Turva – Hymy

Kommentti: Perussuomalaisten ja vihreiden nousu todistaa, että valtarakenteet voivat ryskyä rajusti myös Suomessa, ja SDP:lle se olisi todella huono juttu

Kuva: Lehtikuva

Ylen torstaiaamuinen gallup oli shokkihoitoa suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle, joka tuoreen mielipidemittauksen valossa on pudonnut jo vihreidenkin taakse, jonka kannatus edellisissä eduskuntavaaleissa oli sentään vain 8,5 prosenttia sosialidemokraattien historiallisen alhaista 16,5 prosenttia vastaan.

Ero oli siis vain vähän yli kaksi vuotta sitten kahdeksan prosenttiyksikköä demarien eduksi, nyt vihreät (Ylen gallupissa 17,6 %) porskuttaa SDP:n (15,9 %) edellä reilulla marginaalilla.

Muutos on merkittävä, historiallinen.

Koskaan aiemmin SDP ei ole sijoittunut vihreiden taakse vaaleissa tai gallupeissa. Vihreissä ja demareissa kummassakin on käyty kuluvan vuoden aikana puheenjohtajavaali. Helmikuussa Antti Rinne huudettiin jatkokaudelle selvin luvuin useiden vaalien yli, jo puheenjohtajavaalin ensimmäisellä äänestyskierroksella. Vihreiden suosittu, nyt entinen puheenjohtaja Ville Niinistö väistyi puolueen sääntöjen vuoksi, mutta tilalle tulleen Touko Aallon aikana kannatus on vain kasvanut uuden puheenjohtajan yksityiselämän kohuista huolimatta. Nyt etenkin yli 50-vuotiaat naiset ovat vaihtaneet SDP:n vihreisiin.

Sanoma ei ole mennyt perille. Jotain tarttis tehdä.

SDP:lle, jonka puoluehallitus kokoontui sattumalta juuri torstaiaamuna, gallup-tuloksen on täytynyt olla järkytys, vaikka kuinka vedottaisiin kesäaikaan. Pudotusta kun oli yli virhemarginaalin, peräti 2,6 prosenttiyksikköä. Perspektiivin vuoksi sanottakoon silti, että sama toistui viime kesänä. Tuolloin SDP:n kannatus putosi sekä kesäkuussa että heinäkuussa reippaasti, heinäkuussa yli gallupin virhemarginaalin. Mutta tuolloin SDP ei käynyt alimmillaankaan alle 18 prosentissa. Nyt suosio on alempana kuin metsään menneissä eduskuntavaaleissa 2015.

Vaikkei puolueita tai ilmiöitä voi suoraan verrata toisiinsa, jotain samaa perussuomalaisten ja vihreiden ryminänoloisessa nousussa on. Yleiseurooppalainen, osin yleismaailmallinenkin trendi on osoittanut jo jonkin aikaa sen, että perinteiset valtapuolueet ja -rakenteet voivat ryskyä rajusti ja nopeasti. Oikeistopopulistinen perussuomalaiset teki oman temppunsa Suomessa ensin. Nyt kaikki merkit viittaavat siihen, että vihreät on seuraava kolistelija. Jos perussuomalaiset vei SDP:ltä perinteistä duunariväkeä, vihreät tekee sen kaupungin koulutetuista.

Vaikka vihreät on hallitusvastuussakin suurten puolueiden tapaan ryvettynyt puolue, monen mielessä vihreät on edelleen vaihtoehto niille, kuten perussuomalaisetkin oli. Asiaan vaikuttanee se, että vihreät on aiemmin ollut hallituksen heiveröinen apupuolue. Nyt se kamppailee jo pääministeripuolueen paikasta, siis oikeasta vallasta.

Lähestyvät presidentinvaalit eivät mittaa puolueiden kannatusta, mutta liikkeen menestyvä ehdokas voi tuoda imua myös puolueelle. Pekka Haaviston ympärille syntyi viime kerralla ilmiö, sen toistuminen tälläkin kertaa pitäisi vihreää liitoa yllä. SDP:llä on nyt totinen paikka monella rintamalla. ”Yhdestoista hetki toimia”, kuten Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kirjoitti Twitterissä.

Keskustelua aiheesta

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.