Salmisen mukaan varoittelut viruksen tarttumisesta pinnoilta muuten kuin aivan tuoreista eritteistä eivät ole relevantteja arkielämässä. Pintahygienia on sen sijaan olennaista terveydenhuollon puolella, missä potilailla on usein keskimääräistä pahempia oireita.

Pintatartunnoista liikkuvat harhakäsitykset johtuvat osaltaan asian tiimoilta tehdyistä tutkimuksista. Niissä kuitenkin tarkkaillaan juuri sairaalaympäristöjä, ja tutkimusmenetelmät ovat Salmisen mukaan erityisherkkiä ja laboratorioihin suunniteltuja.

THL:n johtavan asiantuntijan Carita Savolainen-Kopran mukaan arkielämän olosuhteissa muun muassa lämpötilan ja ilmankosteuden vaihtelut heikentävät viruksen säilyvyyttä pinnoilla.

Myös lentomatkustamiseen ja viruksiin liittyy monia uskomuksia, ja lentokoneen kaltainen suljettu tila voidaan helposti kokea otolliseksi paikaksi taudin leviämiselle.

Lentokoneessa tapahtuvat tartunnat ovat hänen mukaansa kuitenkin erittäin harvinaisia.

– Me tunnetaan yksi tällainen tuhkarokkotapaus. Tuhkarokko on kaikkein tartuttavin kaikista virustartunnoista. Se tarttuu ilman välityksellä ja sen vuoksi se on tavallaan herkkä indikaattori. Mutta muissa yhteyksissä on hyvin harvinaista, että kukaan olisi lennolla tartuntaa saanut.

Korona ei ole ilmateitse tarttuva, ja lentokoneen ilmastoinnin myötä koneeseen tulee korvausilmaa. Ilman kierto tapahtuu penkkiriveittäin ja ilmastoinnissa on käytössä niin sanotut hepa-filtterit – suodattimet, jotka ovat samoja, joita käytetään korkean turvallisuuden laboratorioissa.

– Siihen perustuu se, että ilman jotakin erityistä syytä ei ole tarvetta jäljittää vaikkapa koko lentokoneen porukkaa, koska he eivät käytännössä ole altistuneita.

Salmisen mukaan on myös vaikea kommunikoida sitä, miten vakavasta taudista koronassa lopulta on kyse.

Esimerkiksi ihmisillä, joilla on eräitä vastustuskykyä heikentäviä perustauteja, on vakavan sairastumisen riski isompi. Yhtä lailla myös korkea ikä lisää vakavan taudin riskiä.

– Keskimäärin se on kuitenkin varsin lievä tauti, mutta ei sitä pidä tietysti vähätelläkään. Muutenhan nyt ei olisi mitään tarvetta varautua, jos se olisi ihan mitätön asia.

Myös tartuntamäärien ilmoittaminen on Salmisen mukaan ongelmallista. Ongelmaksi nousee taudin levinneisyyden suhteuttaminen väkilukuun.

– Se 90 000 tapausta on tietenkin hirveän paljon tapauksia, mutta se on häviävän pieni määrä Kiinan väkilukuun suhteutettuna. Melkein mikä tahansa tauti aiheuttaa Kiinassa paljon enemmän tapauksia kuin tämä, Salminen kertoo.

STT–Arttu Mäkelä