Kommentti: Niinistö teki puolueiden elämästä vaikeaa

Kuva: Lehtikuva
Sauli Niinistö voitti ylivoimaisesti presidentinvaalit jo ensimmäisellä kierroksella.

Ensin kerrot vähän ennen vaaleja hivenen epämääräisesti, että sidot kannatuksesi Matti Vanhasen menestykseen. Sen jälkeen juuri ennen ennakkoäänten julkistamista kerrot, että tulkinta on väärä etkä olekaan Vanhasen takana.

Lopullisten vaalitulosten selvittyä kerrot, että tavoittelet jatkokautta keskustan puheenjohtajana. Tämä siis presidentinvaalipäivänä, jotta asia ei juuri saisi julkisuutta. Tehdään näistä vaalit, nimittäin keskustan puheenjohtajavaalit!

Tällaista kuviota keskustan viestintäosasto tuskin alun perin kirjoitti, mutta niin vain se toteutui. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) harkitsematon yritys kytkeä puoluepolitiikka presidentinvaaleihin oli niitä harvoja, joita lajissaan nähtiin. Ja huonosti kävi. Vanhanen kenties jopa menetti kannatusta. Saattoipa Sipilän touhu pelata kunniapuheenjohtaja Väyrysen pussiin, jonne keskustan piti vähiten pelata.

Kun köyhää ja työtä vailla olevaa kansanosaa aktiivimallilla kyykyttänyt Sipilä siirtyi näyttävästi Vanhasen taakse, kyseessä oli Vanhaselle jonkinlainen viimeinen kuolemansuudelma. Sitä Väyrynen yritti överillä populismilla hyödyntää. Väyrynen lupasi tulevasta presidentinpalkkiostaan rahaa Heikki Hurstille. Hursti piti tätä heidän työllään ratsastamisena.

Puolueet saivat 30 prosentin tuen.

Keskustan tavoin myös muut eduskuntapuolueet havaitsivat kirvelävästi, että nämä eivät olleet puoluevaalit vaan aika lailla puhtaasti henkilövaali. Niinistön karisma, mutta myös ulkopoliittiset taidot purivat. Ja olihan hänelle kaikki kuin tarjottimella. Suomen 100-vuotisjuhlat toivat alustan kiertää maakuntia ja kutsua valtionpäämiehiä piskuiseen valtioomme.

Vaikka Niinistön piti muka aloittaa kampanjansa vasta bileiden tauottua, hän kävi sitä käytännössä pitkään ja hartaasti juhlavuoden aikana. ”Loppukirin” aikana kokoomusaktiivien tehtäväksi jäi kyllä taustalla järjestellä Niinistön asioita, mutta muutoin rooli oli lähinnä pitää naamat kiinni, jottei kampanja mene kiville.

Kun ynnää yhteen Niinistön ja Väyrysen, eli valitsijayhdistysten ehdokkaiden äänisaldot, puolueiden ehdokkaat saivat äänistä noin 30 prosenttia. Karmean vähän. Niinistö teki oivan ja omalta kannaltaan oikean taktisen vedon hylätessään kokoomuksen ja lähtiessään valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.

Puolueiden ja vaalien ideologisten linjojen hahmottumisen kannalta toiminta oli tukahduttavaa. Myös monien muiden ehdokkaiden ja puolueidenkin tehtäväksi jäi yritys häivyttää omien ehdokkaidensa puoluetaustaa kokoomuksen tavoin, ainakin vihreiden osalta tästä käytiin julkita keskusteluakin. Kuvaavaa oli, että kokoomuksen ilmoittautuessa Niinistön kansanliikkeen taakse, jäi puheenjohtaja Orpon (kok.) osaksi lukea puoluevaltuustolle Niinistön meili, jonka hän oli suvainnut paikalle vaivautumatta lähettää.

Ehdokasasettelu eduskuntavaalienkin keskiössä?

Puhuva on myös puheenjohtaja Petteri Orpon tviitti vaalitulosten selvittyä. Sen mukaan kokoomus oli se, joka LÄHTI Niinistön taakse. Ja miksi lähti – Orpon mukaan ”koska ehdokas oli niin hyvä”.

Politiikka henkilöityy, vaalit henkilöityvät. Puolueitten arvoja ja ideologiaa on tällaisessa maailmassa yhä vaikeampi hahmottaa. Tavallansa Niinistö teki karhunpalveluksen puolueille ja puoluepohjaiselle demokratialle – tai sitten tuli vain konkretisoineeksi ilmiön. Virtaus on toki kaikkea muuta kuin vain suomalainen.

Vaikka nyt vaalit irrottautuivat puoluepolitiikasta, ei se tarkoittane mitään puolueiden kannatukselle eduskuntavaaleja ajatellen. Kokoomus ei saane hyvää kannatukseensa Niinistön siivellä. SDP tai keskusta eivät menettäne tukeaan.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen sanoitti asiaa eilisessä myöhäisillan tviitissään aika osuvasti.

”Näissä vaaleissa vanhat kansanliikkeet Keskusta ja SDP olivat kyllä liikkeitä ilman kansaa. Tulos vahvistaa sitä kehitystä, että vaaleissa kuin vaaleissa ehdokas merkitsee puoluetta enemmän. Siksi ehdokasasettelu on tulevien eduskuntavaalien lopputuloksenkin kannalta keskiössä”, Räsänen kirjoitti.

Ehkä vaalianalyyseissä ei kannatakaan keskittyä nyt lillukanvarsiin, vaan on isomman yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun paikka, joissa myös puolueiden roolia on arvioitava uudelleen.

”Ei kyetty horjuttamaan.”

Toinen piirre vaalien henkilöitymisen ohella on se, että kyseessä olivat todellakin aivan oikein vaalit, joissa mitattiin nimenomaan ehdokkaiden ulkopoliittista osaamista. Maailman epävakaa tilanne on nyt sellainen, että se käy hyvin yksiin maamme perustuslain kanssa. Perustuslain mukaanhan tasavallan presidentin tehtävänä on nimenomaan ulkopolitiikan johtaminen.

Vaikka ehdokkaat yrittivät ottaa sisäpoliittisia teemoja keskusteluun, muun muassa aktiivimallin, ei sekään juuri hetkauttanut Niinistön kannatusta. Sote-keskustelu taasen ei lähtenyt lainkaan presidentinvaaleissa lentoon, vaikka aihe sinänsä on maamme kannalta hyvin merkityksellinen ja presidentinkin olisi syytä siitä keskustelua käydä. Koska sisäpoliittinen keskustelu jäi vaisuksi, tarkoittaa se samalla sitä, että presidentin rooli niin kutsuttuna arvojohtajana jäi näissä vaaleissa taka-alalle. Nyt valittiiin nimenomaan ulkopolitiikan johtajaa ja suosittua hahmoa.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen tiivisti hyvin ja vähän epäuskoisenakin Niinistön ylivoimaa. Kuulosti kuin Vanhanen olisi törmännyt puolentoista vuoden kampanjansa aikana ylitsepääsemättömään seinään.

– Kuitenkin seitsemän ehdokasta erilaisilla teemoilla ja kampanjoilla haastoi Niinistöä omien perinteisten kannattajiensa edessä, eikä Niinistöä kyetty horjuttamaan, Vanhanen totesi Demokraatille eilen Säätytalossa hämmentyneen oloisena.

Hän aprikoi myös, että Niinistöllä ”on jokin persoonakohtainen kontakti äänestäjiin, eikä siinä ei ole ketään välissä”. Voi olla näinkin, mutta varmasti vallitsevassa tilanteessa on haettu ennen kaikkea jatkuvuutta ja kenties myös auktoriteettia.

Niinistön 80 prosentin lähtökannatus oli myös niin iso, etteivät ehdokkaat senkään vuoksi halunneet lähteä rikkomaan välejään jatkokauden todennäköisesti saavaan presidenttiin. Kiinnostavin jännite vaaleissa olikin lopulta Niinistön sisäinen jännite eli se, menettääkö hän vaalitenteissä hermojaan. Tällä kertaa ne pitivät. Median hyväntahtoisuutta taasen oli selittää leikinlaskuksi Niinistön lipsautus siitä, ettei toista kierrosta tule.

Haatainen nosti aiheet esiin.

Entä SDP. Toiselle kierrokselle ei päästy, se on kova pettymys. 3,3 prosentin kannatus ei hyvältä näytä. Tuula Haatainen teki kuitenkin nousevan kampanjan. SDP:n erilaisten sisäisten vaiheiden jälkeen se jäi kuitenkin melko lyhyeksi. Haatainen otti ja kantoi vastuun mallikkaasti.

Viimeisissä televisiotenteissä Haatainen alkoi olla elementissään, saaden erinomaisia arvioita muihin ehdokkaisiin nähden.

Myös se on todettu muualtakin kuin SDP:n piiristä, että Haatainen oli ehdokkaista se, joka nosti tärkeitä aiheita keskusteluun. Näitä oli esimerkiksi laaja käsitys ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamisesta. Siihen kuuluu esimerkiksi YK:n roolin korostaminen, ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, tyttöjen ja naisten tasa-arvon parantaminen ja ylipäänsä eriarvoistumista vastaan taisteleminen. Myös aktiivimallista keskusteltiin Haataisen aloitteesta.

Vaikka feministisessä ulkopolitiikassa on kaikki paikallaan, varmasti on myös niitä, jotka kysyvät, olisiko tälle kaikelle pitänyt keksiä jokin toinen nimi, puhua vaikkapa vain laajennetusta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ehkä, ehkä ei, samalla olisi menetetty myös särmää kampanjasta. Juupas-eipäs -väittely tästä lienee lopulta turhaa ja kehällistä.

Nyt ei ole varaa kadottaa otetta.

Puolueen kannalta on hyvä merkki, että viime aikoina SDP:n esillä pitämien sisäpoliittisten teemojen ohella myös sen esiinnostamat ulkopoliittiset teemat puhuttelivat, vaikka vallitsevassa tilanteessa tämä ei kannatuksena realisoitunutkaan.

SDP:n on syytä perata ja käydä kriittinen keskustelu presidentinvaaleista nopeasti ja suunnata sen jälkeen katse tuleviin vaaleihin. Niitä onkin luvassa peräti kolmet pikatahtia. Haataisen kampanjasta on otettava kaikki se hyvä irti, mitä matkaan jäi. Liika vatvominen ei tilannetta muuta. Fokuksen on pysyttävä hyvässä ja tiukassa oppositiopolitiikassa. Siinä on nyt kelpo ote, jota ei ole varaa kadottaa.

Jos ulkopolitiikassa ja presidentinvaaleissa vaadittiinkin jatkuvuutta, sisäpolitiikassa saattaa olla edessä muutos, kun hallituksen eriarvoistavalle menolle halutaan loppu. Niinkin voi käydä, että nyt yltä päältä henkilövaalien jälkeen eduskuntavaaleissa hahmottuvatkin jälleen uudella tavalla ideologiset linjaerot. Aihetta saattaisi olla.

Joka tapauksessa seuraavatkin kuusi vuotta ja tämän ja tulevan hallituksen ajan presidenttimme on henkilö nimeltään Sauli Niinistö.

”Hallituspuolueet eivät olleet valmiita hakemaan kompromissia” – SDP: Puhemiesneuvostossa syntyi vakava repeytymä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
SDP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ennen eduskuntaryhmän kokousta eduskunnassa.

Eduskunnan puhemiesneuvostossa syntyi tänään vakava repeytymä tiedustelulakien valmisteluun, kun puhemiesneuvoston enemmistö torjui kaikki sosialidemokraattien muutosehdotukset, SDP kertoo tiedotteessaan.

– Hallituspuolueet eivät olleet valmiita hakemaan kompromissia tiedusteluasioiden valmistelussa eduskunnan työjärjestyksen muutoksiin, puolue katsoo.

Puhemiesneuvoston jäsen Eero Heinäluoma kommentoi asiaa myös Twitterissä. Hän toteaa, että neuvoston enemmistö torjui SDP:n esityksen koko toiminnan parlamentaarisesta valvonnasta.

Sosialidemokraatit esittivät työjärjestykseen kolmea muutosta, jotka olisivat tarkentaneet ja täsmentäneet tiedusteluun sekä salassapitoon liittyviä säädöksiä.

Puolueen esittämät muutokset ovat seuraavat:

”1. Sosialidemokraatit halusivat täsmentää ja tarkentaa kansallisen turvallisuuden vaarantamisen käsitettä, lisäämällä työjärjestykseen tarkentavan määreen vakava vaarantaminen. Tällä kirjauksella turvattaisiin se, että eduskuntatyön salassapitovelvollisuus ei kohtuuttomasti rajoittaisi suuren yleisön tiedonsaantioikeutta. Monet asiantuntijat esittivät lausuntokierroksella kansallisen turvallisuuden tarkempaa määrittelyä.”

”2. Jotta tiedusteluvalvontavaliokunta pystyisi tehokkaimmin täyttämään tehtävänsä tiedustelutoiminnan valvojana, sillä tulee olla pääsy kaikkiin tiedustelutoimintaa koskeviin tietoihin ja mahdollisuus valvoa tiedustelutoimintaa suorittavia viranomaisia. Nyt tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävät on ehdotettu kirjattavaksi uuteen työjärjestyksen pykälään 31 b. Tehtävät on määritelty pykälässä tiedustelutoiminnan kautta. Huomioiden tiedusteluviranomaisille esitetyt laajat uudet toimivaltuudet, tätä toimintaan kohdistuvasta valvonnasta lähtevä kirjoitustapaa ei kuitenkaan ole pidettävä riittävänä.”

”Suojelupoliisiin ei esitetyn työjärjestyksen jälkeenkään kohdistuisi sellaista parlamentaarista kokonaisvalvontaa, joka olisi perusteltua sen uudet valtuudet huomioiden ja sen varmistamiseksi, ettei tiedusteluviranomaisen valta pääse muodostumaan epäterveen vahvaksi. Tämän johdosta SDP esitti, että työjärjestykseen olisi valiokunnan tehtäväkohtaan kirjattu uusi selkeä kirjaus: ”valvoa suojelupoliisin toiminnan asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.”

”3. SDP piti myös kaikkien valiokuntien jäsenten ja virkamiesten vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa koskevan uuden pykälämuutoksen valmistelua riittämättömänä sen tultua ehdotukseen vasta lausuntokierroksen jälkeen. On myös esitetty perusteltuja eriäviä tulkintoja siitä, voidaanko perustuslain 50 §:n 3 momentin tarkoittamasta vaiteliaisuutta koskevasta vaatimuksesta johtaa suoraan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu salassapitovelvoite rikoslainsäädännön täsmällisyysvaatimuksen täyttävällä tavalla.”

”Sosialidemokraattien mielestä ei pitäisi tehdä mitään sellaisia kirjauksia, joiden voidaan tulkita rajaavan lisää koko eduskunnan, toimittajien tai suuren yleisön tiedonsaantia ohi sen, mitä tiedusteluvalvontavaliokunnan perustaminen vaatii. Sosialidemokraatit esittivät, että työjärjestyksen ei oteta mitään uutta sääntelyä tai viittauksia rikoslakiin. Sen sijaan tästä asiasta tulisi tehdä uusi perusteellinen valmistelu eduskuntaryhmiä kuullen.”

Lindtman valittelee tilannetta.

SDP:n ryhmänpuheenjohtaja Antti Lindtman valittelee nyt syntynyttä tilannetta

–  Valiokuntatyöskentely tulee osoittamaan, voidaanko lakimuutoksista saavuttaa laajempaa yhteisymmärrystä vai päätyykö eduskunta asiassa huomattaviin erimielisyyksiin. SDP on aiemmin ilmoittanut ottavansa kantaa perustuslain kiireellisyyteen sen jälkeen, kun kokonaisuudistuspaketin sisältö on valiokuntakäsittelyn jälkeen tiedossa, Lindtman toteaa.

– Puhemiesneuvoston enemmistön linjaukset johtavat salailun lisääntymiseen ja ovat omiaan estämään toimittajien ja suuren yleisön tiedonsaantia.

Hän toteaa, että rangaistuspykälien ottamisella työjärjestykseen pelotellaan kansanedustajia ja ulotetaan kansanedustajia koskevat rangaistusuhat myös vaiteliaisuusmääräyksiä koskeviin asioihin.

– Suojelupoliisille ehdotetaan nyt huomattavia tiedusteluoikeuksia ilman, että eduskunta pääsee valvomaan Supon kokonaistoimintaa ja sitä, mitä uusilla tiedonhankintamenetelmillä saatavilla tiedoilla tehdään.

– Hallituksen lupaukset kuunnella myös oppositiota ja pyrkiä yhteiseen esitykseen ovat nyt osoittautumassa tyhjäksi puheeksi.

Juttuun päivitetty Heinäluoman twiitti klo 16:21.

Kommentti: Ajautuuko hallitus samaan miinaan kuin viime vuonna? Joku saattaa jo kuulla rapinaa veronmaksajien kukkaroilla

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Juha Sipilän hallitus on sitä mieltä, että soten valinnanvapauslaille ei tarvitse tehdä Euroopan komission ennakkotarkistusta, niin sanottua notifiointia. Syy on varmasti kaikille jo tässä vaiheessa selvä, hallituksella on kiire toteuttaa uudistus.

Tavallaan perustelu on totta, onhan uutta sotea puuhattu jo vuosikausia.

Toisaalta, kelloja ei tarvitse kääntää kuin kevääseen 2017 ja sama sanoma löytyi hallituksen yhteisestä mantrasta. Tällöin kiireellä perusteltiin valinnanvapauslain läpipuskemista eduskunnassa.

Keskeneräinen laki kuitenkin törmäsi kesäkuussa eduskunnan omaan rajavalvontaan, perustuslakivaliokuntaan. Valinnanvapaussäädökset joutuivat rumien saatesanojen saattelemana uuteen valmisteluun.

Kiirehtiminen ei ainakaan tuolloin nopeuttanut sote-uudistuksen valmistumista.

Katsotaanko liikelaitokset taloudellisiksi vai ei-taloudellisiksi toimijoiksi.

Tällä kertaa kysymys on siitä, katsotaanko valinnanvapauslaissa palveluita tuottavat maakuntien liikelaitokset taloudellisiksi vai ei-taloudellisiksi toimijoiksi. Jos EU katsoo liikelaitokset luonteeltaan taloudellisiksi toimijoiksi, voivat Suomen ja unionin määräykset ajautua ristiriitaan.

Esimerkiksi Suomen korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi joulukuussa pitävänsä oikeusvarmuuden kannalta ainoana oikeudellisesti kestävänä menettelytapana sitä, että hallitus tekee EU-notifioinnin valinnanvapauslaista saadakseen komission kannan asiassa selville.

Sipilän hallitus on kuitenkin todennut, ettei se aio notifiointia tehdä. Näin toimitaan, vaikka sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg myönsi jo tammikuussa esimerkiksi Kuntalehdelle, että EU-notifiointi olisi ainoa keino täyden oikeusvarmuuden saamiseksi.

Linjauksen myötä myös Sipilän hallituksen perustelut alkavat horjua.

Vielä helmikuun alussa tilanne oli kuitenkin ratkaisevasti toinen. Hallitus näet pystyi nojaamaan asiassa Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään uudistukseen, olihan sekin mennyt EU:ssa läpi. Tammikuussa julkaistussa lakiluonnoksessa Suomen valinnanvapausesitystä perusteltiinkin kolmen sivun verran Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään nojaten.

Sittemmin EU-tuomioistuin on kuitenkin antanut päätöksen, joka kumoaa komission aiemman lausunnon Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Linjauksen myötä myös Sipilän hallituksen perustelut alkavat horjua.

Nerg kuitenkin kiirehti kommentoimaan jo heti keskiviikkona asian noustua julkiseen keskusteluun, että hallitus ei aio muuttaa kantaansa notifioinnin suhteen.

– Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mitä vaikutusta Suomen tulevaan valinnanvapauslakiin on EU-tuomioistuimen tuoreella ratkaisulla koskien Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää. Vastaus on, että EU-tuomioistuimen päätös ei muuta aiempaa arviota Suomessa. Hallitus luonnollisesti ottaa huomioon Slovakiasta nyt tehdyn ratkaisun osana valinnanvapauslain perusteluita, hän kirjoitti sosiaali- ja terveysministeriön blogissa ministeriön ylijohtaja Kirsi Varhilan kanssa.

– EU-tasolla Slovakian asian käsittely voi vielä jatkua, eikä ratkaisu välttämättä jää pysyväksi. Komission on mahdollista hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen.

Aikaisemmin Nerg on perustellut notifioinnin jättämistä toteamalla, että siinä saattaa kestää vuosia.

Viime keväänä hallituksen valinnanvapaudessa toteuttama katsotaan ja kadutaan -taktiikka johti uudistuksen lykkääntymiseen.

Jos EU katsoo Suomen rikkoneen EU:n valtiontukisääntöjä, voi komissio nostaa asiassa rikkomuskanteen ja EU-tuomioistuin voi todeta rikkomuksen tapahtuneen.

Tällöin rikkomuksesta vahinkoa kärsineet tahot voivat vaatia valtiolta vahingonkorvausta kärsimästään vahingosta siltä ajalta, jonka EU-oikeuden vastainen olotila on ollut voimassa, Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio totesi eilen Iltalehdessä.

EU-tuomioistuimen päätös Slovakian suhteen saattaa toimia asiassa ennakkotapauksena.

Viime keväänä hallituksen valinnanvapaudessa toteuttama katsotaan ja kadutaan -taktiikka johti uudistuksen lykkääntymiseen. Nähtäväksi jää, koituuko hallituksen päätöksestä jättää laki notifioimatta myöhemmin lisäkuluja valtioille.

Toivottavasti hallitus tietää mitä tekee, eikä vain aja uudistusta kuin käärmettä piippuun sen sisäisten diilien pysymisen toivossa. Joku saattaa kuitenkin jo kuulla rapinaa veronmaksajien kukkaroilla.

Yksityiselle terveyspalvelualalle neuvottelusopimus: voimassa maaliskuuhun 2020

Kuva: Thinkstock

Yksityiselle terveyspalvelualalle on saatu neuvottelutulos, kertoo Tehy. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy sopimusalalla välittömästi.

Sen sijaan yksityisellä sosiaalipalvelualalla ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu.

Uusi työehtosopimus on voimassa maaliskuuhun 2020.

Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksia sovelletaan muun muassa lääkäriasemilla, työterveyshuollossa, vanhustenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kiinassa visioidaan Uutta silkkitietä – tutkija: Ongelmia riittää, mutta jos niistä selvitään, Suomi sijaitsee otollisessa paikassa

Kiinan presidentti Xi Jinping asetti vuonna 2013 tulevaisuuden visioksi Uuden silkkitien rakentamisen. Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkijana työskennellyt Markus Holmgren analysoi kirjoittamassaan Impulsseja-julkaisussa Kiinan suurhanketta ja tarjoaa laajan suomenkielisen katsauksen aihepiiriin.

”Uusi silkkitie tulisi ymmärtää laajana Kiinan politiikan suuntaa kuvaavana käsitteenä, ei niinkään yksittäisenä hankkeena. Uuden silkkitien kautta on pyritty edistämään Kiinan ja Keski-Aasian välistä kauppaa ja rakentamaan laiva-, tie- ja raideyhteyksiä Kiinasta Eurooppaan”, kirjoittaa Holmgren.

Holmgren analysoi Kiinan taloudellisia, alueellisia ja globaalipoliittisia intressejä hankkeen taustalla.

”Kiinan tavoitteena on, että uusi infrastruktuuri ja uudet kauppayhteydet länteen auttaisivat Kiinan sisäosia saavuttamaan rannikkoalueiden vaurauden. Toisaalta hanke palvelee Kiinan pehmeää valtaa globaalipolitiikassa, minkä vuoksi Silkkitietä on verrattu Yhdysvaltojen Marshall-apuun kylmän sodan aikana.”

Silkkitietä koskevassa keskustelussa on nostettu esiin säätiön tiedotteen mukaan se, että infrastruktuurihankkeissa kiinalaisella lainarahalla työllistetään kiinalaisia, vaikka työttömyys on korkealla tasolla monissa Keski-Aasian maissa.

Holmgrenin mukaan Keski-Aasian valtiot hyötynevät kuitenkin kiinalaistoimijoiden tarjoamasta laadukkaasta infrastruktuurista. Taloudelliset riskit liittyvät korruptioon, sillä on vaara, että hankkeen resursseja ei jaeta taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden vaan suhteiden perusteella, arvioi Holmgren.

Holmgrenin mukaan Uusi silkkitie -hanke on toistaiseksi pysähtynyt EU:n rajoille, sillä kiinalaisten yritysten suosimiseen perustuva malli on osoittautunut sopimattomaksi suhteessa EU:n vapaan kilpailun sääntöihin. EU:n jättäytyminen pois hankkeen piiristä vahingoittaisi hanketta vakavasti, sillä EU on merkittävä kauppakumppani useimmille Uuden silkkitien valtioille.

Jos Uusi silkkitie selviää taloudellisista ja poliittista ongelmistaan, niin Suomi on Holmgrenin mukaan ”otollisessa paikassa, sillä sijaitsemme suunnitellun arktisen radan ja Itämeren laivareittien risteyskohdassa. Suomen kannattaisikin yrittää varmistaa, että Uuden silkkitien Itämeri-kytkökset kulkisivat mahdollisimman laajalti Suomen kautta.”

Keskustelua aiheesta

Jyrki Kataiselle uusi oikea käsi

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on valinnut kabinettipäällikökseen kokoomuksen valtiosihteerin Risto Artjoen (kok.). Artjoki toimii tällä hetkellä kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Nykyinen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi (kok.) palaa maaliskuussa Suomeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi.

Nykyisen komission kausi on päättymässä ensi vuonna.

Keskustelua aiheesta