Kotimaa
9.3.2020 12:56 ・ Päivitetty: 9.3.2020 12:58
Koronavirus jyllää, uskomukset ja kuulopuheet tartuntatavoista leviävät – näin asiantuntijat toppuuttelevat
Koronaepidemian ympärillä on ehtinyt liikkua paljon kuulopuheita ja uskomuksia. Viime viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen toppuutteli muita asiantuntijoita ja mediaa muun muassa pintojen kautta tapahtuvista tartunnoista.
Salmisen mukaan varoittelut viruksen tarttumisesta pinnoilta muuten kuin aivan tuoreista eritteistä eivät ole relevantteja arkielämässä. Pintahygienia on sen sijaan olennaista terveydenhuollon puolella, missä potilailla on usein keskimääräistä pahempia oireita.
Pintatartunnoista liikkuvat harhakäsitykset johtuvat osaltaan asian tiimoilta tehdyistä tutkimuksista. Niissä kuitenkin tarkkaillaan juuri sairaalaympäristöjä, ja tutkimusmenetelmät ovat Salmisen mukaan erityisherkkiä ja laboratorioihin suunniteltuja.
THL:n johtavan asiantuntijan Carita Savolainen-Kopran mukaan arkielämän olosuhteissa muun muassa lämpötilan ja ilmankosteuden vaihtelut heikentävät viruksen säilyvyyttä pinnoilla.
– Se on aina hyvä muistaa, että normaali elämä ei ole laboratorio, Savolainen-Kopra sanoi STT:lle.
Myös lentomatkustamiseen ja viruksiin liittyy monia uskomuksia, ja lentokoneen kaltainen suljettu tila voidaan helposti kokea otolliseksi paikaksi taudin leviämiselle.
– Siitä tulee helposti se mielikuva, että jos ollaan lentokoneessa, niin se ilma kiertää siellä ympäriinsä ja sieltä kulkeutuvat virukset yhdestä päästä toiseen, Salminen arvioi STT:lle.
Lisää aiheesta
Lentokoneessa tapahtuvat tartunnat ovat hänen mukaansa kuitenkin erittäin harvinaisia.
– Me tunnetaan yksi tällainen tuhkarokkotapaus. Tuhkarokko on kaikkein tartuttavin kaikista virustartunnoista. Se tarttuu ilman välityksellä ja sen vuoksi se on tavallaan herkkä indikaattori. Mutta muissa yhteyksissä on hyvin harvinaista, että kukaan olisi lennolla tartuntaa saanut.
Korona ei ole ilmateitse tarttuva, ja lentokoneen ilmastoinnin myötä koneeseen tulee korvausilmaa. Ilman kierto tapahtuu penkkiriveittäin ja ilmastoinnissa on käytössä niin sanotut hepa-filtterit – suodattimet, jotka ovat samoja, joita käytetään korkean turvallisuuden laboratorioissa.
– Siihen perustuu se, että ilman jotakin erityistä syytä ei ole tarvetta jäljittää vaikkapa koko lentokoneen porukkaa, koska he eivät käytännössä ole altistuneita.
Taudin vakavuutta on vaikea viestiä.
Salmisen mukaan on myös vaikea kommunikoida sitä, miten vakavasta taudista koronassa lopulta on kyse.
Esimerkiksi ihmisillä, joilla on eräitä vastustuskykyä heikentäviä perustauteja, on vakavan sairastumisen riski isompi. Yhtä lailla myös korkea ikä lisää vakavan taudin riskiä.
– Keskimäärin se on kuitenkin varsin lievä tauti, mutta ei sitä pidä tietysti vähätelläkään. Muutenhan nyt ei olisi mitään tarvetta varautua, jos se olisi ihan mitätön asia.
Myös tartuntamäärien ilmoittaminen on Salmisen mukaan ongelmallista. Ongelmaksi nousee taudin levinneisyyden suhteuttaminen väkilukuun.
– Se 90 000 tapausta on tietenkin hirveän paljon tapauksia, mutta se on häviävän pieni määrä Kiinan väkilukuun suhteutettuna. Melkein mikä tahansa tauti aiheuttaa Kiinassa paljon enemmän tapauksia kuin tämä, Salminen kertoo.
STT–Arttu Mäkelä
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.