Kommentti: Stubbia ei ole vielä tyrmätty yhdestä yksinkertaisesta syystä: kuka muu muka?

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Alexander Stubbin asema kokoomuksen puheenjohtajana ei ole niin vastaansanomaton kuin voisi luulla viime eurovaalien äänikuninkaasta, viime eduskuntavaalien kolmanneksi eniten henkilökohtaisia ääniä saaneesta ja vasta vajaat kaksi vuotta sitten puolueensa puheenjohtajaksi valitusta hallituksen istuvasta valtiovarainministeristä.

Mutta hän on pystyssä, eikä juuri nyt lähelläkään tappiota.

Se tiedetään, että kokoomuksen puleeratun pinnan alla on kytenyt jo pidempään. Eikä edes pinnan alla vaan entistä näkyvämmin kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Ei muuten tullut Taru Tujusen aikana kuuloonkaan. En puhu vain viime aikojen kannatuskadosta ja Ylen gallupissa”kellotetusta” alle 17 prosentin suosiosta.

Stubb on myös itse, no, kompuroinut, keksinyt lukuja päästään ja pahoitellut. Ja ollut tikkatauluna Duudsonien teemapuistossa.

Sosiaalisesti lahjakkaana, esiintymistaitoisena ja maamme eurooppalaisimpana nykypoliitikkona Stubbkaan ei ole kuitenkaan kyennyt takaamaan kokoomuksen kannattajille sitä mitä se häneltä kipeimmin on odottanut: yhteiskunnan perusteellista ja nopeaa muuttamista korporatiiviseksi ja rajoittavaksi katsotusta holhousvaltiosta yksilöiden ja yritysten potentiaalin täyteen kukoistukseensa valjastavaksi mahdollistajavaltioksi, joka niistää ay-liikkeen unholaan kuin rään nenästään.

Siitäkään huolimatta, että hänellä on hallituskumppaninaan yrittäjäintressiä tarkoin kuunteleva miljonääri-pääministeri Juha Sipilä. Moneen kertaan käynnistetyt ja lopetetut ja taas uudelleen avatut niin sanotut yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat lyöneet myös Stubbille poliittista realismia päin naamaa. Keskustan rivit ovat pitäneet myllytyksessä paremmin, kokoomus oireilee enemmän.

Stubb ei vienyt kokoomusta eduskuntavaalien voittoon, kuten toivottiin. Stubb ei ole tuonut kokoomukselle tarpeeksi suuria voittoja hallituksessakaan. Stubb on myös itse, no, kompuroinut, keksinyt lukuja päästään ja pahoitellut. Ja ollut tikkatauluna Duudsonien teemapuistossa. Nyrkkitervehdystä unohtamatta.

Kokoomuksen kannatus laskee. Puoluekokous on ovella. Ja kuntavaalit lähestyvät. Voiko Stubb tuoda voiton eduskuntavaaleissa?

Istuvan puheenjohtajan haastaminen hallitusvastuussa istuvassa puolueessa ei ole jokapäiväinen juttu.

Tähän saumaan iski Urheilulehden eilinen uutinen Hjallis Harkimon ehdokkuudesta. Jutun kirjoittanut päätoimittaja Jukka Rönkä ja Urheilulehti tunnetaan monesta urheiluelämää ja sen henkilöitä sivuavasta skuupista, toki monesta hutistakin. Harkimo ei ole kieltänyt ehdolle menoaan.

Kuluva päivä onkin sitten ollut tälle jatkoa. Kaksi vuotta sitten kokoomuksen puheenjohtajavaalin väliin jättänyt nykyinen sisäministeri Petteri Orpo ei omien sanojensa mukaan ole lähdössä ehdolle. Vaikeaa se olisikin, vaikka on hallituksen suosituin ministeri.

Stubb haluaa jatkaa ja on tehnyt sen selväksi. Orpo on Stubbin valitsema ministeri. Orpon pitäisi siis haluta syrjäyttää hänelle hyväpalkkaisen pestin taannut ministerikollega ja puolueen istuva puheenjohtaja. Ei näyttäisi hyvältä.

Euroopan investointipankissa työskentelevän Jan Vapaavuoren pelinavausta odottaa moni. ”Janne” julkistaa torstaina kirjan, jota katsotaan tämän päivän vinkkelistä tietyin silmin. Kirjaa ei ole kuitenkaan voitu kirjoittaa nykytilanne tietäen.

Vapaavuoren kilpailuhalukkuutta hillitsevät suhteellisen tuoreen pestin lisäksi Stubbille kärsitty nöyryyttävä tappio kaksi vuotta sitten. Asiapoliitikko Vapaavuori ei päässyt edes vaalien toiselle kierrokselle. Kuka muistaa, kuka pääsi? Nykyinen eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko. Mutta voiko hänenkään asemastaan ponnistaa uuteen puheenjohtajakisaan, ja onko kiinnostustakaan?

Entä kuinka onnistuisi vaalikampanjan tekeminen Vapaavuorelta? Vaikealta näyttää. Hänen poliittinen some-minänsä lopetti olemassaolon hänen omilla verkkosivuillaan ja Twitterissä huhtikuussa 2015.

Istuvan puheenjohtajan haastaminen hallitusvastuussa istuvassa puolueessa ei ole jokapäiväinen juttu. SDP:ssä siitä on kokemusta lähihistoriassa. Kokoomus seurasi sitä vierestä ja oletan, että puolue muistaa sen.

Harkimon mahdollisuuksille on jo naurettu mutta on muistutettukin, että Diili-ohjelmasta on saatu nostetta muuallakin. Nykyinen maailmanmeno tuntuu myös suosivan suorasuisia persoonia, miksei siis kokoomuksessakin. Mutta ”come on”. Ehkä Harkimo houkuttelee muitakin ehdokkaita luolistaan haastamaan nykyistä linjaa. Tai ehkä juuri se on taktiikkakin. Mutta vaikealta näyttää.

Stubbia ei siis ole vielä tyrmätty, koska todelliset vaihtoehdot ovat entisessä kykypuolueessakin vähissä. Juhana Vartiainen, Stubbin värväys ja kaikkea mahdollista kärjekkäästi kommentoiva luottomies, ei ole puhua pukahtanut asiasta paljon puhuvasti.

”Osapuolet vakuuttivat, että he osaavat sopia omat riitansa” – Sipilä: Hallituksella ei tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen sopimustilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa tänään.

Työmarkkinajärjestöt tapasivat hallitusta tänään talousneuvoston kokouksessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi eduskunnassa lyhyesti päivän työmarkkinataapaamisen antia.

– Käytiin tilanne läpi ja erityisesti esitin huoleni Suomen mallista ja siitä, miten se syksyllä käytännössä toimii, Sipilä sanoi kello 14 aikaan iltapäivällä.

Sipilän mukaan osapuolet vakuuttivat, että he osaavat ”sopia omat riitansa, ja hallitusta ei siihen väliin tarvita”.

– Se jää nyt sitten nähtäväksi, että miten tuo malli sitten käytännössä toimii tai miksi se muotoutuu. Syksyn tes-kierrokselle se sitten lopullisesti nähdään, hän täydensi.

Sipilän mukaan hallituksella ei ole tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimustilanteeseen.

– Uskon, että siinä osapuolilta löytyy yhteinen tahtotila ratkoa asiat.

No tämähän on hyvä uutinen: Kela palkkaa lisää väkeä toimeentulotukia käsittelemään

Kuva: Kari Hulkko

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Tehtävän arvioitiin vaativan noin 750 henkilötyövuoden työpanoksen. Alkuvuosi on osoittanut, että henkilökuntaa tarvitaan lisää.

Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiointimäärä on kasvanut noin 57 %. Kelaan tulee tällä hetkellä myös poikkeuksellisen paljon puheluita: noin 20 000 päivässä. Puheluiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

– Kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa. Jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin, tarvitsemme vielä lisätyövoimaa aiemmin rekrytoidun henkilöstön lisäksi. Rekrytoinnit on jo aloitettu eri puolilla Suomea, asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo.

Lisärekrytointien lisäksi tilanteeseen on pystytty vastaamaan myös muilla keinoin: Kelassa tehtävää työtä on porrastettu uudella tavalla, ja ylitöitä on tehty runsaasti.

Asiakasmäärän kasvu pyrittiin ennakoimaan niin hyvin kuin oli mahdollista. Kelaan palkattiin loppuvuodesta 2016 satoja uusia työntekijöitä perustoimeentulotuen etuuskäsittelyyn, asiakaspalveluun ja esimiestehtäviin. Kiinnostus Kelan toimeentulotehtäviä kohtaan oli silloin suurta. Hakemuksia saapui yhteensä 6 719.

 

 

”En näe mitään syytä pitkittää sopimista” – PAMin Selin: Nimet paperiin heti!

Kuva: Lehtikuva
Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on toimittanut tänään työnantajaliitoille esityksen keskusjärjestösopimusten siirtämisestä työehtosopimusten osaksi.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo nyt työnantajien toimivan, kuten ovat puhuneet.

– Työnantajat ovat korostaneet, että EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten siirtäminen työehtosopimuksiin on vain tekninen toimenpide. Toivomme nyt, että he myös lunastavat lupauksensa ja tekevät sopimukset kanssamme jatkuvan neuvottelun periaatteella, toteaa Selin

PAM esittää työnantajille, että keskusjärjestösopimukset sovitaan tässä vaiheessa sellaisenaan osaksi työehtosopimuksia. Sisältöjen muokkaaminen työehtosopimusteksteiksi tapahtuu myöhemmin osana sopimusten selkokielisyystyötä.

Selin toivoo, että sopimuksiin saataisiin nimet lähipäivinä.

– En näe mitään syytä pitkittää sopimista. Mielestäni sopimusten allekirjoittaminen voidaan tehdä vaikka välittömästi, korostaa Selin.

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.