Toimituksen kommentit

Kommentti: Yritysjohto rahastaa kaiken mikä irtoaa – jos joku vaan maksaa

LEHTIKUVA / LINDA MANNER
LEHTIKUVA / LINDA MANNER
LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) taisi tehdä viisaasti, kun siirsi valtion omistajaohjausta koskevat asiat elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.). Lintilä on nyt kaulaansa myöten selitysten suossa, kun mediassa viime viikolla kerrottiin Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramon 130 000 euron lisäeläkkeestä.

Lintilä kertoi yllättyneensä Vauramon lisäeläkkeestä. Miksi? Suomen Kuvalehti kertoi eläkkeestä jo viime helmikuussa. Sipilä on hiljaa.

Lintilä sysää syytä tilanteesta valtion omistajaohjausosaston johtaja Eero Heliövaaralle, joka selvitti lisäeläkettä jo maaliskuussa 2016 Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuoren kanssa. Lintilän mukaan näistä keskusteluista ei tieto kulkenut tuolloin omistajaohjauksesta vastaavalle pääministerille.

Ihmeellistä Vauramon palkitsemisessa on myös se, että hänet palkittiin lisäeläkkeellä tilanteessa, jossa Finnairin talous ei ollut vielä erityisen hyvässä kunnosa. Vauramon meriittinä Finnairissa oli tuossa vaiheessa lähinnä onnistuneet palkkaneuvottelut työntekijöiden kanssa, joissa useat henkilöstöryhmät tinkivät eduistaan. Eläkkeestä päättänyt Finnairin hallitus ilmeisesti katsoi, että toimitusjohtaja on enemmän palkkansa arvoinen kuin työntekijät.

Monessa pörssiyrityksessä kun palkkioautomaatti toimii, vaikka yritys tekisi tappiota ja osakkeiden arvo laskisi.

Niin tai näin, Finnairin eläkesotku on huono aloitus syksyn työmarkkinaneuvotteluille. Se on jatkoa Helsingin Sanomien viime viikolla julkaistulle selvitykselle, jonka mukaan suurten pörssiyritysten johtajien ja peruspalkansaajien palkkaero on neljässä vuodessa kasvanut yli 23-kertaiseksi.

Kuka muistaa kikyn alkuvääntöä vuonna 2015, kun yritysjohtajat hövelin solidaarisesti lupailivat alentaa palkkojaan yhteisrintamassa palkansaajien kanssa? Ei ole palkanalentajia johtajista löytynyt. Tällä viikolla kerrottiin, että esimerkiksi OP:n toimitusjohtaja Reijo Karhinen (rahapalkka vuonna 2016 noin 754 392 euroa ) lupasi leikata palkkaansa viisi prosenttia, jos kiky syntyy. Ei leikannut. Karhinen selittää asiaa sillä, että kikystä ei tullut riittävän kattava. Asiasta voisi kysyä toista mielipidettä esimerkiksi julkisella alalla työskenteleviltä pienipalkkaisilta naisilta, joiden kesälomarahoista kiky vei 30 prosenttia.

Mutta lopulta median paine vaikutti. Karhinen kertoi tiistaina, että hän sittenkin luovuttaa ylimääräisen 5 prosentin lahjoituksen vuotuisesta peruspalkastaan Helsinki Missiolle.

Helsingin Sanomien selvitys pörssiyritysten johtajien palkankorotuksista jäi osin puolitiehen. Siinä olisi pitänyt huomioida myös hulppeilla palkankorotuksilla ja palkkioilla palkittujen yritysjohtajien työnantajalleen tekemä tulos. Monessa pörssiyrityksessä kun palkkioautomaatti toimii, vaikka yritys tekisi tappiota ja osakkeiden arvo laskisi.

Työntekijöitä patistetaan taipumaan paikalliseen sopimiseen ja tyytymään palkoissaan yritysten palkanmaksuvaraan. Samaa voisi odottaa toimitusjohtajilta – sen sijaan, että ristiin yritysten hallituksissa istuvat toimitusjohtajat päättävät toistensa palkitsemisesta.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat