x

Kommentti: Stubbia ei ole vielä tyrmätty yhdestä yksinkertaisesta syystä: kuka muu muka?

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Alexander Stubbin asema kokoomuksen puheenjohtajana ei ole niin vastaansanomaton kuin voisi luulla viime eurovaalien äänikuninkaasta, viime eduskuntavaalien kolmanneksi eniten henkilökohtaisia ääniä saaneesta ja vasta vajaat kaksi vuotta sitten puolueensa puheenjohtajaksi valitusta hallituksen istuvasta valtiovarainministeristä.

Mutta hän on pystyssä, eikä juuri nyt lähelläkään tappiota.

Se tiedetään, että kokoomuksen puleeratun pinnan alla on kytenyt jo pidempään. Eikä edes pinnan alla vaan entistä näkyvämmin kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Ei muuten tullut Taru Tujusen aikana kuuloonkaan. En puhu vain viime aikojen kannatuskadosta ja Ylen gallupissa”kellotetusta” alle 17 prosentin suosiosta.

Stubb on myös itse, no, kompuroinut, keksinyt lukuja päästään ja pahoitellut. Ja ollut tikkatauluna Duudsonien teemapuistossa.

Sosiaalisesti lahjakkaana, esiintymistaitoisena ja maamme eurooppalaisimpana nykypoliitikkona Stubbkaan ei ole kuitenkaan kyennyt takaamaan kokoomuksen kannattajille sitä mitä se häneltä kipeimmin on odottanut: yhteiskunnan perusteellista ja nopeaa muuttamista korporatiiviseksi ja rajoittavaksi katsotusta holhousvaltiosta yksilöiden ja yritysten potentiaalin täyteen kukoistukseensa valjastavaksi mahdollistajavaltioksi, joka niistää ay-liikkeen unholaan kuin rään nenästään.

Siitäkään huolimatta, että hänellä on hallituskumppaninaan yrittäjäintressiä tarkoin kuunteleva miljonääri-pääministeri Juha Sipilä. Moneen kertaan käynnistetyt ja lopetetut ja taas uudelleen avatut niin sanotut yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat lyöneet myös Stubbille poliittista realismia päin naamaa. Keskustan rivit ovat pitäneet myllytyksessä paremmin, kokoomus oireilee enemmän.

Stubb ei vienyt kokoomusta eduskuntavaalien voittoon, kuten toivottiin. Stubb ei ole tuonut kokoomukselle tarpeeksi suuria voittoja hallituksessakaan. Stubb on myös itse, no, kompuroinut, keksinyt lukuja päästään ja pahoitellut. Ja ollut tikkatauluna Duudsonien teemapuistossa. Nyrkkitervehdystä unohtamatta.

Kokoomuksen kannatus laskee. Puoluekokous on ovella. Ja kuntavaalit lähestyvät. Voiko Stubb tuoda voiton eduskuntavaaleissa?

Istuvan puheenjohtajan haastaminen hallitusvastuussa istuvassa puolueessa ei ole jokapäiväinen juttu.

Tähän saumaan iski Urheilulehden eilinen uutinen Hjallis Harkimon ehdokkuudesta. Jutun kirjoittanut päätoimittaja Jukka Rönkä ja Urheilulehti tunnetaan monesta urheiluelämää ja sen henkilöitä sivuavasta skuupista, toki monesta hutistakin. Harkimo ei ole kieltänyt ehdolle menoaan.

Kuluva päivä onkin sitten ollut tälle jatkoa. Kaksi vuotta sitten kokoomuksen puheenjohtajavaalin väliin jättänyt nykyinen sisäministeri Petteri Orpo ei omien sanojensa mukaan ole lähdössä ehdolle. Vaikeaa se olisikin, vaikka on hallituksen suosituin ministeri.

Stubb haluaa jatkaa ja on tehnyt sen selväksi. Orpo on Stubbin valitsema ministeri. Orpon pitäisi siis haluta syrjäyttää hänelle hyväpalkkaisen pestin taannut ministerikollega ja puolueen istuva puheenjohtaja. Ei näyttäisi hyvältä.

Euroopan investointipankissa työskentelevän Jan Vapaavuoren pelinavausta odottaa moni. ”Janne” julkistaa torstaina kirjan, jota katsotaan tämän päivän vinkkelistä tietyin silmin. Kirjaa ei ole kuitenkaan voitu kirjoittaa nykytilanne tietäen.

Vapaavuoren kilpailuhalukkuutta hillitsevät suhteellisen tuoreen pestin lisäksi Stubbille kärsitty nöyryyttävä tappio kaksi vuotta sitten. Asiapoliitikko Vapaavuori ei päässyt edes vaalien toiselle kierrokselle. Kuka muistaa, kuka pääsi? Nykyinen eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko. Mutta voiko hänenkään asemastaan ponnistaa uuteen puheenjohtajakisaan, ja onko kiinnostustakaan?

Entä kuinka onnistuisi vaalikampanjan tekeminen Vapaavuorelta? Vaikealta näyttää. Hänen poliittinen some-minänsä lopetti olemassaolon hänen omilla verkkosivuillaan ja Twitterissä huhtikuussa 2015.

Istuvan puheenjohtajan haastaminen hallitusvastuussa istuvassa puolueessa ei ole jokapäiväinen juttu. SDP:ssä siitä on kokemusta lähihistoriassa. Kokoomus seurasi sitä vierestä ja oletan, että puolue muistaa sen.

Harkimon mahdollisuuksille on jo naurettu mutta on muistutettukin, että Diili-ohjelmasta on saatu nostetta muuallakin. Nykyinen maailmanmeno tuntuu myös suosivan suorasuisia persoonia, miksei siis kokoomuksessakin. Mutta ”come on”. Ehkä Harkimo houkuttelee muitakin ehdokkaita luolistaan haastamaan nykyistä linjaa. Tai ehkä juuri se on taktiikkakin. Mutta vaikealta näyttää.

Stubbia ei siis ole vielä tyrmätty, koska todelliset vaihtoehdot ovat entisessä kykypuolueessakin vähissä. Juhana Vartiainen, Stubbin värväys ja kaikkea mahdollista kärjekkäästi kommentoiva luottomies, ei ole puhua pukahtanut asiasta paljon puhuvasti.

Professori Jaakko Hämeen-Anttilan varoitus: ”Kuluisi aika paljon rahaa Putinin varalta”

Kuva: Jari Soini

Professori Jaakko Hämeen-Anttila ei liputa sähköisen äänestämisen puolesta.

”Mitä sillä voitetaan? Nopeutta tulosten laskemiseen? Jo nykyisessä vaalijärjestelmässä lähes lopulliset tulokset tiedetään pari tuntia vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen. Säästöjä? Ihmisten työaikaa toki säästyisi, mutta aika paljon rahaa kuluisi järjestelmien kehittämiseen, kokeiluihin ja jatkuviin ohjelmistomuutoksiin hakkeroijien ja Putinin varalta.”

Hämeen-Anttila kirjoittaa Helsingin Sanomissa.

”Olisi toki hyvä saada äänestysprosentti nousemaan, mutta en ole aivan varma, ovatko ne, jotka nyt eivät vaivaudu parinsadan metrin päähän äänestämään välttämättä niitä, joitten äänen haluaisi kuuluvan eniten.”

Professorin mukaan harva äänestäjä asuu sellaisellakaan syrjäseudulla, jossa ”joutuu lykkimään potkukelkkaansa kilometrien päähän päästäkseen äänestämään”.

Hämeen-Anttila ottaa esille myös yllättävän näkökulman.

”Jos vaalit joskus jalkautetaan ihmisten koteihin sähköisellä äänestämisellä, monissa kodeissa nousee riitoja siitä, miksi perheen aikuiset lapset tai se hiljaisempi puoliso haluaa äänestää salassa. Mitä salailemista heillä on? ”Meillä on, [voimasana], aina äänestetty kokoomusta/keskustaa/sosiaalidemokraatteja/..!””

Professorin mukaan harvakin perhe, jossa dominoiva perheenjäsen käyttää muiden äänioikeutta, on jo liikaa.

”Nyt se hiljainen puoliso tai aikuinen lapsi voi vaivihkaa vaalikopissa piirtää aivan itse haluamansa numeron paperilappuun eikä kukaan saa olla kurkkimassa hänen olkansa yli.”

Keskustelua aiheesta

Juha Sipilälle uusi puolustaja: Anneli Jäätteenmäki – ”Kritiikki passiivisuudesta tuntuu perustuva tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen”

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri, keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki asettuu puolustamaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) ja tämän johtamaa porvarihallitusta, jota on syytetty EU-linjausten epäselvyydestä.

Jäätteenmäki kirjoittaa asiasta blogissaan.

”Viime viikolla oppositio kritisoi demareiden johdolla hallituksen ja erityisesti pääministeri Sipilän keskitietä korostavia EU-näkemyksiä passiivisiksi ja näköalattomiksi. Vaadittiin selkeämpää ulostuloa EU-yhteistyön syventämisen puolesta.”

Jäätteenmäki pitää hyvänä, että oppositio kirittää hallitusta Suomen EU-politiikan linjanvedoissa. Selkeä ja jäsennelty vaihtoehtoinen visio jäi kuitenkin ex-pääministerin mielestä uupumaan.

”Jäin miettimään, mikä hallituksen ja opposition ero EU-linjassa loppujen lopuksi on. Pintaa raaputtamalla tuntuu, että linjaerot ovat hiusten halkomista ja kritiikki ohuella pohjalla.”

Jäätteenmäen mukaan hallituksen ajama keskitien EU-linja on aktiivinen lähestymistapa ennen kaikkea olemassa olevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon ja sovittujen sääntöjen noudattamiseen.

”Suomi pyrkii pysymään EU:n politiikan ytimissä kaikilla osa-alueilla, mutta EU:n jatkuva instituutioiden ja toimivallan muuttaminen ei voi olla itseisarvo.”

Jäätteenmäki kirjoittaa, että oppositiopuolueiden kritiikki hallituksen passiivisuudesta EU-politiikan suhteen tuntuu perustuvan tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen.

”Onko ainoastaan institutionaalisten muutosten vaatiminen aktiivisuutta? Onko aktiivisuus ainoastaan liittovaltioon tähtäävän kehityksen edistämistä? Mielestäni ei.”

Sanna Marin kommentoi Tampereen pormestarikysymystä: ”Tilaisuuksia ilmoittautua ehdokkaaksi on ollut useita”

SDP:n tamperelainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin kommentoi Tampereen pormestarikysymystä omilla verkkosivuillaan maanantaina.

Marin kirjoittaa, että Tampereen sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö on linjannut, että SDP käy kuntavaalit kuntavaaleina.

”Emme aseta pormestariehdokasta ennen vaaleja, emmekä käy kampanjaa yksilöt vaan asiat edellä.”

Marin kertoo, että myös hänen kiinnostustaan pormestarin tehtävään on kysytty.

”Tilaisuuksia ilmoittautua ehdokkaaksi on ollut useita. Katson kuitenkin näin, että kun yhdessä on jotain sovittu, niin se linja pidetään. En siis aio ilmoittautua pormestariehdokkaaksi ennen vaaleja.”

Marin on ehdolla kaupunginvaltuustoon.

”Olen motivoitunut toimimaan kotikaupunkini hyväksi tulevaisuudessakin. Minulle on tärkeää, että Tampere kasvaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”

Demokraatti kertoi aiemmin tänään, että SAK:n entinen puheenjohtaja, kuntavaaliehdokas Lauri Lyly on kiinnostunut Tampereen seuraavaksi pormestariksi, jos kunnallisjärjestö sellaista esittää.

Lyly kertoi Facebookissa viime viikolla olevansa valmis haasteeseen, jos vaalitulos, oma kunnallisjärjestö ja Tampereen kaupunginvaltuusto antavat siihen mahdollisuuden.

– Paikkoja ei jaeta ennen vaaleja. Mutta olen käytettävissä vaalituloksen perusteella kaikkiin tehtäviin, mihin kunnallisjärjestö minua esittää, Lyly täsmensi maanantaina Demokraatille.

Myös sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi tavoittelee Tampereen pormestarin tehtävää, mikäli SDP nousee Tampereen suurimmaksi puolueeksi.

– Olen pitkään harkinnut asiaa. Pormestarin tehtävä kiinnostaa minua erittäin paljon. Se olisi luonteva jatko nykyiselle apulaispormestarin tehtävälle. Tiedän, mitä tehtävässä menestyminen vaatii. Laajan kokemukseni ansiosta minulla on edellytykset hoitaa tehtävä kunnialla, Salmi perusteli viime viikolla.

SDP:n pormestariehdokkaan valitsee kunnallisjärjestön edustajisto. Se on siis jo aikaisemmin linjannut, ettei SDP aseta pormestariehdokasta ennen vaaleja.

HS: Hallitus on pistämässä Tekesin ja Finpron hynttyyt yhteen

Hallitus aikoo yhdistää teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin ja kansainvälistämispalveluja tarjoavan Finpron, Helsingin Sanomat kertoo.

Lehden tietojen mukaan hallitus kertoisi asiasta julkisuuteen huomenna. Hallitus on ollut tänään koolla strategiaistunnossa.

HS:n mukaan yksikön nimeksi tulisi Business Finland. Lainsäädännön ja Tekesin jakaman yritystukirahan vuoksi uusi toimija olisi lehden mukaan osakeyhtiön ja viraston yhdistelmä.

AVAINSANAT

Kop kop, kuntavaalit lähestyvät – SDP:n loppukiri käynnistyi ovelta ovelle koputtelulla

Kuva: kuvat kari hulkko
Lea Davitsainen kertoi Antti Rinteelle ja Anette Karlssonille, että sote-palveluiden tulevaisuus huolestuttaa.

SDP on koputellut ansiokkaasti ihmisten oville eri vaalien alla Ruotsin opin mukaisesti. Kevään kuntavaalit eivät ole poikkeus. Puolueen johto, muun muassa puheenjohtaja Antti Rinne, puoluesihteeri Antton Rönnholm, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ja muut ehdokkaat eri puolilta Uuttamaata ja Helsinkiä valloittivat maanantaina Porvoon Kevätkummun alueen. Asiana oli luonnollisesti muistuttaa äänestämisen tärkeydestä.

Porvoo valikoitui ”iskun” paikaksi kaupungin kaksikielisyyden takia. Kevätkumpu taas on ollut Porvoon toiseksi paras äänialue demareille.
Ennen jalkautumista Rinne muistutti tärkeästä asiasta:

– Vaikka oven avaaja ei suhtautuisikaan positiivisesti, kohtelias käytös on muistettava.

Viime eduskuntavaalien alla Rinne koputteli yli 200 ihmisen ovelle ja hyvin pieni osa ei käynnistä kiitellyt. Hän toivoo, että demariehdokkaat kaikkialla Suomessa ottavat kunnon loppukirin nyt, kun ennakkoäänestyskin alkaa keskiviikkona. Ja kirin pitää riittää vaalipäivään asti.

– Toivon, että ehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa kulkevat ihmisten keskuudessa muistuttamassa, että nyt pitää äänestää. Kyse ei ole vain kuntavaaleista vaan koko Suomen suunnasta. Mitä enemmän demarit saavat ääniä näissä vaaleissa, sitä vahvempia olemme myös eduskunnassa, Rinne korosti ja huomautti, että ovelta ovelle -kampanjointi on mitä oivallisin tapa viedä viestiä.

Kyllä ihmiset heräävät vielä tähän.

Hän kannustaa äänestämään ennakkoon, mutta toivoo, että ihmiset käyvät sankoin joukoin äänestämässä myös varsinaisena vaalipäivänä 9. huhtikuuta – olkoon keli sitten millainen tahansa.

Äänestysaktiivisuudesta on ilmassa monenlaisia ennakkoarviointeja. Viime kuntavaaleissa se oli reilut 58 prosenttia. Rinne on optimisti:

– Olen veikannut, että aktiivisuus nousee yli 60 prosenttiin, 61 pintaan. Kyllä ihmiset heräävät vielä tähän.

Davitsaisen pariskunta Lea ja Veikko Porvoon Viikinkitiellä aikoo ainakin käyttää äänioikeuttaan. Rinne ja Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson kysyivät avioparin ovella, mitä on päällimmäisenä mielessä kuntavaalien lähestyessä.

Ei niin kovin yllätyksellisesti pariskuntaa askarruttaa, miten kauas sosiaali- ja terveyspalvelut karkaavat. Davitsaisilla on kesäpaikka Sulkavalla ja siellä jos jotain kolhuja sattuu, pitää mennä Savonlinnaan saakka.

Kysymykseen, onko SDP yksi vaihtoehto äänestää, Lea Davitsainen vastaa: ”Ei oikeastaan.” Rinne ja Karlsson ihmettelevät, miksi ei. Rouva kysäisee, mikä puolue oli aikoinaan työväenpuolue, miksi se on muuttunut nykyisin? Rinne vakuuttaa, että sosialidemokraattinen puolue on se vanha kunnon työväenpuolue edelleenkin.

– No sittenhän isä on aikoinaan kuulunut siihen. Ihan pienenä likkana olin puolueen vaalijutuissa jo mukana, Lea-rouva naurahtaa – ja ehkä SDP muuttuukin jo vaihtoehdoksi…

Antti Rinne, Anette Karlsson ja Aatos Rantanen löysivät yhteisen sävelen: eläkeläisten arki kaipaa helpotusta.

Aatos Rantasen kampanjaväki tavoittaa kerrostalon rapusta. Hän toivoo, että eläkeläisten asioihin tulee parannusta – hän itse kertoo olevansa pienipalkkainen eläkkeensaaja. Rantanen ilahtuu kuullessaan, että SDP esittää ohjelmaa eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi.

– Hyvä, jos se menisi läpi, hän tuumaa.

Rantasella on omassa tiedossa, mitä puoluetta aikoo äänestää, mutta se pysyy salaisuutena.

Mikko Mäntylä, Markus Myllyniemi ja Ann-Marie Amy Julin valmistautuivat maanantaina kohtaamaan äänestäjiä heidän omissa kodeissaan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan SDP:n jäsenet ovat puoluekartalla vanhimpia. Mutta kyllä nuoriakin riittää – ja ehdokkaiksi saakka.

20-vuotias Mikko Mäntylä Espoosta ja 21-vuotias Markus Myllyniemi Kirkkonummelta kävivät Porvoossa rimpauttelemassa ovikelloja. Ikänsä Kirkkonummen Veikkolassa asunut Myllyniemi koki, että hän on sen verran velkaa kotikunnalleen, että haluaa vaikuttaa erityisesti nuorten asioihin.

– Kun kunnallispoliitikkojen keski-ikä on 60:n ”paremmalla puolella”, nuorten arki unohtuu helposti.

Sijaisopettajanakin työskennellyt Myllyniemi on huomannut, että esimerkiksi digitalisaatio ei aina päädy koululuokkiin toivotulla tavalla. Uutta näkemystä siis tarvitaan.

Mäntylä havahtui opiskellessaan vuoden Britanniassa Cambridgen yliopistolla. Todellisuus näyttäytyi rajuna: kadulla törmäsi niin kodittomiin kuin hienoista perheistä tulleisiin frakkipukuisiin opiskelijoihin.

– Toisilla tulee aina olemaan asiat hyvin, toisilla ei koskaan. Se herätti. Minä haluan puolustaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja kuntavaalit ovat nyt ensimmäinen askel, hän perustelee.

Nuorten alhaisesta kiinnostuksesta vaikuttaa ollaan syystä huolissaan. Nuoret miehet pohtivat, että syynä on pääasiassa päätöksenteon irrallisuus nuorten elämästä. He eivät välttämättä ymmärrä sitä, miten politiikalla vaikutetaan jokaisen arkeen.

– Esimerkiksi se mieluisa skeittiparkki on tehty kunnan rahoilla. Sitä eivät kaikki tajua.

Porvoolainen lehtori Anne-Marie Amy Julin, ehdokas hänkin, pitäisi hyvänä, että miten vaikutetaan tuotaisiin esille selkeästi jo peruskoulussa varhaisessa vaiheessa – ei vain valinnaisena aineena yläasteella.

Myllyniemi ja Mäntylä ovat ehdottomasti samaa mieltä.