Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Kongressin valtaus voi hyödyttää Bidenia – Tutkija: “Railoa pitäisi kuroa umpeen”

Lehtikuva

Mellakoitsijoiden tunkeutuminen Yhdysvaltain kongressiin saattaa helpottaa tulevan presidentin Joe Bidenin ja republikaanien yhteistyötä, arvioi tutkija Jani Kokko.

Kongressin valtaus oli Kokon mukaan osoitus siitä, mihin jakava politiikan tekeminen on Yhdysvalloissa johtanut.

– Railoa pitäisi kuroa umpeen. Republikaanit ehkä pohtivat nyt yhteistyön mahdollisuuksia, Kokko sanoo.

Yhteistyön suurin este on puolueen trumpilainen siipi, joka on tukenut muun muassa väistyvän presidentin todellisuudesta irronnutta kertomusta vaalivilpistä. Kongressikahakan myötä trumpilaisten tila republikaaneissa on jossain määrin kaventunut. Kokko pitää myös repeämää mahdollisena.

– Uskon, että sieltä voisi lohjeta trumpilainen siipi, mutta en usko puolueen hajoamiseen. Jos fanaattisin porukka irtoaisi, se kuihtuisi varmaan aika nopeasti pois, koska heillä ei olisi resursseja.

– Republikaanit ovat olleet olemassa 150 vuotta. Ei puolue tähän kaadu, mutta tämä heikentää heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.

Tuleva presidentti Biden muistuttaa Kokon mukaan presidentti Lyndon B. Johnsonia. Myös Johnson oli pitkän linjan senaattori, tosin Kokon mukaan Bidenia luonteeltaan äkkiväärämpi. Kennedy valitsi aikanaan Johnsonin varapresidentikseen juuri senaattituntemuksen vuoksi. Samat perusteet vaikuttivat Kokon mukaan siihen, että Obama valitsi Bidenin.

Lisää aiheesta

Bidenille republikaanien alennustila on poliittisesti hyödyllinen.

– Biden voisi yrittää pelata poliittista peliä niin, että republikaanitkin ovat siinä mukana. Hän pystyisi rakentamaan uskottavuutta ja luotettavuutta republikaanien silmissä tekemällä kompromissejä, vaikka hänen ei demokraattienemmistön takia niitä tarvitsisikaan tehdä.

“Etelävaltioissa ei asu enää pelkästään valkoisia vaan monikulttuurista, koulutettua väestöä.”

– Tämä olisi vähän samaa mitä Obama yritti vuonna 2009, kun hän otti republikaaneja vahvasta enemmistöstä huolimatta mukaan keskusteluihin. Silloin republikaanit leimasivat hänet heikoksi johtajaksi ja voittivat välivaalit.

Keskiviikon tapahtumat Washingtonissa saattoivat muuttaa asenteita.

– On toivottavaa, että tämä olisi viimeinen raja ja nyt tilanne muuttuisi. Palattaisiin vanhaan, jossa edustajainhuone toimi yhteen ja senaatti yhteen. Kongressi oli silloin presidentin vastapaino eikä vain toteuttanut presidentin tahtoa.

Republikaaneilla on edessään joko paluu trumpilaisuudesta perinteisille konservatiivisille juurille tai kannatuspohjan
laajentaminen niin, että puolue voisi vedota myös monikulttuurisempaan väestönosaan. Kokon mukaan väestönmuutokset ovat heikentäneet merkittävästi republikaaneja.

– Väestönliikkeet suuntautuvat Yhdysvalloissa pohjoisesta etelään ja etelän osavaltioihin muuttaa myös latinoita. Moninaisuus lisääntyy. Etelävaltioissa ei asu enää pelkästään valkoisia vaan monikulttuurista, koulutettua väestöä.

Väestönkasvu vaikuttaa kymmenen vuoden välein myös kongressipaikkojen määrään, mikä Kokon mukaan tulevaisuudessa nostaa entisestään nykyisen kaltaisista republikaaneista etääntyvien etelävaltioiden poliittista painoarvoa.

“Erottaminen olisi tässä vaiheessa vahva symbolinen osoitus siitä, ettei kukaan ole lain yläpuolella.”

– Republikaanien valta nojaa vaalijärjestelmään. Bidenin ja Trumpin seitsemän miljoonan äänen ero osoittaa, ettei edes vaalijärjestelmä pysty kohta heidän valtaansa pönkittämään.

Kokko arvioi, että republikaanit saavat olla rauhassa vielä kymmenen vuotta, mutta puolueen asema käy koko ajan ahtaammaksi.

Sellainenkin vaihtoehto on, että osa republikaaneista pyrkii hyötymään Trumpin luomasta kannatuspohjasta ja vuoden 2024 presidentinvaaleissa nähdään trumpilainen ehdokas. Tässä yhteydessä on nostettu esiin muun muassa texasilaissenaattori Ted Cruz. Kokko ei pidä Cruzin kannatusta uskottavana.

– Cruz on vihattu. Senaattori Lindsey Graham sanoi, että jos ampuisin Cruzin senaatin istuntosalissa ja tuomareina olisivat toiset senaattorit, minua ei tuomittaisi. En usko, että hän pysyisi ottamaan Trumpin asemaa.

Viimeisiä päiviään presidenttinä elävälle Donald Trumpille kongressimellakka oli lopulta takaisku. Useat demokraatit, jopa
elinkeinoelämän edustajat haluaisivat soveltaa Trumpiin perustuslain 25. lisäystä. Se sallisi presidentin erottamisen muun muassa varapresidentin ja presidentin kabinetin päätöksellä. Perusteena voisi olla esimerkiksi terveydentila.

– Erottaminen olisi tässä vaiheessa vahva symbolinen osoitus siitä, ettei kukaan ole lain yläpuolella ja presidenttikin voidaan erottaa. Toisaalta se voisi kärjistää fanaattisimman kannattajakunnan suhtautumista demokraatteihin ja republikaaneihin. Trump pystyisi sen avulla myös uhriutumaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE