Kommentti: Presidenttipeliin lisää kierroksia jo tänään, Porin äänikuningatar valmiina keskustelujen hämmentäjäksi

Kuva: Arja Jokiaho
SDP:n presidenttiehdokaskiertue käynnistyy torstaina Helsingissä. Sirpa Paatero, Tuula Haatainen ja Maarit Feldt-Ranta kohtaavat Paasitornissa.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi tarjolla olevien Maarit Feldt-Rannan, Tuula Haataisen ja Sirpa Paateron ensimmäinen yhteinen kohtaaminen ehdokaskiertueella järjestetään tänään torstaina Helsingin Hakaniemessä, kuinkas muuten. Kesäkaudesta huolimatta luvassa on tiukkaa asiaa. Demokraatti-lehden isännöimän tilaisuuden vetää Helsingin Sanomien pitkäaikainen politiikan toimittaja, äskettäin eläköitynyt Unto Hämäläinen. Kohtaaminen esitetään Demokraatin verkkolehdessä alkaen kello 15.30.

Mistä asetelmista SDP:n sisäinen kisa käydään?

Kaikkien tiedossa on, että ennen nyt käynnissä olevaa varsinaisten vaalien esikampanjaa SDP:n entiset puheenjohtajat Jutta Urpilainen ja Eero Heinäluoma kieltäytyivät ehdokkuudesta ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Kumpikin perusteli päätöstään elämäntilanteellaan. Urpilainen on pienen pojan tuoreehko äiti, Heinäluoma leskimies uuden arjen alkupuolella. Ääneen lausumattomiakin syitä lienee.

Ehdokkaita ilmaantui hetkessä kolme, ja hyvä niin.

Keväällä näytti pitkään, ettei SDP:n presidenttiehdokkuus kiinnosta oikein ketään tilanteessa, jossa istuvan presidentin kansansuosio vaikuttaa lyömättömältä. Taustalla kummittelee myös Paavo Lipposen heikko tulos edellisten presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Sama tai vielä synkeämpi katastrofi pitäisi välttää.

Lopulta, kesäkuussa, ehdokasehdokkaita ilmaantui hetkessä kaikkiaan kolme, ja hyvä niin. Jäsenäänestys takaa sen, ettei ratkaisua nuijita pienessä porukassa.

Muilla puolueilla ei ollut useampia esiehdokkaita, eikä siten vaaliakaan. Kaikkein suurinta kiirettä piti keskusta, joka Paavo Väyrysen kammossa pikavalitsi omaksi ehdokkaakseen toisen ex-ehdokkaan, Matti Vanhasen, jo viime vuonna. Kokoomuksella ei ole puolestaan ehdokasta laisinkaan, koska Sauli Niinistö etenee virallisesti valitsijayhdistyksen kautta, joka on kylläkin tiukasti kokoomuslaisten komennossa. Läpinäkyvää pelin politiikkaa, mutta käy sallitusta.

SDP:n ehdokaskamppailustakaan ei ole luvassa repivää taistelua paikasta auringossa. Jäsenäänestys pidetään jo elokuussa, ja siihen voivat ottaa osaa kaikki puolueen ne jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun kesäkuun loppuun mennessä, sekä vapaajäsenet. Tulos selviää heti syyskuun alussa, ennen eduskunnan syysistuntokauden alkua.

Neuvoa-antavasta jäsenäänestyksestä tullee varsin tasainen, ja jos veikata pitää, ehdokasvalinta ratkeaa entisen puoluesihteerin Feldt-Rannan ja entisen opetus- sekä sosiaali- ja terveysministerin Haataisen välillä. Feldt-Rannan kampanjaryhmän puheenjohtaja on talven puheenjohtajavaalissa kakkoseksi Antti Rinteen jälkeen sijoittunut kansanedustaja Timo Harakka. Haatainen oli puolestaan SDP:n pormestariehdokas Helsingissä ja hankki pienehköllä kampanjabudjetilla yli 7 000 ääntä.

Demarinuorten ja Demokraatin korkeintaan suuntaa-antavissa kyselyissä Feldt-Ranta on ollut niskan päällä, mutta varsin niukasti. Demarinuoriin kuuluvat eivät ole automaattisesti SDP:n jäseniä. Demokraatin kysely tehtiin puolestaan Työväen Musiikkitapahtumassa, emmekä kysyneet, ketkä vastanneista olivat puolueen jäseniä. Valinta on siis aidosti auki. Torstaina alkava ehdokaskiertue jalkautuu Helsingin lisäksi Rovaniemelle ja Tampereelle. Niiden jälkeen olemme taas viisaampia.

Voi olla niinkin, että Huhtasaari tietää jo enemmän.

Hallituksesta heitettyjen perussuomalaisten presidenttiehdokkaan nimi tiedetään puolestaan jo tämän viikon perjantaina. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho esittelee ehdotuksensa puoluehallitukselle, ja puoluevaltuusto voi syyskuun alussa joko hyväksyä tai hylätä esityksen. Käytännössä se siis hyväksyy esityksen. Ehdokkaan nimi on joko puheenjohtaja Halla-aho itse tai puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari.

Porilainen Huhtasaari itse jakoi tiistaina Twitter-tilillään Satakunnan Kansassa julkaistun kirjoituksen ”Porilainen presidenttiehdokas toisi kaupungille kaivattua mediajulkisuutta – Huhtasaari on kotimainen Trump-ilmiö”. Siinä lehden entinen päätoimittaja arvioi reippaasti, että jos Huhtasaaresta tulee perussuomalaisten presidenttiehdokas, hän on toisella kierroksella Niinistön vastaehdokas. Jonkinlainen Suomen Marine Le Pen siis.

Voi olla, että Huhtasaari jakoi kotikaupunkinsa lehdessä ollutta mairittelevaa juttua itse- tai maakuntarakkaudesta, mutta voi olla niinkin, että Huhtasaari tietää jo enemmän. Muun muassa evoluution kieltävä itsevarma opettaja hämmentää puheillaan, mutta nousi kevään kuntavaaleissa Porin kaikkien aikojen ääniharavaksi ohi SDP:n Mikko Elon.

Keskustelua aiheesta

Tarja Filatov järkyttyi natsien marssista: ”En kyennyt kirjoittamaan sanaakaan, koska asia tuntui niin absurdilta”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov kommentoi Facebook-päivityksessään viime päivien keskustelua uusnatsien marssista Tampereella.

Filatovin mukaan hän ei kyennyt kirjoittamaan aiemmin sanaakaan, koska asia tuntui niin absurdilta.

”Edellisellä viikolla eduskuntaan oli jaettu vastarintaliikkeen kirjanen, joka oli ihan sitä itseänsä, Hitler-linjaa.”

Filatov palauttaa mieleen saksalaisen teologin Martin Niemöllerin kuuluisat sanat.

”Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, ja en puhunut mitään koska en ollut kommunisti.

Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysihmiset, ja en puhunut mitään koska en ollut ammattiyhdistyksessä.

Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, ja en puhunut mitään koska en ollut juutalainen.

Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja silloin ei enää ollut ketään joka olisi puhunut puolestani.”

Vuonna 1892 syntynyt Niemöller päätyi itsekin natsien keskitysleireille toisen maailmansodan aikana, mutta selvisi ja kuoli Länsi-Saksassa vuonna 1984.

”Kauneinta sinussa on luonto ja metrojunan häivähdys puiden takana” – Heinäluoma suitsuttaa kotikulmiaan Kirkko ja kaupunki-lehdessä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Eero Heinäluoma toivoo Mellumäen säilyttävän yhteisöllisyyden ja naapurista välittämisen kulttuurin.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) on asunut Helsingin Mellunmäessä 1990-luvun alusta alkaen.

Heinäluoma kertoo suhteestaan itähelsinkiläiseen noin 8 500 asukkaan pienkerrostalovaltaiseen alueeseen Kirkko ja kaupunki -lehden Rakas lähiö -sarjassa, jossa eri alojen tunnetut ihmiset kertovat kotilähiöstään.

– Vuonna 1991 muutimme nykyiselle asuinseudulle. Mellunmäki oli sellainen rauhallinen, tavallaan arvostettu lähiö, Heinäluoma kertoo juttuun liittyvällä videolla.

– Se oli niin sanotusti haluttu paikka, hän muistelee.

Vaikka Mellunmäessäkin on muutoksia tapahtunut, rauhallisuus ja luonto ovat siellä edelleen läsnä.

Heinäluoma kuvaa mellunmäkeläisiä vastaanottavaisiksi ja ystävällisiksi. Ihmiset välittävät toisistaan.

– Kyllä täällä on hyvä meininki ja elää yhteishenki edelleeen, hän kehuu.

Annetun lauseenalun Kauneinta sinussa on hän jatkaa: kesäinen luonto ja oranssisen metrojunan vilahdus puiden välistä.

Eero Heinäluoman parhaat muistot Mellunmäestä liittyvät siihen aikaan, kun hän vietti aikaa leikkipuistossa lastensa kanssa.

Tuomioja Ylelle: ”On hyvin kyseenalaista, että Jemenin sotaan osallistuviin maihin on viety aseita”

Kuva: Lehtikuva

Lähi-idän osuus Suomen sotatuoteviennistä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, kertoo maanantaina julkaistu raportti.

Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon raportin mukaan kolmen Lähi-idän maan osuus sotatuoteviennistä oli viime vuonna liki 63 prosenttia. Se on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2002 alkavan tilastoinnin aikana, raportissa todetaan.

Kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Lähi-itään suuntautuvassa aseviennissä on suuria ongelmia.

– Lähi-idässä ei ole juurikaan demokratioita, eikä ole juurikaan sellaisia maita, jotka eivät olisi jossain konfliktissa osapuolena joko suoraan tai epäsuorasti. Näin ollen on hyvin kyseenalaista, että esimerkiksi Jemenin sotaan osallistuviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin on viety aseita, Tuomioja kommentoi Yle Uutisille tänään.

Kaikkiaan Suomen aseviennin arvo on raportin mukaan kaksinkertaistunut vuosina 2002–2016.

Kun Tuomioja itse aiemmin toimi ulkoministerinä, asevienti puhutti ja joskus myös äänestytti hallituksessa.

– Yksi tapaus on, jossa hallitus päätti äänestyksen jälkeen toisin kuin ulkoministeriö oli lausunnossaan esittänyt vientiluvan myöntämisestä Saudi-Arabiaan. Minusta se oli silloin virhe ja on sitä edelleen, Tuomioja sanoo.

Tuomiojan mielestä aseviennin sääntöjä pitäisi kunnioittaa.

– Pidetään kiinni niistä periaatteista, että suomalaisia aseita ei päädy konfliktien osapuolten käsiin eikä niitä käytetä ihmisoikeusloukkauksiin ei suoraan eikä epäsuorasti, hän määrittelee linjan Ylelle.

Viime vuonna suurin osa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui kolmeen Lähi-idän toimijaan.

”Minusta se oli silloin virhe ja on sitä edelleen.”

Paavo Arhinmäki on tyrmistynyt Suomen kasvavasta asekaupasta Lähi-itään. (Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander)

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki pitää moraalittomana kasvavaa asekauppaamme Lähi-itään ja erityisesti Arabiemiirikuntiin, joka on sotinut maaliskuusta 2015 lähtien Jemenin shiialaisia huthikapinallisia vastaan osana Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa.

Arhinmäen mukaan näyttää myös siltä, että asekauppaa Lähi-idän alueelle halutaan kasvattaa, sillä Patria tavoittelee parhaillaan uutta suurta kauppaa Qatarin kanssa.

– Suomen aseviennin on oltava vastuullisempaa ja kestävämpää. Suomi ei voi viedä aseita sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin. Suomen tulee edistää Lähi-idän vakautta lopettamalla aseviennit Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan, Arhinmäki toteaa tiedottessaan.

Sekä Tuomioja että Arhinmäki ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniä.

”Poikakin on aina oikeassa” – Laatunen niputti tarinalla Wahlroosin asiantuntijuuden

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Björn Wahlroosin (kuvassa) perustuslakinäkemykset eivät vakuuta EK:n eläkkeellä olevaa työmarkkinajohtajaa Lasse Laatusta. Laatunen on itse juristi.

Talousvaikuttaja Björn Wahlroos esittää tänään ilmestyvässä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan Hiljainen vallankumous -pamfletissa lukuisia perustuslain kehitysehdotuksia.

Esimerkiksi lakien perustuslaillisuuden arviointi pitäisi antaa erilliselle perustuslakituomioistuimelle tai korkeimmalle oikeudelle. Wahlroos on myös huolestunut siitä, että valiokunta on riippuvainen ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä.

Tänään julkaistiin myös tutkija Matti Hirvolan (Kalevi Sorsa -säätiö) tutkimus Luottamuksen loppu? Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikasta.

EK:n eläkkeellä olevalta työmarkkinajohtajalta Lasse Laatuselta kysyttiin julkaisutilaisuudessa kantaa Wahlroosin näkemyksiin.

Laatunen oli lehtitietojen varassa. Hän kertoi kuitenkin tarinan 1980-luvulla kokoontuneesta työryhmästä, jota veti Nalle Wahlroosin isä Bror ”Buntta” Wahlroos.

Laatunen kertasi, miten Nalle (Björn Wahlroos) oli vasta silloin tulossa ensi kertoja julkisuuteen. Muoviteollisuuden toimitusjohtaja kysyikin Buntalta, oliko Nalle tämän poika.

– Buntta vastasi, että on, ja poikakin on aina oikeassa. Kun tänään lehdestä luin että Nalle Wahlroos on myös perustuslakiasiantuntija, jossain määrin se tietysti yllätti. Mutta kun muistin Buntan sanat, ajattelin, että näinhän se tietysti on, Laatunen tarinoi.

”Kansanedustajat eivät hallitse tehtäväänsä.”

Laatunen itse ei usko siihen, että suomalaista politiikkaa voitaisiin rakentaa sen varaan, että perustuslakia lähdetään muuttamaan nopeissa sykleissä. Perustuslain pitää pikemminkin elää vuosikymmeniä, jotta se tulee koetelluksi.

– Toistaiseksi ei ole keksitty parempaa perustuslain mittaaamisen tapaa kuin nykyinen perustuslakivaliokunta. Puolueet voivat katsoa peiliin, jos asiantuntijat pyörittävät perustuslakivaliokuntaa. Sehän on vain osoitus siitä, että valiokunnan jäsenet, kansanedustajat eivät hallitse tehtäväänsä. Jäsenillä pitää olla niin hyvä juridinen osaaminen, että he pystyvät argumenteillaan kyseenalaistamaan oikeustieteen asiantuntijoiden esiinnostamat seikat.

Laatusen mielestä tilanne ei paranisi yhtään sillä, että korkeimmasta oikeudesta tehtäisiin perustuslain tulkitsija tai luotaisiin erillinen perustuslakituomioistuin.

– Ei se viisaus siellä ole sen enempää. Etukäteiskontrolli on toimiva. Olen tässä Wahlroosin kanssa eri mieltä.

Tutkija Matti Hirvola painottaa, että puolueiden pitää kantaa vastuu siitä, ketä perustuslakivaliokuntaan nimetään ja siitä että heillä on riittävä osaaminen.

Perinteisesti perustuslakivaliokunnan paikat ja puheenjohtajuus on mielletty merkittäviksi paikoiksi.

– Tämä ei ehkä ole täysimääräisesti toteutunut viimeisten eduskuntavaalien jälkeen, Hirvola kuitenkin toteaa.

Koska valiokunnan arvostus on laskenut, hän arvioi asiantuntijoiden roolin vahvistuneen.

– Puolueiden pitää miettiä asiaa uudemman kerran, Hirvola summaa.

Sipilän hallituksen suosio pomppasi kyselyssä, joskin korkea se ei ole vieläkään

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Noin kolmasosa suomalaisista arvioi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen onnistuneen tehtävissään vähintään melko hyvin.

Kansalaisten arvio hallituksen toiminnasta on hieman kirkastunut, sillä viime vuonna vastaavaan aikaan hieman yli neljännes arvioi hallituksen onnistuneen melko hyvin tai hyvin.

Kantar TNS:n perinteisessä puoluebarometrissä keskustan kannattajat ovat tyytyväisempiä hallituksen toimintaan kuin kokoomuksen kannattajat. Keskustalaisista 20 prosenttia arvioi hallituksen toiminnan hyväksi ja 63 prosenttia melko hyväksi. Kokoomuslaisten keskuudessa vastaavat luvut ovat 11 ja 59 prosenttia.

Hallituksen arvosana on lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kantar TNS on kysynyt puoluebarometrissaan vastaavia tietoja toukokuusta 1991 alkaen.

Oppositiopuolueiden kannattajat suhtautuvat tietenkin hallitukseen kriittisemmin. Yli neljä viidesosaa perussuomalaisten, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista suhtautuu hallitukseen kriittisesti.

Suomalaiset suhtautuvat puolueista myönteisimmin vihreisiin, johon lähes puolet vastanneista suhtautuu erittäin tai melko positiivisesti. Seuraavaksi myönteisimmin suhtaudutaan kokoomukseen ja SDP:hen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi 2.–9. lokakuuta 1 227 suomalaista, jotka edustavat 15–74-vuotiaita. Äänestämistä koskevat kysymykset esitettiin äänestysikäisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta