Koripallobuumi levisi myös eduskuntaan: ”Siinä yhdessä huudetaan ja halaillaan”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Lauri Markkasen vahva donkkaus sai Puolan pelaajan nostamaan kätensä pystyyn sunnuntain ottelussa.

Susijengin loistava menestys Suomessa paraikaa pelattavissa koripallon EM-kilpailujen alkulohkon otteluissa on synnyttänyt valtaisan korisbuumin.

Kotikisat ovat houkutelleet lajin pariin paljon uusia seuraajia ja Hartwall Arenan lehterit ovatkin notkuneet täpötäysien katsomoiden painosta. Ilmiötä ei voi kuitenkaan pitää täysin yllättävänä, sillä jo edellisten vuosien aikana Suomesta on lähtenyt tuhansia koripallofaneja ulkomaille seuraamaan muun muassa Bilbaossa vuonna 2014 järjestettyjä MM-kisoja.

EM-kisojen kunniatoimikunnan jäsenen, kansanedustaja Timo Harakan (sd.) mukaan kaikille menestyville instituutioille on yhteistä toimiva yleisösuhde.

– Sekä Susijengi että Korisliiga ovat halunneet tehdä koriksesta helposti lähestyttävän. EM-kisojen yhteydessä on järjestetty tapahtumia ympäri Suomea. Kisat eivät kosketa vain Helsinkiä, vaan ne ovat kaikkien yhteinen asia, Harakka pohtii syitä hypen takana.

– Toisaalta keskeistä on myös saada lapsia liikkumaan ja koululaisia pelaamaan. Tullessani töihin olikin ilo nähdä, kun alakoululaiset pelasivat Kansalaistorilla kisojen tapahtumakeskuksessa.

Harakka kertoo kasvaneensa kiinni koripalloon lapsuudessaan, jonka hän vietti Äänekoskella. Samassa lauseessa hän toki toteaa, ettei itse ole koskaan ollut kummoinen peluri. Yhteys lajiin on silti säilynyt. Harakka onkin tuttu näky Kisahallin kuppilassa, jossa hän seuraa Helsinki Seagulssin pelejä muiden kausikorttilaisten kanssa.

– Jokaisen Susijengin pelin olen myös tietysti paikan päällä katsonut. Minulla on lippu vakipaikoille ja siellä on osittain samoja ihmisiä illasta toiseen. On ollut erittäin hauskaa, kun tuntemattomat ihmiset alkavat käydä tutuiksi siinä yhdessä huutaessa ja halaillessa joukkueen onnistumisille.

Viime keväänä tein jälleen comebackin.

Koripallo on ollut vahvassa roolissa myös kansanedustaja Pilvi Torstin (sd.) elämässä. Innostuksensa koripalloon hän kertoo saaneensa Lahden koripalloilun kulta-aikana, noin 8-9-vuotiaana innokkaana palloilijana. Muutamaa pidempää ja lyhyempää taukoa lukuunottamatta Torsti on laittanut palloa ahkerasti pussiin.

– Viime keväänä tein jälleen comebackin nelosdivaria pelaavaan joukkueeseen, jossa pelasin myös opiskeluaikana.

Torsti oli Hartwall Arenassa seuraamassa, kun Suomi hävisi jännittävien vaiheiden jälkeen Slovenialle. Tänään hän kuitenkin lähtee hakemaan revanssia Ilmalaan, kun vastaan asettuu Islanti.

– Mielestäni on hirveän hienoa, kun joukkue tulee yksilöä isommaksi. Suomen koripallojoukkue on ollut upea jo pitkään.

Vuodesta 2004 maajoukkuetta valmentanutta Henrik Dettmannia Torsti kertoo fanittaneensa jo kauan. Torsti oli myös mukana kisaturistina Bilbaossa muutama vuosi sitten.

– Vaikka joukkueen pelaajat ovat vaihtuneet, sen sielu on säilynyt. Ja tämä välittyy myös katsojille. Ihmiset pystyvät samaistumaan joukkueen hyvään fiilikseen, joka on yksilöä suurempi. Suomen luottopelaaja Petteri Koponen kuvasi ajattelua hyvin heti Puola-ottelun jälkeen.

Koponen tokaisi haastattelussa toisessa jatkoajassa ratkenneen ottelun jälkeen hien vielä helmeillessä kasvoillaan: ”Me ei ikinä luovuteta, me tullaan aina takaisin”.

Istanbulissa pelattaviin jatkopeleihin Torsti ei ole kuitenkaan ostanut lippuja, sillä hän joutuu valitettavasti puurtamaan työtehtävissä. Töiden lomassa kuitenkin pystyy välillä myös seuraamaan korista.

– Olemme vilkuilleet aikaisemminkin Helsingin kaupunginvaltuustossa padejä Osku Pajamäen (sd.) kanssa, Torsti naurahtaa.

Pelaaminen on nyt jäänyt huonommalle, sillä polvet eivät kestä koripallon nopeutta.

Kaupunginvaltuusto ei ole ainoa yllätyksellinen paikka, missä demarivaikuttajat ovat pelejä katsoneet. Koripalloliiton entinen puheenjohtaja Pentti Arajärvi (sd.) kertoo katsoneensa viimeisimmät pelit kännykkäruudun välityksellä vaellusreissulla keskellä Lapin erämaata. Vanhana koripalloilijana Arajärven mielestä on hienoa, kun Suomi ja koripallo lajina menestyvät.

– Se on oikeastaan aika hauskaa, kun itse on elänyt 1960-luvun lopun koripallohuuman. Silloin Suomi nousi olympialaisiin ja kouluissa ei muuta tehtykään kuin pelattu koripalloa.

Samoihin aikoihin perustettiin myös legendaarinen koripallojoukkue Puna-Salamat. Seuran toiminnassa hääri Arajärven ja muiden lisäksi myös kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.).

– Pelaaminen on nyt jäänyt huonommalle, sillä polvet eivät kestä koripallon nopeutta ja kiertoliikkeitä. Ikä tekee tepposensa, Arajärvi toteaa.

– Mutta hienoa, että Puna-Salamat on yhä kasassa, ja pelaa sarjoissa vielä lähes 50 vuoden jälkeen.

Arajärvelle on jäänyt mieleen punasalamoiden pelimatka Seinäjoelle 1960- ja 1970-lukujen taitteeseen.

– Joukkueen synnyttäminen oli herättänyt pienimuotoisen kohun, ja matkasimmekin pelaamaan Seinäjoen Onnellisia vastaan ilmeisesti seinäjokilaisten taloudellisten ongelmia paikkaamaan. Tämä on varmaan ainoa kerta, kun Puna-Salamoiden peleissä on nähty maksavaa yleisöä, Arajärvi tokaisee.

Yhden huhun mukaan myös Erkki Liikanen olisi aikanaan ollut Puna-Salamien seuran jäsen.

Kukaan haastatelluista ei lähde veikkailemaan tarkasti Suomen sijoitusta EM-kilpailuissa, mutta kaikkien yhteisenä toiveena tietysti on se, että Susijengi pääsisi mahdollisimman pitkälle.

Joukkueen menestys on vetänyt esiin monia yllättäviäkin koripallointoilijoita ja keskustelu sosiaalisessa mediassa on vellonut vilkkaana.

Demokraatin tietojen mukaan enemmän tai vähemmän aktiivisia ”sukittajia” ovat ainakin entinen kansanedustaja Tuija Brax (vihr.), sosialidemokraattien eduskuntaryhmässä pääsihteerinä ja lainsäädäntösihteerinä toiminut Martta October, ryhmän palvelu- ja hallintopäällikkö Leila Vasama sekä kansanedustajat Anne-Mari Virolainen (kok.) ja Tuomo Puumala (kesk.)

Yhden huhun mukaan myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen olisi aikanaan ollut Puna-Salamien seuran jäsen, vaikka hieman epäselväksi jäikin, onko hän itse löytänyt koskaan tietä kentälle heittelemään kolmosia.

Suomi pelaa tänään viimeisen alkusarjan ottelunsa Helsingissä, kun vastaan asettuu klo 21:45 Islanti. Yle TV 2 näyttämä lähetys alkaa klo 20:15.

Paavo Arhinmäki on tehnyt ratkaisunsa: Ei hae Palloliiton johtoon – ”Olen pohtinut hyvin paljon ajankäyttöä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Palloliitolle valitaan uusi puheenjohtaja 20. tammikuuta pidettävässä ylimääräisessä liittokokouksessa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki ei lähde kisaan.

”Minulle Palloliiton puheenjohtajana toimiminen olisi kunnia-asia ja intohimoisena suomalaisen jalkapallon ystävänä tehtävä, jossa todella voisin antaa suuren panoksen fudikselle.”

”Nyt ei ole kuitenkaan oikea aika”, Arhinmäki kirjoittaa Facebookissa.

”Olen pohtinut hyvin paljon ajankäyttöä. Miten olisi mahdollista yhdistää vaativa kansanedustajan työ, kahden päiväkoti-ikäisen lapsen isänä oleminen ja Palloliiton puheenjohtajuus? Olen tullut siihen tuloksen pitkällisten pohdintojen jälkeen, ettei se ole mahdollista. Jos lapset olisivat kouluikäisiä, olisi helpompi yhdistää nämä kolme asiaa.”

Puheenjohtaja ei voi itse määrittää aikatauluja perheelle sopiviksi.

Arhinmäki sanoo, että ehdokkaita kartoittanut työryhmä on arvioinut, että puheenjohtajuus vie noin 60 päivää vuodessa.

”Se lukuna ei olisi ongelma, vähintään sen verran käytän nytkin aikaa jalkapalloon. Nytkin käy läpi kaikki karsintaottelut ja arvoturnaukset, sama aika menisi vain eri roolissa. Mutta puheenjohtajana pitkään toimineena tiedän, ettei ajankäyttö rajoitu vain tekniseen kokoustamiseen ja läsnäoloon otteluissa sekä tilaisuuksissa. Puheenjohtajana oleminen on huomattavasti kokonaisvaltaisempaa ja vie fyysisen ajan lisäksi henkisiä resursseja. Puheenjohtaja ei voi myöskään itse määrittää aikatauluja perheelle sopiviksi.”

Arhinmäki sanoo olevansa jatkossa erittäin kiinnostunut antamaan panoksensa suomalaisen jalkapallon hyväksi.

”Oli kysymys sitten hallitustyöskentelystä, valiokuntatyöskentelystä tai jostain muusta.”

Poliitikoista vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö on kertonut aiemmin hakevansa Palloliiton puheenjohtajuutta.

Huhut muuttumassa todeksi: Suurmestari tekee paluun – ”Keskustelemme ensi vuodesta hänen kanssaan”

Kuva: Pertti Knuuttila

Ranskalaistähti Sebastien Loeb palannee rallin MM-sarjaan maaliskuussa Meksikon osakilpailusta lähtien, kertoo Autosport-lehti.

Yhdeksän maailmanmestaruutta voittanut Loeb on jo aiemmin testannut Citroenin WRC-autoa ja hänen uskotaan palaavan ranskalaistallin ajokilla MM-ralleihin ensi kaudella.

Loeb ajanee vain osan rallin MM-sarjan kisoista, sillä hän aikoo kilpailla myös Dakar-rallissa ja rallicrossin MM-sarjassa. Aikataulusyistä Loeb joutuneekin jättämään väliin ensi kaudella esimerkiksi Monte Carlon ja Ruotsin MM-rallit.

– Tiedämme, ettei Loeb ole mukana Monte Carlossa. Sen olemme päättäneet yhdessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei hän ilmestyisi MM-sarjaan ensi vuonna. Keskustelemme ensi vuodesta hänen kanssaan, kertoi Citroenin tallipäällikkö Yves Matton Autosportille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Karmaiseva pettymys lajifaneille – Yle: Tähtipelaaja jää pois Suomen MM-karsinnoista

Kuva: Lehtikuva

Petteri Koponen ei näillä näkymin pelaa Suomen koripallomaajoukkueessa marraskuun MM-karsintaotteluissa, kertoo Yle.

Barcelonaa seuratasolla edustavan Koposen mahdolliseen poisjääntiin on syynä koripallon Euroliigan ja Kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n riita. Kiistassa on kyse Euroliigan ja MM-karsintojen peliohjelmien yhteensovittamisesta.

– Aika vaikealta näyttää. Näillä näkymin kukaan joukkueemme pelaajista ei ole menossa maajoukkueeseen, Koponen totesi Ylen mukaan.

Suomi aloittaa MM-karsinnat perjantaina Bulgariassa. Suomen ensimmäinen kotiottelu on maanantaina Tshekkiä vastaan.

Barcelonalla on Euroliiga-ottelut torstaina ja sunnuntaina. Maajoukkuemies Sasu Salinin edustamalla Malagalla on puolestaan Euroliiga-ottelu perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Tenniksen supertähden liiketoimet poliisin syyniin – epäillään osallisuudesta huijauksessa ja rikollisessa salaliitossa

Kuva: Getty Images

Tenniksen viisinkertaisen grand slam -voittajan Maria Sharapovan toimet ovat Intiassa poliisitutkinnan alla. Syynä ovat epäilyt, että venäläispelaaja olisi ollut osallisena huijauksessa ja rikollisessa salaliitossa.

Poliisitutkinnan syynä on loistoasuntohanke, jota Sharapova on ollut nimellään edistämässä. Hankkeen takana olevan yrityksen epäillään laskuttaneen talon ostajilta miljoonia euroja ennen projektin alkamista.

Sharapova kävi hankkeen takia Intiassa vuonna 2012. Ostajaehdokkaille kerrottiin, että asuntojen yhteyteen rakennettaisiin muun muassa erillinen tennisakatemia.

Asuntojen piti valmistua Delhin lähistölle vuonna 2016. Rakennushanke on sittemmin keskeytynyt.

Sharapova ei ole kommentoinut intialaista rakennushanketta ja yhteyksiään siihen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Italian jalkapalloliiton puheenjohtaja sai tarpeekseen – ”Hän kertoi meille erostaan”

Kuva: Lehtikuva

Italian jalkapalloliiton puheenjohtaja Carlo Tavecchio on jättänyt tehtävänsä. Italia karsiutui hiljattain ensi vuoden miesten MM-lopputurnauksesta, ensimmäistä kertaa 60 vuoteen.

– Hän kertoi meille erostaan, sanoi Italian pelaajayhdistyksen pomo Damiano Tommasi liiton toimiston ulkopuolella maanantaina.

– Tavecchio huomioi muuttuneen tilanteen ja sen, että joillakin häntä aiemmin tukeneilla oli vaikeuksia pitää yllä tuota luottamusta, pyöritteli puolestaan liittojohtoon kuuluva Giancarlo Abate.

Viime viikolla liitto erotti maajoukkueen päävalmentajan Gian Piero Venturan. Nelinkertainen maailmanmestari Italia hävisi MM-jatkokarsinnan Ruotsille yhteismaalein 0–1 ja seuraa MM-lopputurnauksen sivusta ensimmäistä kertaa sitten kesän 1958.

AVAINSANAT