Koruton tilasto: Vienti laski rajusti

Suomen tavaraviennin arvo oli tammikuussa kymmenen prosenttia pienempi kuin vuosi sitten tammikuussa, ilmenee Tullin ennakkotilastosta.

Viennin arvo oli sen mukaan nyt lähes 3,6 miljardia euroa.

Kaikkien päätoimialojen tuotteiden vienti laski selvästi. Tammikuulle osunut lentokonetoimitus loivensi Tullin mukaan hiukan viennin jyrkkää pudotusta. Myös kojeiden ja mittareiden vienti kasvoi hieman.

Eniten heikkeni vienti Hollantiin, Britanniaan ja Venäjälle. Vain vienti Kiinaan koheni.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Apuselta täystyrmäys neljän päivän työviikolle – ”Kaunis ja ihailtava ajatus, joka ei toimi käytännössä”

Kuva: Topi Juga
Keskustelu työviikon lyhentämisestä puhututti panelisteja (vasemmalta) Jaakko Kianderia, Inka Douglasia ja Matti Apusta. Keskustelua veti Marja-Liisa Rajakangas STTK:sta.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK julkaisi torstaiaamuna pidetyssä keskustelu- ja julkistamistilaisuudessa pamfletin ”Jos työviikko olisi neljä päivää?”.

Tilaisuudessa keskustelijoina toimivat Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan toimitusjohtaja Matti Apunen, työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander sekä STTK:n lakimies Inka Douglas.

Julkistamistilaisuuden avauspuheenvuorossa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korosti, ettei STTK halua pamfletilla esittää työviikon lyhentämistä, vaan avata ennen kaikkea työajasta käytävää keskustelua.

STTK:n mukaan suurin osa suomalaisista uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän tulevaisuudessa. Samanaikaisesti uskotaan työmarkkinoiden polarisoitumiseen: osalla työmäärä kasvaa ja osa ei saa tehdä niin paljon töitä kuin haluaisi.

Tiedot ilmenevät STTK:n Aula Researchilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 177 työssäkäyvää ja opiskelevaa, 18-65-vuotiasta suomalaista maaliskuun lopulla.

Vastaajista enemmistö (55 %) uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän seuraavan 20 vuoden aikana. Arvio työajan pitenemisestä ei kuitenkaan vastaa suomalaisten toiveita. Selvästi yli puolet (61 %) vastaajista haluaisi lyhentää työaikaa, jotta työtä riittäisi useammalle.

Neljäsosa työssäkäyvistä (26 %) olisi valmis jakamaan osan töistään työttömien työllistämiseksi. Näin siitä huolimatta, että palkka alenisi työajan lyhentymistä vastaavassa suhteessa. Lähes yhtä suuri osa (25 %) vastaajista ei osaa kertoa kantaansa. Puolet (49 %) ei haluaisi tinkiä omastaan työttömien työllistämiseksi.

Evan toimitusjohtaja Matti Apunen antoi julkistamistilaisuudessa esitykselle täystyrmäyksen.

Apusen mukaan ajatus siitä, että otetaan vähän kaikkien työajasta, jotta voimme antaa enemmän joillekin on ”kaunis ja ihailtava”. Se ei kuitenkaan matemaattisista ja psykologisista syistä voi toimia.

– Lyhennetty työaika ei lisää työllisyyttä, jos se ei lisää työllistämisen kannattavuutta. Vasta jos työajan lyhentäminen laskee työvoimakustannuksia tai nostaa tuottavuutta, se tuottaa parempaa työllisyyttä, Apunen painotti.

– Käytännössä kuitenkin käy päinvastoin ja työvoimakustannukset nousevat, jos sama palkka maksetaan pienemmästä tuntimäärästä, hän jatkoi.

Ilmarisen johtajan Jakko Kianderin mukaan työviikon lyhentämisen suurimpina esteinä ovat väestön vanheneva ikärakenne sekä tuottavuuden kasvun heikkeneminen.

– Olen pessimistinen työajan lyhenemiselle edes tulevaisuudessa, sillä väestön ikärakenteen vanhenemiselle ei ole näkyvissä loppa, Kiander totesi.

Olen pessimistinen työajan lyhenemiselle edes tulevaisuudessa, sillä väestön ikärakenteen vanhenemiselle ei ole näkyvissä loppa.

STTK:n Palola ei usko, että nykytyöaika on työaikojen kehityksen päätepiste.

– Suomessa työaika on lyhentynyt eri tavoin lähes puoleen siitä, mitä se oli 1900-luvun alussa. Sen on mahdollistanut tuottavuuden kasvu, josta osa on siirtynyt palkkoihin, osa lyhyempiin työaikoihin.

– Taantuma on pitänyt talouskasvun nollassa ja luonut painetta työaikojen pidentämiseen, mikä Suomessa näkyy muun muassa kilpailukykysopimuksessa. Samalla globaali kilpailu ja teknologinen kehitys eriyttävät työaikoja kysynnän vaihtelun mukaan, Palola tiivisti.

Pamfletin julkaistamistilaisuudessa keskustelua herätti myös maakohtaisen työkulttuurin vaikutus työaikoihin sekä teknologisen kehityksen myötä yleistynyt vapaa- ja työajan sekoittuminen.

Panelistien mukaan työpäivän päättymisen entistä liukuvampi raja asettaa haasteita työnjohtamiselle sekä työntekijöiden jaksamiselle.

– Suomessa ollaan lojaaleja työpaikalle ja työajat saattavat helposti mennä överiksi. Esimiehen on tärkeä kertoa työtehtävien tavoitteet ja valvoa työntekijän liikarasittumista, Kiander sanoi.

STTK:n mukaan työ on hyvinvoinnin kivijalka, mutta Suomessa on korkea työttömyys, vaikea pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Samanaikaisesti digitalisaatio ja tekoäly luovat työtä, mikä ei ole entiseen tapaan sidottu aikaan ja paikkaan.

Vaikka teknologinen kehitys syö työpaikkoja, historiassa tapahtuneet teknologiset murrokset ovat osoittaneet kuinka ne eivät kuitenkaan syö työtä.

– Työnteon kahdeksasta neljään –periaate ei tulevaisuudessa välttämättä ole vallitseva idea, eikä työtä ehkä riitä kaikille, Palola perusteli.

Keskustelun päätteeksi Apunen korosti, että vaikka teknologinen kehitys syö työpaikkoja, historiassa tapahtuneet teknologiset murrokset ovat kuitenkin osoittaneet, että ne eivät syö työtä. Muutokset puolestaan luovat aina myös uusia aloja.

Pitkällä tähtäimellä työajan lyheneminen on STTK:n arvion mukaan edelleen mahdollista. Talouden ”uusi normaali” ennustaa kuitenkin talouskasvun hidastumista. Jos ennuste toteutuu, työajan lyhennys on ehkä totta nyt syntyville sukupolville.

Vielä on matkaa 72 prosenttiin – työllisyysaste koheni, työttömyysaste jumittaa paikallaan

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Työllisyysaste on noussut, kertoo Tilastokeskus. Maaliskuussa työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 69,2 prosenttia, kun se helmikuussa oli 69,1 prosenttia.

Kausitasoitettu luku tarkoittaa, että luvuista on poistettu vuodenajoista johtuva vaihtelu. Näin kausitasoitetun sarjan luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Sama pätee myös aikasarjan trendin luvuille.

Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi on noussut hiljalleen alkaen vuoden 2015 joulukuusta, jolloin luku oli 68,2 prosenttia. Hallituksen tavoite on 72 prosenttia.

Työttömyysasteen trendi oli maaliskuussa 8,7 prosenttia, eli se pysyi helmikuun tasolla. Työttömyyden trendiluku on pysynyt ennallaan viime vuoden elokuusta asti.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä on laskussa. Yli vuoden työttömänä olleita oli maaliskuussa noin 112 000, mikä on yli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Oman taloutensa kohentumiseen luotti vain 28 prosenttia.

Tilastokeskus julkisti torstaina myös kuluttajabarometrin. Sen mukaan suomalaisten kuluttajien kuva maan taloudesta on valoisin pitkään aikaan. Hieman yli puolet kuluttajista uskoo, että Suomen taloustilanne kohentuu seuraavan vuoden aikana. Vastaavasti kymmenen prosenttia arvioi tilanteen heikentyvän.

Kuva Suomen taloudesta on paras sitten vuoden 2010. Usko työttömyyden vähenemiseen on vahvin vuosikymmeneen.

Kuluttajat arvioivat Suomen talouden kehityksen henkilökohtaista talouttaan paremmaksi. Oman taloutensa kohentumiseen luotti huhtikuussa vain 28 prosenttia kuluttajista.

Tilastokeskuksen mukaan huhtikuun luottamusindikaattori oli 21,5, kun maaliskuussa se oli 22,9. Vuodentakaiseen verrattuna luottamus on parantunut roimasti, sillä viime vuoden huhtikuussa luottamusindikaattorin arvo oli 9,8. Pitkäaikainen keskiarvo on 11,9.

Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin haasteltiin huhtikuun alkupuolella yhteensä 1 199 Suomessa asuvaa ihmistä.

Yritystuet säilyivät sittenkin – ”Jokaisella on omat puolustajansa”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Valtiovarainministeri Petteri Orpo ja pääministeri Juha Sipilä (taustalla) hallituksen puoliväliriihen loppuinfossa Helsingin Kesärannassa myöhään eilen illalla.

Hallitus säästi puoliväliriihessä kaikki yritystuet leikkauksilta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus tarkasteli vain suoria yritystukia, mutta hänen mukaansa sieltä ei ollut mahdollista löytää leikattavaa.

– Esimerkiksi tuulivoimatuki on sidottu koko hallituskaudeksi ja osa tuista on vastinrahan takana, Sipilä sanoi.

Suurin osa yritystuista on erilaisia verotukia, jotka Sipilän mukaan käydään budjettiriiheen mennessä läpi. Sipilä sanoi, että tavoitteena oli suunnata osa yritystuista uusiutuviin tukiin eli Tekesiin. Lopulta hallitus etsi Tekesin ja Suomen Akatemian lisärahoituksen muualta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että jokaisella yritystuella on omat puolustajansa. Hän myös sanoi, että kilpailukykysopimuksessa on sovittu tiettyjen tukien säilyttäminen tietyllä tasolla.

– Jos ajatellaan vaikka teollisuuden energiatukia, en tässä taloudellisessa tilanteessa halua ottaa riskiä, että metsä- tai terästeollisuutta lähtisi muualle, Orpo sanoi.

Aalto nousemassa uuden Teollisuusliiton johtoon – ”Työmarkkina on murroksessa, tarvitsemme vahvaa edunvalvontaa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Metalliliiton sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää yksimielisesti, että Metalliliiton nykyinen puheenjohtaja Riku Aalto valittaisiin uuden Teollisuusliiton puheenjohtajaksi.

Metalliliiton sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Metalliliiton nykyinen puheenjohtaja Riku Aalto valittaisiin uuden Teollisuusliiton puheenjohtajaksi. Uudelle liitolle valitaan puheenjohtaja toukokuussa. Teollisuusliittoon on määrä syntyä, kun Metalliliitto, TEAM ja Puuliitto yhdistyvät.

Aalto valittiin SAK:laisen Metallin puheenjohtajaksi ensimmäistä kertaa vuonna 2008.

Aalto vastasi lähtevänsä mielellään vetämään uutta liittoa, jos liittokokous niin päättää.

– Uusi liitto tarvitaan juuri sen takia, että työmarkkina on nyt murroksessa. Koko meidän järjestelmämme on kovassa paineessa, ja sen takia tarvitsemme vahvaa edunvalvontaa teollisuuspuolella, Aalto sanoi STT:lle.

Ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävään on pyydetty Metalliliiton nykyistä liittosihteeriä Turja Lehtosta. Häntä pyysi ehdokkaaksi joukko liiton vasemmistoliiton edustajia.

Teollisuusliittohanketta käsiteltiin tänään Metalliliiton ylimääräisessä valtuustokokouksessa, joka kävi läpi uuden liiton perustamisen valmistelua. Virallisia päätöksiä ei vielä tehty.

Mukaan lähtevien liittojen liittokokoukset tekevät lopulliset yhdistymispäätökset 17.–18. toukokuuta.

Metalliliitto on mukaan lähtevistä liitoista selvästi suurin. Uuteen liittoon tulisi 226 000 jäsentä, ja se edustaisi liki neljännestä SAK:n jäsenmäärästä. Liitto solmii 33 työehtosopimusta 17 eri työantajaliiton kanssa.

Aalto uskoi, että isosta liitosta olisi hyötyä myös pienten sopimusten alla työtä tekeville.

– Meillä on sellainen kokemus, että pienemmät sopimusalat saavat parempia työehtoja, kun on isompia matkassa mukana puolustamassa työehtoja.

Uutta liittoa perustamassa oli alun perin myös Paperiliitto, mutta se ilmoitti viime vuoden lopulla irtautuvansa hankkeesta.

Palvelualojen työntekijöillä suuri huoli: Epävarmuus rahasta kasvaa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Palvelualojen ammattiliitto PAMin suhdannebarometrissä ilmenee, että epävarmuus omasta taloudellisesta tilanteesta alojen työntekijöiden keskuudessa voimistuu.

Eniten taloustilanteensa puolesta ovat huolissaan matkailu- ja ravintola-alalla sekä kiinteistöpalvelualalla työskentelevät. Heistä noin 30 prosenttia kokee henkilökohtaisen taloutensa heikentyneen viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kaupan alalla samoin kokee noin joka neljäs (26 %) vastaajista.

Vastaajat eivät oleta oman taloutensa paranevan myöskään seuraavan vuoden aikana. Vastaajat epäilevät tilanteensa jopa heikkenevän. Tämä kertoo, että yksityisten palvelualojen työntekijöistä merkittävä osa elää taloudellisesti ahtaalla.

– Kiinteistöpalvelualalla peräti 36 % vastaajista olettaa oman taloutensa heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Vain 14 % odottaa tilanteen paranevan. Matkailu- ja ravintola-alalla tilanne näyttää vieläkin lohduttomammalta, vain 7 % vastaajista odottaa taloutensa paranevan, PAMin ekonomisti Antti Koskela kertoo.

Vastaajat epäilpalvevät tilanteensa jopa heikkenevän.

Barometrin tulokset myös positiivisista muutoksista. Kaikilla PAMin sopimusaloilla työttömyyttä pelkäämättömien osuus on kasvanut.

– Erityisesti kaupan alalla ja kiinteistöpalvelualalla vastaajat kokevat työnantajiensa talouden kehittyneen positiivisesti. Aiempaa useammat alan työntekijät eivät koe työttömyyden uhkaa, Koskela arvioi.

Esimerkiksi kiinteistöpalvelualan työnantajista yli 40 % on arvioinut lisäävänsä henkilöstöään vuonna 2017. Tämä kehitys saattaa Koskelan mukaan osaltaan näkyä myös työntekijöiden luottamuksessa työllisyyteen.

Uskoa tulevaisuuteen luovat myös työntekijöiden mielikuvat siitä, kuinka työnantajan talouden odotetaan kehittyvän tulevaisuudessa. Kaupan alalla lähes 50 % ja kiinteistöpalvelualalla 44 % työntekijöistä uskoo työnantajien talouden paranevan seuraavan vuoden aikana. Matkailu- ja ravintola-alalla osuus on vain 19 %.

– Valitettavasti matkailu- ja ravintola-alan työntekijöiden mielikuvat poikkeavat tässäkin muista ja luovat synkempää kuvaa alan työllisyystilanteesta. Alan kasvu on kuitenkin ollut nopeaa ja sen odotetaan vain kiihtyvän.

PAMin tutkimuksen mukaan matkailu- ja ravintola-alan työntekijöiden mielikuvat ovat tämän kanssa ristiriidassa. Epäsuhta kertoo alalla vallitsevasta epävarmuudesta työntekijöiden keskuudessa.

– Kaupan ja kiinteistöpalvelualan alkanut noususuhdanne taas näkyy alojen vastauksissa luoden positiivisempaa kuvaa tilanteesta. Molemmilla aloilla lähes 40 prosenttia vastaajista kokee työnantajansa myynnin kasvaneen viimeisen vuoden aikana, Koskela summaa.