Yhteinen halu viedä oman kunnan ja yhteiskunnan asioita eteenpäin oikeaan suuntaan saa ihmiset tekemään töitä omalla ajallaan vapaaehtoisesti. Konnevedelläkin toimii pieni, mutta aktiivinen joukko vapaa-ajallaan uurastavia demareita. Sosialidemokraattinen liike on reilusti yli sata vuotta kerännyt tämänkaltaista joukkoa puolueeseensa. Tärkeitä asioita on saatu eteenpäin jämäkällä työskentelyllä kuntapolitiikassa, vaikkei se aina ole helppoa. Tukea paikalliseen työhön haetaan maakunnan ja valtakunnan poliittisesta työskentelystä.

Eeva-Liisa Korhonen on ollut Konneveden työväenyhdistyksen puheenjohtajana kymmenen vuotta. Sinä aikana on tehty paljon työtä yhdistyksen kuntapoliittisen roolin vahvistamiseksi. Viime kuntavaaleissa demarit saivat Konnevedellä yhden valtuustopaikan lisää ja sen myötä useita hyviä luottamustehtäviä. Konneveden työväenyhdistys tekee myös paljon työtä vähävaraisten tukemiseksi yhteistyönä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Konnevedellä on vahva keskustapuolueen valta, joka vaikuttaa päätöksentekoon. Olemme jättäneet useita aloitteita viimeisten vuosien aikana. Uuden päiväkodin rakentamiseen tähtäävä aloitteemme etenee kesäkuun valtuuston kokouksen puoltavan äänestystuloksen myötä rakennusvaiheen alkamiseen todennäköisesti jo tänä vuonna, Korhonen iloitsee.

Vuonna 1949 rakennettu työväentalo on historiallisesti tärkeä, mutta vie paljon yhdistyksen voimia Korhosen mukaan. Konneveden työväenyhdistyksessä on tällä hetkellä jäseniä alle 40. Kunnan väestön ikääntyminen ja nuorten haluttomuus poliittiseen toimintaan haastavat uusien jäsenten hankkimista. Tilanne on samankaltainen useissa pienissä kunnissa. Aktiivisten jäsenten määrän ollessa pieni vastuut jakautuvat kapea-alaisesti.

– Osaavia ja pystyviä tekijöitä revitään useaan suuntaan pienessä kunnassa. Isommilla paikkakunnilla vastuut jakautuvat laajemmin. Lämmin palaute ihmisiltä auttaa jaksamaan ja vie eteenpäin, Korhonen toteaa.

Korhonen listaa tulevaisuuden haasteita, joiden hän arvelee olevan samankaltaisia muissakin pienissä maalaiskunnissa.

– Korona on tuonut lisää haasteita kunnan talouteen ja tulevaisuus pelottaa myös oman yhdistyksen kannalta. Yhdistyksen säilyminen ja pysyminen toimintakykyisenä ovat suurimmat haasteet tulevaisuuden kannalta. Meidän jäsenmäärämme on pieni ja vähenee koko ajan jäsenistön ikääntymisen vuoksi. Uusia jäseniä on haastavaa saada, Korhonen toteaa.

SDP on tällä hetkellä pääministeripuolue ja se näkyy koko valtakunnan alueella huolimatta kuntien välisistä eroista. Hallitustyöskentelyn vahva linja vie SDP:n tavoitteena olevaa hyvinvointivaltiota eteenpäin palapalalta.

SDP:n Keski-Suomen piirin kevätkokouksessa kesäkuussa puolueen varapuheenjohtaja Ville Skinnari muistutti maakunnallisessa työssä kuntatason tärkeyttä. Hänen mukaansa kaikenlaisiin kuntiin, etenkin niihin pienimpiin ja syrjäisimpiin, tulee panostaa puolueen työssä.

-Tulevan kevään kuntavaaleja ajatellen pienetkin kunnat ja yhdistykset tulee pitää mukana, Eeva-Liisa Korhonen yhtyy ajatukseen.

Kaikki suuri on ollut ensin pientä. Pienistä puroista kasvavat suuret virrat. Siksi pienet ovat yhtä tärkeitä kuin suuret.