Turva – Hymy

Kommentti: Vanhasen vaaliväittely lässähti – ainoa varma tulija olisi ollut RKP:n Nils Torvalds

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen aloitteesta suunniteltu presidenttiehdokkaiden keskustelu on peruttu.

Olisiko perjantai 11. elokuuta ikuistunut Suomen poliittiseen historiaan päivänä, jolloin presidenttiehdokkaat Matti Vanhanen (kesk.) ja Nils Torvalds (r.) ottivat toisistaan mittaa Salon kaupungintalolla?

Paha sanoa, sillä tuo presidenttiehdokkaiden eeppinen kaksintaistelu jää nyt meiltä näkemättä.

Kutsu laadittiin ja julkistettiin Suomen keskusta rp:n tiedotteella 11. heinäkuuta: Presidenttiehdokkaat ensimmäiseen keskusteluun elokuussa.

Kaikki ehdokkaat paikalle, ja tarjotaan ihmisille aito mahdollisuus verrata ja kuulla ehdokkaita – saman pöydän ääressä eikä peräkkäisinä päivinä, tiedotteessa hehkutettiin. Tätä on kaivattu.

Koollekutsuja oli Matti Vanhanen, pääministeripuolueen presidenttiehdokas, entinen pääministeri itsekin.

Hänen kampanjansa on tähän saakka vaikuttanut enemmän velvollisuuden suorittamiselta kuin sydämen palosta lähtevältä kamppailulta tasavallan seuraavaksi presidentiksi. Ehdokkaana Vanhanen on palannut harmauteen, jonnekin taustalle paperinmakuisten mietintöjensä kanssa.

Kun Vanhanen nimettiin keskustan ehdokkaaksi, hän nosti esille neljä pilaria, joiden turvin hän uskoo Suomen selviytyvän nopeasti muuttuvassa maailmassa. Käsi ylös, kuka osaa nimetä ne?

Presidenttiehdokkaana Vanhanen on palannut harmauteen, jonnekin taustalle paperinmakuisten mietintöjensä kanssa.

Muita potentiaalisia presidenttiehdokkaita pidempään, jo kesäkuusta 2016 radalla ollut Vanhanen saattoi olla vähän tohkeissaankin Salon ajankohtaiskeskustelun kutsun lähettäessään. Matalalla laahannut profiili nousee nyt kerralla. Napataan aloite ja saadaan kaivattua medianäkyvyyttä.

Vaan ei kun ei. Tilaisuus lässähti alkuunsa. Ehdokas Vanhasen kutsu ei saanut vastakaikua.

Niin metsä vastaa. Heikko valmistelu ja muiden ehdokkaiden aikataulujen olematon huomioiminen kostautuivat.

Useimmilla paikalle halutuilla oli muuta sovittua menoa samalla päivälle, tai puolueella on oikean osallistujan nimeäminen yhä kesken.

Kaiken kukkuraksi se yksi, jota ei ainakaan paikalle haluttu, nosti profiilia ja oli jälleen innokkaana kehässä. The Paavo!

Presidenttikisaan ilmoittautunut Paavo Väyrynen ei saanut kutsua tilaisuuteen. Mitä se kertoo? Ainakin sen, että keskustan kunniapuheenjohtaja on keskustan pahin painajainen presidentinvaaleissa. Sitkeä ja sinnikäs Väyrynen on mustalla listalla.

Presidenttikisaan ilmoittautunut Paavo Väyrynen ei saanut kutsua tilaisuuteen.

Keskustan uusi tiedote tuli tänään: Presidenttiehdokkaiden ajankohtaiskeskustelu Salossa 11.8. peruuntuu.

Ripaus noloutta ilmassa on. Salon bileet oli pakko peruuttaa. Osallistujapulan vuoksi.

Syyksi ilmoitetaan ”aikatauluissa olevat esteet ja päällekkäisyydet”.

Se onkin pitkä lista.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen on ilmoittanut esteestä, ja vihreiden Pekka Haavistolle on tullut kyseiseen ajankohtaan ulkomaanmatka.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut, että hän osallistuu ehdokkaiden yhteisiin keskusteluihin aikaisintaan lokakuussa.

Salon väittelyyn oli ilmoittautunut tulevansa vain RKP:n Nils Torvalds – sekä alustavasti Maarit Feldt-Ranta, joka tavoittelee SDP:n presidenttiehdokkuutta.

SDP:n ehdokkuudesta kisaavat myös Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero, mutta heitä ei keskustan puoluetoimiston viestintävastaavan Matti Mönttisen mukaan väittelyyn kutsuttu.

Herää kysymys, miten Apollonkadun puoluetoimistolla päädyttiin kolmesta ehdokkuuden tavoittelijasta Feldt-Rantaan. Arpomallako?

– Olisi ollut ehkä sosialidemokraatteja yliedustettuna, Vanhanen pyöritteli tänään.

Vanhasen ”vaaliväittelypäivänä” 11. elokuuta SDP:n jäsenäänestys ehdokkuudesta on täysin kesken. Äänestys järjestetään sähköisenä 7.–13. elokuuta ja postiäänestyksenä 17–30. elokuuta.

– Ryhdyin laskemaan, ketkä olisivat mahdollisia osallistujia, ja päädyimme siihen, että sen verran on päällekkäisiä esteitä, ettei tilaisuutta ole mielekästä järjestää. Luotamme siihen, että eri tahojen paneeleita on syksyn aikana riittävästi, Matti Vanhanen kommentoi tänään STT:lle.

Kommentti: Sampo Terhoa ei voi syyttää ainakaan röyhkeyden puutteesta – sille vetää vertoja vain Sinisten vehkeily

Kuva: Lehtikuva

Sinisen tulevaisuuden puheenjohtajan Sampo Terhon viikonloppuna esittämiä näkemyksiä politiikasta, puolueista ja poliitikoista ei voi syyttää ainakaan röyhkeyden puutteesta.

”Suomen politiikassa voit luottaa vain yhteen asiaan: et voi luottaa mihinkään”, julisti Suomen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri ensin lauantaina.

Terhon mukaan hän ei ihmettele ollenkaan, että politiikka herättää kielteisiä mielikuvia kansalaisissa.

”Voin kokemuksesta sanoa, että kun tavallinen kansalainen lähtee politiikkaan, ensimmäiset vuodet menevät totuuden oivaltamiseen, seuraavat vuodet järkytyksestä toipumiseen. Kaikkein vaikeinta ja samalla tärkeintä on, ettei ryhdy tähän samaan peliin sen opittuaan, vaan haluaa tehdä asioita eri lailla. Se on ainoa toivo muutoksesta.”

Kaikki on politiikassa sallittua ainakin lain rajoissa, Terhon hervottomat puheetkin.

Sunnuntaina Terho jatkoi kaiken moittimista sanomalla, että ”Ihmiset ovat kyllästyneitä puoluepolitikointiin, ja olen siksi varma, että Sinisten kaltaiselle uudella tavalla ajattelevalle puolueelle on kysyntää”.

Jo on aikoihin eletty!

Terho itse kuuluu vehkeilijöihin, jotka päättivät perussuomalaisten puoluekokouksen puoluedemokraattisiin henkilövalintoihin tyytymättöminä juonitella silloista puoluettaan ja sen vastavalittua johtoa vastaan loikkaamalla samoin tein perussuomalaisten eduskuntaryhmästä omaksi Sinisten ryhmäksi ja tavoitella ministeripaikkojen säilyttämistä Sipilän hallituksessa perussuomalaisten kustannuksella.

Jos tämä ei ole sitä, mistä Terho lauantaina ja sunnuntaina arvosteli muita, en tiedä, mikä on.

Kaikki on politiikassa toki sallittua ainakin lain rajoissa, Terhon hervottomat puheetkin. Kansa päättää vaaleissa, mitä mieltä se on Terhosta ja muista sinisistä vallantavoittelijoista.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Kommentti: Maailmanrauha on pelastettu – Trump tunnisti leijonan

Kuva: Lehtikuva

Presidentti Donald Trumpin kyky hoitaa maailman johtavan valtion päämiehen tehtävää on herättänyt epäilyksiä koko hänen presidenttikautensa ajan. Jo syksyllä lähes 30 psykologian ja mielenterveyden asiantuntijaa varoittivat kirjassaan, että Trumpin henkinen epätasapaino voi olla uhka jopa koko maailmalle.

Trump ei itse ole hälventänyt epäilyksiä mielenterveytensä tilasta, kun julistautui olevansa ”vakaa nero”.

Trumpille tehtiin viime perjantaina terveystarkastus, jossa tutkittiin myös hänen henkistä suorituskykyään. Valkoisen talon lääkärin mukaan presidentti oli itse pyytänyt sitä. Tämä tuli oletettavasti vastauksena Michael Wolffin kohukirjalle Fire and Fury, jossa Wolf heitti ilmaan ajatuksen, että Trump käytös ja tapa puhua voisivat viitata dementiaan.

Lyhyet lauseet ja niiden toistaminen kerta toisensa jälkeen herättävät kieltämättä huolestunutta huomiota, mutta se saattaa myös olla amerikkalainen tapa tehdä asia selväksi tyhmimmillekin kuulijoille.

Ja mitä MoCa-testi sitten kertoi? Valkoisen talon lääkäri Ronny Jackson tuli vakuuttuneeksi, että Trump on henkisesti terve ja muistisairauden oireita ei ole.

Testi kesti kymmenisen minuuttia ja sisälsi 30 tehtävää. Trumpin piti esimerkiksi tunnistaa kolme eläintä. Ja ne olivat leijona, sarvikuono ja kameli. Toinen hankala tehtävä oli piirtää kello ja siihen viisarit näyttämään kymmentä yli yhtätoista. Minuutissa oli keksittävä myös S-kirjaimella alkavia sanoja mahdollisimman monta. 11 oli minimi. Huh! Trump selvitti nämä kaikki lääkärin mukaan aivan suvereenisti.

Lohduttiko lähinnä lasten palikkatestiltä tuntuvan testin tulos kaikkia niitä, joita Trumpin ailahtelevaisuus ja loukkaavat ja aggressiiviset ulostulot pelottavat? Eipä juuri. Hyvässä muistissa on se, kuinka Trump rehvasteli Twitterissä Pohjois-Korean Kim Jon-unille, että ”myös minulla on ydinnappi, mutta se on paljon suurempi ja minun nappini toimii”.

Valkoisen talon lääkäri löysi sentään jotain moitittavaa pikaruokaa rakastavan presidentin terveydentilasta. Hänen pitäisi saada painoaan alas. Muutama liikakilo ei sentään uhkaa maailmanrauhaa, mutta jos pääkopassa on ”sitä itseään”, tilanne muuttuu paljon vaarallisemmaksi.

Kommentti: Äänestä Väyrystä – annat äkkilähdön Sipilälle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestä tätä miestä. Hän ei tule valituksi, mutta pääministeri Juha Sipilä saattaa hyvinkin lähteä.

Suomen Keskusta on merkillinen ilmiö eurooppalaisessa puoluekentässä. Vastaavaa ei löydy mistään muusta maasta. Santeri Alkion perustama puolue on Suomessa tähän saakka voinut paksusti. Samaan aikaan muun maailman talonpoikaislähtöiset puolueet ovat kuihtuneet yksi toisensa jälkeen pois. Mutta ei keskusta. Suomesta. Ei vaikka sitä on povattu lukemattomia kertoja auringonlaskun puolueeksi.

Mutta nyt näyttää pahalta. Ainakin yksi erittäin vahva keskustalainen perinne on pahasti tärvääntymässä. Ja sen perinteen tärveleminen on pahinta, mitä Juha Sipilä ja Matti Vanhanen voivat tällä hetkellä ja pitkälle tulevaisuuteen kuvitella.

Keskustalaiset johtajat ovat voineet luottaa kuin vuoreen puolueensa kenttäväkeen. Myös vaikeina aikoina. Jos herrat ovat kentän mielestä jotakin väärin tehneetkin, on kenttä seisonut vakaasti heidän takanaan. Herrat on kyllä haukuttu pahanpäiväisesti, mutta sen jälkeen heidän tukenaan on seisottu. Aina.

Yhtäkkiä presidentinvaaleja vetävät Juha Sipilä ja Matti Vanhanen ovat kuitenkin saaneet huomata, ettei kenttä olekaan heidän ratkaisunsa takana. Kenttä ei millään halua Vanhasta presidentiksi. Ja siihen on Vanhasen ja Sipilän tyytyminen, jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

On nimittäin ilmaantunut kaksi muutakin ehdokasta, jotka kumpikin saavat enemmän kannatusta kuin keskustan oma ehdokas Matti Vanhanen. Istuva presidentti Sauli Niinistö ja neljättä kertaa presidentiksi pyrkivä Paavo Väyrynen pesevät Vanhasen mennen tullen ja palatessa.

Jos Väyrynen, niin kuin nyt näyttää, pyyhkäisee kannatuksessa reippaasti Matti Vanhasen ohi, on kepun johdolla todella vaikea paikka. Synkkää suorastaan.

Mikä se sellainen ehdokas on, joka ei tuon parempaan tulokseen kykene? Meriiteiltään aivan ylivoimainen Matti Vanhanen menee ja häviää hiipuvalle hiilelle Paavo Väyryselle? Ei sellaista olisi saanut sattua, ei mistään hinnasta.

Näitä kysymyksiä kepun kenttä tulee johdolleen esittämään. Siksi puheenjohtaja Sipilä ripustikin kohtalonsa presidentinvaalien tulokseen.

Oletteko muuten sitä mieltä, että Sipilä on kautta aikain huonoin pääministeri? Jos olette, äänestäkää näissä vaaleissa Väyrystä. Siten annatte Sipilälle äkkilähdön.

Itse kun en ole pelimiehiä, äänestän Tuula Haataista (6).

 

Kommentti: Turha itkeä, presidentti Niinistö – maito kaatui jo

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Presidenttiehdokkaiden keskusteluissa on noussut esiin paljon kritiikkiä herättänyt työttömyysturvan aktiivimalli. Mallia on haukuttu ja puolustettu, mutta ketkä ehdokkaista ovat oikeasti voineet vaikuttaa lakiin?

Ainakin ne ehdokkaat, jotka ovat kansanedustajia. He ovat voineet äänestää puolesta tai vastaan. Presidentin virkaan pyrkivistä ehdokkaista kolme kansanedustajaa äänestivät vastaan, koska he edustavat oppositiota. Yksi, Matti Vanhanen, äänesti hallituspuolueen edustajana puolesta. Loput ehdokkaista ovat europarlamentaarikkoja, eivätkä he ole voineet vaikuttaa lakiin.

Laki hyväksyttiin hallituspuolueiden äänin  103–90 ja se astui voimaan 1.1.2018.

Sitten on yksi ehdokas, joka on oikein nimikirjoituksellaan vahvistanut lain. Hän on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Olisiko hän voinut vaikuttaa lakiin? Vastaus kuuluu, että olisi. Hyvinkin paljon. Jopa niin, että koko hallituksen lakiesitys olisi rauennut.

Tämähän kaipaa perusteluja. Niitä tulee tässä:

Maallamme on perustuslaki. Sen 6. luvun 77. pykälä kuuluu näin:

Lain vahvistaminen

Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Jollei presidentti vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt.

Suomeksi tämä tarkoittaa, että Niinistöllä olisi ollut mahdollisuus pelata kolme kuukautta aikaa ja viivyttää lain voimaantuloa. Aivan varmasti sinä aikana olisi noussut myrsky, joka nousi nyt – lain hyväksymisen jälkeen.

Epäilen vahvasti, ettei eduskunta olisi kertakaikkiaan uskaltanut hyväksyä lakia. Muutenkin epäsuositun Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kansanedustajat pelkäävät jo tarpeeksi jakarandatuolinsa puolesta.

Miksi Niinistö sitten allekirjoitti lain oitis, kun se tuli hänen pöydälleen? Siksi, että hän halusi. Hän halusi sen voimaan pikaisesti. Siinä eivät jälkiselittelyt auta.

Niinistö sanoi hiljattain Oulussa Ylen ja Kalevan vaalitentissä, että kaikilla työttömillä tulee olla mahdollisuus täyttää aktiivisuusvelvoitteet. Jos näin on, hän hyväksyy mallin.

Kommentissa on pahasti astian makua. Turha enää itkeä, Niinistö. Maito on jo kaatunut.