Kolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Koripallon pehmopallovuodet ovat takanapäin — ”Aika kuvaavaa olikin se, mitä Kauhajoen valmentaja Sami Toiviainen totesi matsin jälkeen”

Koriksen pioneerivuosina Suomessa, siis viime vuosisadalla, monet muiden palloilulajien ihmiset pitivät koripalloilua jonkinlaisena pehmopalloiluna. Erotuomarin pilli kun heidän mielestään soi pienestäkin vastustajan hipaisusta.

Ajat ovat muuttuneet. Kun kaikki palloilut ovat tulleet entistä fyysisemmiksi, niin tietysti koriskin on muuttunut. 100-kiloisten äijänköriläiden korinaluspaini on tästä hyvänä esimerkkinä. Eikä yksinomaan fyysisyys, vaan myös pelin nopeus, on nykyisellään ihan toista luokkaa.

Mutta kuinka fyysisyys mitataan pelin tuoksinassa?

Liigan keskiviikkoisessa kärkiottelussa kun Seagullsin vieraana oli Kauhajoki, mitattiin miestä monella tapaa. Heikon erotuomaritoiminnan ansiosta kumpikin joukkue havaitsi mahdollisuutensa pelata sääntöjen vastaisesti. Ja rapatessa roiskuu.

Tuomarit sallivat normaalin fyysisyyden lisäksi poskettoman käsille hakkaamisen niin pelitilannerakentelussa kuin varsinkin koriinheittotilanteissa. Aika kuvaavaa olikin se, mitä Kauhajoen valmentaja Sami Toiviainen totesi matsin jälkeen.

Hän viestitti siitä, että kun Seagullsin laaja pelaajamateriaali sallii virhekasautumiakin, niin heidänkin oli pakko mukautua tuomarien sallimiin käsillelyömiseen. Toiviainen ei syyttänyt tuomareita häviöstä, sillä vihellykset olivat hänenkin mielestään tasapuolisia, mutta linja ei edistänyt taitokorista.

Sinänsähän ottelu oli jännittävä ja mielenkiintoinen, mutta tuolla rappaamisen sallimisella ei itse peliä todella edistetä.

Yhdelläkään muulla Korisliigan porukalla ei ole näin vahvaa penkkimiehistöä.

Jonkinlaisena yllätyksenä on pidettävä sitä, että Seagulls johtaa puhtaalla pelillä Korisliigaa, sarjan alusta seitsemän voittoa putkeen. Mutta kun katsoo joukkueen rosteria, niin eihän se mikään ihme olekaan. Joukkueella on 10 laatupelaajaa.

Näin ollen penkillä istuu aina viisi sellaista miestä, joiden heittäminen parketille ei laske joukkueen iskukykyä tippaakaan. Yhdelläkään muulla Korisliigan porukalla ei ole näin vahvaa penkkimiehistöä.

Hyvä esimerkki iskukyvystä on kolmen viime ottelun pistejakauma: aloitusviikko 126 pistettä, penkki 102 pointsia. Esimerkiksi kolme viimeistä otteluaan voittanut, viime kauden hopeajoukkue Tampereen Pyrintö menee aivan toisella konseptilla: aloitusviisikko 209 pistettä, penkkimiehet 57 pistettä.

Keväällä, pudotuspeleissä, rosterin laajuus tiheän ottelutahdin kautta tulee vielä merkityksellisemmäksi.

Ainoa, mikä takkuaa, on kaukoheittopeli.

Sarjajohtajan voima ei ole yksin amerikkalaisissa, vaan myös kotimaiset ovat laatupelaajia. Heistä voidaan tässä ottaa suurennuslasin alle vaikka Gerald ”Junnu” Lee ja Antto Nikkarinen.

Sosiaalisessa mediassa Lee sai kuraa niskaansa, että suostui palaamaan Korisliigaan. Ihan niin kuin se olisi synti tai kehityksen este. Keskiviikkona Lee pelasi mahtipelin ja osoitti kuinka normaalisti oikeakätinen pelaaja voi harjoittelemalla oppia käyttämään myös vasentaan. Hyvillä harhautuksilla hän vei Karhun amerikkalaisia ”kahville” ja päätti vasurilla useammankin korin. Hienoa peliä.

Antto Nikkarinen puolestaan touhuaa ansiokkaasti takamiespostillaan. Ainoa, mikä takkuaa, on kaukoheittopeli. Sihti on ollut kolmosissa vaatimaton 31 prossaa (keskiviikkona heitot 1/8 bonusrajan takaa), kun sen sijaan kakkosissa ja vapareissa on yhdeksänvuotisen liigauran parhaat prosentit.

Syöttömäärä on myös uransa korkein, mutta täksi kaudeksihan syöttökriteerit löystyivät merkittävästi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Eduskunnan salassapitosäännöksiin kaavaillaan muutoksia – IS: Kansanedustajaa voisi uhata jopa vankeustuomio

Eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketti on tuomassa muutoksia eduskunnan työjärjestykseen.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoo STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen katsoo, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoo.

”Lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia”

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiistää mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta. Tuovisen mukaan kaikkien valiokuntien asiakirjoja koskeva muutos on, että eduskunnan työjärjestyksen nykyiseen pykälään ehdotetaan nyt lisättäväksi kansallinen turvallisuus.

– Eli myös kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi asiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi, Tuovinen sanoo.

Lisäksi Tuovisen mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnalle ehdotetaan lisättäväksi työjärjestykseen uusi oma säännöksensä valiokunnan asiakirjojen salassapitovelvollisuudesta.

– Uusi valiokunta käsittelisi sellaisia asiakirjoja, jotka lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia. Siellä lähtöolettamus olisi, että ne ovat salassa pidettäviä, kun muissa valiokunnissa on lähtöolettamana, että ne eivät ole salassa pidettäviä, Tuovisen sanoo.
STT–OLLI KUIVANIEMI

Kolumni

Tiedustelulait eduskuntaan tiistaina – pöydällä muun muassa sähköpostien ja Whatsapp-puheluiden seuranta

Kansanedustajat saavat tiistaina eteensä harvinaisen ison urakan, kun paljon huomiota herättäneiden tiedustelulakien käsittely alkaa eduskunnassa. Massiiviseen lakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Lisäksi perustuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että luottamuksellisen viestin suojaa voitaisiin rajoittaa kansallisen turvallisuuden nimissä.

Lakien tavoitteena on taata kansallinen turvallisuus tilanteessa, jossa viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja uhkista on tullut yhä enemmän rajat ylittäviä.

Kansalaisten silmissä kiinnostavin osuus on siviilitiedustelu, joka on herättänyt huolia yksityisyyden suojan murenemisesta.

Tarkkaan rajattua valvontaa

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Sivullisten viestit tuhottava

Rajoituksista huolimatta on oletettavaa, että tietoliikennetiedustelussa nousee esiin sivullisia koskevia viestejä ja tietoja, joiden tiedustelu on kiellettyä. Supon olisi hävitettävä tällaiset tiedot heti, kun niiden luonne on käynyt ilmi. Viranomaisilla olisi myös ehdoton kielto hyödyntää tällaisia tietoja mitään tarkoitusta varten.

Lausuntokierroksella kiinnitettiin huomiota siihen, että laeista on vaikea saada tarkkaa käsitystä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua.

Supolla ei olisi välttämättä velvollisuutta ilmoittaa kohdehenkilölle, jos hänen viestiliikenteensä on päätynyt seulaan. Vastineeksi jokaisella olisi oikeus tehdä tiedusteluvaltuutetulle kirjallinen tutkimispyyntö siitä, onko häneen kohdistunut tiedustelua ja onko se ollut laillista.

Kuka valvoo valvojaa?

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.
STT–ANNU MARJANEN

Kolumni

43099551

Onko Migrin kiristyneen linjan taustalla poliittinen ohjaus? – Professori tukee Rinteen aloitetta

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.

Samalla selvitysmies voisi tarkastaa noudattaako pakolaiskriisin aikana tehty uudistettu lainsäädäntö samoja kansainvälisisä sitoumuksia.

– Lisäksi pitää selvittää, toimivatko viranomaisemme ja tuomioistuinlaitos näiden säännösten mukaisesti, Rinne esitti.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi Demokraatille, että Rinteen ehdotus kuulostaa hänen korvaansa ihan asialliselta.

Firenzessä European University Institutessa professorina toimiva Scheinin katsoo, että Suomen uudessa ulkomaalaislaissa perusasiat ovat oikein.

– Mutta lain sisällä olevia oikeussuojakeinoja on heikennetty siten, että lakia sovellettaessaei enää kyetä takaamaan henkilöille itse laissa taattuja oikeuksia.

Heikennetyillä oikeussuojakeinoilla Scheinin tarkoittaa valitusaikojen lyhentämistä sekä oikeusavun saamisen vaikeuttamista. Myös täytäntöönpanon keskeytys on Suomessa nykyään korkean kynnyksen takana ja vaatisi pätevän asian nopeaa toimintaa.

– Nyt asianajajat eivät edes ota näitä tapauksia hoitaakseen, hän huomauttaa.

Scheinin kertoo lisäksi kaipaavansa selvitysmieheltä tarkastelua siitä, onko maahanmuuttoviraston äkillisesti kiristyneen turvapaikkapolitiikan taustalla poliittista ohjausta.

– Mielestäni tästäkin on viitteitä. Vaikka lakia ei perusasioissa muutettu, Migri kiristi linjaansa. Näen, että tässäkin suhteessa selvitysmiehen asettaminen olisi aiheellista.

43099551

Kolumni

mielenosoitus

Uhkailtu mustalla listalla ja potkuilla – viron teurastajat osoittavat mieltään Turussa

Elintarviketeollisuusyhtiö HKScanin Viron Rakveren teurastamon työntekijät osoittavat keskiviikkona mieltään yhtiön pääkonttorin edustalla Turussa.

Työntekijät ovat olleet lakossa 6. helmikuuta lähtien. Lakkoilijat vaativat, että HKScan tunnustaa ammattiyhdistyksen neuvotteluosapuoleksi, kunnioittaa työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja maksaa työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa.

HKScanin Suomen tuotantolaitosten työntekijöiden luottamushenkilöt kokoontuvat myös keskiviikkona keskustelemaan mahdollisista tukitoimista. Myös yhtiön Ruotsin työntekijöitä edustavat luottamusmiehet ovat ilmoittaneet olevansa valmiina tukitoimiin tarvittaessa.

Työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys Virossa.

Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL:n tietojen mukaan tilanne Rakveressa on tulehtunut. Työnantaja on uhkaillut tukilakkoa harkinneita työntekijöitä mustalle listalle joutumisella ja potkuilla.

Luvan lakkoon antoi Viron valtakunnansovittelija Meelis Virkebau, kun neuvottelut työnantajan kanssa päättyivät tuloksettomina marraskuun lopussa. Työntekijäpuolen mukaan sovittelijan tekemät sovintoesitykset eivät käyneet työnantajalle, vaikka työntekijät olivat valmiit ne hyväksymään.

Viron media on seurannut Rakveren tilannetta tarkasti, sillä työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Virolaismedian (Reporter Postimees 16.11.2017) mukaan HKScan pidättäytyy palkankorotuksesta teurastamossa, koska se pelkää ammattiyhdistyksen aseman vahvistuvan.

Mielenosoitukseen Turussa keskiviikkona osallistuu 20 virolaista, joista 15 on lakossa olevia työntekijöitä.

mielenosoitus

Kolumni

Demarinuorten Näkkäläjärvi Tiitisen listasta – ”Julkistamisesta vähemmän vahinkoa kuin salaamisesta”

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi vaatii niin sanotun Tiitisen listan julkistamista. Näkkäläjärvi totesi Twitterissä, että listan julkistamista puolsi aikanaan myös presidentti Mauno Koivisto, joka totesi vahingon olevan silloin pienempi kuin jos lista pidetään salaisena.

Tiitisen listaa ovat vaatineet tänään julkistettavaksi myös kokoomusnuoret.

Suojelupoliisi linjasi maanantaina, ettei se ei myönnä Tiitisen listaa tutkimuskäyttöön. Supon mukaan ei ole kiistatonta, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle.

Luovuttaminen voisi lisäksi vaarantaa supon kansainvälisen yhteistyön edellytykset.

Tutkimuslupaa haki Helsingin yliopiston dosentti Kimmo Elo. Hän sai tutkimusluvan entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin ja Suomen välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon, muttei varsinaiseen listaan.

Supon vuonna 1990 haltuunsa saamassa listassa on 18 suomalaista, joilla on epäilty olleen yhteyksiä Stasiin. Ketään heistä ei ole tutkittu tai syytetty vakoilusta epäiltynä.