Koripallobuumi levisi myös eduskuntaan: ”Siinä yhdessä huudetaan ja halaillaan”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Lauri Markkasen vahva donkkaus sai Puolan pelaajan nostamaan kätensä pystyyn sunnuntain ottelussa.

Susijengin loistava menestys Suomessa paraikaa pelattavissa koripallon EM-kilpailujen alkulohkon otteluissa on synnyttänyt valtaisan korisbuumin.

Kotikisat ovat houkutelleet lajin pariin paljon uusia seuraajia ja Hartwall Arenan lehterit ovatkin notkuneet täpötäysien katsomoiden painosta. Ilmiötä ei voi kuitenkaan pitää täysin yllättävänä, sillä jo edellisten vuosien aikana Suomesta on lähtenyt tuhansia koripallofaneja ulkomaille seuraamaan muun muassa Bilbaossa vuonna 2014 järjestettyjä MM-kisoja.

EM-kisojen kunniatoimikunnan jäsenen, kansanedustaja Timo Harakan (sd.) mukaan kaikille menestyville instituutioille on yhteistä toimiva yleisösuhde.

– Sekä Susijengi että Korisliiga ovat halunneet tehdä koriksesta helposti lähestyttävän. EM-kisojen yhteydessä on järjestetty tapahtumia ympäri Suomea. Kisat eivät kosketa vain Helsinkiä, vaan ne ovat kaikkien yhteinen asia, Harakka pohtii syitä hypen takana.

– Toisaalta keskeistä on myös saada lapsia liikkumaan ja koululaisia pelaamaan. Tullessani töihin olikin ilo nähdä, kun alakoululaiset pelasivat Kansalaistorilla kisojen tapahtumakeskuksessa.

Harakka kertoo kasvaneensa kiinni koripalloon lapsuudessaan, jonka hän vietti Äänekoskella. Samassa lauseessa hän toki toteaa, ettei itse ole koskaan ollut kummoinen peluri. Yhteys lajiin on silti säilynyt. Harakka onkin tuttu näky Kisahallin kuppilassa, jossa hän seuraa Helsinki Seagulssin pelejä muiden kausikorttilaisten kanssa.

– Jokaisen Susijengin pelin olen myös tietysti paikan päällä katsonut. Minulla on lippu vakipaikoille ja siellä on osittain samoja ihmisiä illasta toiseen. On ollut erittäin hauskaa, kun tuntemattomat ihmiset alkavat käydä tutuiksi siinä yhdessä huutaessa ja halaillessa joukkueen onnistumisille.

Viime keväänä tein jälleen comebackin.

Koripallo on ollut vahvassa roolissa myös kansanedustaja Pilvi Torstin (sd.) elämässä. Innostuksensa koripalloon hän kertoo saaneensa Lahden koripalloilun kulta-aikana, noin 8-9-vuotiaana innokkaana palloilijana. Muutamaa pidempää ja lyhyempää taukoa lukuunottamatta Torsti on laittanut palloa ahkerasti pussiin.

– Viime keväänä tein jälleen comebackin nelosdivaria pelaavaan joukkueeseen, jossa pelasin myös opiskeluaikana.

Torsti oli Hartwall Arenassa seuraamassa, kun Suomi hävisi jännittävien vaiheiden jälkeen Slovenialle. Tänään hän kuitenkin lähtee hakemaan revanssia Ilmalaan, kun vastaan asettuu Islanti.

– Mielestäni on hirveän hienoa, kun joukkue tulee yksilöä isommaksi. Suomen koripallojoukkue on ollut upea jo pitkään.

Vuodesta 2004 maajoukkuetta valmentanutta Henrik Dettmannia Torsti kertoo fanittaneensa jo kauan. Torsti oli myös mukana kisaturistina Bilbaossa muutama vuosi sitten.

– Vaikka joukkueen pelaajat ovat vaihtuneet, sen sielu on säilynyt. Ja tämä välittyy myös katsojille. Ihmiset pystyvät samaistumaan joukkueen hyvään fiilikseen, joka on yksilöä suurempi. Suomen luottopelaaja Petteri Koponen kuvasi ajattelua hyvin heti Puola-ottelun jälkeen.

Koponen tokaisi haastattelussa toisessa jatkoajassa ratkenneen ottelun jälkeen hien vielä helmeillessä kasvoillaan: ”Me ei ikinä luovuteta, me tullaan aina takaisin”.

Istanbulissa pelattaviin jatkopeleihin Torsti ei ole kuitenkaan ostanut lippuja, sillä hän joutuu valitettavasti puurtamaan työtehtävissä. Töiden lomassa kuitenkin pystyy välillä myös seuraamaan korista.

– Olemme vilkuilleet aikaisemminkin Helsingin kaupunginvaltuustossa padejä Osku Pajamäen (sd.) kanssa, Torsti naurahtaa.

Pelaaminen on nyt jäänyt huonommalle, sillä polvet eivät kestä koripallon nopeutta.

Kaupunginvaltuusto ei ole ainoa yllätyksellinen paikka, missä demarivaikuttajat ovat pelejä katsoneet. Koripalloliiton entinen puheenjohtaja Pentti Arajärvi (sd.) kertoo katsoneensa viimeisimmät pelit kännykkäruudun välityksellä vaellusreissulla keskellä Lapin erämaata. Vanhana koripalloilijana Arajärven mielestä on hienoa, kun Suomi ja koripallo lajina menestyvät.

– Se on oikeastaan aika hauskaa, kun itse on elänyt 1960-luvun lopun koripallohuuman. Silloin Suomi nousi olympialaisiin ja kouluissa ei muuta tehtykään kuin pelattu koripalloa.

Samoihin aikoihin perustettiin myös legendaarinen koripallojoukkue Puna-Salamat. Seuran toiminnassa hääri Arajärven ja muiden lisäksi myös kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.).

– Pelaaminen on nyt jäänyt huonommalle, sillä polvet eivät kestä koripallon nopeutta ja kiertoliikkeitä. Ikä tekee tepposensa, Arajärvi toteaa.

– Mutta hienoa, että Puna-Salamat on yhä kasassa, ja pelaa sarjoissa vielä lähes 50 vuoden jälkeen.

Arajärvelle on jäänyt mieleen punasalamoiden pelimatka Seinäjoelle 1960- ja 1970-lukujen taitteeseen.

– Joukkueen synnyttäminen oli herättänyt pienimuotoisen kohun, ja matkasimmekin pelaamaan Seinäjoen Onnellisia vastaan ilmeisesti seinäjokilaisten taloudellisten ongelmia paikkaamaan. Tämä on varmaan ainoa kerta, kun Puna-Salamoiden peleissä on nähty maksavaa yleisöä, Arajärvi tokaisee.

Yhden huhun mukaan myös Erkki Liikanen olisi aikanaan ollut Puna-Salamien seuran jäsen.

Kukaan haastatelluista ei lähde veikkailemaan tarkasti Suomen sijoitusta EM-kilpailuissa, mutta kaikkien yhteisenä toiveena tietysti on se, että Susijengi pääsisi mahdollisimman pitkälle.

Joukkueen menestys on vetänyt esiin monia yllättäviäkin koripallointoilijoita ja keskustelu sosiaalisessa mediassa on vellonut vilkkaana.

Demokraatin tietojen mukaan enemmän tai vähemmän aktiivisia ”sukittajia” ovat ainakin entinen kansanedustaja Tuija Brax (vihr.), sosialidemokraattien eduskuntaryhmässä pääsihteerinä ja lainsäädäntösihteerinä toiminut Martta October, ryhmän palvelu- ja hallintopäällikkö Leila Vasama sekä kansanedustajat Anne-Mari Virolainen (kok.) ja Tuomo Puumala (kesk.)

Yhden huhun mukaan myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen olisi aikanaan ollut Puna-Salamien seuran jäsen, vaikka hieman epäselväksi jäikin, onko hän itse löytänyt koskaan tietä kentälle heittelemään kolmosia.

Suomi pelaa tänään viimeisen alkusarjan ottelunsa Helsingissä, kun vastaan asettuu klo 21:45 Islanti. Yle TV 2 näyttämä lähetys alkaa klo 20:15.

Toinen käry kävi olympialaisissa – nyt jääkiekossa

Kuva: Lehtikuva

Slovenian jääkiekkojoukkueen Ziga Jeglic (kuvassa) on kärynnyt dopingtestissä ja suljettu Pyeongchangin olympiakisoista, Urheilun kansainvälinen välitystuomioistuin CAS ilmoittaa.

Jeglic ehti pelata olympialaisissa kolme peliä, joissa hän teki yhden maalin. Hän on pelannut tällä kaudella KHL:n Torpedo Nizhni Novgorodissa ja Neftehimik Nizhnekamskissa.

Aiemmin kärysi venäläisten OAR-joukkueen curlingpelaaja Aleksandr Krushelnitski dopingista. Uutistoimisto AFP:n mukaan sydänlääke meldoniumin käyttö on jo varmistunut B-näytteen analyysissä.

Krushelnitski voitti pronssimitalin curlingin sekajoukkuekisassa.

Keskustelua aiheesta

Janne Ahonen hyppäsi viimeisen olympiahyppynsä – Suomi kahdeksas suurmäen joukkuekisassa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Suomen mäkihyppymiehet sijoittuivat kahdeksanneksi Pyeongchangin olympialaisten suurmäen joukkuekisassa.

Joukkueeseen kuuluivat Antti Aalto, Andreas Alamommo, Jarkko Määttä sekä mitä todennäköisimmin viimeisen kerran olympiatasolla kilpaillut Janne Ahonen.

Toiselle kierrokselle viimeisenä edennyt Suomi keräsi kokonaispisteet 790,4.

Norja voitti joukkuemäen kultaa. Toiseksi hyppäsi Saksa ja kolmanneksi Puola.

Keskustelua aiheesta

Mika Poutala joutui pettymään: jälleen neljäs sija

Kuva: Lehtikuva

Pikaluistelija Mika Poutala on sijoittunut sijalle neljä Etelä-Korean olympiakisojen 500 metrin kisassa, joka edellisistä olympialaisista poiketen ratkesi jo yhdellä luistelulla.

– Kaikki on mennyt todella hyvin ja odotan vain, että pääsen radalle, Poutala kertoi ennen pikapyrähdystä.

Kultaa vei Norjan Havard Lorentzen. Hopealle tuli Etelä-Korean Min Kyu Cha ja pronssille Kiinan Tingyu Gao.

Suomen toinen kilpailuja Pekka Koskela sijoittui sijalle 19.

Poutala sekä Koskela ovat jo neljänsissä olympialaisissaan.

Suomen tuoreimmasta pikaluistelun olympiamitalista on puoli vuosisataa, sillä Kaija Mustonen luisteli Grenoblen 1968 kisoissa hopeaa 3 000 metrillä.

Keskustelua aiheesta

Venäläisen curlingmitalistin dopingepäily tutkintaan – AFP: B-näytekin positiivinen

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Urheilun kansainvälinen välitystuomioistuin CAS ilmoittaa aloittaneensa tutkinnan venäläisten OAR-joukkueen curlingpelaajan Aleksandr Krushelnitskin dopingepäilystä.

OAR:n edustajan mukaan Krushelnitskin B-näytteen analyysi alkaa tänään, mutta uutistoimisto AFP:n mukaan myös B-näytteen positiivinen tulos on jo valmis.

CAS kertoi, ettei se ole vielä lyönyt lukkoon Krushelnitskin kuulemisen aikataulua. Krushelnitski voitti pronssimitalin curlingin sekajoukkuekisassa.

Kansainvälinen olympiakomitea KOK on sulkenut Venäjän joukkueena olympialaisista valtiojohtoisen dopingohjelman takia, mutta päästänyt Rion 2016 kesäkisojen tapaan ison venäläisurheilijoiden joukon mukaan. Venäläisurheilijat ovat toistaiseksi voittaneet yksitoista mitalia Pyeongchangissa.

KOK:n on odotettu päättävän Venäjän olympiasulun Pyeongchangin päättäjäisissä.

– Toisaalta on suuri pettymys että kiellettyjä aineita on saatettu käyttää, mutta toisaalta se osoittaa kisojen antidopingjärjestelmän tehokkuuden, KOK viestitti Twitterissä.

OAR-joukkueen curlingvalmentaja Sergei Belanov puolusti julkisesti Krushelnitskia. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Krushelnitskia epäillään sydänlääke meldoniumin käytöstä.

– Ei hyötyä, ei etua. Enkä usko että nuori mies ottaisi riskin tai käyttäisi samaa ainetta, joka on ollut liikkeellä jo kaksi vuotta. Se olisi tyhmää ja Aleksandr ei ole tyhmä mies, Belanov sanoi.

Meldonium tuotti dopingkäryjen vyöryn alkuvuodesta 2016 sen jälkeen kun aine oli lisätty kiellettyjen aineiden listalle. Venäläiskäryäjistä nimekkäin oli tennispelaaja Maria Sharapova, joka kärsi 15 kuukauden kilpailukiellon meldoniumin takia.

AVAINSANAT

”Istuttiin ihan liikaa jäähyillä” – Yhdysvallat tyrmäsi naisleijonat, Suomi keskiviikon pronssiotteluun

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Suomen naisleijonat latautuivat välieräotteluun.

Suomi hävisi naisten jääkiekon olympiaturnauksen välieräottelun Yhdysvalloille 0–5.

Suomi hävisi Pyeongchangin olympialaisten naisten jääkiekkoturnauksen välierässä Yhdysvalloille maalein 0–5. Suomi sortui jäähyilyyn ja Yhdysvallat teki kolme viimeistä maaliaan ylivoimalla.

Dani Cameranesi teki kaksi maalia. Yhdysvaltain muut maalintekijät olivat Gigi Marvin, Jocelyne Lamoureux-Davidson ja Hilary Knight.

Pronssiottelu pelataan ylihuomenna. Toisessa välierässä kohtaavat myöhemmin tänään Kanada ja venäläisten OAR-joukkue

Suomen joukkueen kapteeni Jenni Hiirikoski totesi Ylen haastattelussa heti ottelun jälkeen, että tänään naisleijonien peli ei yksinkertaisesti riittänyt.

– Istuttiin ihan liikaa jäähyillä ja USA rankaisi ylivoimalla. Yhdysvallat pelasi tänään hyvin. Ja nollalla maalilla ei ottelua voi voittaa, Hiirikoski luonnehti.

– Olen ylpeä joukkueesta, jatkamme eteenpäin. Olemme mitalia tullut täältä hakemaan, kyllä me täältä tullaan. Meillä on upea joukkue, Hiirikoski totesi lopuksi.

Suomen maali Noora Räty puolestaan kehotti Ylen haastattelussa nostamaan hattua Yhdysvalloille.

– Meillä oli tässä pelissä pelkästään voitettavaa. Sorruimme jäähyilyyn ja alkoi hapottamaan hieman liikaa, Räty analysoi.

Räty piti haastattelussa jo sangen varmana, että pronssiottelussa vastaan asettuu venäläisten OAR-joukkue.