Kommentti: Kukaan ei haastanut Rinnettä ”Antin päivänä” mutta usean ehdokkaan puheenjohtajavaali on tulossa

Kuva: Lehtikuva
Antit Rinne ja Lindtman. Edellinen haluaa jatkokauden puheenjohtajana. Jälkimmäinen harkitsee kisaan lähtöä.

Keskustelu SDP:n tulevan puheenjohtajan nimestä selveni tänään juuri sen verran kuin oli oletettavaa. Oli päivänselvää jo etukäteen, että Antti Rinne kertoo tavoittelevansa jatkokautta puolueen johdossa. Rinne valittiin tehtävään vasta kaksi ja puoli vuotta sitten, ja hänen kaudellaan SDP:n kannatus on palannut kahdenkymmenen prosentin paremmalle puolelle.

Joidenkin mielestä kannatus voisi ja sen pitäisi olla 25 prosenttia. Maassa on historian oikeistolaisin hallitus, joka tekee jyrkkää leikkauspolitiikkaa. Rinnettä arvostellaan erityisesti hänen esiintymisistään kameran edessä. Hän tunnusti asian tänään rehdisti puoluevaltuuston kokouksessa. Hän jopa vitsaili kiusallisella yskällään pitäessään poliittista tilannekatsausta. Se on mainio tapa viedä pilkkaajilta ase kädestä. Rinteen kannattaisi muutenkin hylätä papereista puhuminen. Hän on parhaimmillaan silloin, kun tunne ja tilanne näkyvät sopivassa määrin.

Kukaan ei halunnut tulla ulos aikeistaan samalla kertaa istuvan puheenjohtajan kanssa. Se on kunnioitusta.

Tänään kuultiin mahdollisten haastajien suusta monta kertaa, kuinka ”tänään on Antin päivä”. Kukaan ei halunnut tulla ulos aikeistaan samalla kertaa istuvan puheenjohtajan kanssa. Se on kunnioitusta.

Spekulointeihin nostetuista nimistä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sekä kansanedustajat Tuula Haatainen ja Tytti Tuppurainen sanoivat harkitsevansa kisaan lähtemistä. Heistä Lindtman tuntui petaavan eniten aikaa ilmoitukselleen, kun hän sanoi kertovansa päätöksestään viimeistään itsenäisyyspäivään mennessä.

Haatainen ja Tuppurainen tullevat päätöksellään ulos ennen Lindtmania. Tuppuraisen ratkaisun sanelee lopulta realismi, sillä hän sanoi kuulostelevansa puoluekokousedustajilta, onko hänellä kannatusta. Pelkäksi tuuleen huutelijaksi hän ei halua lähteä.

Kansanedustaja Timo Harakka on Iltalehden tuoreen kyselyn mukaan ”kiinnostavin demaripoliitikko”. Hän oli lauantaina myös salaperäisin. Harakka sanoi, että SDP:llä on ”hyvä puheenjohtajaehdokas” Rinteeseen viitaten. Harakka on aiemmin antanut ymmärtää, ettei haasta ainakaan yksinään Rinnettä. Usean ehdokkaan kisaan hänkin siis saattaisi ottaa osaa. Ainakaan ensimmäisenä Rinteen haastajana hänen ilmoitustaan on turha odottaa.

Puheenjohtajavaali tulee. Aina se ei ole sujunut SDP:ssä siivosti.

Kansanedustajat Sanna Marin, Sirpa Paatero ja Susanna Huovinen ilmoittivat, etteivät lähde vaaliin mukaan. Heistä Paatero sanoi tänään kannattavansa Rinnettä. SDP:n kansanedustajista myös Ilmari Nurminen paljasti lauantaina Demokraatille olevansa Rinteen takana.

Kyllä puheenjohtajavaali tulee. Olisi todella yllättävää, että jokainen harkitsevista sanoisi lopulta ”ei”. Aina puheenjohtajavaali ei ole sujunut SDP:ssä siivosti. Vuoden 2014 vaalista tuli likainen nimenomaan ehdokkaiden tukijoukoissa, ja sitä ei haluta nyt toistaa.

Kokoomus näytti keväällä mallia, että istuva puheenjohtaja voidaan haastaa jopa hallitusvastuussa ilman, että vaalista tulee sotkua. Rinne käytti puoluevaltuuston edessä väkevän puheenvuoron sen puolesta, että hänen ja mahdollisten haastajien tukijoukot säilyttäisivät tällä kertaa malttinsa.

On merkkejä, jotka puhuvat sitä vastaan. Parhaimmillaan puheenjohtajavaali puhdistaa ilmaa, vaikka puheenjohtajan nimi pysyisi samana. Puhutaan asioista ja linjoista. Arvostetaan toista mieltä olevaa. Huonoimmillaan riitely nousee keskiöön juuri kuntavaalien alla. Siihen ei olisi varaa.

Demokraatin kyselyssä SDP:n piirijohtajien enemmistö ei nähnyt ongelmaa istuvan puheenjohtajan haastamisessa.

Yle: Perussuomalaiset huomautti kansanedustajia avioliittoäänestyksestä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautuksen kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kertoo Yle.

Eduskuntaryhmä antoi torstaina huomautuksen Tiina Elovaaralle, Arja Juvoselle ja Ville Taviolle, koska he äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan huomautukset olivat paikallaan, sillä puolueen linja on homoliittoja vastaan.
Elovaaran ja Juvosen mielestä kanta homoparien avioliittoon on omantunnon kysymys.

Suurin osa eduskuntaryhmistä antoi kansanedustajiensa äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaati ryhmäkuria.

Keskustelua aiheesta

KD-lehti: Väyrynen kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Keskustan kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen asettuu Helsingin kuntavaaleissa ehdolle kristillisdemokraattien listalta. Asiasta kertoo KD-lehti.

Väyrynen, 71, ja hänen mukanaan toistakymmentä muuta lähtee Terve Helsinki -ryhmän myötä sitoutumattomana ehdolle Helsingin Kristillisdemokraattien listalle kevään kuntavaaleissa, lehdessä todetaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit teki Väyrysen ja tämän Terve Helsinki -ryhmän kanssa sopimuksen KD:n yhteiselle listalle tulosta torstaina.

– Kaikki jotka allekirjoittavat puolueen arvot ovat tervetulleita myös sitoutumattomana yhteiselle listalle, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Sipilä: Hallitus valmis pelastamaan Malmin lentokentän

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnalle. Sipilän mukaan tämä on kiinni siitä, suostuuko Helsingin kaupunki siihen, että esimerkiksi maavaihdon kautta löytyy korvaava alue asuntojen rakentamiseen.

Pääministeri kertoi hallituksen myös jo ehdottaneen Helsingin kaupungille vapaaehtoista kaupan purkua.

Kumpikaan ehdotus ei ole Helsingin kaupungille Sipilän mukaan sopinut. Hänen mukaansa asia on pitkälti kiinni uusista Helsingin kaupunginvaltuutetuista.

Sipilän mielestä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen vuonna 2014 tekemä päätös oli virhe, jota tämä hallitus on yrittänyt paikata. Kataisen hallitus päätti, että valtio luopuu Malmin lentokentästä ja siirtää toimintonsa sieltä pois.

– Selvitimme, onko sopimus mahdollista purkaa. Tulimme oikeuskanslerin ohjeiden mukaisesti siihen tulokseen, että se tie on mahdoton, Sipilä kertasi oman hallituksensa toimia.

Eduskunta käsitteli torstaina ensimmäistä kertaa Lex Malmi -kansalaisaloitetta, jonka tavoite on säilyttää lentokenttä ilmailukäytössä. Lähetekeskusteluun osallistuneet kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että lentokenttä pitää säilyttää.

Kataisen hallituksessa mukana olleen SDP:n Eero Heinäluoma luonnehti keskustelua kuntavaalipuheeksi. Hän penäsi hallitukselta vastauksia siihen, palauttaako valtio nyt toimintoja Malmin lentokentälle.

Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

– Patria ja Rajavartiolaitos tekevät itsenäisiä päätöksiä ja ottavat sitten sen puolelta kantaa, kun ovat saaneet myöskin riittävästi tietoa, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Helsingin kaupunki suunnittelee kaavoittavansa ja rakentavansa Malmin kentän alueelle vuosina 2020–2040 reilut 13 000 asuntoa.

Malmin kenttää verrattiin keskustelussa Tukholman Brommaan, joka on myös ollut lakkauttamisuhan alla. Monen kansanedustajan mielestä city-kentät ovat tulevaisuutta.

Puheenvuoroissa vedottiin myös muun muassa alueen kulttuuri- ja luontoarvoihin. Vihreiden kansanedustajia ei salissa näkynyt.

Helsingin vihreä apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kommentoi Twitterissä tuoreeltaan Sipilän lupausta, jonka mukaan hallitus on valmis pelastamaan kentän.

– Tosin itse asiassa ehkä ei ole, millään konkreettisella tavalla. Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

”Lisää vastustuskykyä” – Pekka Puska puolustaa Malmin lentokenttää

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Keskustan kansanedustaja Pekka Puska.

Kansanedustaja Pekka Puska (kesk) puolusti Malmin lentokentän säilyttämistä terveysvaikutuksilla, kun eduskunta keskusteli torstaina lentokentän säilyttämistä ajavasta kansalaisaloitteesta.

– Malmin lentokenttäalue on kaupunkilaisille tärkeä viheralue. Luontopolku on suosittu ja Malmilla on virkistys- ja kulttuuriarvoja. Tämä kaikki tukee kaupunkilaisten hyvinvointia, Puska sanoi.

Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi.

Hän ihmettelee Helsingin vimmaa täyttää rakennuksilla puistot ja viheralueet ja muistuttaa, että jokaisella viheralueella on merkittäviä terveysvaikutuksia, jotka voidaan nähdä muun muassa uusien allergiatutkimusten tuloksista. Viheralueilla on myös merkittävä vastustuskykyä lisäävä piirre.

– Helsingin maapinta-alasta 85 prosenttia on yhä rakentamatta ilman yhteenkään puistoon kajoamista. Lisäksi Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi, Puska sanoo.

Puska on tunnettu kansanterveysprofessori, joka nousi eduskuntaan Helsingistä Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi siirtyneen Olli Rehnin tilalle sen jälkeen, kun Rehnin jälkeen ensimmäisellä varasijalla ollut valtiosihteeri Paula Lehtomäki sai eduskunnalta vapautuksen kansanedustajan tehtävästä.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson perää selvyyttä työvoimapalveluiden ulkoistamiseen – jätti kirjallisen kysymyksen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vaatii hallitusta selventämään työvoimaviranomaisten ja yksityisten työllisyyspalveluyritysten välistä vastuunjakoa.

Anderssonin mukaan työttömille vuoden alusta saakka pakollisiin työllisyyshaastatteluihin olisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan haettu tarjouskilpailulla myös yksityisiä yrityksiä.

– Lain mukaan työttömien haastattelu, työllisyyssuunnitelmien laadinta ja karenssien määrääminen ovat sellaista julkisen vallan käyttöä, jonka tulee säilyä viranomaisten tehtävänä, Andersson muistuttaa.

Taloussanomien mukaan ainakin yksi työllisyyspalveluita tarjoava yritys on jo alkanut rekrytoida kymmeniä uusia työntekijöitä haastatteluita varten.

Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako.

– Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako, ja kuinka varmistetaan, etteivät yksityiset yritykset tee esimerkiksi karenssipäätöksiä tai muita julkisen vallan piiriin kuuluvia tehtäviä, Andersson sanoo.

– Lisäksi haluan kuulla hallituksen kannan siihen, että ely-keskus nimeää tarjouspyynnössään työllisyyspoliittiset määräaikaishaastattelut ulkoistettavaksi palveluksi.

Andersson jätti aiheesta tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.

Vuoden alusta voimaan astuneen lain mukaan työttömien on osallistuttava työllisyyshaastatteluun kahden viikon kuluessa työnhakujakson alusta ja tämän jälkeen kolmen kuukauden välein työttömyyden jatkuessa.

Haastatteluiden tarkoituksena on tukea työllistymistä ja valvoa, että työnhakijat noudattavat heille laadittua työnhakusuunnitelmaa. Mikäli työtön poikkeaa suunnitelmasta, on seurauksena työttömyysturvan määräaikainen peruminen tai muu sanktiotoimi.

Keskustelua aiheesta