Kommentti: Tämä unohtui Hjallis-keskustelussa – Myös työnantajat menettäisivät jäsenmaksujensa verovähennyksen

Kuva: Lehtikuva
Hjallis Harkimo on työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kimpussa.

Kokoomuksen julkkiskansanedustaja Hjallis Harkimo nähtiin tänäänkin eduskunnan tiloissa hääräilemassä paperilaput kourassaan. Harkimo on intoutunut keräämään kansanedustajien nimiä erityiseen lakialoitteeseen, jolla työmarkkinajärjestöjen taloudellinen toiminta saatettaisiin julkiseksi.

Harkimon kärkenä on työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja niiden verovähennyskelpoisuus. Hän haluaisi poistaa sen kokonaan.

– Se on valtava epäkohta,  Harkimo sanoo. Etenkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, kun kunnat ja valtio joutuvat leikkaamaan ja säästämään kaikessa, Harkimo lausui mm. Helsingin Sanomissa.

Hjallis vaatii myös järjestöjen sijoitustoiminnan tuottoja läpinäkyviksi ja tilinpäätöstietoja julkisiksi.

Harkimon vaatimukset ja innostus asiaan ovat herättäneet kulmien kohottelua työmarkkinajärjestöissä. Keskusjärjestöistä tilitiedot on saatu pyydettäessä, näin myös EK:sta.

– Eivät ne koskaan mitään salaisuuksia ole olleet, ne on annettu pyydettäessä, sanoo EK:n johtaja Hannu Rautiainen. Tämän vuoden vahvistettu tilinpäätös toimitetaan uuden kirjanpitolain mukaan Patentti- ja rekisterihallitukseen, josta ne ovat kaikkien saatavilla.

Myös palkansaajajärjestöjen tilipäätökset on julkistettu jo aiemmin ja ne on kysyvälle toimitettu. Ne eivät ole mitään salaisuuksia sen paremmin työnantajilla kuin työntekijöilläkään olleet. Ja tieto kertoo Harkimon  saaneen postia usealtakin ammattiliitolta.

Julkinen keskustelu ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta on sekin – taas kerran – saanut vääristyneitä piirteitä. Ay-jäsenyysmaksujen työnantajaperinnästä sovittiin jo vuonna 1969 Liinamaa I -nimen saaneessa tuposopimuksessa.  Samassa rytäkässä jäsenmaksuille tuli myös verovähennysoikeus.

Nykykeskustelussa unohdetaan tahallisesti tai tahattomasti, että jäsenmaksujen verovähennysoikeus koskee myös yrittäjiä. Hekin saavat vähentää verotuksessaan työnantajajärjestöille maksettavat jäsenmaksut.

Harkimo pyrkii myös myös siihen, etteivät työmarkkinajärjestöt saisi itse päättää, miten suuria jäsenmaksuja ne perivät ja miten jäsenten maksuja ja sijoituksia käytetään. Hänen aloitteestaan ja kirjoituksistaan paistaa läpi viha järjestäytynyttä työmarkkinatoimintaa vastaan.

SDP:n puheenjohtaja Rinne: Britannia tavoittelee nyt ”rusinat pullasta” –ratkaisua, eikä sellaiseen pidä suostua

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi blogissaan Britannian Brexit-neuvotteluja.

Rinteen mukaan Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn eilinen puhe Brexitiin liittyen selvensi kansanäänestyksen jälkeistä tilaa merkittävästi. Suomen ja koko Euroopan Unionin osalta Iso-Britannian päätös vetäytyä kokonaan pois sisämarkkinoilta on Rinteestä harmillinen.

”Mayn esitys vapaakauppa-alueesta on ymmärrettävä brittien kannalta, mutta se tuskin vastaa niitä lähtökohtia, joista EU aloittaa neuvottelut. Osapuolet ovat kaukana toisistaan. Edessä ovat vaikeat ja pitkät neuvottelut Britannian ja EU:n välillä.”

Myönteistä Mayn puheessa oli se, että Iso-Britannia haluaa jatkossakin tiivistä turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n kanssa.

Rinne sanoo, että keskeiseen asemaan neuvotteluissa nousevat EU:n perusvapaudet ja niiden turvaaminen suhteessa Iso-Britanniaan.

”Oleellista on, että EU säilyy yhtenäisenä ja määrätietoisena. Britannia tavoittelee nyt ”rusinat pullasta” –ratkaisua, eikä sellaiseen pidä suostua.”

Rinteen mukaan brittien lähtökohta vapaakauppa-alueesta tarkoittaa käytännössä sitä, että britit haluavat pääsyn sisämarkkinoille ilman EU:n jäsenyyteen kuuluvia velvoitteita tai jäsenmaksuja.

”Myönteistä Mayn puheessa oli se, että Iso-Britannia haluaa jatkossakin tiivistä turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n kanssa. Eurooppaa viime vuosina koetelleet terroristi-iskut ovat entisestään korostaneet yhteistyötä tällä sektorilla. Terrorismin ja vastaavan muun rajat ylittävän rikollisuuden torjunta ja tekijöiden kiinniottaminen vaativat laaja-alaista ja tiivistä yhteistyötä kunkin maan turvallisuusviranomaisten välillä.”

Orpo KL:ssä: Nykyisillä keinoilla ei päästä hallituksen asettamaan 72 prosentin työllisyysasteeseen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kokomuksen puhenjohtajan valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan lisäleikkauksista voidaan luopua, jos kevään budjettiriihessä pystytään tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia.

Lisäleikkauksista voidaan luopua, jos kevään budjettiriihessä pystytään tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) Kauppalehdessä.

Tähän asti Orpo on puhunut 1–2 miljardin euron lisäleikkaustarpeesta.

Hallitus valmistelee huhtikuun budjettiriihessä muun muassa lisätoimia paikallisen sopimisen vauhdittamiseksi.

– Jos pystymme kevään budjettiriihessä tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia ja ne tuovat kestävää kasvua, meidän ei tarvitse leikata, vaikka emme olisi työllisyystavoitteessa, sanoo Orpo Kauppalehdessä.

Orpon mukaan nykyisillä keinoilla ei päästä hallituksen asettamaan 72 prosentin työllisyysasteeseen.

Veronmaksajat: Keskituloinen perhe maksaa yli neljä tonnia enemmän veroja Jämijärvellä kuin Kauniaisissa

Kuva: Roope Permanto

Suomen kunnista kirein verotus on Jämijärvellä Satakunnassa, käy ilmi Veronmaksajien selvityksestä. Jämijärven kunnallisveroprosentti on 22,5 ja kirkollisvero 1,85 prosenttia.

Kevyin verotus Manner-Suomen kunnista on perinteisesti Kauniaisissa. Siellä on 17 prosentin kunnallisvero ja prosentin kirkollisvero.

Selvityksen mukaan keskituloinen palkansaajaperhe maksaisi Jämijärvellä vuodessa runsaat 4 500 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.

Maakuntakeskuksista kovimmin verottavat Kokkola, Seinäjoki ja Kajaani. Selvästi kevyin verotus maakuntakeskuksista on Helsingissä.

– Kunnallista verotusta vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Jos verotus Helsingissä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään, selvityksen laatinut Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen muistuttaa Veronmaksajien tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Nyt tuli ministeriarvio: ”Venäjä ei parhaillaan uhkaa Suomea sotilaallisesti”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Venäjä ei uhkaa Suomea sotilaallisesti ”parhaillaan”.

”Etenkin Krimin valtauksen jälkeen Venäjä on alkanut pelottaa monia suomalaisia, ja pelolla myydään iltapäivälehtiä. Suomalainen voi kuitenkin nukkua yönsä hyvin.”

Niinistö kirjoittaa asiasta blogissaan Iltalehdessä.

”Uhka kun on perinteisen määrittelyn mukaan yhtä suuri kuin kyky kertaa tahto. Kykyä Venäjällä kiistatta on, mutta tahtoa uhata Suomea en ole Venäjän poliittisessa nykyjohdossa havainnut.”

Niinistön mielestä Suomen puolustus on kohtuullisessa kunnossa.

”Pohjois-Itämerellä lisääntynyt sotilaallinen aktiviteetti kuitenkin antaa syytä huoleen, sillä sen myötä riskit onnettomuuksille ja tahattomille eskalaatioille ovat kasvaneet. Tähän liittyvät myös niin sanotut pimeät eli ilman transponderia ja lentosuunnitelmia suoritetut lennot, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa myös siviililentoliikenteelle.”

Niinistö sanoo, että Suomen puolustus pohjoisessakin nojaa siihen, että koko maamme uskottavasta puolustuksesta huolehditaan.

”Tähän pyritään muun muassa valmisteilla olevilla strategisilla hankkeilla, joilla 2020-luvulla korvataan meri- ja ilmavoimien vanhenevaa kalustoa. Myös maavoimien suorituskykyä kehitetään määrätietoisesti.”

Sipilä löysi Mayn puheesta hyvää muttei juurikaan mitään yllättävää

Britannian pääministerin Theresa Mayn puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) blogissaan.

Sipilän mukaan Suomen kannalta keskeistä puheessa oli, että May ilmaisi Britannian valmiuden edistää ja ylläpitää maansa ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Sipilä korostaa, että maa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja tiiviiden kauppasuhteiden säilyminen on todella tärkeää.

Sipilä muistuttaa Eurooppa-neuvoston hyväksyneen kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen, joita ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

– Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Sipilä pitää myönteisenä myös sitä, että May korosti Britannian pysyvän tiiviisti mukana EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta