Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kotietsintä, laite-etsintä ja sijaintitietojen hankkiminen – ministeriö selvittää kovia keinoja paperittomia auttaville

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho hallituksen budjettiriihen päätösinfossa. Hän sanoi muun muassa, että laittoman maahanmuuttajan piilottelu kriminalisoidaan. Asia on tällä hetkellä pohdinnassa oikeusministeriössä.

– Kriminalisoimme aiempaa täsmällisemmin laittoman maassaoleskelun edistämisen, eli siis esimerkiksi laittoman maahanmuuttajan piilottelun, näin lausui torstaina hallituksen Eurooppa-, kulttuuri-, ja urheiluministeri Sampo Terho (s.) hallituksen budjettiriihessä.

Hän esitteli myös muita hallituksen varsin kovia toimia terrorismilainsäädäntöön.

– Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tehdään uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön, hän jatkoi.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaa piilottelun rangaistavuus oli yhteinen päätös riihessä ja asia on käsittelyssä oikeusministeriössä. Torstaisessa Ylen A-Studiossa Risikko sanoi itse, ettei ole koskaan sanonut että auttamista kriminalisoidaan, vaan se jos estetään viranomaisten toiminta.

Uhka-arvion tekemisestä Risikko kertoi medialle, että tälläkin hetkellä kaikki pakkopalautusta odottavat arvioidaan keskusrikospoliisin toimesta.

Risikko sanoi käyneensä keskusteluja KRP:ssä siitä, voidaanko toimintaa laajentaa. KRP:n mukaan voidaan, mutta Risikko toteaa, että ensin on arvioitava, tarvitaanko lainsäädäntömuutos ja mahdollisesti lisää säilöönottotiloja.

Olinpaikan oltava viranomaisen tiedossa.

Lisää aiheesta

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ehti jo kertoa budjettiriihen jälkeen kertoa Lännen Medialle, että oikeusministeriössä on työn alla esitys siitä, että piilottelusta voisi antaa vankeutta. Itse asiassa se on ollut siellä käsittelyssä jo jonkin aikaa.

Nergin käsityksen mukaan kyse ei kuitenkaan olisi esimerkiksi hätämajoittamisen kriminalisoinnista vaan laajemmasta näkökulmasta, jossa olennaista on se, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen olinpaikka on viranomaisen tiedossa.

– On rangaistavaa, jos ihminen yritetään pitää piilossa viranomaiselta, Nerg selvensi Lännen Medialle.

Muun muassa kirkot ovat antaneet suojaa turvapaikkaa hakeville.

Niin kutsutun kirkkoturvakäytännön mukaan paikalliselle poliisille kuitenkin tiedotetaan, että seurakunta on ottanut ihmisen suojiinsa. Poliisin suhtautumisessa kirkkoturvatilanteisiin on ollut Suomessa kuitenkin suuria paikallisia vaihteluita.

Uusia pakkokeinoja pohdinnassa.

Mitä oikeusministeriössä tällä hetkellä hallituksen toimesta tehdään maassaoleskelulle? Ministeriöstä kerrotaan Demokraatille, että jo tällä hetkellä avunanto laittomaan maassaoleskeluun on rangaistavaa.

Nyt ministeriössä pohditaan maahanmuuton ministerityöryhmän linjausten pohjalta sitä, pitääkö laittoman maassaoleskelun ja sen avustamisenrangaistusasteikkoja korottaa ja lisätä tutkintakeinoja. Nykyiset sakot eivät siis enää riittäisi.

Lausunnolla olevassa arviomuistiossa ehdotetaan, että laittomasta maassaoleskelusta voitaisiin tuomita jopa kuusi kuukautta vankeutta ja myös avunannosta laittomaan maahanoleskeluun voisi tuomita pienempiä vankeusrangaistuksia.

Uusia pakkokeinoja voitaisiin kohdistaa myös avunantajaan. Näitä olisivat kotietsintä, henkilöntarkastus, laite-etsintä ja sijaintitietojen hankkiminen.

Muun muassa sisäministeriö ei ole vielä antanut lausuntoa arviomuistiosta. Lausunnoissa on tullut puoltoja mutta vastustustakin. Päätöksiä ei ole tehty.

Laittoman maassaoleskelun osalta sääntely liittyy ulkomaalaislakiin ja avuntantopykälä on rikoslaissa.

Päätöksiä tai kirjauksia asian etenemisestä ei ole.

Oikeusministeriön toiminnan taustalla on maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksymät huhtikuinen laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelma vuosille 2017–2020 sekä toimenpidesuunnitelman vuodelta 2016 laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan.

Arviomuistion lisäksi muita päätöksiä tai kirjauksia asian etenemisestä ei tällä hetkellä ole.

Tällä hetkellä rikosoikeuden avunantosäännöksissä ei rajata rikoksen avunantoa, toisin sanoen esimerkiksi kirkon toimintaan turvapaikanhakijoiden kanssa ei liity rajauksia.

Kun tällaisesta toiminnasta puhutaan, siihen saattaa kuitenkin liittyä humanitaarisuuteen tai anteeksiantoon liittyviä näkökohtia, jos tekijöinä on esimerkiksi sukulaisia tai ystäviä. Tutkimatta jättäminen, syyttämättä tai tuomitsematta jättäminen voisivat tulla kysymykseen.

Esimerkiksi sitä, että kirkot antavat suojaa ei tiettävästi ole oikeuskäytännössä testattu.

“Eettisesti ja moraalisesti erittäin kyseenalaista.”

Lännen Media kertoo, että luterilaisessa kirkossa hätämajoitus on jatkumassa myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille.

–Jos auttamistyö esimerkiksi majoittamalla ja ihmisten perustarpeita turvaamalla tulee rangaistavaksi, se on eettisesti ja moraalisesti erittäin kyseenalainen ja huolestuttava asia hallituksen politiikassa. Voidaan todella huolestua, että näinkö Suomi aikoo edelleen säilyttää profiilinsa ihmisoikeuksia kunnioittavana maana, pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia kirkkohallituksesa sanoi Lännen Medialle.

Hän totesi, että olisi vakava asia, jos kirkon diakoniaan, järjestöjen ja vapaaehtoisten kansalaisten tekemään avustustyöhön puututtaisiin.

– Jos seurakunta tai kirkko tarjoaa hätämajoitusta ja hallitus aikoo sen vuoksi ryhtyä laittamaan pappeja vankilaan, tätä sosialidemokraatit eivät voi tukea, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman linjasi puolestaan tänään Demokraatille.

Kello 0.55 lisätty tieto Paula Risikon kommenteista Ylen A-Studiossa ja muokattu kyseistä kohtaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE