Kolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Koripallon pehmopallovuodet ovat takanapäin — ”Aika kuvaavaa olikin se, mitä Kauhajoen valmentaja Sami Toiviainen totesi matsin jälkeen”

Koriksen pioneerivuosina Suomessa, siis viime vuosisadalla, monet muiden palloilulajien ihmiset pitivät koripalloilua jonkinlaisena pehmopalloiluna. Erotuomarin pilli kun heidän mielestään soi pienestäkin vastustajan hipaisusta.

Ajat ovat muuttuneet. Kun kaikki palloilut ovat tulleet entistä fyysisemmiksi, niin tietysti koriskin on muuttunut. 100-kiloisten äijänköriläiden korinaluspaini on tästä hyvänä esimerkkinä. Eikä yksinomaan fyysisyys, vaan myös pelin nopeus, on nykyisellään ihan toista luokkaa.

Mutta kuinka fyysisyys mitataan pelin tuoksinassa?

Liigan keskiviikkoisessa kärkiottelussa kun Seagullsin vieraana oli Kauhajoki, mitattiin miestä monella tapaa. Heikon erotuomaritoiminnan ansiosta kumpikin joukkue havaitsi mahdollisuutensa pelata sääntöjen vastaisesti. Ja rapatessa roiskuu.

Tuomarit sallivat normaalin fyysisyyden lisäksi poskettoman käsille hakkaamisen niin pelitilannerakentelussa kuin varsinkin koriinheittotilanteissa. Aika kuvaavaa olikin se, mitä Kauhajoen valmentaja Sami Toiviainen totesi matsin jälkeen.

Hän viestitti siitä, että kun Seagullsin laaja pelaajamateriaali sallii virhekasautumiakin, niin heidänkin oli pakko mukautua tuomarien sallimiin käsillelyömiseen. Toiviainen ei syyttänyt tuomareita häviöstä, sillä vihellykset olivat hänenkin mielestään tasapuolisia, mutta linja ei edistänyt taitokorista.

Sinänsähän ottelu oli jännittävä ja mielenkiintoinen, mutta tuolla rappaamisen sallimisella ei itse peliä todella edistetä.

Yhdelläkään muulla Korisliigan porukalla ei ole näin vahvaa penkkimiehistöä.

Jonkinlaisena yllätyksenä on pidettävä sitä, että Seagulls johtaa puhtaalla pelillä Korisliigaa, sarjan alusta seitsemän voittoa putkeen. Mutta kun katsoo joukkueen rosteria, niin eihän se mikään ihme olekaan. Joukkueella on 10 laatupelaajaa.

Näin ollen penkillä istuu aina viisi sellaista miestä, joiden heittäminen parketille ei laske joukkueen iskukykyä tippaakaan. Yhdelläkään muulla Korisliigan porukalla ei ole näin vahvaa penkkimiehistöä.

Hyvä esimerkki iskukyvystä on kolmen viime ottelun pistejakauma: aloitusviikko 126 pistettä, penkki 102 pointsia. Esimerkiksi kolme viimeistä otteluaan voittanut, viime kauden hopeajoukkue Tampereen Pyrintö menee aivan toisella konseptilla: aloitusviisikko 209 pistettä, penkkimiehet 57 pistettä.

Keväällä, pudotuspeleissä, rosterin laajuus tiheän ottelutahdin kautta tulee vielä merkityksellisemmäksi.

Ainoa, mikä takkuaa, on kaukoheittopeli.

Sarjajohtajan voima ei ole yksin amerikkalaisissa, vaan myös kotimaiset ovat laatupelaajia. Heistä voidaan tässä ottaa suurennuslasin alle vaikka Gerald ”Junnu” Lee ja Antto Nikkarinen.

Sosiaalisessa mediassa Lee sai kuraa niskaansa, että suostui palaamaan Korisliigaan. Ihan niin kuin se olisi synti tai kehityksen este. Keskiviikkona Lee pelasi mahtipelin ja osoitti kuinka normaalisti oikeakätinen pelaaja voi harjoittelemalla oppia käyttämään myös vasentaan. Hyvillä harhautuksilla hän vei Karhun amerikkalaisia ”kahville” ja päätti vasurilla useammankin korin. Hienoa peliä.

Antto Nikkarinen puolestaan touhuaa ansiokkaasti takamiespostillaan. Ainoa, mikä takkuaa, on kaukoheittopeli. Sihti on ollut kolmosissa vaatimaton 31 prossaa (keskiviikkona heitot 1/8 bonusrajan takaa), kun sen sijaan kakkosissa ja vapareissa on yhdeksänvuotisen liigauran parhaat prosentit.

Syöttömäärä on myös uransa korkein, mutta täksi kaudeksihan syöttökriteerit löystyivät merkittävästi.

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

STTK-kysely: Työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut hienoisessa laskussa

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työpaikkojen henkilöstön edustajille suunnatun kyselyn mukaan työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut ovat hienoisessa laskussa.

Kyselyn mukaan työpaikkojen vähenemistä odotti seuraavan puolen vuoden aikana noin 48 prosenttia vastaajista. Vuonna 2015 vastaava luku oli noin 50 prosenttia.

Työpaikkojen arvioitiin nyt lisääntyvän 18 prosentilla työpaikoista. Vuonna 2015 vastaava luku oli 13. Kolmannes vastaajista ei osannut arvioida kehitystä.

Työpaikkojen määrän odotettiin kasvavan eniten teollisuudessa, jossa 32 prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän lisääntyvän. Kuntasektorilla puolestaan työpaikkojen määrän odotti vähentyvän 55 prosenttia vastaajista.

Työntekijöiden määrän vähentämiseen liittyviä yhteistoimintaneuvotteluita on käyty viimeisen puolen vuoden aikana työpaikoilla vähemmän kuin kysyttäessä samaa asiaa vuonna 2015. Nyt niitä oli käyty 30 prosentilla työpaikoista ja vuonna 2015 vastaavasti 37 prosentilla työpaikoista.

Vähiten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluita on ollut yksityisen palvelusektorin työpaikoilla (13 %). Eniten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä YT-neuvotteluita on käyty 1 000–4 999 hengen työpaikoilla (42 %). Vähiten niitä on käyty pienillä, alle 50 hengen työpaikoilla (21 %).

– Parantuneista talousodotuksista huolimatta työpaikoilla ei vielä uskota vahvaan käänteeseen työllisyydessä. STTK:n mielestä maan hallituksen on jatkettava puoliväli- ja kehysriihessä toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Erityisen tärkeää on, että palkkojen verotus ei kiristy.

– Kustannuskilpailukykyä parantavan kilpailukykysopimuksen myönteiset vaikutukset voidaan realisoida järkevällä talouspolitiikalla. Siksi tarvitaan kohdennettuja lisäpanostuksia kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen, kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon koko maassa, johtaja Jukka Ihanus toteaa.

Kolumni

jaakonsaari

”Systeemi kärsi tappion” – Jaakonsaari arvioi ”maanjäristysvaaleja”

– Maanjäristys ja vallankumous ovat sanoja, joilla kuvataan Ranskan presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta. Systeemi kärsi tappion. Protesti voitti, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kuvailee sunnuntain vaalitulosta.

Jaakonsaari arvioi, että turhautuneet äänestäjät näyttivät nyt voimansa Ranskan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Hätää kärsimässä oli maltillinen oikeisto, mutta hänen mukaansa kysymys on myös eurooppalaisen sosialidemokratian kriisistä.

– Mieleen tulee väistämättä saksalaisen sosiologin Jurgen Habermasin teoria systeemistä ja elämismaailmasta, jotka loittonevat toisistaan. Systeemillä Habermas tarkoittaa yhteiskunnallisia instituutioita: puolueita, kirkkoa ja mediaa ja elämismaailmalla ihmisten arjessa kokemaa todellisuutta.

Onneton vaalitulos johtui osin puolueen haahuilusta ”vasemmalle”.

Jaakonsaari muistuttaa, että jo Ranskaa ennen protestiaalto pyyhkäisi voimalla läpi Euroopan. Kreikán Syriza ja Espanjan Podemos saivat suuren mediahuomion, mutta uusien puolueiden vaikutus on toistaiseksi ollut vaatimaton. Syrizan kannatus hallitusvastuun aikana on laskenut ja Podemoksen kannatus polkee paikallaan.

Jaakonsaari näkee, että myös brexit oli massiivinen protesti.

– Kävi toisin kuin odotettiin: EU-vastainen liikehdintä ei kasvanut vaan EU:n kannatus on hieman kasvanut monissa Euroopan maissa kuten Hollannissa ja Itävallassa, hän muistuttaa.

Perinteiset puolueet on nyt haastettu oikein kunnolla ja uudistajille pitäisi olla Jaakonsaaren mielestä kysyntää – myös perinteisissä Euroopan demaripuolueissa. Hän huomauttaa, että Saksassa SDP:n puheenjohtaja Martin Schulz on onnistunut tarjoamaan äänestäjille uuden vaihtoehdon.

– Hän korostaa sosiaalista Eurooppaa, oikeudenmukaista tulonjakoa ja suvaitsevaisuutta. Ei mitään uusia teemoja, mutta todellisia vaihtoehtoja tympeälle, vihaa ruokkivalle äärioikeistolle. Mielenkiintoista on, että Martin Schulz on tukenut Angela Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa kuten sosialidemokraatin kuuluukin.

Jaakonsaari uskoo, että Ranskan onneton vaalitulos johtui osin ranskalaisista sosialisteista itsestään ja puolueen haahuilusta ”vasemmalle”.

– Presidentti Francois Hollande oli uudistusmielinen ja mainettaan parempi, mutta hänen reformihalunsa hiipui oman puolueensa sisäisiin ristiriitoihin.

jaakonsaari

Kolumni

38696804

”Vahvistimme asemiamme” – Henriksson hakee jatkokautta RKP:n johdossa

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson asettuu ehdolle jatkokaudeksi. Henriksson on toiminut RKP:n puheenjohtajana vuoden.

Hän kertoi jatkohaluistaan tiedotteessa maanantaina. Henriksson kertoi tiedotteessa, että RKP:n saama vahva tuki kuntavaaleissa osoittaa puolueen olevan oikealla tiellä.

– Vuoden aikana RKP teki muun muassa erinomaiset kuntavaalit ja vahvisti asemiaan kansallisissa päättävissä elimissä, hän kertoo.

Puolue sai kuntavaaleissa valtakunnallisesti vajaan viiden prosentin kannatuksen. Kannatus kasvoi edellisistä kuntavaaleista 0,2 prosenttiyksikköä.

RKP valitsee puheenjohtajan kesäkuussa puoluekokouksessaan Helsingissä.

38696804

Kolumni

Kuntavaaleissa hävinneet hallituspuolueet vakuuttelivat hyvää tunnelmaa kehysriihen alla – Sipilä: ”Työllisyys on pääjumppa”

Hallitus on kokoontunut puolivälitarkasteluunsa ja kehysriiheensä pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Trio eli hallituspuolueitten puheenjohtajat pitivät aamulla lyhyen tiedotustilaisuuden. Tietoa ei juuri ollut tarjolla.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vakuutteli, että hallitus etenee hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Meillä on oikein hyvä henki, ei tässä mitään. Eilen ollaan täällä istuttu ja valmisteltu prosessia, ei kai se nyt tästä parempi voi olla.

Sipilän mukaan hallituksen ”pääjumppa” on työllisyys, ja työllisyyskeinoja on käsittelyssä pitkä lista.

– Lisätoimia tarvitaan.

– Nyt kun nähdään talouden raami, sen mukaan priorisoidaan työllisyystoimet. Se on selvää, että lisää toimia tarvitaan. Nykyiset toimet johtavat noin puoliväliin tavoitteesta eli noin 70 prosentin työllisyysasteeseen.

Hallitus tavoittelee kaudellaan 72 prosentin työllisyysastetta.

Ratkaisuja odotetaan myös esimerkiksi kasvun edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja turvallisuuskysymyksiin.

”Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit.”

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi, että kehysriiheen saadaan tänään valtiovarainministeriön ennuste talousnäkymistä. Suomen Pankki ja useat tutkimuslaitokset ovat ennakoineet noin 1,5 %:n kasvua. Orpon puheista oli pääteltävissä, ettei vm:n ennuste tästä poikkea.

– Olen tyytyväinen siihen kattaukseen, mikä meillä on eli pidetään tiukasti kiinni hallituksen finanssipolitiikan linjasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini totesi talouden käänteen tapahtuneen ja sanoi, että sillä tiellä pitää jatkaa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) työtaakka on ollut kohtuuton. Puoliväliriihestä voidaan odottaa tietoja myös mahdollisista ministerien lisäyksistä.

– Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit. Ne eivät ole sellaiset asiat, jotka tässä ovat päällimmäisenä mielessä. Jos järkeviin ratkaisuihin päästään, toki minä niitä aina kannatan, Soini sanoi.

Orpo: PS:n puoluekokous ei näy hermostuneisuutena.

Hallituspuolueet ottivat takkiinsa kuntavaaleissa, erityisen raskaasti perussuomalaiset.

Pääministeri Sipilä vakuutteli kuitenkin medialle, ettei ole syytä perääntyä ja kehysriihessä ei kuntavaaleja käsitellä.

– Olen sen tyylin mies ollut koko ikäni, että minkä minä olen sopinut sen olen pitänyt, kävi vaaleissa mitä tahansa, Soini puolestaan sanoi.

– Kuntavaalien jälkeisessä tunnelmassa entistä tiukemmin pidetään kiinni siitä, mitä olemme yhdessä hyvään hallitusohjelmaan kirjanneet, valtiovarainministeri Orpo säesti.

Hänen mukaansa nyt olisi ”aivan älytöntä” löysätä, kun käänne parempaan on tapahtunut.

– Pidetään tiukemmin kiinni siitä, mitä on sovittu, Orpo sanoi.

Varsin yleisesti on kuitenkin jo ennakoitu, että kehysriihen tulokset olisivat jäämässä ennakkopuheisiin nähden vaatimattomiksi.

Soini vakuutti perussuomalaisten seisovan hallitusohjelman takana. Sipilä ja Orpo luonnollisesti kiittelivät perussuomalaisia hallitusohjelman takana seisomisesta.

Orpon mukaan perussuomalaisten kesän puoluekokous, jossa puoluejohtaja vaihtuu, ei ole luonut hermostuneisuutta puoliväliriiheen.

Kolumni

sipi

Ammatillisen koulutuksen kohtalosta heruu pian tietoa – repiikö ruotsi-riita vielä?

Ammatillisen koulutuksen reformia käsitellään tänään valtioneuvoston yleisistunnossa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvistaa. Monista asioista on hänen mukaansa sovittu ja niistä kerrotaan tänään infossa klo 17.

Ammattikoulu-uudistus laittaisi uusiksi muun muassa rahoitusta, tutkintojen rakennetta ja tutkintojen säätelyä.

Ennakkotietojen mukaan ammatilliseen koulutukseen esimerkiksi hakeuduttaisiin tulevaisuudessa pääasiassa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Kevään yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Myös tutkintojen määrä vähenisi yli puolella. Kun tutkintoja on nykyisin 351, tulevaisuudessa niitä olisi 164.

Viime viikolla kerrottiin, että perussuomalaiset olisivat kytkeneet ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun, minkä kerrottiin hiertäneen hallituspuolueiden välejä.

Perussuomalaisten mielestä kielikokeilu ei ole edennyt tyydyttävästi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen‏ (kok.) kertoi jo perjantaina Twitterissä, että ammatillisen koulutuksen reformi etenee hallituksen esityksenä eduskunnalle tällä viikolla.

Ministeri kertoi perjantaina STT:lle, että uudistukseen yritetään löytää sellaiset ratkaisut, että se etenisi valtioneuvostosta läpi mahdollisimman nopeasti. Ministeri ei tuolloin halunnut kommentoida tietoja kielikokeilun ja ammatillisen koulutuksen uudistamisen koplaamisesta.

Korjattu infon virheellinen aika: se on klo 17, ei klo 12.

sipi