Kommentti: Kukaan ei haastanut Rinnettä ”Antin päivänä” mutta usean ehdokkaan puheenjohtajavaali on tulossa

Kuva: Lehtikuva
Antit Rinne ja Lindtman. Edellinen haluaa jatkokauden puheenjohtajana. Jälkimmäinen harkitsee kisaan lähtöä.

Keskustelu SDP:n tulevan puheenjohtajan nimestä selveni tänään juuri sen verran kuin oli oletettavaa. Oli päivänselvää jo etukäteen, että Antti Rinne kertoo tavoittelevansa jatkokautta puolueen johdossa. Rinne valittiin tehtävään vasta kaksi ja puoli vuotta sitten, ja hänen kaudellaan SDP:n kannatus on palannut kahdenkymmenen prosentin paremmalle puolelle.

Joidenkin mielestä kannatus voisi ja sen pitäisi olla 25 prosenttia. Maassa on historian oikeistolaisin hallitus, joka tekee jyrkkää leikkauspolitiikkaa. Rinnettä arvostellaan erityisesti hänen esiintymisistään kameran edessä. Hän tunnusti asian tänään rehdisti puoluevaltuuston kokouksessa. Hän jopa vitsaili kiusallisella yskällään pitäessään poliittista tilannekatsausta. Se on mainio tapa viedä pilkkaajilta ase kädestä. Rinteen kannattaisi muutenkin hylätä papereista puhuminen. Hän on parhaimmillaan silloin, kun tunne ja tilanne näkyvät sopivassa määrin.

Kukaan ei halunnut tulla ulos aikeistaan samalla kertaa istuvan puheenjohtajan kanssa. Se on kunnioitusta.

Tänään kuultiin mahdollisten haastajien suusta monta kertaa, kuinka ”tänään on Antin päivä”. Kukaan ei halunnut tulla ulos aikeistaan samalla kertaa istuvan puheenjohtajan kanssa. Se on kunnioitusta.

Spekulointeihin nostetuista nimistä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sekä kansanedustajat Tuula Haatainen ja Tytti Tuppurainen sanoivat harkitsevansa kisaan lähtemistä. Heistä Lindtman tuntui petaavan eniten aikaa ilmoitukselleen, kun hän sanoi kertovansa päätöksestään viimeistään itsenäisyyspäivään mennessä.

Haatainen ja Tuppurainen tullevat päätöksellään ulos ennen Lindtmania. Tuppuraisen ratkaisun sanelee lopulta realismi, sillä hän sanoi kuulostelevansa puoluekokousedustajilta, onko hänellä kannatusta. Pelkäksi tuuleen huutelijaksi hän ei halua lähteä.

Kansanedustaja Timo Harakka on Iltalehden tuoreen kyselyn mukaan ”kiinnostavin demaripoliitikko”. Hän oli lauantaina myös salaperäisin. Harakka sanoi, että SDP:llä on ”hyvä puheenjohtajaehdokas” Rinteeseen viitaten. Harakka on aiemmin antanut ymmärtää, ettei haasta ainakaan yksinään Rinnettä. Usean ehdokkaan kisaan hänkin siis saattaisi ottaa osaa. Ainakaan ensimmäisenä Rinteen haastajana hänen ilmoitustaan on turha odottaa.

Puheenjohtajavaali tulee. Aina se ei ole sujunut SDP:ssä siivosti.

Kansanedustajat Sanna Marin, Sirpa Paatero ja Susanna Huovinen ilmoittivat, etteivät lähde vaaliin mukaan. Heistä Paatero sanoi tänään kannattavansa Rinnettä. SDP:n kansanedustajista myös Ilmari Nurminen paljasti lauantaina Demokraatille olevansa Rinteen takana.

Kyllä puheenjohtajavaali tulee. Olisi todella yllättävää, että jokainen harkitsevista sanoisi lopulta ”ei”. Aina puheenjohtajavaali ei ole sujunut SDP:ssä siivosti. Vuoden 2014 vaalista tuli likainen nimenomaan ehdokkaiden tukijoukoissa, ja sitä ei haluta nyt toistaa.

Kokoomus näytti keväällä mallia, että istuva puheenjohtaja voidaan haastaa jopa hallitusvastuussa ilman, että vaalista tulee sotkua. Rinne käytti puoluevaltuuston edessä väkevän puheenvuoron sen puolesta, että hänen ja mahdollisten haastajien tukijoukot säilyttäisivät tällä kertaa malttinsa.

On merkkejä, jotka puhuvat sitä vastaan. Parhaimmillaan puheenjohtajavaali puhdistaa ilmaa, vaikka puheenjohtajan nimi pysyisi samana. Puhutaan asioista ja linjoista. Arvostetaan toista mieltä olevaa. Huonoimmillaan riitely nousee keskiöön juuri kuntavaalien alla. Siihen ei olisi varaa.

Demokraatin kyselyssä SDP:n piirijohtajien enemmistö ei nähnyt ongelmaa istuvan puheenjohtajan haastamisessa.

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta

”Täytyy perehtyä materiaaliin” – Ugandan tapahtumat eivät murentaneet ministerin luottamusta Patrian johtoon

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mika Lintilä (kesk.).

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei katso, että Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon luottamus olisi Uganda-jupakan seurauksena heikentynyt. Lintilä totesi, ettei ole vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti perehtyä Patrian julkistamiin selvityksiin asiasta. Hän oletti, että aineisto on pitkälti sama kuin se, jonka hän kävi läpi Isotalon kanssa.

Tähän mennessä asiassa ei Lintilän mukaan ole tullut julki mitään sellaista, joka olisi muuttanut Isotalon asemaa.

– Täytyy nyt analysoida ja perehtyä materiaaliin, Lintilä sanoi STT:lle.

Lintilän mukaan henkilöstöratkaisut eivät ole nyt tärkein asia, vaan olennaista on saada yhtiön asiat kuntoon. Jatkossa pitää pystyä estämään vastaavat tilanteet.

– Olen ilmoittanut ihan alussa toimitusjohtajalle ja hallitukseen puheenjohtajalle, että toimivan johdon tehtävä on palauttaa Patrian luottamus ja uskottavuus. He valitsevat keinot. Minä arvioin myöhemmin, ovatko ne olleet riittäviä.

Lintilän mukaan nyt vaaditaan koulutusta, ennakointia, mutta myös parempaa valvontaa yhtiön sisällä. Jokaisen patrialaisen pitää mieltää missä rajat kulkevat, varsinkin myyntipuolella.

– Tällaisia ei vain saa tulla, Lintilä painotti.

Ex-ministereiltä edellytetään arvostelukykyä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) peräsi eilen hallitukseen pelisääntökeskustelua siitä, miten entiset ministerit voivat toimia maailmalla ja hyödyntää asemaansa. Lintilä ei suuresti lämmennyt ajatukselle.

Pelisääntökeskustelu voidaan toki käydä, mutta se ei ratkaise asiaa, hän arveli.

– Jokaisella pitää olla henkilökohtainen arvostelukyky sillä tavalla, että pystyy vastuullisesti ja kunniallisesti sitä nimikettä myös käyttämään, Lintilä sanoi.

Lintilä huomautti, että entisiä ministereitä alkaa olla jo suuri joukko. Kaikkiaan ministereitä on ollut jo liki 600, hän totesi.

Ministeri toivoi, että koko Uganda-jupakka alkaisi jo vähitellen laantua.

– Minua harmittaa, että tässä myllytyksessä unohtuu se, että on menehtynyt yksityishenkilö, jolta on jäänyt omaisia. Onhan tämä hirvittävä tragedia. Tämä meinaa monilta unohtua.

Jäänmurtajien työkiistan sovittelu alkaa

Kuva: Lehtikuva

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työkiistan osapuolet sovitteluun huomenna iltapäivällä. Työntekijäpuolta edustava Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoitti eilen työnseisauksesta, joka alkaa 7. maaliskuuta, ellei sopuun päästä sitä ennen.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä alusten kansipäällystön työehtoihin. Heikennysten kokonaisvaikutus olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja.

– Liitto ei hyväksy työehtojen kokonaisvaltaista heikennystä ja tämän johdosta ilmoitus työnseisauksesta on annettu Arctia Oy:n konventionaalisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille, ilmoittaa Laivanpäällystöliitto tiedotteessaan.

Arctia kummasteli lakkovaroitusta, joka sen mukaan annettiin ennen kuin sopimusneuvottelut olivat päässeet kunnolla alkamaan. Yhtiön mukaan murtajien kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Kansipäällystön keskimääräinen palkkataso on Arctian mukaan jopa puolitoistakertainen merenkulkualan yleiseen tasoon verrattuna.

Arctia muistuttaa, että jääolosuhteet Suomen merialueilla ovat nyt haastavimmillaan. Yhtiön jäänmurtajat avustavat parhaillaan meriliikennettä Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Keskustelua aiheesta