tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kommentti: Kukaan ei haastanut Rinnettä ”Antin päivänä” mutta usean ehdokkaan puheenjohtajavaali on tulossa

Kuva: Lehtikuva
Antit Rinne ja Lindtman. Edellinen haluaa jatkokauden puheenjohtajana. Jälkimmäinen harkitsee kisaan lähtöä.

Keskustelu SDP:n tulevan puheenjohtajan nimestä selveni tänään juuri sen verran kuin oli oletettavaa. Oli päivänselvää jo etukäteen, että Antti Rinne kertoo tavoittelevansa jatkokautta puolueen johdossa. Rinne valittiin tehtävään vasta kaksi ja puoli vuotta sitten, ja hänen kaudellaan SDP:n kannatus on palannut kahdenkymmenen prosentin paremmalle puolelle.

Joidenkin mielestä kannatus voisi ja sen pitäisi olla 25 prosenttia. Maassa on historian oikeistolaisin hallitus, joka tekee jyrkkää leikkauspolitiikkaa. Rinnettä arvostellaan erityisesti hänen esiintymisistään kameran edessä. Hän tunnusti asian tänään rehdisti puoluevaltuuston kokouksessa. Hän jopa vitsaili kiusallisella yskällään pitäessään poliittista tilannekatsausta. Se on mainio tapa viedä pilkkaajilta ase kädestä. Rinteen kannattaisi muutenkin hylätä papereista puhuminen. Hän on parhaimmillaan silloin, kun tunne ja tilanne näkyvät sopivassa määrin.

Kukaan ei halunnut tulla ulos aikeistaan samalla kertaa istuvan puheenjohtajan kanssa. Se on kunnioitusta.

Tänään kuultiin mahdollisten haastajien suusta monta kertaa, kuinka ”tänään on Antin päivä”. Kukaan ei halunnut tulla ulos aikeistaan samalla kertaa istuvan puheenjohtajan kanssa. Se on kunnioitusta.

Spekulointeihin nostetuista nimistä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sekä kansanedustajat Tuula Haatainen ja Tytti Tuppurainen sanoivat harkitsevansa kisaan lähtemistä. Heistä Lindtman tuntui petaavan eniten aikaa ilmoitukselleen, kun hän sanoi kertovansa päätöksestään viimeistään itsenäisyyspäivään mennessä.

Haatainen ja Tuppurainen tullevat päätöksellään ulos ennen Lindtmania. Tuppuraisen ratkaisun sanelee lopulta realismi, sillä hän sanoi kuulostelevansa puoluekokousedustajilta, onko hänellä kannatusta. Pelkäksi tuuleen huutelijaksi hän ei halua lähteä.

Kansanedustaja Timo Harakka on Iltalehden tuoreen kyselyn mukaan ”kiinnostavin demaripoliitikko”. Hän oli lauantaina myös salaperäisin. Harakka sanoi, että SDP:llä on ”hyvä puheenjohtajaehdokas” Rinteeseen viitaten. Harakka on aiemmin antanut ymmärtää, ettei haasta ainakaan yksinään Rinnettä. Usean ehdokkaan kisaan hänkin siis saattaisi ottaa osaa. Ainakaan ensimmäisenä Rinteen haastajana hänen ilmoitustaan on turha odottaa.

Puheenjohtajavaali tulee. Aina se ei ole sujunut SDP:ssä siivosti.

Kansanedustajat Sanna Marin, Sirpa Paatero ja Susanna Huovinen ilmoittivat, etteivät lähde vaaliin mukaan. Heistä Paatero sanoi tänään kannattavansa Rinnettä. SDP:n kansanedustajista myös Ilmari Nurminen paljasti lauantaina Demokraatille olevansa Rinteen takana.

Kyllä puheenjohtajavaali tulee. Olisi todella yllättävää, että jokainen harkitsevista sanoisi lopulta ”ei”. Aina puheenjohtajavaali ei ole sujunut SDP:ssä siivosti. Vuoden 2014 vaalista tuli likainen nimenomaan ehdokkaiden tukijoukoissa, ja sitä ei haluta nyt toistaa.

Kokoomus näytti keväällä mallia, että istuva puheenjohtaja voidaan haastaa jopa hallitusvastuussa ilman, että vaalista tulee sotkua. Rinne käytti puoluevaltuuston edessä väkevän puheenvuoron sen puolesta, että hänen ja mahdollisten haastajien tukijoukot säilyttäisivät tällä kertaa malttinsa.

On merkkejä, jotka puhuvat sitä vastaan. Parhaimmillaan puheenjohtajavaali puhdistaa ilmaa, vaikka puheenjohtajan nimi pysyisi samana. Puhutaan asioista ja linjoista. Arvostetaan toista mieltä olevaa. Huonoimmillaan riitely nousee keskiöön juuri kuntavaalien alla. Siihen ei olisi varaa.

Demokraatin kyselyssä SDP:n piirijohtajien enemmistö ei nähnyt ongelmaa istuvan puheenjohtajan haastamisessa.

”Kuinka näin pääsi käymään?” – Paavo Väyrynen syyttää Laura Huhtasaarta ja ”Kike” Elomaata

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen arvostelee perussuomalaisten kansanedustajia Laura Huhtasaarta ja Ritva Elomaata. Väyrynen muistuttaa tehneensä kansalaisaloitteen vuonna 2015 kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Väyrynen kokee, että ps-edustajat ovat käätäneet kelkkansa.

Väyrynen kirjoittaa blogissaan, että terävimpiä puheenvuoroja asian lähetekeskustelussa eduskunnassa käyttivät perussuomalaisten Simon Elo, Elomaa ja Huhtasaari. Syksyllä 2016 perustuslakivaliokunta aloitti valiokuntaneuvos Matti Marttusen laatiman mietintöluonnoksen käsittelemisen.

”Marraskuun lopulla valiokunta yllättäen päätti, että mietintöä ei laaditakaan. Minulle kerrotun mukaan perussuomalaiset jäsenet ajoivat innokkaimmin aloitteen hautaamista valiokuntaan.”

”Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja kuitenkin lähes kaikki perussuomalaisten eduskuntaryhmään valitut ehdokkaat olivat Ylen vaalikoneessa olleet sitä mieltä, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Ja jo ennen eduskuntakäsittelyn aloittamista sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho lupasivat, että puolueen kansanedustajilla on eduskuntakäsittelyssä vapaat kädet.

Väyrynen kysyy, voisivatkohan hallitusvastuusta vapautuneet Huhtasaari ja Elomaa kertoa, kuinka näin pääsi käymään? Miksi petitte meidän kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden luottamuksen?”

Väyrysen mielestä kysymys Suomen jäsenyydestä euroalueessa on juuri nyt polttavan ajankohtainen.

”Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksia taloudellisen yhteisvastuun lisäämiseksi euroalueella ja sen kehittämiseksi ylikansallisen liittovaltion suuntaan. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on antanut niille täyden tukensa. Yleisesti odotetaan, että Ranska ja Saksa ryhtyvät viemään komission ehdotuksia eteenpäin.”

Väyrysen mukaan komission ehdotukset ovat täydellisessä ristiriidassa Suomen nykyisen hallituksen ohjelman kanssa.

Keskustelua aiheesta

Miksi Turun puukkoiskusta epäillyn tietoja ei löydy Eurodac-rekisteristä? – Ministeri Häkkänen selvittää

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo selvittävänsä parhaillaan sitä, miksi Turun puukkoiskusta epäilty marokkolaismies ei näkynyt rekisterissä Suomessa.

STT kertoi maanantaina, että mies saapui Euroopassa ensin Saksaan, mutta ei rekisteröitynyt saksalaismedian tiedon mukaan turvapaikanhakijaksi. Abderrahman Mechkah kuitenkin rekisteröitiin ja häneltä otettiin dna-näytteet sekä biometriset tunnisteet.

Mies olisi voitu Dublin-menettelyn myötä palauttaa Saksaan, mutta näin ei toimittu. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoi STT:lle, että Euroopasta turvapaikkaa hakevien sormenjäljet tallennetaan Eurodac-rekisteriin, jossa miehen tietoja ei siis nyt ollut.

Repo sanoi, että ongelmana on, etteivät viranomaiset pääse käsiksi kaikkiin Euroopan maiden rekistereihin, esimerkiksi rikoksen perusteella tehtyihin rekisteröinteihin.

Häkkänen sanoo odottavansa viranomaisdataa siitä, mitä on tapahtunut.

– Onko meillä edelleen sellainen tilanne, ettei eurooppalainen yhteistyö pelaa. On avainkysymys, että tietojen vaihtaminen toimii. Jos henkilö siirtyy toisesta maasta toiseen ja jos hänellä on mahdollisesti taustallaan rikoksia, se on pakko saada tietoon.

Häkkänen uskoo, että asia nousee esiin Euroopan oikeusministereiden seuraavassa kokouksessa.

– Selvitämme kuitenkin nyt yksityiskohtaisesti sitä, mitä on tapahtunut, Häkkänen sanoo.

Keskustelua aiheesta

”Nykyään tuskin yksikään insinööri selviää ilman” – Liitto tarjoaa lääkettä 6000 työttömän insinöörin tilanteeseen

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo toivoo maan hallitukselta insinöörien muuntokoulutukseen kolme miljoonaa euroa syksyn budjettiriihessä.

Salon tietojen mukaan muun muassa Metropolia-ammattikorkeakoululla on valmiudet aloittaa muuntokoulutus jo vuodenvaihteessa.

­– Tarvetta ja valmiutta koulutuksen aloittamiseen on varmasti muuallakin. Paras hyöty muuntokoulutuksesta saadaan, kun ammattikorkeakoulut ja alueen yritykset kartoittavat osaamistarpeet ennakolta, Salo sanoo.

Hänen mielestään muuntokoulutus on oiva lääke sekä insinöörityöttömyyteen että väitettyyn työvoiman saatavuusongelmaan.

– Meillä on edelleen noin 6 000 insinööriä vailla työtä. Noin vuoden muunto- ja täydennyskoulutuksella monen osaaminen voidaan päivittää ajan tasalle vastaamaan yritysten tarpeita, Salo toteaa.

”Parasta olisi, jos muutos tapahtuisi heti.”

Insinööriliiton tavoitteena on siirtää insinöörikoulutuksen painopistettä portaittain nuorisoasteen aloituspaikoista muuntokoulutuksen suuntaan. Liitto lähtee siitä, että viimeistään vuonna 2021 nykyisestä 6 000 insinööritutkinnosta kolmannes suoritettaisiin muuntokoulutustutkintona.

– Parasta olisi, jos muutos tapahtuisi heti, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Salo sanoo.

Hän perustelee muutosta insinöörien korkealla työttömyydellä ja tekniikan ammattilaisen jatkuvalla kouluttautumistarpeella. Etenkin tekniikan aloilla työvoiman kysynnän vaihtelut ovat nopeita, joskus isojakin. Osaamisen päivittäminen on jo tästä syystä tärkeää.

– Nykyään tuskin yksikään insinööri selviää työelämänsä läpi ilman muunto- tai täydennyskoulutusta. Koulutuspolitiikkaa on pakko kehittää muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Insinööriliitossa on jo pitkään oltu huolissaan siitä, että insinöörin riski joutua työttömäksi alkaa nopeasti kasvaa 42 ikävuotta lähestyessä. Riski on viisikymppisillä lähes kaksinkertainen nuorempiin insinööreihin verrattuna.

– Insinöörien parasta ennen ikä asettuu 42 vuoden tietämille. Ja vaikka insinöörien työttömyys kääntyi laskuun noin vuosi sitten, suuntaus on sama. Eivät nämä ole mitään minun mielipiteitäni tai väitteitä, vaan työttömyystilastojen kertomaa. Tässä on riittävästi perusteluja muuntokoulutuksen lisäämiselle, Salo sanoo.

Keskustelua aiheesta

Osmo Soininvaaralta lennokas esitys työntekijöiden pisteytyksestä – viittaa Airbnb:hen ja Uberiin: ”Voisiko sama olla mahdollista työsuhteissa?”

Kuva: Kari Hulkko

Osmo Soininvaara sanoo tänään julkistetussa Sitran Työelämän taitekohdat -keskustelualoitteessa, että ns. silpputyömarkkinat toimisivat olennaisesti paremmin, jos työnantajilla olisi tieto työntekijän menestyksestä tämän aiemmissa työsuhteissa.

Näin työtilaisuuksia syntyisi enemmän, jos olisi helpompaa löytää haettuun työtehtävään parhaiten soveltuvia henkilöitä.

”LinkedIn-sivustossa jotain tämän kaltaista onkin, mutta palvelussa voi esittää vain positiivisia arvioita.”

Soininvaara jatkaa pohdintaansa kuitenkin useilla kysymyksillä.

”Kenellä olisi omistusoikeus työntekijän laatutietoihin? Pitäisikö jokaisella olla oikeus poistaa tiedoistaan merkintöjä, joita ei halua työnantajien näkevän? Riittääkö, että voi vaatia nimensä kokonaan pois palvelun sivuilta?”

Soininvaara kirjoittaa, että oikeus poistaa negatiivisia arvioita lisäisi oikeusturvaa, mutta veisi tietysti merkittävästi tehoa arvioinnilta samaan tapaan kuin jos hotellinomistaja voisi vaatia Trip Advisorin sivuilta poistettavaksi kaikki huonot arvosanat.

”On sekin riski, että kielteisellä arviolla uhkaamista voisi käyttää kiristyskeinona. Onhan nytkin ravintoloilla ja hotelleilla houkutus sormeilla paitsi omia arvioitaan, myös kilpailijoiden arvioita.”

Voisiko sama olla mahdollista työsuhteissa, ei kaikille pakollisena palveluna, mutta vapaaehtoisena niille, jotka suostuvat tekemistensä arviontiin?

Soininvaara viittaa asuntojen välityspalvelu Airbnb:hen ja taksialan Uberiin, jotka pyytävät asiakkailta arvioita tarjotusta palvelusta ja palvelun tuottajilta asiakkaista.

”Tämä lisää molempien osapuolten kannalta toiminnan laatua ja turvallisuutta, kun huonot palvelun tarjoajat, työntekijät ja petolliset asiakkaat suljetaan pois. Ymmärtääkseni myös työnvuokrausyritykset kerää-vät asiakkailtaan kokemusta vuokraamiensa työntekijöiden työn laadusta osatakseen ohjata heidät oikeisiin kohteisiin ja voidakseen ääritapauksessa purkaa työsuhteen yrityksen maineen varjelemiseksi. Kotiremonttia suunnittelevalle olisi niin ilmeistä hyötyä vastaavasta remonttifirmojen arviointipalvelusta, että tällainen palvelu tulee väistämättä jossain vaiheessa. Voisiko sama olla mahdollista työsuhteissa, ei kaikille pakollisena palveluna, mutta vapaaehtoisena niille, jotka suostuvat tekemistensä arviontiin?”

Keskustelualoite suomalaisen työn markkinan uudistamiseksi on syntynyt Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueen oppien ja laajojen sidosryhmien kuulemisen tuotoksena. Ulkopuoliset asiantuntijat Maria-Kaisa Aula, Osmo Soininvaara, Olli Kärkkäinen ja Ralf Sund ovat kommentoineet aloitetta ja tuovat sen pohjalta esiin omia näkemyksiään.

Soininvaaran kirjoituksesta uutisoi tänään ainakin Kauppalehti.

Keskustelua aiheesta

Petteri Orpo: Turvallisuusviranomaisten määrärahat tarkastettava Turun tapahtumien jälkeen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että mikäli ensi vuodelle suunnitellut määrärahalisäykset turvallisuusmenoihin eivät vastaa tämänhetkistä tarvetta, rahat pitää löytää.

Orpo sanoo, että suunnitellut lisäykset on käytävä huolellisesti läpi viime perjantain Turun puukotusten jälkeen.

Valtiovarainministeriö on esittänyt poliisille 34,5 miljoonan euron määrärahalisäystä, suojelupoliisille 3,5 miljoonan euron lisäystä ja rajavartiolaitokselle noin kahdeksan miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen sanoo STT:lle, että jo tehty määrärahalisäys on yhdelle vuodelle merkittävä ja se on tehty niiden esitysten osalta, jotka ovat tulleet ministeriöistä.

– Mitä suomalaisten turvallisuuden eteen tarvitaan, se tehdään. Minulla ei ole tiedossa konkreettisia kohteita, joissa tarvetta lisää olisi.

Eli perjantain tapahtumien jälkeen ei ole noussut esiin asioita, joihin suoraan pitäisi lisämäärärahaa osoittaa?

– Ei perjantain jälkeen ole noussut, mutta tilanne tietenkin analysoidaan ja katsotaan, jos sellaisia kohteita on, Jokinen sanoo.