Konkurssien määrä väheni lievästi

Kuva: Maximma

Konkurssien määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan lievästi vuoden alkupuoliskolla. Konkurssiin joutui 1 559 yritystä, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Vararikkojen määrä pysyi kuitenkin suurena, sillä 10 vuoden aikana vain vuosien 2009 ja 2011 alkupuoliskoilla tehtiin enemmän konkursseja kuin tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä pysyi ennallaan vuoden takaiseen verrattuna. Yrityksissä oli työntekijöitä yhteensä vajaat 7 300.

Eniten vararikot vähenivät kaupassa. Sen sijaan teollisuudessa konkurssit lisääntyivät.
Myös yrityssaneeraukseen hakeutuneita yrityksiä oli vähemmän kuin vuosi sitten. Tammi-kesäkuussa pantiin vireille 250 saneerausta, missä on vähennystä 8 prosenttia.

Sen sijaan yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvoivat hieman. Hakemuksia jätettiin vajaat 2 000.

AVAINSANAT

Li Andersson paljastaa: Tämä on tehokkain keino vähentää rikoksia – ”Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo oman käsityksensä siitä, mikä tepsii seksuaaliseen ahdisteluun ja sen kitkemiseen.

Eduskunnassa pidettiin tänään ajankohtaiskeskustelu seksuaalisesta häirinnästä SDP:n aloitteen pohjalta, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Andersson pohtii kriminaalipolitiikkaa omalla Twitter-tilillään.

”Kiinni jäämisen riskin lisääminen on kaikista tehokkain keino vähentää rikoksia. Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun. Hiljaisuuden rikkominen on tärkeää, jotta kukaan ei koskaan enää usko, että voi ahdistella ilman, että se tulee ilmi ja julki.”

Haatainen sanoi tänään eduskunnassa, ettei aio paljastaa omia kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä.

– Tässä ei ole kyse yksittäistapauksista vaan laajasta rakenteellisesta ja vastenmielisestä ongelmasta. Seksuaalinen häirintä on ongelma, jonka olemassaolo on tiedetty aina. Hiljaisuuden kulttuuri sai kuitenkin elää liian pitkään. Hiljaisuuden kulttuuri on murtanut liian monta ihmistä. Juuri siksi on niin tärkeää, että me kaikki yhdessä murramme hiljaisuuden.

Viiden lapsen isä Jussi Halla-aho pohdiskelee vauvakatoa: ”Niger, Tshad, Somalia, Kongo…”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi Väestöliiton uutta Perhebarometriä, joka selvittää lastensaantiin vaikuttavia tekijöitä.

Lapsiperhearki ei houkuta, tasa-arvo ontuu ja vaativa työelämä pelottaa. Siinä esille tulleita selityksiä, miksi vanhemmuutta lykätään.

-Se, miten eri tavoin vanhemmuuden ajoitus vaikuttaa miesten ja naisten tulokertymiin, on yhteiskunnallinen kysymys, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä selvästi suuremman riskin perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoon ja työuraan. Perheellistymistä helpottavassa perhepolitiikassa keskeistä olisi madaltaa rajoja perhevapaiden ja muun elämän kuten työelämän tai opiskelun välillä, Väestöliiton tutkija ja Perhebarometriä kirjoittamassa ollut Venla Berg kertoo Väestöliiton tiedotteessa.

Halla-aholla, viiden lapsen isällä, on asiasta toisenlainen tulkinta.

”Syntyvyysongelmaa lähestytään usein sosiaalipolitiikan ja tasa-arvon näkökulmasta. Ajatus tuntuu olevan, että kunhan tasa-arvo saadaan hyvälle tolalle ja perhe-etuudet riittävälle tasolle, syntyvyys lähtee nousuun.”

Hän kysyy Facebook-tilillään, tukeeko mikään tällaista ajattelua.

”Vuonna 2017 syntyvyysasteella mitattu top 20 oli seuraava: Niger, Tshad, Somalia, Kongo, Angola, Mali, Burkina Faso, Itä-Timor, Nigeria, Burundi, Gambia, Uganda, Mosambik, Afganistan, Tansania, Sambia, Etelä-Sudan, Mayotte, Norsunluurannikko ja Benin. Euroopan maat löytyvät listan toisesta päästä. Kertooko tämä jotain tasa-arvon suhteellisesta toteutumisesta?”

Halla-aho arvioi, että hyvinvoivissa ja tasa-arvoisissa maissa ihmisillä on paljon virikkeitä ja tekemistä sekä työssä että vapaa-ajalla. Lapset eivät tahdo mahtua tähän yhtälöön.

”En usko, että asialle on kovin paljon tehtävissä politiikan keinoin. Ei kuitenkaan kannata hakea ratkaisuja, jotka mitä ilmeisimmin ovat vääriä.”

Nappaavatko suomalaiset kahden miljardin markkinat? – Kohta espanjalainen kurkku kasvaa suomalaisella sammalvillalla

Kuva: biolan

Biolan Groupiin kuuluvan Novarbon uusi sammalvillan tuotantolaitos on nyt harjakorkeudessa. Euroopassa kasvihuoneviljelyssä käytettävälle sammalvillaiselle kasvualustalevylle on arviolta yli 2 miljardin euron markkinat. Novarbo hyödyntää VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luken) patentoimaa tuotantoteknologiaa. Mosswool®-nimellä kulkeva, rahkasammaleesta tehty kasvualustalevy syrjäyttää Euroopassa yleisesti käytetyn fossiilisen ja epäekologisen kivivillan. Luken testeissä Mosswool®-alustalla kasvatetulla kurkkusadolla on parempi kasvutulos kuin kivivillalla.

Biolan Groupin Novarbo sai EU:n pk-yrityksille suunnatusta Horisontti 2020 -ohjelmasta 2,44 miljoonaa euroa sammalvillan kasvualustatuotannon kehittämiseen. Osa rahoituksesta käytetään uuden tuotantolaitteiston rakentamiseen. Suomessa kasvihuoneviljelyssä käytetään enimmäkseen turvepohjaisia kasvualustoja. Sen sijaan Keski-Euroopassa kivivillaiset kasvualustat ovat yleisesti käytössä.

– Kivivillalevy on kasvualustana epäekologisuutensa takia ongelmallinen tuote. Vuosittain vaihdettavia kivivilla-alustoja ei EU-määräysten mukaisesti saa viedä kaatopaikalle eikä ajaa penkkaan. Ne eivät myöskään pala eivätkä maadu. Kivivillainen, juurimassalla täyttynyt alusta pitää ensin viedä jälleenkäsittelylaitokseen, joka erottelee kiviaineksen ja juurimassan toisistaan. Sen jälkeen kivi pitää vielä kuljettaa seuraavaan paikkaan, jossa sitä ehkä voidaan jatkokäyttää. Sammalvillasta tehty kasvualustalevy sen sijaan pystytään kompostoimaan sellaisenaan, Novarbon tekninen asiantuntija ja Mosswool-hankkeen projektipäällikkö Petri Konttinen kertoo.

Sammalvillasta seuraava viennin hittituote

Kasvihuoneviljelyn kärkimaita Euroopassa ovat esimerkiksi Espanja, Hollanti ja Italia. Kokonaisuudessaan sammalvillan Euroopan kohdemarkkina on arviolta yli 2 miljardia euroa. Markkinoiden kasvuennuste on 6–7 prosenttia. Näille markkinoille Biolan Groupin Novarbo tähtää uudella VTT:n ja Luken patentoimalla innovaatiolla. Tulevaisuudessa Novarbon valmistamalla kasvualustalla eurooppalainen kasvihuoneviljelijä pääsee kasvattamaan kurkkua, tomaattia ja paprikaa aikaisempaa ympäristöystävällisemmin.

– Rakennamme Mosswoolista ehdottomasti vientituotetta. Oma kotimarkkinamme on teollisen tuotannon mittakaavaa ajatellen liian suppea. Sen sijaan koko Euroopan tasolla sammalvillasta pystytään tekemään Suomelle seuraava viennin hittituote. Onhan tämä uskomattoman hieno mahdollisuus laajentaa vientirepertuaariamme, Konttinen toteaa.

Kohta espanjalainen kurkku kasvaa suomalaisella sammalvillalla

Kasvualustan pääraaka-aine on suomalainen rahkasammal. Mosswool®-kasvualustaan tarvittava rahkasammal kerätään suomalaisilta soilta, jotka eivät ole enää luonnontilassa. Nämä ovat niin sanottuja kitumaasoita, joilla ojitus metsämaaksi on epäonnistunut. Sammalta ei korjata luonnontilaisilta tai luonnonsuojelusoilta vaan niiltä, jotka ovat luontoarvojaan menettäneitä joutomaita.

– Sammal kerätään Biolan-yhtiöihin kuuluvan EcoMoss Oy:n kehittämällä patentoidulla korjuutekniikalla. Se poimii vain osan elävästä sammaleesta, puristaa veden sammaleesta ja palauttaa tämän veden suon biotooppiin. Suon pintaa ei siis kerätä paljaaksi, joten suolle jää reilusti itiöitä kasvattamaan uutta sammalta. Uuden, ympäristöystävällisen korjuutekniikan ansiosta suo palautuu ennalleen muutamassa vuodessa, Petri Konttinen kuvaa korjuumenetelmää.

Ekologisuuden lisäksi enemmän kurkkusatoa

Luke on testannut Mosswool®-levyjä kurkun kasvatukseen Piikkiön koekasvihuoneella. Testissä verrattiin sammalvillaisen ja kivivillaisen kasvualustan satotuottoa. Testi todisti, että Mosswool®-alustalla kasvatetun kurkkusadon kasvutulos on parempi kuin kivivillalla. Kun kivivillan vertailumääräksi otettiin 100 kg, niin Mosswool®-kasvualustalla tuotettu vastaava kurkkusato oli 107 kg.

– Ympäristöystävällisyys on äärimmäisen tärkeää. Kun siihen pystytään vielä yhdistämään parempi tuottavuus, päästään nopeammin ratkaisuihin, joilla vähennetään ihmisen tuottamaa ympäristökuormaa. Lopputulemana ihminen voittaa ja luonto voittaa, Petri Konttinen päättää.

 

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Hallitusperheen pieni sininen lapsi kärsii vanhempiensa viinanhuuruisesta riitelystä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kokoomus ja keskusta, Juha Sipilän (kesk.) hallitusperheen isä ja äiti, ovat ajautuneet jo hyvän aikaa sitten parisuhdekriisiin. Riidan ytimessä on maakunta- ja sote-uudistuksena tunnettu avioehto, joka uhkaa hajottaa liiton.

Parhaillaan kepu ja kokoomus ovat parisuhdeterapiassa, jossa terapeutteina toimivat valinnanvapauslaisäädäntöä kommentoivat asiantuntijat ja etujärjestöt. Käynnissä olevaa lausuntokierrosta käytetään riidassa aseena. Keskusta on kirjauttanut yhteisiin papereihin, että lausunnot on otettava vakavasti, koska se yrittää taivuttaa kokoomuksen oman kantansa taakse lausuntojen tuella.

Neuvottelemalla ei hallituksessa ole saatu enää aikoihin yhteistä sotenäkemystä.

Tilanne muistuttaa tarpeiden tekemistä housuihin.

Riidan aihe liittyy erikoissairaanhoitoon kaavailtuihin asiakasseteleihin ja niiden käytön laajuuteen. Kokoomus haluaa seteleillä muun muassa tyräleikkauksia, suomalaisen erikoissairaanhoidon tuhoa pelkäävä keskusta ei.

Virallisen keskustalaisen selityksen mukaan mitään kriisiä ei ole. Hallitus on osannut ennakoida valinnanvapauslainsäädännön ongelmat ja tiennyt hyvin etukäteen mistä lausuntokierroksella metelöidään, keskustasta todetaan.

Tilanne muistuttaa tarpeiden tekemistä housuihin, kun vessassa on jätetty käymättä vaikka on tiedetty, ettei sinne myöhemmin ehditä. Toisin sanoen homma ei ole hanskassa mutta sen väitetään olevan.

Myös kokoomus tarvitsee onnistumisia.

Myös alkoholilla on parhaiden suomalaisten perinteiden mukaisesti osuutensa sote-riidassa. Keskustan on ratkaistava kantansa alkoholilakiin esitettyyn 0,8 prosenttiyksikön korotukseen, jonka vahvemmista viinoista pitävä kokoomus haluaa maitokauppakaljoihin.

Keskustan sydän sykkii kansanterveydelle ja sanoo ei, mutta diiliin on paketoitu porkkanaksi 100 miljoonaa euroa alkoholiveron korotuksesta seuraavia tuloja. Veroa ei koroteta, jos kaupan kaljasta ei tule vahvempaa, jolloin 100 miljoonaa pitäisi kaivaa jostakin muualta.

Keskustalla ei ole varaa ampua alas sekä alkoholiprosentin korotusta että valinnanvapauslain bisnesnäkymiä. Hallitus ei sitä kestä. Myös kokoomus tarvitsee onnistumisia.

Hallitusperheen sivustaseuraaja pieni, sininen lapsi kärsii vanhempiensa viinanhuuruisesta riitelystä. Sille käy kaikki, kunhan sopu vain palaa ja perhe pysyy koossa.

Hallituskumppanit eivät katsoneet hyvällä Orpon esiintymistä Ykkösaamussa – indeksijäädytyksiä halutaan arvioida uudestaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Keskustan Antti Kurvista ei miellytä Petteri Orpon varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen liittyvä ulostulo. Kurvinen katsoo sen hyödyttävän lähinnä "pankinjohtajien ja kansanedustajien" lapsia.

Keskustassa on halua tarkastella uudestaan hallituksen moniin eri sosiaalietuuksiin kohdistuvia indeksijäädytyksiä. Asia on muhinut puolueessa jo pitempään, mutta sillä tullaan ulos nyt.

Hallitus on päättänyt, että kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien jäädytykset jatkuvat aina vuoteen 2019 saakka. Nyt siis tätä päätöstä on tahtoa avata.

Leikkaukset ovat kohdistuneet muun muassa lapsilisään, kansaneläkkeeseen, työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Ne ovat rokottaneet eläkeläisiä, työttömiä ja vähäosaisia, hallitus onkin puhunut kipeistä leikkauksista. Oppositiosta, esimerkiksi SDP:stä on pitkään vaadittu indeksileikkausten perumista.

Sattumaa keskustan ulostulon kanssa tai ei, mutta aivan hiljattain Ylen Ykkösaamussa kokoomuslainen valtiovarainministeri Petteri Orpo nosti ilmaan ajatuksen, jonka mukaan 5-vuotiaiden varhaiskasvatus voisi tulla 20 viikkotunnin osalta maksuttomaksi. Tosin Orpon ehdotus kohdistui jo seuraavaan hallituskauteen.

Joka tapauksessa ehdotusta ei katsottu muissa hallituspuolueissa vain hyvällä. Onhan Orpo itse on puhunut siitä, ettei jakovaraa ole, viimeksi samaisessa Ykkösaamussa.

– Tällainen maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille tarkoittaisi sitä, että kansanedustajien ja pankinjohtajien lapset saisivat helpotuksen. Pitää vaan kysyä sillä tavalla retorisesti, että eikö meillä mitään muuta ole korjattavana. Eikö me todella löydettäisi joitain muita isompia epäkohtia. Ehkä nämä aatteelliset erot tässä kirkastuvat, kun vaalikausi etenee, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen toteaa Orpon ehdotuksesta.

Orpo sanoi toivovansa, että ”viimeistään seuraava hallitus” voisi tämän uudistuksen toteuttaa ja asiasta voitaisiin sopia seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Kurvinen lisää, että sinänsä varhaiskasvatus ja päivähoito ovat keskustallekin tärkeitä ja tästä on esimerkkinä hallituksen voimaansaattama päivähoidon nollamaksuluokka noin 7 000 perheelle.

”Kasvu kuuluu kaikille, on tällainen hokema, mitä tuolla salissa ovat käyttäneet vähän muutkin kuin meikäläiset.”

Suorimmin keskustan halun tarkastella vuoden 2019 indeksijäädytyksiä ilmaisee valtioavarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kalli (kesk.).

– Minun mielestä aikaisin ajankohta on se kevään kehysriihi, jossa periaatteessa päätetään koko loppuvaalikauden (asioista), niin siinä sitä sitten on mahdollisuus harkita.

Kuinka laajasti teidän ryhmässä tästä asiasta on puhuttu?

– Erittäin suuria toiveita, Kalli heitti ennen kuin kiiruhti päivällä täysistuntoon äänestämään.

Kurvinen ei puhu vielä kovin konkreettisella tasolla, mutta vähimmäis- ja perusturvan parantamiseen on hänen mukaansa keskustassa tahtoa hallituksen kovien leikkausten jälkeen.

– Se on ihan selvä asia, jonka meidän ryhmän puheenjohtajakin (kansanedustaja Antti Kaikkonen) totesi viikonloppuna hyvin, että me ajattelemme sillä tavalla, että nyt kun talous on vauhdissa, se pitää saada näkymään myös perusturvalla elävien ihmisten arjessa. Eli niillä, jotka elävät vähimmäispäivärahoilla, on se sairaus-, vanhempainraha, takuueläke, kansaneläke tai vastaava. He ovat nyt joutuneet kärsimään tämän sopeutuksen seurauksena ja nyt täytyy löytää ratkaisuja, jolla perusturvaa vahvistetaan. Yksi tapa voisi olla näille indekseille tehdä jotakin, mutta en minä lähde ottamaan kantaa konkreettisesti, mitä se on, Kurvinen sanoo.

– Se on selvää, että meidän prioriteetti on se, että perusturvaa pitää vahvistaa. Kasvu kuuluu kaikille, on tällainen hokema, mitä tuolla salissa ovat käyttäneet vähän muutkin kuin meikäläiset.

Kurvinen: Keskustan ja kokoomuksen jännite on ideologiassa.

Kurvinen toteaa, että nyt on nousukausi alkanut.

– Kun markkinataloudessa eletään, se näkyy ensimmäisenä paremmin toimeentulevien arjessa. Meidän suuri missio ja meidän tavoite on se, että tämä pitää saada näkymään kaikkien suomalaisten arjessa. Yksi tapa siihen on perusturvan vahvistaminen.

Kurvisen mukaan keskustalla ja kokoomuksella on ideologisella tasolla oleva jännite.

– Kokoomus mielellään keventää verotusta ja suuntaa veronkevennyksiä. Me taas näemme enemmän sillä tavalla, että nyt kun se kakku kasvaa, niin pitäisi sitten löytää perusturvaan niitä keinoja, mutta katsotaan millaisessa asemassa ensi keväänä sitten edetään.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoo hänkin, että keskustalla on haluja tehdä panostuksia perusturvaan.

– Meillä on ajatuksia, miten sitä kannattaa tehdä.

Yhtäältä Kulmuni sanoo, että keskusta on myös sen takana, mitä on yhdessä hallituksessa sovittu ja perumisia ei ole tulossa. Toisaalta hän ilmaisee myös, että totta kai olisi hienoa, jos indeksijäädytysten suhteen olisi liikkumavaraa.

– Meillä on paljon tavoitteita, mitä pitäisi saada vielä ja on tärkeää, että talous on taas lähtenyt liikkeelle ja voidaan tehdä taas panostuksia. Viime kausihan meni hyvin pitkälle siihen, että loppukaudestakin piti vielä kiristää. Nyt pystytään tekemään kuitenkin panostuksia, mikä on hieno juttu.

”Totta kai liikkumavaraa on enemmän mitä aikaisemmin.”

Siihen, että Orpo esitti varhaiskasvatukseen rahaa, Kulmuni sanoo vastaavasti, että toki keskustallakin on omia tavoitteita perusturvan parantamiseksi.

– Toivotaan, että me voimme tehdä sinne panostuksia ja vahvistaa kaikista heikompiosaisten tilannetta.

Kulmunin mukaan keskustalta on tulossa myös koko koulujärjestelmään liittyen omia esityksiä. Hänellä katse kohdistuu peruskoulun jälkeiseen aikaan.

– Meille varmasti ensisijaista on se, miten toisen asteen opiskelijoiden tilannetta saadaan helpotettua. Siellä on aika isoja paineita, opiskelu on toisella asteella varsin kallista.

Kysymykseen jakovarasta loppuhallituskaudella Kulmuni muistuttaa, että Suomi velkaantuu edelleen.

– Kyllähän me velkaa otetaan, mutta otetaan vähemmän velkaa kuin aikaisemmin. Mutta totta kai liikkumavaraa on enemmän mitä aikaisemmin, ja jos liikkumavaraa syntyy, se täytyy ohjata perusturvan parantamiseen.

”Ei tästä nyt voi sanoa, että nyt alkaa joku ilotulitus.”

Hallituksilla saattaa olla taipumusta tehdä vaalibudjetteja hallituskauden painuessa iltaan. Antti Kurvisen mukaan on väärä ajatus, että nyt hallituksessa lähdettäisiin tekemään jakopolitiikkaa. Ykkösjuttu on pitää velkajarru päällä.

– Meillä on erittäin tiukka menokehys sovittu ja tiukat talouden raamit hallitusneuvotteluissa ja siitä pitää antaa kiitos sekä kokoomukselle että sinisille ja ketä kaikkia hallituksessa on ollut mukana. Edellinen hallitus neljä vuotta väänsi kättä siitä, mitkä ovat meidän talouden perusmuuttujat. Puolessatoista tunnissa pystyttiin Smolnassa kuitenkin hahmottamaan, millä tavalla talouden iso kuva on, hän vertaa edellistä ja nykyhallitusta.

Keskustan filosofia on Kurvisen mukaan se, että suomalaiset ymmärtävät sen, että kun taloustilanne oli se mikä oli vuonna 2015, leikattiin ja kiristettiin kaikkea. Kurvisen mielestä tälllä saatiin tietyllä tavalla Suomi pelastettua konkurssilta.

– Nyt kun olemme paremmassa tilanteessa, sen pitää näkyä kaikkien arjessa, myös pienituloisimpien ihmisten arjessa.

– Mutta ei tästä nyt voi sanoa, että nyt alkaa joku ilotulitus ja kaikki jakaa omilleen jotain. Ei sellaista voi todellakaan todeta, mutta jos jotakin varaa on niin se pitää kohdistaa sinne perusturvan varassa eläviin ihmisiin. Siinä voi nyt sitten kysyä, että onko se nyt sitten kaikista tärkeintä, että kansanedustajien lapsille saadaan ilmainen päivähoito vai pitäisikö meidän korjata ensin joitain muitakin ongelmia.

Elo toivoo Orpolta malttia talouden seurannassa.

Sinisten ryhmäpuheenjohtaja, kansanedustaja Simon Elo sanoo olevansa hieman närkästynyt siitä, että valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi Ylen Ykkösaamussa, että jakovaraa ei ole, mutta ilmoitti seuraavaksi kohteen, johon voisi laittaa 70 miljoonaa euroa. Elo viittaa 5-vuotaiden varhaiskasvatuksen osittaiseen maksuttomuuteen.

– Ymmärrän, että hän on myös kokoomuksen puheenjohtaja ja haluaa sitten avauksia tehdä. Ei se (maksuttomuus) sinänsä mikään huono asia olisi, tuskin kauhean moni sitä vastaan on. Mutta jos puhutaan, että jakovaraa ei ole, sitten pitää siinä tietysti olla suhteellisen johdonmukainen.

Elo toivookin Orpolta malttia.

– Vaikka talous kasvaa, pitää olla malttia katsoa, kuinka kauan se jatkuu ja kuinka vahvana.

Onko jakovaraa?

– Siinä mielessä ei ole, että pitää olla malttia. Talous on vasta lähtenyt kasvuun ja se on kuitenkin myös hauraalla pohjalla. Se riippuu paljon sellaisista tekijöistä, mihin Suomi ei voi suoraan vaikuttaa itse, muiden toiminnasta ja maailman taloudesta. Näen kyllä, että nimenomaan hallituskauden loppupää on se, että jos kasvu jatkuu vahvana niin voi olla, että tällaisia ratkaisuja voidaan tehdä – lisätä jotain, tehdä niin sanottuja hyviä asioita.

Elonkin mukaan hallituksen toteuttamat indeksijäädytykset ovat yksi asia, jota pitäisi ilman muuta harkita.

– Koska ne on tehty ja jäädytetty juuri sellaisessa tilanteessa, jossa on ollut huonompi taloustilanne. Totta kai ne olisivat yksi sellainen, mitä pitäisi harkita, mutta ennenaikaista minusta on tässä vaiheessa puhua konkreettisista asioista.

– Jos talouskasvu jatkuu ja hallituskauden loppupuolella näyttää siltä, että jatkuu vielä vaikkapa vahvana seuraavankin hallituksen aikana – mikä kokoonpano siinä sitten onkaan – sitten voi harkita tällaisia uusiakin menokohteita.

Demokraatti kysyi Petteri Orpon kommentteja ennen tähän artikkeliin tehtyjä haastatteluja. Lue Orpon kommentit indeksijäädytyksiin tästä linkistä.

Keskustelua aiheesta