Kommentti: Stubbia ei ole vielä tyrmätty yhdestä yksinkertaisesta syystä: kuka muu muka?

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Alexander Stubbin asema kokoomuksen puheenjohtajana ei ole niin vastaansanomaton kuin voisi luulla viime eurovaalien äänikuninkaasta, viime eduskuntavaalien kolmanneksi eniten henkilökohtaisia ääniä saaneesta ja vasta vajaat kaksi vuotta sitten puolueensa puheenjohtajaksi valitusta hallituksen istuvasta valtiovarainministeristä.

Mutta hän on pystyssä, eikä juuri nyt lähelläkään tappiota.

Se tiedetään, että kokoomuksen puleeratun pinnan alla on kytenyt jo pidempään. Eikä edes pinnan alla vaan entistä näkyvämmin kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Ei muuten tullut Taru Tujusen aikana kuuloonkaan. En puhu vain viime aikojen kannatuskadosta ja Ylen gallupissa”kellotetusta” alle 17 prosentin suosiosta.

Stubb on myös itse, no, kompuroinut, keksinyt lukuja päästään ja pahoitellut. Ja ollut tikkatauluna Duudsonien teemapuistossa.

Sosiaalisesti lahjakkaana, esiintymistaitoisena ja maamme eurooppalaisimpana nykypoliitikkona Stubbkaan ei ole kuitenkaan kyennyt takaamaan kokoomuksen kannattajille sitä mitä se häneltä kipeimmin on odottanut: yhteiskunnan perusteellista ja nopeaa muuttamista korporatiiviseksi ja rajoittavaksi katsotusta holhousvaltiosta yksilöiden ja yritysten potentiaalin täyteen kukoistukseensa valjastavaksi mahdollistajavaltioksi, joka niistää ay-liikkeen unholaan kuin rään nenästään.

Siitäkään huolimatta, että hänellä on hallituskumppaninaan yrittäjäintressiä tarkoin kuunteleva miljonääri-pääministeri Juha Sipilä. Moneen kertaan käynnistetyt ja lopetetut ja taas uudelleen avatut niin sanotut yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat lyöneet myös Stubbille poliittista realismia päin naamaa. Keskustan rivit ovat pitäneet myllytyksessä paremmin, kokoomus oireilee enemmän.

Stubb ei vienyt kokoomusta eduskuntavaalien voittoon, kuten toivottiin. Stubb ei ole tuonut kokoomukselle tarpeeksi suuria voittoja hallituksessakaan. Stubb on myös itse, no, kompuroinut, keksinyt lukuja päästään ja pahoitellut. Ja ollut tikkatauluna Duudsonien teemapuistossa. Nyrkkitervehdystä unohtamatta.

Kokoomuksen kannatus laskee. Puoluekokous on ovella. Ja kuntavaalit lähestyvät. Voiko Stubb tuoda voiton eduskuntavaaleissa?

Istuvan puheenjohtajan haastaminen hallitusvastuussa istuvassa puolueessa ei ole jokapäiväinen juttu.

Tähän saumaan iski Urheilulehden eilinen uutinen Hjallis Harkimon ehdokkuudesta. Jutun kirjoittanut päätoimittaja Jukka Rönkä ja Urheilulehti tunnetaan monesta urheiluelämää ja sen henkilöitä sivuavasta skuupista, toki monesta hutistakin. Harkimo ei ole kieltänyt ehdolle menoaan.

Kuluva päivä onkin sitten ollut tälle jatkoa. Kaksi vuotta sitten kokoomuksen puheenjohtajavaalin väliin jättänyt nykyinen sisäministeri Petteri Orpo ei omien sanojensa mukaan ole lähdössä ehdolle. Vaikeaa se olisikin, vaikka on hallituksen suosituin ministeri.

Stubb haluaa jatkaa ja on tehnyt sen selväksi. Orpo on Stubbin valitsema ministeri. Orpon pitäisi siis haluta syrjäyttää hänelle hyväpalkkaisen pestin taannut ministerikollega ja puolueen istuva puheenjohtaja. Ei näyttäisi hyvältä.

Euroopan investointipankissa työskentelevän Jan Vapaavuoren pelinavausta odottaa moni. ”Janne” julkistaa torstaina kirjan, jota katsotaan tämän päivän vinkkelistä tietyin silmin. Kirjaa ei ole kuitenkaan voitu kirjoittaa nykytilanne tietäen.

Vapaavuoren kilpailuhalukkuutta hillitsevät suhteellisen tuoreen pestin lisäksi Stubbille kärsitty nöyryyttävä tappio kaksi vuotta sitten. Asiapoliitikko Vapaavuori ei päässyt edes vaalien toiselle kierrokselle. Kuka muistaa, kuka pääsi? Nykyinen eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko. Mutta voiko hänenkään asemastaan ponnistaa uuteen puheenjohtajakisaan, ja onko kiinnostustakaan?

Entä kuinka onnistuisi vaalikampanjan tekeminen Vapaavuorelta? Vaikealta näyttää. Hänen poliittinen some-minänsä lopetti olemassaolon hänen omilla verkkosivuillaan ja Twitterissä huhtikuussa 2015.

Istuvan puheenjohtajan haastaminen hallitusvastuussa istuvassa puolueessa ei ole jokapäiväinen juttu. SDP:ssä siitä on kokemusta lähihistoriassa. Kokoomus seurasi sitä vierestä ja oletan, että puolue muistaa sen.

Harkimon mahdollisuuksille on jo naurettu mutta on muistutettukin, että Diili-ohjelmasta on saatu nostetta muuallakin. Nykyinen maailmanmeno tuntuu myös suosivan suorasuisia persoonia, miksei siis kokoomuksessakin. Mutta ”come on”. Ehkä Harkimo houkuttelee muitakin ehdokkaita luolistaan haastamaan nykyistä linjaa. Tai ehkä juuri se on taktiikkakin. Mutta vaikealta näyttää.

Stubbia ei siis ole vielä tyrmätty, koska todelliset vaihtoehdot ovat entisessä kykypuolueessakin vähissä. Juhana Vartiainen, Stubbin värväys ja kaikkea mahdollista kärjekkäästi kommentoiva luottomies, ei ole puhua pukahtanut asiasta paljon puhuvasti.

Kyselyt: Eutanasia saa kannatusta niin kansalaisilta kuin hoitajilta

Kuva: Lehtikuva

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista laillistaisi potilaan oikeuden eutanasiaan, selviää Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä.

Lähes seitsemän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että eutanasia on oikeutettu parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka kykenevät itse tekemään päätöksen eutanasiasta. Miltei puolet vastanneista olisi myös itse valmis auttamaan lääkäriä eutanasian toteuttamisessa.

Kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että saattohoitoa ei ole kehitetty Suomessa riittävästi. Myös saattohoidon ohjeistus omalla työpaikalla on kyselyn perusteella suurelle osalle sairaanhoitajista epäselvä.

Kysely toteutettiin huhtikuun alussa, ja siihen vastasi lähes 2 700 liiton jäsentä.

Selvä enemmistö myös kaikista suomalaisista näyttää kannattavan eutanasian sallimista parantumattomasti sairaille, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä mielipidetutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista kolme neljästä sallisi kuolinavun. 14 prosenttia oli eutanasiaa vastaan ja 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Eutanasiaa kannattavat etenkin nuoret, kaupunkilaiset, opiskelijat ja toimihenkilöt. Miehistä kuolinavun kannalla on 81 prosenttia ja naisista 72 prosenttia.

Eniten vastustajia löytyy iäkkäimmistä, maalla asuvista ja vähiten koulutetuista. Silti näissäkin ryhmissä enemmistö kannattaa kuolinapua.

Kantar TNS tiedusteli asiaa noin tuhannelta suomalaiselta huhtikuussa HS:n toimeksiannosta. Haastatelluilta kysyttiin, pitäisikö parantumatonta, kuolemaan johtavaa tautia sairastavalla olla oikeus kuolinapuun.

Järjestöt parahtavat hallitukselle: ”Pelastakaa opiskelijaperheet”

Kuva: Thinkstock

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat, että hallitus turvaa puoliriihessään opiskelijalapsiperheiden toimeentulon. Järjestöt esittävät yhdessä Väestöliiton kanssa, että hallitus palauttaa opintorahaan huoltajakorotuksen.

Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia. Perheen perustaminen ja lapsen saaminen opiskeluaikana aiheuttaa taloudellisia rasitteita, joista lapsiperheiden on hankala selvitä keskeyttämättä opintojaan.

– Pelkällä opintotuella opiskelijalapsiperheet eivät kata taloudellisia kulujaan. On järkyttävää, että jo nyt noin 60 % näistä perheistä joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella. Yksinhuoltajaopiskelijoiden tilanne on kaikkein heikoin, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme huomauttaa.

Opintotuen huoltajakorotus poistettiin opintotuesta vuonna 1992 ja se onkin ainut syyperusteinen etuus, jossa tuen määrään ei vaikuta lapsen huoltajuus tai lasten lukumäärä.

Muutokset ovat järkyttäviä.

– Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa opiskelijoiden perheellisyyttä ei ole huomioitu opintotuessa. Kun tämän yhdistää Suomen väestökehitykseen, niin perusteet tilanteen parantamiselle todella ovat olemassa, SAMOKin puheenjohtaja Anni Koivisto puuskahtaa.

Opiskelijat siirretään elokuussa yleisen asumistuen piiriin. Tähän asti yleiseen asumistukeen ovat olleet oikeutettuja vain opintotukea saavat perheelliset opiskelijat. Opintorahaa ei myöskään ole laskettu tuloksi määriteltäessä asumistukea, toisin kuin jatkossa.

Muutos leikkaa siis jo nyt yleistä asumistukea saavien opiskelevien lapsiperheiden tukea nykyisestä. Samassa yhteydessä myös opintorahaa leikataan huomattavasti, jolloin muutokset ovat järjestöjen mielestä järkyttäviä.

– Perheellisten opiskelijoiden etuudet voivat tukimuutosten seurauksena laskea vuositasolla yli 1 000 euroa! Huoltajakorotuksella hallitus turvaisi näiden opiskelijoiden opintojen jatkumisen opintotuella, liittojen puheenjohtajat muistuttavat.

”Kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue hallitukseen?” – kokoomuskonkarilta tulee kova arvio

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) (kuvassa) vaatii pääministeri Juha Sipilää (kesk.) puuttumaan perussuomalaisten vaatimuksiin kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

– Perussuomalaisten romahdus kunnallisvaaleissa on aloittanut Suomen ulkopolitiikkaa  ja ennen kaikkea turvallisuutta ja puolustusta vaarantavan keskustelun kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

Salolainen varoittaa, että ”hanke murentaa ulkomailla huolella rakennettua kansainvälistä Suomi kuvaa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna”.

– Perussuomalaiset on hallituspuolue, joka asettaa heidät erityisen vastuulliseen asemaan.

Pääministerin on nyt nopeasti vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki.

Salolainen pitää jo pelkkää keskustelua hallituksen sisällä huolestuttavana.

– On myös huomattava että tasavallan presidentti on usein korostanut EU:n turvallisuuspoliittista merkitystä ja toivonut sen vahvistumista. Hyvällä syyllä voi kysyä, kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue Suomen hallitukseen, Salolainen kysyy.

Salolaisen mielestä on selvää, että kansanäänestystä ei tule ja keskustelu siitä on tarkoitettu ”kotimaiseen kulutukseen ensi eduskuntavaaleja silmälläpitäen”. Hän korostaa, että kotimaisena se ei kuitenkaan pysy, sillä jo nyt brexit-Britannian lehdistö on uutisoinut mahdollisesta fixitistä”. Salolainen kuvailee, että ”maito on jo läikkynyt lattialle”.

Salolainen vaatii Sipilää toimimaan.

– Pääministerin on nyt nopeasti ja selkeästi vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki, sillä EU:sta eroaminen tuhoaisi nykyisen Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikan. Menettäisimme muun muassa solidaarisuus- ja yhteisvastuulausekkeiden antaman turvan puhumattakaan siitä että joutuisimme laajan eurooppalaisen puolustusyhteistyön ulkopuolelle.

Hallituksen kyky muuttaa suuntaa testataan: puoliväliriihi alkaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallituksen kaksipäiväinen puoliväliriihi alkaa aamukymmeneltä Kesärannassa. Puoliväliriihessä hallitus arvioi, miten hallitusohjelma on tähän asti toteutunut ja määrittelee painopisteet loppuvaalikaudelle.

Puoliväliriihessä hallitus tekee suurimpia talous- ja linjapäätöksiään sitten hallitusohjelman.

Isona kysymyksenä neuvotteluissa on ainakin tavoitteesta laahaava työllisyys. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä, mutta tavoitteen saavuttaminen on alkanut näyttää koko ajan epätodennäköisemmältä.

Työllisyyden kohentamiseksi hallitus yrittää löytää keinoja ainakin kannustinloukkujen purkuun. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi aikaisemmin, että pöydällä ovat asumistuet ja verotus, mutta myös erilaiset maksut, kuten päivähoitomaksujen alennus kannustinloukkujen purkamiseksi.

Isona kysymyksenä on tavoitteesta laahaava työllisyys.

Myös perhevapaajärjestelmän uudistaminen ja työvoiman kohtaanto-ongelmat saattavat olla hallituksen pöydällä. Jännitystä riiheen tuo myös mahdollinen ministereiden salkkujako. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aikaisemmin ilmoittanut olevansa valmis lisäämään ministerien määrää työ- ja oikeusministerin työkuorman vuoksi.

Suomen lähialueilla tapahtuneet terrori-iskut näkyvät puoliväliriihen lopputuloksissa. Sipilä uskoo, että turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota puoliväliriihen varojenjaossa ja ”turvallisuuden kori” tulee saamaan jotakin.

Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii turvallisuusviranomaisille lisäresursseja, koska nykytilanteessa vain kaikkein kriittisimmät tehtävät pystytään sen mukaan hoitamaan.

Riihestä odotetaan lisää rahaa myös innovaatioihin ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Rahoitusta niihin haetaan yritystukien karsimisesta, jota on yritetty jo monet kerrat aiemmin.

Myös apteekkijärjestelmän uudistamisessa voidaan päästä eteenpäin puoliväliriihessä.

Sirkka-Liisa Kähärä Vantaan valtuuston sd-ryhmän johtoon

Kuva: Markku Ojala
Sirkka-Liisa Kähärä.

Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on järjestäytynyt tänään. Puheenjohtajaksi valittiin Sirkka-Liisa Kähärä.

1.varapuheenjohtajaksi tuli Ulla Kaukola ja toiseksi Faysal Abdi.