Kommentti: SDP sai mitä kaipasi, ja joku heistä on todennäköinen pääministeri 2019

Kuva: Kuvankäsittely Timo Sparf

SDP:n puheenjohtajavaalin asetelma on nyt käytännössä selvä. Oululainen kansanedustaja Tytti Tuppurainen lähtee kolmantena ehdokkaana mukaan. Muut ehdokkaat ovat istuva puheenjohtaja Antti Rinne ja toinen uusimaalainen kansanedustaja Timo Harakka.

Kirjoitin käytännössä. Mikään sääntö ei estä uusien ehdokkaiden mukaantuloa myöhemminkään. Käytännössä ehdokkaiden yhteinen maakuntakiertue alkaa lauantaina Kuopiosta, eikä siitä poisjääminen tule kyseeseen.

Lisäksi kaikki potentiaaliset ehdokkaat ovat nyt kertoneet kantansa. Yhdeltä heistä varmistin vielä tänään, ettei hän ole tarkistanut kantaansa. Ei ollut.

Kolmen kauppa on siis luvassa.

Helsingin Sanomien puheenjohtajakysely joulukuulta tavoitti noin puolet puoluekokousedustajista. Sen mukaan Rinne voittaisi vaalin jo ensimmäisellä äänestyskierroksella. Toinen äänestyskierros tulee vain, jos kukaan ehdokkaista ei saa yli 50 prosenttia äänistä vaalin ensimmäisellä kierroksella.

Kysely tehtiin osin jaksona, jolloin Harakan ehdokkuus oli vielä harkinnassa ja täysin niin, ettei Tuppuraisen aikeista tiedetty. Kysely ei tavoittanut noin puolta vastaajista. Se on siis lähinnä suuntaa-antava.

Millä haastajat aikovat erottautua Rinteestä?

Molemmat Harakka ja Tuppurainen katsovat tulevaisuuteen ja laajempaan kansainvälisyyteen kuin päivänpolitiikassa on tapana tai aina mahdollisuuttakaan. Eurooppa-puhe ei ole välttämättä muodikasta juuri nyt, mutta ainakin se on keino erottautua. Harakka puhuu paljon myös työn muutoksesta. Tuppurainen puhuu voimakkaasti vapaakaupan ja globalisaation puolesta.

Millainen kysyntä teemoille on, ratkeaa kuukauden kuluttua. Rinne kertoi tänään Demokraatille odottavansa mielenkiinnolla, mitä asioita haastajat erityisesti nostavat esille. Hän sanoi, ettei ole havainnut repiviä linjaeroja.

Jos puheenjohtajavaalissa nähdään toinen kierros tai kukaan ei luovu leikistä ennen ensimmäistä äänestystä, ratkaisevaa on myös se, kenen taakse kolmannen ehdokkaan edustajat asettuvat. On luultavaa, että yhden haastajan kannattajat ovat joka tapauksessa toisen haastajan takana, vaikkei oma menestyisikään toivotusti. Haastajien yhteiskannatus oli HS:n kyselyssä yli 40 prosenttia. Se jättää vielä tilaa yllätyksillekin.

SDP:ssä varsin tuoreen kasvon Harakan kampanjapäällikkönä toimii kokenut puolueveteraani Markku J. Jääskeläinen. Jääskeläinen teki Tarja Halosesta kaksi kertaa presidentin, joten pohjaa kampanjoinnille löytyy. Puolueväen Jääskeläinen tuntee perinpohjaisesti.

Tuppuraisen kampanjaa tekee puolestaan SDP:n entinen puoluesihteeri Ulpu Iivari. Tukiryhmästä löytyy muun muassa Jutta Urpilaisen kampanjapäällikkönä toimineen Tage Lindbergin nimi. Kokemusta ja näkemystä kampanjoinnista siis piisaa Tuppuraisenkin tiimissä.

Nuorempia ja tuoreempia nimiä kampanjassa ovat Harakan vaalipäällikkö Maria Rytkönen ja Tuppuraista puheenjohtajaksi ajava Maria Nyroos — demarijoukoissa tuttuja nimiä hekin jo vuosien ajan.

Ehdokaskiertue huipentuu pääkaupunkiseudulla tammikuun lopussa. Puoluekokous on helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Käytännössä tiedämme sen jälkeen, ketä SDP tarjoaa pääministeriksi 2019.

Sipilä löysi Mayn puheesta hyvää muttei juurikaan mitään yllättävää

Britannian pääministerin Theresa Mayn puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) blogissaan.

Sipilän mukaan Suomen kannalta keskeistä puheessa oli, että May ilmaisi Britannian valmiuden edistää ja ylläpitää maansa ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Sipilä korostaa, että maa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja tiiviiden kauppasuhteiden säilyminen on todella tärkeää.

Sipilä muistuttaa Eurooppa-neuvoston hyväksyneen kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen, joita ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

– Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Sipilä pitää myönteisenä myös sitä, että May korosti Britannian pysyvän tiiviisti mukana EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Orpolta reaktio Mayn Brexit-puheeseen: ”Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Twitterissä kantaa Britannian pääministerin Theresa Mayn brexit-puheeseen.

Orpo twiittaa, että Britannia on nyt esitellyt brexit-suunnitelmansa, ja muiden EU-jäsenmaiden on seuraavaksi löydettävä yhteinen brexit-kanta.

– Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme, Orpo kirjoittaa Twitterissä.

May otti puheessaan kovan linjan maansa EU-eroon ja sanoi, että Britannia vetäytyy täysin EU:n sisämarkkinoilta brexitin jälkeen.

Keskustelua aiheesta

Veronmaksajat: Keskituloinen perhe maksaa yli neljä tonnia enemmän veroja Jämijärvellä kuin Kauniaisissa

Kuva: Roope Permanto

Suomen kunnista kirein verotus on Jämijärvellä Satakunnassa, käy ilmi Veronmaksajien selvityksestä. Jämijärven kunnallisveroprosentti on 22,5 ja kirkollisvero 1,85 prosenttia.

Kevyin verotus Manner-Suomen kunnista on perinteisesti Kauniaisissa. Siellä on 17 prosentin kunnallisvero ja prosentin kirkollisvero.

Selvityksen mukaan keskituloinen palkansaajaperhe maksaisi Jämijärvellä vuodessa runsaat 4 500 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.

Maakuntakeskuksista kovimmin verottavat Kokkola, Seinäjoki ja Kajaani. Selvästi kevyin verotus maakuntakeskuksista on Helsingissä.

– Kunnallista verotusta vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Jos verotus Helsingissä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään, selvityksen laatinut Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen muistuttaa Veronmaksajien tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Elinkeinoministeri perussuomalaisten puheenjohtaja-asetelmista: ”Ei kannata sekaantua”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on ilmoittanut, että pyrkii todennäköisesti perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Muun muassa istuva puheenjohtaja Timo Soini ei ole vielä kertonut kantaansa, se kuullaan ”kevään korvalla”.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Halla-aho saattaisi olla jopa vahva ehdokas. Jos puheenjohtaja vaihtuu, miten se vaikuttaisi hallitukseen?

– Minä tiedän sen, että naapuripuolueiden ei kannata sekaantua toisen puolueen puheenjohtajavalintoihin. Antaa heidän tehdä omat valintansa, elinkeinoministeri Mika Lintilä vastaa Demokraatille.

Ei mitään väliä?

– Taisi olla pääministeri Sipilä, joka totesi, että ei tule mitään välihallitusneuvotteluja, vaikka puheenjohtaja vaihtuisikin, mutta annetaan heidän pitää oma puheenjohtajavaalinsa, Lintilä jatkaa.

Hän muistaa tiettävästi Sipilän nimen tässä yhteydessä väärin, sillä keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on todennut, että puheenjohtajan vaihdos ei edellyttäisi minihallitusneuvotteluja.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö reagoi Kaikkosen kommentteihin Twitterissä todeten, että ”kokoomuksella ja keskustalla ei ole mitään ongelmaa hyväksyä ulkoministeriksi Halla-ahoa”.

”Annetaan heidän hoitaa omat asiansa.”

Lännen Median mukaan Halla-aho haluaisi, jos tulisi valituksi, hallituspuolueiden kanssa neuvottelut maahanmuuton tiukentamisesta. Kaikkonen puolestaan on katsonut, ettei voi olla niin, että hallitusohjelma radikaalisti muuttuisi, jos jokin puolue vaihtaisi puheenjohtajaa.

Lintilän mukaan hallituksessa ei ole käyty mitään linjakeskusteluja puheenjohtajavaalin seurauksista.

– Edelleen sanoisin, että minä olen yleensäkin hyvin varovainen sekaantumaan toisten puolueitten asioihin. Annetaan heidän hoitaa omat asiansa.

Lintilä tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä.

Samak haluaa kehittää pohjoismaista mallia ja varoittaa oikeistopopulismista — ”Ratkaisevan tärkeää”

Pohjoismaiden sosialidemokraattiset puolueet ja SAK-/LO-keskusjärjestöt sanovat yhteisessä julkilausumassaan haluavansa kehittää pohjoismaista mallia sen purkamisen sijaan.

”Haluamme turvata kaikille työllisyyden sekä kunnolliset ja yhtäläiset elinehdot, vahvistaa tasa-arvoa ja puolustaa hyvää ja ihmisarvoista työelämää Pohjoismaissa.”

Yhteistyöjärjestö Samak on ollut koolla alkuviikon Oslossa, Norjassa. Järjestö ottaa kantaa myös ajankohtaisiin kansainvälisen politiikan kysymyksiin.

”Brexit ilmensi luottamuskriisiä, turvattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Ison-Britannian oikeistovoimat ovat onnistuneet 1980-luvun alusta lähtien heikentämään ay-liikettä ja supistamaan yksityistämisen avulla julkista vastuuta.”

Yhdysvaltain presidentinvaalien seuraukset ilmenevät Samakin mukaan ajan myötä.

”Pohjoismaat haluavat jatkaa tiivistä yhteistyötä USA:n kanssa yhteistyön perustana olevien perusarvojen mukaisesti.”

Eurooppaa koettelee oikeistopopulismi.

”Ranskan toukokuussa ja Saksan syyskuussa järjestettävät vaalit ovat tulevaisuuden epävarmuustekijöitä. Euroopan yhteiskunnalliselle kehitykselle on ratkaisevan tärkeää, ettei oikeistopopulismi pääse niskan päälle.”

Samakin mukaan on tehtävä entistä enemmän sen eteen, että yhdenvertaisuuden, tehokkuuden, tasa-arvon ja luottamuksen ainutlaatuinen yhdistelmä säilyisi Pohjoismaissa.

”Turvallisuuden ja luottamuksen ylläpitäminen pohjoismaisissa yhteiskunnissa edellyttää, että onnistumme pohjoismaisen mallin mukaisesti täystyöllisyyden, yhtäläisten elinehtojen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisessa.”

Samakin mukaan pohjoismaiseen malliin kohdistuu paineita, ja sen tuleva menestys on meistä kiinni.

”Se edellyttää vahvaa ay-liikettä – ja vahvaa sosiaalidemokratiaa. Työnantajajärjestöt ovat pohjoismaisen mallin keskeinen toimija, ja työelämän osapuolten todellinen yhteistyö on yhteiskuntamme arvokas voimavara. Näin taataan parhaalla tavalla oikeudenmukainen tulonjako ja kaikkien yhtäläiset oikeudet.”

Samak käynnistää Työelämän tulevaisuutta luotaavan NordMod 2.0-projektin, joka perustuu aiempiin raportteihin sosiaalisesta polkumyynnistä, Pohjolan työelämästä sekä työmarkkinoille pääsystä.

Tukea Baltian maille

Samak ilmaisi myös tukensa Baltian maille.

”Pohjolan ja Baltian maiden välillä on kautta aikojen ollut kiinteät kulttuuriset, taloudelliset ja poliittiset siteet. Sama koskee myös työväenliikkeen järjestöjen yhteyksiä.”

Tästä syystä Samak seuraa tarkasti Baltian ja Itämeren alueen kiristyvää turvallisuus- ja energiapoliittista tilannetta.

”Alueelle tarvitaan liennytystä ja vakautta luovia toimia.”

Baltian maiden kohtaama turvallisuus- ja energiapoliittinen tilanne edellyttää Samakin mielestä yhteistä pohjoismaista ja eurooppalaista tukea ja solidaarisuutta.

AVAINSANAT