– Koronaviruksen leviäminen ja pakolaiskriisin kärjistyminen Euroopan rajoilla ovat osoitus siitä, miten kaikki voi hyvinkin nopeasti heijastua talouteen ja sen myötä työllisyyteen ja aivan yksittäisiin työpaikkoihin. Voimme varautua moniin asioihin, mutta emme kaikkeen, sanoo puheenjohtaja Antti Palola (kuvassa) tiedotteessa.

STTK arvioi maan hallituksen perustamien työllisyystyöryhmien tahdin olevan melko verkkainen, mutta toteaa asioiden runsauden vievän luonnollisesti aikaa.

– Samansuuntaisia näkemyksiä palkansaajilla ja työnantajilla on esimerkiksi työvoimapalveluiden tehostamisesta, ulkomaisen työvoiman työlupakäytännöistä ja palkkatuesta. Kehysriiheen mennessä ei tule valmista, vaan työtä on jatkettava, Palola arvioi.

– Hätäillen ei myöskään synny laadukasta lainsäädäntöä, hän sanoo.

STTK:n hallitus keskusteli työllisyystoimista maaliskuun kokouksessaan. Keskusjärjestön hallitus arvioi, että esitykset palkansaajapuolelle hankalista työllisyystoimista jäävät loppukesän budjettiriiheen.

– Emme usko näissä päästävän edes kunnolla keskustelemaan, ennen kuin parhaillaan käynnissä oleva työmarkkinakierros on ohi. Se saataneen maaliin loppukevään mittaan, Palola sanoo.

Työllisyysastetta ei voida nostaa pelkästään toimilla, jotka palkansaajapuolella koetaan vain heikennyksiksi. Tätä STTK korostaa omissa työllisyystavoitteissaan.

– Palkansaajan työsuhde- ja muutosturvasta ja työkyvystä on huolehdittava monin eri tavoin, jotta uudelleen työllistyminen ja työurien pidentäminen varmistetaan. Uuden työn löytymisessä avainasemassa ovat osaamisen varmistaminen ja työttömän henkilökohtaisen tilanteen huomioiminen.