tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kommentti: Stubbia ei ole vielä tyrmätty yhdestä yksinkertaisesta syystä: kuka muu muka?

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Alexander Stubbin asema kokoomuksen puheenjohtajana ei ole niin vastaansanomaton kuin voisi luulla viime eurovaalien äänikuninkaasta, viime eduskuntavaalien kolmanneksi eniten henkilökohtaisia ääniä saaneesta ja vasta vajaat kaksi vuotta sitten puolueensa puheenjohtajaksi valitusta hallituksen istuvasta valtiovarainministeristä.

Mutta hän on pystyssä, eikä juuri nyt lähelläkään tappiota.

Se tiedetään, että kokoomuksen puleeratun pinnan alla on kytenyt jo pidempään. Eikä edes pinnan alla vaan entistä näkyvämmin kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Ei muuten tullut Taru Tujusen aikana kuuloonkaan. En puhu vain viime aikojen kannatuskadosta ja Ylen gallupissa”kellotetusta” alle 17 prosentin suosiosta.

Stubb on myös itse, no, kompuroinut, keksinyt lukuja päästään ja pahoitellut. Ja ollut tikkatauluna Duudsonien teemapuistossa.

Sosiaalisesti lahjakkaana, esiintymistaitoisena ja maamme eurooppalaisimpana nykypoliitikkona Stubbkaan ei ole kuitenkaan kyennyt takaamaan kokoomuksen kannattajille sitä mitä se häneltä kipeimmin on odottanut: yhteiskunnan perusteellista ja nopeaa muuttamista korporatiiviseksi ja rajoittavaksi katsotusta holhousvaltiosta yksilöiden ja yritysten potentiaalin täyteen kukoistukseensa valjastavaksi mahdollistajavaltioksi, joka niistää ay-liikkeen unholaan kuin rään nenästään.

Siitäkään huolimatta, että hänellä on hallituskumppaninaan yrittäjäintressiä tarkoin kuunteleva miljonääri-pääministeri Juha Sipilä. Moneen kertaan käynnistetyt ja lopetetut ja taas uudelleen avatut niin sanotut yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat lyöneet myös Stubbille poliittista realismia päin naamaa. Keskustan rivit ovat pitäneet myllytyksessä paremmin, kokoomus oireilee enemmän.

Stubb ei vienyt kokoomusta eduskuntavaalien voittoon, kuten toivottiin. Stubb ei ole tuonut kokoomukselle tarpeeksi suuria voittoja hallituksessakaan. Stubb on myös itse, no, kompuroinut, keksinyt lukuja päästään ja pahoitellut. Ja ollut tikkatauluna Duudsonien teemapuistossa. Nyrkkitervehdystä unohtamatta.

Kokoomuksen kannatus laskee. Puoluekokous on ovella. Ja kuntavaalit lähestyvät. Voiko Stubb tuoda voiton eduskuntavaaleissa?

Istuvan puheenjohtajan haastaminen hallitusvastuussa istuvassa puolueessa ei ole jokapäiväinen juttu.

Tähän saumaan iski Urheilulehden eilinen uutinen Hjallis Harkimon ehdokkuudesta. Jutun kirjoittanut päätoimittaja Jukka Rönkä ja Urheilulehti tunnetaan monesta urheiluelämää ja sen henkilöitä sivuavasta skuupista, toki monesta hutistakin. Harkimo ei ole kieltänyt ehdolle menoaan.

Kuluva päivä onkin sitten ollut tälle jatkoa. Kaksi vuotta sitten kokoomuksen puheenjohtajavaalin väliin jättänyt nykyinen sisäministeri Petteri Orpo ei omien sanojensa mukaan ole lähdössä ehdolle. Vaikeaa se olisikin, vaikka on hallituksen suosituin ministeri.

Stubb haluaa jatkaa ja on tehnyt sen selväksi. Orpo on Stubbin valitsema ministeri. Orpon pitäisi siis haluta syrjäyttää hänelle hyväpalkkaisen pestin taannut ministerikollega ja puolueen istuva puheenjohtaja. Ei näyttäisi hyvältä.

Euroopan investointipankissa työskentelevän Jan Vapaavuoren pelinavausta odottaa moni. ”Janne” julkistaa torstaina kirjan, jota katsotaan tämän päivän vinkkelistä tietyin silmin. Kirjaa ei ole kuitenkaan voitu kirjoittaa nykytilanne tietäen.

Vapaavuoren kilpailuhalukkuutta hillitsevät suhteellisen tuoreen pestin lisäksi Stubbille kärsitty nöyryyttävä tappio kaksi vuotta sitten. Asiapoliitikko Vapaavuori ei päässyt edes vaalien toiselle kierrokselle. Kuka muistaa, kuka pääsi? Nykyinen eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko. Mutta voiko hänenkään asemastaan ponnistaa uuteen puheenjohtajakisaan, ja onko kiinnostustakaan?

Entä kuinka onnistuisi vaalikampanjan tekeminen Vapaavuorelta? Vaikealta näyttää. Hänen poliittinen some-minänsä lopetti olemassaolon hänen omilla verkkosivuillaan ja Twitterissä huhtikuussa 2015.

Istuvan puheenjohtajan haastaminen hallitusvastuussa istuvassa puolueessa ei ole jokapäiväinen juttu. SDP:ssä siitä on kokemusta lähihistoriassa. Kokoomus seurasi sitä vierestä ja oletan, että puolue muistaa sen.

Harkimon mahdollisuuksille on jo naurettu mutta on muistutettukin, että Diili-ohjelmasta on saatu nostetta muuallakin. Nykyinen maailmanmeno tuntuu myös suosivan suorasuisia persoonia, miksei siis kokoomuksessakin. Mutta ”come on”. Ehkä Harkimo houkuttelee muitakin ehdokkaita luolistaan haastamaan nykyistä linjaa. Tai ehkä juuri se on taktiikkakin. Mutta vaikealta näyttää.

Stubbia ei siis ole vielä tyrmätty, koska todelliset vaihtoehdot ovat entisessä kykypuolueessakin vähissä. Juhana Vartiainen, Stubbin värväys ja kaikkea mahdollista kärjekkäästi kommentoiva luottomies, ei ole puhua pukahtanut asiasta paljon puhuvasti.

”Kuinka näin pääsi käymään?” – Paavo Väyrynen syyttää Laura Huhtasaarta ja ”Kike” Elomaata

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen arvostelee perussuomalaisten kansanedustajia Laura Huhtasaarta ja Ritva Elomaata. Väyrynen muistuttaa tehneensä kansalaisaloitteen vuonna 2015 kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Väyrynen kokee, että ps-edustajat ovat käätäneet kelkkansa.

Väyrynen kirjoittaa blogissaan, että terävimpiä puheenvuoroja asian lähetekeskustelussa eduskunnassa käyttivät perussuomalaisten Simon Elo, Elomaa ja Huhtasaari. Syksyllä 2016 perustuslakivaliokunta aloitti valiokuntaneuvos Matti Marttusen laatiman mietintöluonnoksen käsittelemisen.

”Marraskuun lopulla valiokunta yllättäen päätti, että mietintöä ei laaditakaan. Minulle kerrotun mukaan perussuomalaiset jäsenet ajoivat innokkaimmin aloitteen hautaamista valiokuntaan.”

”Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja kuitenkin lähes kaikki perussuomalaisten eduskuntaryhmään valitut ehdokkaat olivat Ylen vaalikoneessa olleet sitä mieltä, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Ja jo ennen eduskuntakäsittelyn aloittamista sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho lupasivat, että puolueen kansanedustajilla on eduskuntakäsittelyssä vapaat kädet.

Väyrynen kysyy, voisivatkohan hallitusvastuusta vapautuneet Huhtasaari ja Elomaa kertoa, kuinka näin pääsi käymään? Miksi petitte meidän kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden luottamuksen?”

Väyrysen mielestä kysymys Suomen jäsenyydestä euroalueessa on juuri nyt polttavan ajankohtainen.

”Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksia taloudellisen yhteisvastuun lisäämiseksi euroalueella ja sen kehittämiseksi ylikansallisen liittovaltion suuntaan. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on antanut niille täyden tukensa. Yleisesti odotetaan, että Ranska ja Saksa ryhtyvät viemään komission ehdotuksia eteenpäin.”

Väyrysen mukaan komission ehdotukset ovat täydellisessä ristiriidassa Suomen nykyisen hallituksen ohjelman kanssa.

Keskustelua aiheesta

Miksi Turun puukkoiskusta epäillyn tietoja ei löydy Eurodac-rekisteristä? – Ministeri Häkkänen selvittää

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo selvittävänsä parhaillaan sitä, miksi Turun puukkoiskusta epäilty marokkolaismies ei näkynyt rekisterissä Suomessa.

STT kertoi maanantaina, että mies saapui Euroopassa ensin Saksaan, mutta ei rekisteröitynyt saksalaismedian tiedon mukaan turvapaikanhakijaksi. Abderrahman Mechkah kuitenkin rekisteröitiin ja häneltä otettiin dna-näytteet sekä biometriset tunnisteet.

Mies olisi voitu Dublin-menettelyn myötä palauttaa Saksaan, mutta näin ei toimittu. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoi STT:lle, että Euroopasta turvapaikkaa hakevien sormenjäljet tallennetaan Eurodac-rekisteriin, jossa miehen tietoja ei siis nyt ollut.

Repo sanoi, että ongelmana on, etteivät viranomaiset pääse käsiksi kaikkiin Euroopan maiden rekistereihin, esimerkiksi rikoksen perusteella tehtyihin rekisteröinteihin.

Häkkänen sanoo odottavansa viranomaisdataa siitä, mitä on tapahtunut.

– Onko meillä edelleen sellainen tilanne, ettei eurooppalainen yhteistyö pelaa. On avainkysymys, että tietojen vaihtaminen toimii. Jos henkilö siirtyy toisesta maasta toiseen ja jos hänellä on mahdollisesti taustallaan rikoksia, se on pakko saada tietoon.

Häkkänen uskoo, että asia nousee esiin Euroopan oikeusministereiden seuraavassa kokouksessa.

– Selvitämme kuitenkin nyt yksityiskohtaisesti sitä, mitä on tapahtunut, Häkkänen sanoo.

Keskustelua aiheesta

”Nykyään tuskin yksikään insinööri selviää ilman” – Liitto tarjoaa lääkettä 6000 työttömän insinöörin tilanteeseen

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo toivoo maan hallitukselta insinöörien muuntokoulutukseen kolme miljoonaa euroa syksyn budjettiriihessä.

Salon tietojen mukaan muun muassa Metropolia-ammattikorkeakoululla on valmiudet aloittaa muuntokoulutus jo vuodenvaihteessa.

­– Tarvetta ja valmiutta koulutuksen aloittamiseen on varmasti muuallakin. Paras hyöty muuntokoulutuksesta saadaan, kun ammattikorkeakoulut ja alueen yritykset kartoittavat osaamistarpeet ennakolta, Salo sanoo.

Hänen mielestään muuntokoulutus on oiva lääke sekä insinöörityöttömyyteen että väitettyyn työvoiman saatavuusongelmaan.

– Meillä on edelleen noin 6 000 insinööriä vailla työtä. Noin vuoden muunto- ja täydennyskoulutuksella monen osaaminen voidaan päivittää ajan tasalle vastaamaan yritysten tarpeita, Salo toteaa.

”Parasta olisi, jos muutos tapahtuisi heti.”

Insinööriliiton tavoitteena on siirtää insinöörikoulutuksen painopistettä portaittain nuorisoasteen aloituspaikoista muuntokoulutuksen suuntaan. Liitto lähtee siitä, että viimeistään vuonna 2021 nykyisestä 6 000 insinööritutkinnosta kolmannes suoritettaisiin muuntokoulutustutkintona.

– Parasta olisi, jos muutos tapahtuisi heti, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Salo sanoo.

Hän perustelee muutosta insinöörien korkealla työttömyydellä ja tekniikan ammattilaisen jatkuvalla kouluttautumistarpeella. Etenkin tekniikan aloilla työvoiman kysynnän vaihtelut ovat nopeita, joskus isojakin. Osaamisen päivittäminen on jo tästä syystä tärkeää.

– Nykyään tuskin yksikään insinööri selviää työelämänsä läpi ilman muunto- tai täydennyskoulutusta. Koulutuspolitiikkaa on pakko kehittää muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Insinööriliitossa on jo pitkään oltu huolissaan siitä, että insinöörin riski joutua työttömäksi alkaa nopeasti kasvaa 42 ikävuotta lähestyessä. Riski on viisikymppisillä lähes kaksinkertainen nuorempiin insinööreihin verrattuna.

– Insinöörien parasta ennen ikä asettuu 42 vuoden tietämille. Ja vaikka insinöörien työttömyys kääntyi laskuun noin vuosi sitten, suuntaus on sama. Eivät nämä ole mitään minun mielipiteitäni tai väitteitä, vaan työttömyystilastojen kertomaa. Tässä on riittävästi perusteluja muuntokoulutuksen lisäämiselle, Salo sanoo.

Keskustelua aiheesta

Osmo Soininvaaralta lennokas esitys työntekijöiden pisteytyksestä – viittaa Airbnb:hen ja Uberiin: ”Voisiko sama olla mahdollista työsuhteissa?”

Kuva: Kari Hulkko

Osmo Soininvaara sanoo tänään julkistetussa Sitran Työelämän taitekohdat -keskustelualoitteessa, että ns. silpputyömarkkinat toimisivat olennaisesti paremmin, jos työnantajilla olisi tieto työntekijän menestyksestä tämän aiemmissa työsuhteissa.

Näin työtilaisuuksia syntyisi enemmän, jos olisi helpompaa löytää haettuun työtehtävään parhaiten soveltuvia henkilöitä.

”LinkedIn-sivustossa jotain tämän kaltaista onkin, mutta palvelussa voi esittää vain positiivisia arvioita.”

Soininvaara jatkaa pohdintaansa kuitenkin useilla kysymyksillä.

”Kenellä olisi omistusoikeus työntekijän laatutietoihin? Pitäisikö jokaisella olla oikeus poistaa tiedoistaan merkintöjä, joita ei halua työnantajien näkevän? Riittääkö, että voi vaatia nimensä kokonaan pois palvelun sivuilta?”

Soininvaara kirjoittaa, että oikeus poistaa negatiivisia arvioita lisäisi oikeusturvaa, mutta veisi tietysti merkittävästi tehoa arvioinnilta samaan tapaan kuin jos hotellinomistaja voisi vaatia Trip Advisorin sivuilta poistettavaksi kaikki huonot arvosanat.

”On sekin riski, että kielteisellä arviolla uhkaamista voisi käyttää kiristyskeinona. Onhan nytkin ravintoloilla ja hotelleilla houkutus sormeilla paitsi omia arvioitaan, myös kilpailijoiden arvioita.”

Voisiko sama olla mahdollista työsuhteissa, ei kaikille pakollisena palveluna, mutta vapaaehtoisena niille, jotka suostuvat tekemistensä arviontiin?

Soininvaara viittaa asuntojen välityspalvelu Airbnb:hen ja taksialan Uberiin, jotka pyytävät asiakkailta arvioita tarjotusta palvelusta ja palvelun tuottajilta asiakkaista.

”Tämä lisää molempien osapuolten kannalta toiminnan laatua ja turvallisuutta, kun huonot palvelun tarjoajat, työntekijät ja petolliset asiakkaat suljetaan pois. Ymmärtääkseni myös työnvuokrausyritykset kerää-vät asiakkailtaan kokemusta vuokraamiensa työntekijöiden työn laadusta osatakseen ohjata heidät oikeisiin kohteisiin ja voidakseen ääritapauksessa purkaa työsuhteen yrityksen maineen varjelemiseksi. Kotiremonttia suunnittelevalle olisi niin ilmeistä hyötyä vastaavasta remonttifirmojen arviointipalvelusta, että tällainen palvelu tulee väistämättä jossain vaiheessa. Voisiko sama olla mahdollista työsuhteissa, ei kaikille pakollisena palveluna, mutta vapaaehtoisena niille, jotka suostuvat tekemistensä arviontiin?”

Keskustelualoite suomalaisen työn markkinan uudistamiseksi on syntynyt Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueen oppien ja laajojen sidosryhmien kuulemisen tuotoksena. Ulkopuoliset asiantuntijat Maria-Kaisa Aula, Osmo Soininvaara, Olli Kärkkäinen ja Ralf Sund ovat kommentoineet aloitetta ja tuovat sen pohjalta esiin omia näkemyksiään.

Soininvaaran kirjoituksesta uutisoi tänään ainakin Kauppalehti.

Keskustelua aiheesta

Petteri Orpo: Turvallisuusviranomaisten määrärahat tarkastettava Turun tapahtumien jälkeen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että mikäli ensi vuodelle suunnitellut määrärahalisäykset turvallisuusmenoihin eivät vastaa tämänhetkistä tarvetta, rahat pitää löytää.

Orpo sanoo, että suunnitellut lisäykset on käytävä huolellisesti läpi viime perjantain Turun puukotusten jälkeen.

Valtiovarainministeriö on esittänyt poliisille 34,5 miljoonan euron määrärahalisäystä, suojelupoliisille 3,5 miljoonan euron lisäystä ja rajavartiolaitokselle noin kahdeksan miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen sanoo STT:lle, että jo tehty määrärahalisäys on yhdelle vuodelle merkittävä ja se on tehty niiden esitysten osalta, jotka ovat tulleet ministeriöistä.

– Mitä suomalaisten turvallisuuden eteen tarvitaan, se tehdään. Minulla ei ole tiedossa konkreettisia kohteita, joissa tarvetta lisää olisi.

Eli perjantain tapahtumien jälkeen ei ole noussut esiin asioita, joihin suoraan pitäisi lisämäärärahaa osoittaa?

– Ei perjantain jälkeen ole noussut, mutta tilanne tietenkin analysoidaan ja katsotaan, jos sellaisia kohteita on, Jokinen sanoo.