tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kommentti: Presidenttipeliin lisää kierroksia jo tänään, Porin äänikuningatar valmiina keskustelujen hämmentäjäksi

Kuva: Arja Jokiaho
SDP:n presidenttiehdokaskiertue käynnistyy torstaina Helsingissä. Sirpa Paatero, Tuula Haatainen ja Maarit Feldt-Ranta kohtaavat Paasitornissa.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi tarjolla olevien Maarit Feldt-Rannan, Tuula Haataisen ja Sirpa Paateron ensimmäinen yhteinen kohtaaminen ehdokaskiertueella järjestetään tänään torstaina Helsingin Hakaniemessä, kuinkas muuten. Kesäkaudesta huolimatta luvassa on tiukkaa asiaa. Demokraatti-lehden isännöimän tilaisuuden vetää Helsingin Sanomien pitkäaikainen politiikan toimittaja, äskettäin eläköitynyt Unto Hämäläinen. Kohtaaminen esitetään Demokraatin verkkolehdessä alkaen kello 15.30.

Mistä asetelmista SDP:n sisäinen kisa käydään?

Kaikkien tiedossa on, että ennen nyt käynnissä olevaa varsinaisten vaalien esikampanjaa SDP:n entiset puheenjohtajat Jutta Urpilainen ja Eero Heinäluoma kieltäytyivät ehdokkuudesta ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Kumpikin perusteli päätöstään elämäntilanteellaan. Urpilainen on pienen pojan tuoreehko äiti, Heinäluoma leskimies uuden arjen alkupuolella. Ääneen lausumattomiakin syitä lienee.

Ehdokkaita ilmaantui hetkessä kolme, ja hyvä niin.

Keväällä näytti pitkään, ettei SDP:n presidenttiehdokkuus kiinnosta oikein ketään tilanteessa, jossa istuvan presidentin kansansuosio vaikuttaa lyömättömältä. Taustalla kummittelee myös Paavo Lipposen heikko tulos edellisten presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Sama tai vielä synkeämpi katastrofi pitäisi välttää.

Lopulta, kesäkuussa, ehdokasehdokkaita ilmaantui hetkessä kaikkiaan kolme, ja hyvä niin. Jäsenäänestys takaa sen, ettei ratkaisua nuijita pienessä porukassa.

Muilla puolueilla ei ollut useampia esiehdokkaita, eikä siten vaaliakaan. Kaikkein suurinta kiirettä piti keskusta, joka Paavo Väyrysen kammossa pikavalitsi omaksi ehdokkaakseen toisen ex-ehdokkaan, Matti Vanhasen, jo viime vuonna. Kokoomuksella ei ole puolestaan ehdokasta laisinkaan, koska Sauli Niinistö etenee virallisesti valitsijayhdistyksen kautta, joka on kylläkin tiukasti kokoomuslaisten komennossa. Läpinäkyvää pelin politiikkaa, mutta käy sallitusta.

SDP:n ehdokaskamppailustakaan ei ole luvassa repivää taistelua paikasta auringossa. Jäsenäänestys pidetään jo elokuussa, ja siihen voivat ottaa osaa kaikki puolueen ne jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun kesäkuun loppuun mennessä, sekä vapaajäsenet. Tulos selviää heti syyskuun alussa, ennen eduskunnan syysistuntokauden alkua.

Neuvoa-antavasta jäsenäänestyksestä tullee varsin tasainen, ja jos veikata pitää, ehdokasvalinta ratkeaa entisen puoluesihteerin Feldt-Rannan ja entisen opetus- sekä sosiaali- ja terveysministerin Haataisen välillä. Feldt-Rannan kampanjaryhmän puheenjohtaja on talven puheenjohtajavaalissa kakkoseksi Antti Rinteen jälkeen sijoittunut kansanedustaja Timo Harakka. Haatainen oli puolestaan SDP:n pormestariehdokas Helsingissä ja hankki pienehköllä kampanjabudjetilla yli 7 000 ääntä.

Demarinuorten ja Demokraatin korkeintaan suuntaa-antavissa kyselyissä Feldt-Ranta on ollut niskan päällä, mutta varsin niukasti. Demarinuoriin kuuluvat eivät ole automaattisesti SDP:n jäseniä. Demokraatin kysely tehtiin puolestaan Työväen Musiikkitapahtumassa, emmekä kysyneet, ketkä vastanneista olivat puolueen jäseniä. Valinta on siis aidosti auki. Torstaina alkava ehdokaskiertue jalkautuu Helsingin lisäksi Rovaniemelle ja Tampereelle. Niiden jälkeen olemme taas viisaampia.

Voi olla niinkin, että Huhtasaari tietää jo enemmän.

Hallituksesta heitettyjen perussuomalaisten presidenttiehdokkaan nimi tiedetään puolestaan jo tämän viikon perjantaina. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho esittelee ehdotuksensa puoluehallitukselle, ja puoluevaltuusto voi syyskuun alussa joko hyväksyä tai hylätä esityksen. Käytännössä se siis hyväksyy esityksen. Ehdokkaan nimi on joko puheenjohtaja Halla-aho itse tai puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari.

Porilainen Huhtasaari itse jakoi tiistaina Twitter-tilillään Satakunnan Kansassa julkaistun kirjoituksen ”Porilainen presidenttiehdokas toisi kaupungille kaivattua mediajulkisuutta – Huhtasaari on kotimainen Trump-ilmiö”. Siinä lehden entinen päätoimittaja arvioi reippaasti, että jos Huhtasaaresta tulee perussuomalaisten presidenttiehdokas, hän on toisella kierroksella Niinistön vastaehdokas. Jonkinlainen Suomen Marine Le Pen siis.

Voi olla, että Huhtasaari jakoi kotikaupunkinsa lehdessä ollutta mairittelevaa juttua itse- tai maakuntarakkaudesta, mutta voi olla niinkin, että Huhtasaari tietää jo enemmän. Muun muassa evoluution kieltävä itsevarma opettaja hämmentää puheillaan, mutta nousi kevään kuntavaaleissa Porin kaikkien aikojen ääniharavaksi ohi SDP:n Mikko Elon.

Keskustelua aiheesta

Oikeusministeri kiirehtisi tiedustelulakia, mutta lain läpimeno ei ole helppoa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) uskoo, että perustelut kiirehtimismenettelylle täyttyvät tiedustelulainsäädännön kohdalla. Häkkänen kuitenkin painottaa, että perustelujen täytyy olla kristallinkirkkaat, sillä tästä tulisi ennakkotapaus kiirehtimismenettelyn käyttämiselle.

Tiedustelulainsäädännön hyväksyminen vaatii perustuslain muuttamista. Jotta perustuslakia saataisiin muutettua tämän vaalikauden aikana, täytyy kiirehtimismenettelyn saada taakseen viisi kuudesosaa eduskunnasta.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) on vaatinut tiedustelulain mahdollisimman pikaista hyväksymistä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Halla-ahon käytös suututtaa taas – ”Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jakoi Facebook-sivuillaan MV-julkaisun juttua, jossa väitettiin että Turun puukotusten uhreja auttanut afganistanilainen ei olisikaan auttanut uhreja toisin kuin Turun Sanomissa kerrottiin. Halla-aho myös kuvaili Turun Sanomien toimintaa ”todella härskiksi” ja arvioi MV:n jutun pitävän paikkansa.

MV:n väite perustui kuvaan, jossa näkyi kantasuomalaisen näköisiä auttajia. Hieman päivityksen julkaisun jälkeen jutun afganistanilaisesta auttajasta tehnyt Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköselle alkoi tulla vihapostia, joita kertyi satoja.

Afganistanilaismies oli kuitenkin auttanut toista uhria, jota oli puukotettu poskeen. Härkönen on tarkistanut tämän eri lähteistä. Turun Sanomilla on myös kuvaa, jossa miehen molemmissa hihoissa on veriläiskiä. Lehtikuvan kuvassa mies on uhrin luona ensihoitohenkilöstön kanssa.

Halla-aho kertoo, että pointti oli hänen mielestään se, että suomalaisia auttajia ei nostettu esille.

– Kuten kuvastakin kävi ilmi, niin siellä on tietysti pyritty aika oman agendan mukaisesti valikoimaan niitä ihmisiä, joita nostetaan esille, ja sitten kun auttaja ei sovikaan siihen profiiliin, jota halutaan nostaa esille, niin ne vaietaan kokonaan, Halla-aho sanoo.

Turun Sanomat oli yrittänyt Härkösen mukaan saada haastattelua myös suomalaismieheltä, mutta tämä ei ollut suostunut haastatteluun. Suomalaismiestä oli tavoitellut toinen toimittaja, ei jutun tehnyt Härkönen.

– Sitä ei Turun Sanomissa kerrottu, se on ihan mahdollista. Sen Turun Sanomat olisi voinut kirjata juttuun, Halla-aho sanoo.

Halla-aho ei katso, että hänellä olisi vastuu korjata Facebook-sivuille kirjoittamaansa.

– Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä, Halla-aho sanoo.

”Kohtuutonta nuorta auttajamiestä kohtaan”

Rebekka Härkönen kertoo, että häntä huolettaa eniten afganistanilaismiehen turvallisuus.

– Tämä on kohtuutonta miestä kohtaan, joka ei tunkenut mihinkään haastatteluun. Sain hänet omien lähteideni kautta kiinni. Poika on kertonut poliisille saman tarinan, ja hän on todennut, että voi kertoa tilanteen valaehtoisesti myös oikeussalissa.

Härkönen perää vastuuta Halla-aholta puolueen puheenjohtajana.

– Puolueen puheenjohtaja jakaa journalistin ohjeisiin sitoutumattoman julkaisun päätelmiä tällä tavalla, se on mielestäni käsittämätöntä, Härkönen sanoo.

Poliisi on ilmoittanut Härköselle tutkivansa vihakampanjan, halusi Härkönen sitä tai ei. Hän on pyytänyt poliisia suojelemaan haastateltavaansa. STT:n tiedossa ei ole, että Halla-ahon toimia tutkittaisiin asiassa. Halla-aho ei kehottanut ketään mihinkään toimiin päivityksessään.

Halla-aho poisti Facebook-jakonsa myöhemmin.

– Totesin pienen harkinnan jälkeen, että MV-lehti on niin latautunut, että jos mitään sen julkaisemaa jakaa, huomio kiinnittyy itse lähteeseen, Halla-aho kertoo.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

Keskustelua aiheesta

Sipilä: Oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tiedustelulainsäädännön voimaan saamiseksi on ponnisteltava yli puoluerajojen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo.

Sipilä puhui suurlähettiläskokouksessa Helsingissä.

Sipilä sanoi, että Turun tapahtumien jälkeen pitäisi olla perustuslain näkökulmasta selvää, että laki on saatava voimaan. Sipilä sanoi, että oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus.

Sipilä kommentoi, ettei voi olla niin, että Suomi saa tietoja mahdollisesti vaarallisista henkilöistä ulkomailta ilman, että Suomi itse pystyisi tutkimaan henkilöitä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sipilä linjaa: On tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilän mukaan on tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista.

Sipilä sanoo, että järjestelmän väärinkäyttäjät tunnistettava entistä aiemmin.

Sipilän mukaan terroriteoilla yritetään järkyttää yhteiskuntaa. Sipilä sanoo, että on yhtenäisesti tehtävä yritykset tyhjäksi. Tarvitaan kaikkien yhteistyötä, hän viestittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SDP:n Torsti haluaa lisäpanostuksia ”kruununjalokivelle” – ”Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa”

Kuva: Ella Kaverma

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.). vaatii panostuksia perusopetukseen. Tutkimukset ovat hänen mukaansa osoittaneet, että Helsingissä eriarvoistumiskehitykseen pureutunut linja toimii. Sitä pitää Torstin mukaan vahvistaa, kun päätetään seuraavan neljän vuoden tavoitteista ja raameista.

Torsti muistuttaa myös, että samalla on tarkasteltava peruskoulujen budjetteja kokonaisuutena. Viimeisen kahden vuoden leikkaukset ovat johtaneet monissa kouluissa aivan järjettömiin ratkaisuihin esimerkiksi koulukirjojen käytössä ja materiaalihankinnoissa.

– Peruskoulu on meidän kruununjalokivi. Sitä pitää vaalia. Meillä on huippuopettajat ja uudet opetussuunnitelmat. Resurssit opettajien päivittäiseen työhön pitää olla kunnossa. Nyt kaikilta osin niin ei ole.

– Tulen esittämään nuorten yhdenvertaisuutta vahvistavan rahoituksen lisäämistä. Lisäksi koko perusopetuksen budjettia pitää tarkastella niin, että Helsingin kouluista todella pidetään huolta. Meidän koulumme ovat maailman vertailussa todella tehokkaita, Torsti sanoo tiedotteessaan.

Helsinki maksaa vuodessa noin 1,6 miljoonaa lisärahaa vaativissa olosuhteissa toimiville kouluille. Lisärahan jaetaan koululaisten vanhempien koulutustason, perheiden tulotason sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella.

– Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa. On selvää, että monikielisyys tekee opetuksesta vaativampaa ja tarvitaan esimerkiksi pienryhmiä. Jokainen käsittää, että tällainen toimintamalli on kaikkien etu.

Muun perusopetuksen rahoituksen osalta Torsti haluan kuulla kouluja ja opettajia.

– Uuden opetussuunnitelman puitteissa on tärkeää kuulla, mitä koulut tarvitsevat. Uskon, että kannattaa pyytää esityksiä, jotka tulevat suoraan kouluista ja opettajilta.

Torsti korostaa, että positiivisen diskriminaation määräraha, PD-raha, on keino, joka todella vaikuttaa koulujen tasa-arvon edistämisessä ja estää tutkitusti syrjäytymistä sekä eriarvoistumista. Tämä käy ilmi esimerkiksi juuri julkaistusta Mikko Sillimanin Vattille tekemästä tutkimuksesta ja Venla Berneliuksen tutkimuksista.

– Maailmalla tämä on asia, josta olen ylpeä. Muualla lisäpanokset satsataan usein niihin kouluihin, jotka jo muutenkin menestyvät. Me olemme tehneet toisen päin ja tulokset näkyvät.

– Toivon, että SDP:n pitkään ajama linja PD-rahoitusmallin laajentamisesta koko maahan saadaan nyt valtuustojen ohjelmiin ja ensi vuoden budjetteihin koko maassa. Erityisen tärkeää tämä on suuremmissa kaupungeissa, joissa koulujen eriytyminen asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta