talvisodassa kaikkien aateryhmien suomalaiset puolustivat yhdessä maataan ja ihmisten vapautta ulkoiselta uhalta. Sotien jälkeen demokratia kesti myös kommunistisen kumouksen uhan.

– Niinä vuosina me suomalaiset opimme myös sen, että hyvinvointivaltion rakentaminen ja heikompiosaisten nostaminen köyhyydestä osallisuuteen on paras tapa pitää kansa yhtenäisenä ja suojata demokratiaa. Se opetus on vastuullisten päättäjien muistettava tänäkin päivänä. Ihmisiä vastakkainasettelevassa natsiaatteessa ei sen sijaan ole mitään isänmaallista.

– Sillä tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista. Tämä maa kuuluu jokaiselle suomalaiselle, ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Pidetään siitä kiinni ja laitetaan organisoitu rasismi rikoslakiin. Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa, Niinistö päättää.

 

STT:n mukaan neljä ihmistä otettiin lauantaina Tampereella kiinni uusnatsien ja vastamielenosoittajien mielenilmausten yhteydessä. Poliisi tutkii vastamielenosoittajien toimia epäiltynä väkivaltaisena mellakkana.

Uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoittajat kokoontuivat aluksi Laukontorille, josta he lähtivät marssimaan Tampereen keskustan läpi oikeustalolle. Tampere natseja vastaan -vastamielenosoitus puolestaan kokoontui Keskustorille.

Vastamielenosoitusta pitäneet ryhmittymät pyrkivät hyökkäämään uusnatseja vastaan muun muassa Hämeensillalla ja Satakunnansillalla, kerrottiin Sisä-Suomen poliisista. Osa mielenosoittajista heitteli paukkupommeja toisia mielenosoittajia ja poliiseja kohden. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.