ehdokaspaneli

Kolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Koripallon pehmopallovuodet ovat takanapäin — ”Aika kuvaavaa olikin se, mitä Kauhajoen valmentaja Sami Toiviainen totesi matsin jälkeen”

Koriksen pioneerivuosina Suomessa, siis viime vuosisadalla, monet muiden palloilulajien ihmiset pitivät koripalloilua jonkinlaisena pehmopalloiluna. Erotuomarin pilli kun heidän mielestään soi pienestäkin vastustajan hipaisusta.

Ajat ovat muuttuneet. Kun kaikki palloilut ovat tulleet entistä fyysisemmiksi, niin tietysti koriskin on muuttunut. 100-kiloisten äijänköriläiden korinaluspaini on tästä hyvänä esimerkkinä. Eikä yksinomaan fyysisyys, vaan myös pelin nopeus, on nykyisellään ihan toista luokkaa.

Mutta kuinka fyysisyys mitataan pelin tuoksinassa?

Liigan keskiviikkoisessa kärkiottelussa kun Seagullsin vieraana oli Kauhajoki, mitattiin miestä monella tapaa. Heikon erotuomaritoiminnan ansiosta kumpikin joukkue havaitsi mahdollisuutensa pelata sääntöjen vastaisesti. Ja rapatessa roiskuu.

Tuomarit sallivat normaalin fyysisyyden lisäksi poskettoman käsille hakkaamisen niin pelitilannerakentelussa kuin varsinkin koriinheittotilanteissa. Aika kuvaavaa olikin se, mitä Kauhajoen valmentaja Sami Toiviainen totesi matsin jälkeen.

Hän viestitti siitä, että kun Seagullsin laaja pelaajamateriaali sallii virhekasautumiakin, niin heidänkin oli pakko mukautua tuomarien sallimiin käsillelyömiseen. Toiviainen ei syyttänyt tuomareita häviöstä, sillä vihellykset olivat hänenkin mielestään tasapuolisia, mutta linja ei edistänyt taitokorista.

Sinänsähän ottelu oli jännittävä ja mielenkiintoinen, mutta tuolla rappaamisen sallimisella ei itse peliä todella edistetä.

Yhdelläkään muulla Korisliigan porukalla ei ole näin vahvaa penkkimiehistöä.

Jonkinlaisena yllätyksenä on pidettävä sitä, että Seagulls johtaa puhtaalla pelillä Korisliigaa, sarjan alusta seitsemän voittoa putkeen. Mutta kun katsoo joukkueen rosteria, niin eihän se mikään ihme olekaan. Joukkueella on 10 laatupelaajaa.

Näin ollen penkillä istuu aina viisi sellaista miestä, joiden heittäminen parketille ei laske joukkueen iskukykyä tippaakaan. Yhdelläkään muulla Korisliigan porukalla ei ole näin vahvaa penkkimiehistöä.

Hyvä esimerkki iskukyvystä on kolmen viime ottelun pistejakauma: aloitusviikko 126 pistettä, penkki 102 pointsia. Esimerkiksi kolme viimeistä otteluaan voittanut, viime kauden hopeajoukkue Tampereen Pyrintö menee aivan toisella konseptilla: aloitusviisikko 209 pistettä, penkkimiehet 57 pistettä.

Keväällä, pudotuspeleissä, rosterin laajuus tiheän ottelutahdin kautta tulee vielä merkityksellisemmäksi.

Ainoa, mikä takkuaa, on kaukoheittopeli.

Sarjajohtajan voima ei ole yksin amerikkalaisissa, vaan myös kotimaiset ovat laatupelaajia. Heistä voidaan tässä ottaa suurennuslasin alle vaikka Gerald ”Junnu” Lee ja Antto Nikkarinen.

Sosiaalisessa mediassa Lee sai kuraa niskaansa, että suostui palaamaan Korisliigaan. Ihan niin kuin se olisi synti tai kehityksen este. Keskiviikkona Lee pelasi mahtipelin ja osoitti kuinka normaalisti oikeakätinen pelaaja voi harjoittelemalla oppia käyttämään myös vasentaan. Hyvillä harhautuksilla hän vei Karhun amerikkalaisia ”kahville” ja päätti vasurilla useammankin korin. Hienoa peliä.

Antto Nikkarinen puolestaan touhuaa ansiokkaasti takamiespostillaan. Ainoa, mikä takkuaa, on kaukoheittopeli. Sihti on ollut kolmosissa vaatimaton 31 prossaa (keskiviikkona heitot 1/8 bonusrajan takaa), kun sen sijaan kakkosissa ja vapareissa on yhdeksänvuotisen liigauran parhaat prosentit.

Syöttömäärä on myös uransa korkein, mutta täksi kaudeksihan syöttökriteerit löystyivät merkittävästi.

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Pilvi-Torsti-nettikuva

”Yhtään rahaa ei kannata säästää” – mihin uusi sd-kansanedustaja rohkaisee?

Helsinkiläinen Pilvi Torsti nousi eduskuntaan, kun SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar valittiin Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. Kolmen pojan äidillä on riittänyt kiireitä jo ennestäänkin.

Torsti kertoo, kuinka hänen perheessään pyritään sovittamaan työ ja perhe-elämä yhteen mahdollisimman sujuvasti. Laajat verkostot ovat auttaneet siinä, mutta myös aivan muiden ihmisten apu.

– Tämä on se elämänvaihe, jossa yhtään rahaa ei kannata säästää, hän rohkaisee kanssasisariaan ja -veljiään.

Torsti kertoo myös mielipiteensä siitä, millaista sananvaltaa lapsilla saa ja pitää perheissä olla.

Pilvi Torstin laaja henkilöhaastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 27.7.

Pilvi-Torsti-nettikuva

Kolumni

39924811

Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä – transihmisten pakkosterilisaatio loukkaa ihmisoikeuksia

Suomi on tätä nykyä ainoa Pohjoismaa, jossa transihmiseltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä eli sterilisaatiota, jos tämä haluaa sukupuolensa vahvistetuksi.

Useat SDP:n kansanedustajat Tuula Haataisen ja Sanna Marinin johdolla ovatkin translain muuttamista ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista ajavan lakialoitteen takana. Eduskunnassa ainakin yli 80 kansanedustajaa tukee aloitetta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen mielestä asia pitäisi saada valiokunnan käsittelyyn syksyllä.

– Toivoisin, että (translaki)asia etenisi (eduskunnassa), kun se ei kerran hallituksen kautta etene. Tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni, sanoi Haatainen STT:lle.

Hänen mukaansa syksyllä selviää, mitkä ovat valiokunnan voimasuhteet asiassa ja saako aloitteen edistäminen riittävästi tukea.

Muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä.

Translainsäädännön muuttamiseen kohdistuu paineita kansainväliseltä tasolta, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) puolestaan arvioi.

Suomi on saanut YK:n tasolta suosituksen, että pakkosterilisaatiovaatimus poistettaisiin. Saarikon mukaan Suomi valmistelee parhaillaan vastausta asiaan ulkoministeriön johdolla.

– On tunnistettava, että muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä, Saarikko sanoo STT:lle.

Transihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Vastuuministerinä Saarikko olisi valmis parantamaan heidän oikeuksiaan lailla, mutta hallituksella ei ole yhteisymmärrystä asiasta.

– Rohkenen sanoa, että pidän tilannetta harmillisena, mutta samalla ymmärrän, että kolmen puolueen (ryhmän) hallitusyhteistyössä on asioita, jotka joillekin muodostuvat kynnyskysymyksiksi.

Myös Saarikko on allekirjoittanut lakialoitteen translain muuttamisesta.

Ihmisoikeusjärjestö Setan mielestä vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen vahvistamisessa pitäisi poistaa viipymättä.

– Transsukupuolisten ja muunsukupuolisten keskuudessa on paljon pahoinvointia, joka tulee tästä rakenteellisesta sorrosta, jota Suomen valtio harjoittaa esimerkiksi vaatimalla pakkosterilisaatiota transihmisiltä, sanoo Setan puheenjohtaja Viima Lampinen.

Loukkaa ihmisoikeuksia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä loukkaa ihmisoikeuksia.

Myös muun muassa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on ollut huolissaan Suomen translain tilasta. Hän jätti huhtikuussa Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen transihmisten pakkosterilisaatiosta ja muista ihmisoikeutta loukkaavista käytännöistä. Komissio toteaa käytännön rikkovan perusoikeuksia ja kehottaa muuttamaan sen.

– Suomen on muutettava laki heti, Kumpula-Natri totesi Demokraatille kesäkuun lopussa.

Suomessa tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat niin ikään todenneet, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo transsukupuolisten oikeutta tasa-arvoon, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämään.

– Näen häpeällisenä, että valtionhallinto ei tällä hetkellä kunnioita kansalaisia sitä vertaa, että ottaisi tämän asian vakavasti ja edistäisi ihmisoikeuksiin perustuvaa lainsäädäntöä transihmisille, sanoo Setan Lampinen.

Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole linjattu translaista mitään. Hallituskauden alkupuolella silloiset hallitusryhmät sopivat, että translain muutokset eivät etene tällä kaudella.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (uv.) ei suoraan vastaa kysymykseen, miten perussuomalaisista kesällä irronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä translain muuttamiseen suhtautuu.

– Ensisijaisesti lähtökohtana on, että kaikki hallituspuolueet noudattavat hallitusohjelmaa, sanoo Mattila.

39924811

Kolumni

kaasuputki

”Mistähän se Klaipedankin kaasu tulee?” – SDP:n Paatero ihmettelee kiirettä osallistua Baltian kaasuverkon rakentamiseen

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa maakaasumarkkinalain, joka luo edellytykset kilpailulle kaasumarkkinoilla. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Suomi on päättänyt myös osallistua Baltian putkiyhteyden rakentamiseen. Balticconnector-kaasuverkko on määrä avata Suomen ja Viron välillä vuonna 2020.

SDP:n kansanedustaja, puolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Sirpa Paatero ihmettelee kiirettä.

– Projekti on mielenkiintoinen, sillä peruste markkinaehtoisuuteen on varsin kaukana, kun kaasun hinta on Baltiassa yli 30 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa, hän huomauttaa.

Suomalaiset kaasumarkkinat ovat varsin poikkeukselliset. Venäläinen Gazprom on tällä hetkellä aina yhtiö, joka toimittaa putkikaasua Suomeen. Nesteytettyä maakaasua LNG:tä tuodaan myös jonkin verran laivoilla terminaalien kautta.

Kun Baltia-yhteys avautuu, kaasu kulkee putkessa Suomeen LNG-terminaalista Liettuan Klaipedasta.

Paateron mukaan kaiken taustalla on halu irtautua Venäjä-riippuvuudesta kaasuntuonnissa jo huoltovarmuudenkin takia. Hän ei ole kuitenkaan ollenkaan vakuuttunut, että Baltia-putki ratkaisee ongelman.

– Mistähän muualta kaasu sinne Klaipedaankaan tulisi kuin sieltä samalta Venäjältä, Paatero heittää.

Hän korostaa, että valtionyhtiö Gasum ei pitänyt viisaana lähteä mukaan kaasuverkkohankkeeseen.

Tämä on täysin yritysten välinen kaupallinen projekti.

Myöhemmin, vuonna 2021, on tarkoitus avata putki Liettuasta Puolaan, joka liittäisi Suomen ja Baltian maat Keski-Euroopan markkinoille.

– Suomessa olisi hyvin voitu avata markkinat uusille toimijoille nykyisten omien terminaalien kautta ja liittyä myöhemmin Euroopan verkkoon, kunhan Baltian putket ovat olemassa, Paatero huomauttaa.

Samaan aikaan rakenteilla on myös kaasuputki Venäjältä Saksaan eli Nordstream 2 jo toiminnassa olevan putken viereen. Paatero hämmästelee, miksi EU:n komissio haluaa ottaa putken rakentamisen asialistalleen. Myös Suomea on lähestytty aiheesta. Nordstream 1:n kohdalla komissio ei nähnyt sille tarvetta. Ympäristöluvat valtioilta ovat riittäneet.

– Tämä on täysin yritysten välinen kaupallinen projekti, eikä mikään EU:n tukihanke kuten Baltian kaasuputki.

Hänen mielestään on erikoista, jos pelisäännöt ovat muuttuneet EU:ssa muutamien vuosien aikana.

– Toivoa sopii, että Suomen hallitus osaa erottaa tässä asiallisen puolen. Eli Keski-Euroopan, erityisesti Saksan kaasun tarpeen, jonka vuoksi putkea ollaan rakentamassa kaupallisin perustein.

kaasuputki

Kolumni

”Hallitus työntää kepin kanssa työttömiä työpaikkoihin, joita ei enää ole olemassa” – SAK esittää 50 miljoonaa aikuisohjelmaan

Palkansaajakeskusjärjestö SAK esittää 50 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa aikuisten osaamisen edistämiseen. Se suunnattaisiin Perustaitotakuu-ohjelmaan, joka kattaisi pelkän peruskoulun varaan jääneen työikäisen väestön. Ohjelman avulla parannettaisiin puutteellisten perustaitojen varassa olevien aikuisten osaamista.

SAK:n johtaja Saana Siekkinen huomauttaa Suomessa olevan 613 000 aikuista, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto.

– Hallituksen tulisi nostaa aikuisten koulutusvelan lyhentäminen työllisyyspolitiikan keskiöön. SAK:n ehdottamalla määrärahalla noin 5 000 aikuista saisi vuosittain opiskelupaikan ja mahdollisuuden palata työelämään, hän laskee.

Koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia merkittävästi. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste vuonna 2015 jäi 43,7 prosenttiin, kun se keskiasteen tutkinnon suorittaneilla oli 67,2 prosenttia (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto).

Hallitus toimii kuin työpaikkojen rakenne ei olisi muuttunut.

Vähän koulutettujen työnsaantia vaikeuttaa erityisesti työpaikkarakenteen muutos. Suomesta on vuoden 1987 jälkeen kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin riittää perusasteen koulutus. Samalla työpaikat ovat keskittyneet muutamaan kasvukeskukseen.

Siekkisen mukaan hallitus toimii työllisyyspolitiikassaan ikään kuin työpaikkojen rakenne ei olisi vuosikymmeniin muuttunut.

– Hallitus työntää kepin kanssa työttömiä työpaikkoihin, joita ei enää ole olemassakaan. Rankaisemisen sijaan voimavarat pitäisi suunnata työttömien osaamisen kohentamiseen helpottamalla heidän pääsyään omaehtoiseen ja sivutoimiseen koulutukseen.

Työllisten ja työpaikkojen määrän ja rakenteen kehitystä on selvittänyt tilastotutkija Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat -tutkimuksessaan. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta, joka selvittää digitalisaation, globalisaation sekä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen vaikutuksia työelämään ja palkansaajien arkeen.

Kolumni

39690423

Kokoomus ja vihreät haluavat helpottaa asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen – keskusta pitää pohtimisen arvoisena

Kokoomuksessa ja vihreissä ollaan yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten huippuasiantuntijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi helpottaa. Etenkin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painottaa, että lupaprosessin nopeuttaminen on keskeistä Suomen talouskasvun kannalta.

– Se on sen takia tärkeä, että startup-maailmassa, varsinkin digitaalisessa globaalitaloudessa muutama kuukausi on pitkä aika. Jos halutaan luoda nopeasti arvokkaita yrityksiä, pitäisi puhua enemmänkin päivistä ja viikoista, Vartiainen sanoi STT:lle.

– On lisäksi paljon sellaisia jarruja kuin perheenjäsenten oleskelu ja työluvat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi lyhyeksi aikaa töihin tulevan ulkomaalaisen tuloja verotetaan.

– Muutoksia olisi syytä tehdä, ettemme hukkaa osaajia itse aiheuttamiemme esteiden takia, Mikkonen sanoi.

Sekä Vartiainen että Mikkonen näkevät tarveharkinnan työlupien myöntämisessä turhana hidasteena, vaikka se ei varsinaisesti erityisasiantuntijoita kosketakaan.

Vartiainen: Työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä.

Vartiaisen mielestä helpoksi tehty työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä. Tukholma houkutteleekin osaajia Helsinkiä enemmän.

– Helpompi rekrytointi ulkomailta on yksi keskeinen avaintekijä siihen, että saadaan tämä vahva talouskasvu jatkumaan eikä se hyydy talvella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ulkomailta rekrytoinnin helpottamista pohtimisen arvoisena asiana.

– Byrokratian purkaminen ja lupaprosessien nopea käsittely olisivat hyviä, Kaikkonen tuumi.

– On tärkeää, että saadaan paitsi oma osaaminen käyttöön myös osaamista ulkopuolelta.

STT – Anssi Rulamo

39690423