Kommentti: Stubbia ei ole vielä tyrmätty yhdestä yksinkertaisesta syystä: kuka muu muka?

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Alexander Stubbin asema kokoomuksen puheenjohtajana ei ole niin vastaansanomaton kuin voisi luulla viime eurovaalien äänikuninkaasta, viime eduskuntavaalien kolmanneksi eniten henkilökohtaisia ääniä saaneesta ja vasta vajaat kaksi vuotta sitten puolueensa puheenjohtajaksi valitusta hallituksen istuvasta valtiovarainministeristä.

Mutta hän on pystyssä, eikä juuri nyt lähelläkään tappiota.

Se tiedetään, että kokoomuksen puleeratun pinnan alla on kytenyt jo pidempään. Eikä edes pinnan alla vaan entistä näkyvämmin kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Ei muuten tullut Taru Tujusen aikana kuuloonkaan. En puhu vain viime aikojen kannatuskadosta ja Ylen gallupissa”kellotetusta” alle 17 prosentin suosiosta.

Stubb on myös itse, no, kompuroinut, keksinyt lukuja päästään ja pahoitellut. Ja ollut tikkatauluna Duudsonien teemapuistossa.

Sosiaalisesti lahjakkaana, esiintymistaitoisena ja maamme eurooppalaisimpana nykypoliitikkona Stubbkaan ei ole kuitenkaan kyennyt takaamaan kokoomuksen kannattajille sitä mitä se häneltä kipeimmin on odottanut: yhteiskunnan perusteellista ja nopeaa muuttamista korporatiiviseksi ja rajoittavaksi katsotusta holhousvaltiosta yksilöiden ja yritysten potentiaalin täyteen kukoistukseensa valjastavaksi mahdollistajavaltioksi, joka niistää ay-liikkeen unholaan kuin rään nenästään.

Siitäkään huolimatta, että hänellä on hallituskumppaninaan yrittäjäintressiä tarkoin kuunteleva miljonääri-pääministeri Juha Sipilä. Moneen kertaan käynnistetyt ja lopetetut ja taas uudelleen avatut niin sanotut yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat lyöneet myös Stubbille poliittista realismia päin naamaa. Keskustan rivit ovat pitäneet myllytyksessä paremmin, kokoomus oireilee enemmän.

Stubb ei vienyt kokoomusta eduskuntavaalien voittoon, kuten toivottiin. Stubb ei ole tuonut kokoomukselle tarpeeksi suuria voittoja hallituksessakaan. Stubb on myös itse, no, kompuroinut, keksinyt lukuja päästään ja pahoitellut. Ja ollut tikkatauluna Duudsonien teemapuistossa. Nyrkkitervehdystä unohtamatta.

Kokoomuksen kannatus laskee. Puoluekokous on ovella. Ja kuntavaalit lähestyvät. Voiko Stubb tuoda voiton eduskuntavaaleissa?

Istuvan puheenjohtajan haastaminen hallitusvastuussa istuvassa puolueessa ei ole jokapäiväinen juttu.

Tähän saumaan iski Urheilulehden eilinen uutinen Hjallis Harkimon ehdokkuudesta. Jutun kirjoittanut päätoimittaja Jukka Rönkä ja Urheilulehti tunnetaan monesta urheiluelämää ja sen henkilöitä sivuavasta skuupista, toki monesta hutistakin. Harkimo ei ole kieltänyt ehdolle menoaan.

Kuluva päivä onkin sitten ollut tälle jatkoa. Kaksi vuotta sitten kokoomuksen puheenjohtajavaalin väliin jättänyt nykyinen sisäministeri Petteri Orpo ei omien sanojensa mukaan ole lähdössä ehdolle. Vaikeaa se olisikin, vaikka on hallituksen suosituin ministeri.

Stubb haluaa jatkaa ja on tehnyt sen selväksi. Orpo on Stubbin valitsema ministeri. Orpon pitäisi siis haluta syrjäyttää hänelle hyväpalkkaisen pestin taannut ministerikollega ja puolueen istuva puheenjohtaja. Ei näyttäisi hyvältä.

Euroopan investointipankissa työskentelevän Jan Vapaavuoren pelinavausta odottaa moni. ”Janne” julkistaa torstaina kirjan, jota katsotaan tämän päivän vinkkelistä tietyin silmin. Kirjaa ei ole kuitenkaan voitu kirjoittaa nykytilanne tietäen.

Vapaavuoren kilpailuhalukkuutta hillitsevät suhteellisen tuoreen pestin lisäksi Stubbille kärsitty nöyryyttävä tappio kaksi vuotta sitten. Asiapoliitikko Vapaavuori ei päässyt edes vaalien toiselle kierrokselle. Kuka muistaa, kuka pääsi? Nykyinen eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko. Mutta voiko hänenkään asemastaan ponnistaa uuteen puheenjohtajakisaan, ja onko kiinnostustakaan?

Entä kuinka onnistuisi vaalikampanjan tekeminen Vapaavuorelta? Vaikealta näyttää. Hänen poliittinen some-minänsä lopetti olemassaolon hänen omilla verkkosivuillaan ja Twitterissä huhtikuussa 2015.

Istuvan puheenjohtajan haastaminen hallitusvastuussa istuvassa puolueessa ei ole jokapäiväinen juttu. SDP:ssä siitä on kokemusta lähihistoriassa. Kokoomus seurasi sitä vierestä ja oletan, että puolue muistaa sen.

Harkimon mahdollisuuksille on jo naurettu mutta on muistutettukin, että Diili-ohjelmasta on saatu nostetta muuallakin. Nykyinen maailmanmeno tuntuu myös suosivan suorasuisia persoonia, miksei siis kokoomuksessakin. Mutta ”come on”. Ehkä Harkimo houkuttelee muitakin ehdokkaita luolistaan haastamaan nykyistä linjaa. Tai ehkä juuri se on taktiikkakin. Mutta vaikealta näyttää.

Stubbia ei siis ole vielä tyrmätty, koska todelliset vaihtoehdot ovat entisessä kykypuolueessakin vähissä. Juhana Vartiainen, Stubbin värväys ja kaikkea mahdollista kärjekkäästi kommentoiva luottomies, ei ole puhua pukahtanut asiasta paljon puhuvasti.

Ay-pomo sai totaalisesti tarpeekseen: ”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä”

Kuva: Kari Hulkko

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ottaa sunnuntaina rajusti kantaa työttömien niin sanottuun aktiivimalliin, jota työttömien kyykyttämiseksikin ja pakottamiseksi on kutsuttu.

Malinen antaa palaa oikein kunnolla Twitter-tilillään.

”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä. Tässä entinen hyvinvointiyhteiskunta rankaisee niitä jotka ovat heikoimmilla.”

Malisen mukaan vastuuministeri Jari Lindström (sin.) ja hallitus osoittavat ”täydellistä ylenkatsetta ihmisyydelle”.

Twiittiä on kommentoinut muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

”Hallitusohjelman pyrkimys: 1. alennetaan rekrytoinnin kynnystä työpaikkasopimisella 2. parannetaan henkilöstön asemaa 3. työttömyysturvasta velvoittavampi. Järjestöt estivät 1:n ja 2:n kikyssä. Nyt politiikka todella painottuu liikaa 3:een. Siksi työpaikkasopiminen!”

Malinen vastaa Vartiaiselle yhtä suorapuheisesti kuin alkujaan twiittasi.

”Kokeilepa vaikka vuotta peruspäivärahalla tai toimeentulotuella torkkupeiton ja punaviinin sijasta.”

SDP on vastustanut voimakkaasti hallituksen ajamaa työttömyysturvan aktiivimallia pitäen sitä työttömien rankaisemisena. Mikäli niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan.

”Poikkeuksellinen tapahtuma” – puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari: ”Vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kohu Helsingin Sanomien eilisestä artikkelista koskien salaisten sotilastiedustelutietojen julkaisemista jatkuu. HS on saanut haltuunsa asiakirja-aineistoa, josta paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta. Aineiston perusteella lehti kertoo muun muassa, että Tikkakoskella toimivaa, hyvin salassa pidettyä Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua kiinnostaa ylipäätään kaikki Venäjään liittyvä.

Tapaus sai maan korkeimman johdon reagoimaan viranomaisia myöten. Presidentti Sauli Niinistö piti omassa lausunnossaan salaisten asiakirjojen vuotoa vakavana. Niinistö sanoi, että asiaa koskeva rikostutkinta on käynnistetty. Niinistö huomautti myös, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on Suomen turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Mika Kari sanoo sunnuntaina Demokraatille, että vuoto on erittäin vakava asia.

Salaisiksi turvaluokiteltuja tietoja vuodetaan tarkoituksellisesti mediaan. Esillä olleiden tietojen perusteella voi jo nähdä, että kyseessä oli tarkoituksellinen vuoto, kyse ei ollut vahingosta.

Kari sanoo, että kyse on erittäin poikkeuksellisesta tapahtumasta, joka ei ole mitenkään normaalia.

Vuodon motiiveja voi hänen mukaansa vain arvailla, ja se on poliisin tutkittava asia. On esimerkiksi väläytetty, että vuoto voisi liittyä uusien tiedustelulakien käsittelyyn.

– En lähde spekuloimaan näidenkään asioiden yhteydellä. Antaa asianosaisten viranomaisten tutkia asia ja käydä se kunnolla läpi. Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Kari kuitenkin arvioi, että vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan.

Helsingin Sanomien haltuunsa saama, salaiseksi luokiteltu aineisto on eri vuosilta. Mika Kari pohtii, missä menee median vapauden, velvollisuuden ja toisaalta vastuun raja.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan Viestikoekeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti.

Lisäksi tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla, Niemi kirjoitti eilen lehden verkkosivuilla.

Niemi ei kertonut, miten Helsingin Sanomat sai salaiset asiakirjat tietoonsa. Hänen mukaansa lehdellä on lähdesuojan perusteella oikeus olla ilmaisematta omaa tietolähdettään.

”Kaikkia käytössä olleita tietoja ei ole myöskään julkaistu, vaan seulottu vastuullisen journalistisen harkinnan kautta. Julkaistuissa tiedoissa ei ole käsityksemme mukaan mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden. Tiedot olivat peräisin vuosien takaa, ja koko Suomen turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut oleellisesti.”

Niemi on sunnuntaina luvannut kertoa vielä tänään, kuinka lehti aikoo käsitellä aihetta jatkojutuissa.

Keskusrikospoliisi kertoi omalta osaltaan eilen, että tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

Siitä laki sanoo:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.”

Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) puolestaan sanoi jo eilen STT:lle, että julkisuuteen tullut materiaali on sellaista, joka ei ole ollut eduskunnan käsittelyssä.

– Ei ole minun käsieni kautta kulkenut missään kohtaa mikään näistä papereista. Kun systeemi on ylipäätäänkin sellainen, että nämä eivät kulje eduskuntaan. On luonnollista, että ei minulla ainakaan ole, ja väittäisin, että ei muillakaan eduskunnassa ole ollut, näitä asiakirjoja nähtävänään. Nämä eivät ole eduskunnan käsittelyyn liittyviä papereita miltään osin.

Mika Kari sanoo niin ikään, ettei ole nähnyt kyseisiä asiakirjoja.

– Korkeimman tason turvaluokiteltu tieto on pääsääntöisesti valtion ylimmän johdon ja ylimmän virkamiesjohdon käytössä olevaa tietoa. Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Korjattu lainkohtaa: turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Paavo Väyrynen hurjana: ”Samassa yhteydessä tulisi selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuus”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen arvostelee presidentti Sauli Niinistöä.

”Jos euroon liittymisestä olisi järjestetty kansanäänestys ja jos siitä olisi päätetty lakiehdotuksen pohjalta määräenemmistöllä, Suomi olisi muiden Pohjoismaiden tapaan jäänyt euroalueen ulkopuolelle.”

Väyrynen avautuu blogissaan.

”Niinistön rooli Suomen liittämisessä euroalueeseen asettaa hänen harteilleen raskaan vastuun siitä, että Suomen taloudessa on eletty menetetty vuosikymmen samaan aikaan kun Ruotsin talous on kasvanut noin neljänneksen verran. Tämä vastuu ulottuu siihen, että meitä on koetellut näinä vuosina suurtyöttömyys ja julkisen talouden velkaantumis- ja leikkauskierre. Olemme myös joutuneet, toisin kuin Ruotsi, tukemaan taloudellisesti euroalueen kriisimaita.”

Väyrynen kirjoittaa, että vielä vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä Niinistö puolusteli euro-ratkaisua.

”Vuotta myöhemmin hän kuitenkin totesi, ettei olisi silloisilla tiedoilla kannattanut euroaluetta ja Suomen jäsenyyttä siinä. Aktiivista katumista Niinistö ei kuitenkaan ole osoittanut eikä valmiutta korjata tekemäänsä virhettä.”

Väyrynen kirjoittaa myös, että jotta Naton ja Suomen välinen isäntämaasopimus saataisiin eduskunnan käsiteltäväksi, hän on ehdottanut, että eduskunnassa tehtäisiin ministerivastuulain mukainen muistutus niiden valtioneuvoston jäsenten virkatointen lainmukaisuudesta, jotka hyväksyivät sopimuksen eivätkä toimittaneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.

”Samassa yhteydessä tulisi selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuus. Toivon, että vaikkapa Laura Huhtasaari tekisi muistutuksen ja kokoaisi siihen tarvittavat kymmenen kansanedustajan allekirjoitukset.”

Keskustelua aiheesta

HS:n vastaava päätoimittaja valmistelee tekstiä, jossa kerrotaan, miten lehti aikoo toimia jatkojuttujen osalta

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi valmistelee parhaillaan tekstiä, jossa valaistaan lehden tiedustelujutun julkaisun taustoja ja kerrotaan lehden saamasta palautteesta. Hän kertoo asiasta Twitterissä.

Lisäksi Niemi aikoo kertoa, millä tavalla lehti jatkaa aihepiirin käsittelyä.

Helsingin Sanomat julkaisi eilen laajan jutun Suomen sotilastiedustelusta. Artikkeli on aiheuttanut voimakkaita reaktioita: esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö julkaisi lausunnon, jossa hän sanoi, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on maan turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Keskustelua aiheesta

HS:n kohuvuoto nousi puheenaiheeksi myös Venäjällä – ”Tikkakosken tiedustelukeskus keskittyy kaikkiin suuntiin tehtävään tarkkailuun”

Kuva: Lehtikuva

Suomen tiedustelu-uutisointi on noteerattu laajalti myös Venäjän mediassa. Asiasta kertovat muun muassa tietotoimistot Tass, RIA Novosti ja Interfax.

RIA Novosti kirjoittaa otsikossaan, että Suomessa on julkaistu salaisia tietoja Venäjän sotilaisiin kohdistuneesta tiedustelusta. Tekstissä kerrotaan Helsingin Sanomissa ilmestyneestä materiaalista, Suomen valtiojohdon reagoinnista ja poliisitutkimuksesta.

– Kuten lehdessä kerrotaan, Tikkakosken tiedustelukeskus keskittyy kaikkiin suuntiin tehtävään tarkkailuun, mutta käytännössä se suuntautuu Venäjälle. Ja sen pääasiallinen toiminta on Venäjän asevoimien seuranta, RIA kirjoittaa.

Tass lähtee liikkeelle keskusrikospoliisin aloittamasta tutkinnasta. Tekstissä kerrotaan Helsingin Sanomien haltuunsa saamasta materiaalista ja siteerataan mediatietoja, joiden mukaan Puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa oltiin ”kiinnostuneita kaikesta, mikä oli kytköksissä Venäjään”.

Myös uutistoimistojen ulkopuolinen media on tarttunut aiheeseen. Laajalevikkinen iltapäivälehtityyppinen Komsomolskaja Pravda kertoo salaisten aineistojen vuodosta ja keskusrikospoliisin tutkinnasta.

Lyhyessä uutisessa maininnan saavat myös Nord Stream -hankkeeseen liittyneet tiedot. Lehden johtopäätös on, että kaikesta päätellen Suomen tiedustelu suunnitteli viime vuosikymmenellä sijoittavansa putkeen erilaisia tiedustelujärjestelmiä.

STT–MERJA PUISTO