Kotietsintä, laite-etsintä ja sijaintitietojen hankkiminen – ministeriö selvittää kovia keinoja paperittomia auttaville

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho hallituksen budjettiriihen päätösinfossa. Hän sanoi muun muassa, että laittoman maahanmuuttajan piilottelu kriminalisoidaan. Asia on tällä hetkellä pohdinnassa oikeusministeriössä.

– Kriminalisoimme aiempaa täsmällisemmin laittoman maassaoleskelun edistämisen, eli siis esimerkiksi laittoman maahanmuuttajan piilottelun, näin lausui torstaina hallituksen Eurooppa-, kulttuuri-, ja urheiluministeri Sampo Terho (s.) hallituksen budjettiriihessä.

Hän esitteli myös muita hallituksen varsin kovia toimia terrorismilainsäädäntöön.

– Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tehdään uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön, hän jatkoi.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaa piilottelun rangaistavuus oli yhteinen päätös riihessä ja asia on käsittelyssä oikeusministeriössä. Torstaisessa Ylen A-Studiossa Risikko sanoi itse, ettei ole koskaan sanonut että auttamista kriminalisoidaan, vaan se jos estetään viranomaisten toiminta.

Uhka-arvion tekemisestä Risikko kertoi medialle, että tälläkin hetkellä kaikki pakkopalautusta odottavat arvioidaan keskusrikospoliisin toimesta.

Risikko sanoi käyneensä keskusteluja KRP:ssä siitä, voidaanko toimintaa laajentaa. KRP:n mukaan voidaan, mutta Risikko toteaa, että ensin on arvioitava, tarvitaanko lainsäädäntömuutos ja mahdollisesti lisää säilöönottotiloja.

Olinpaikan oltava viranomaisen tiedossa.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ehti jo kertoa budjettiriihen jälkeen kertoa Lännen Medialle, että oikeusministeriössä on työn alla esitys siitä, että piilottelusta voisi antaa vankeutta. Itse asiassa se on ollut siellä käsittelyssä jo jonkin aikaa.

Nergin käsityksen mukaan kyse ei kuitenkaan olisi esimerkiksi hätämajoittamisen kriminalisoinnista vaan laajemmasta näkökulmasta, jossa olennaista on se, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen olinpaikka on viranomaisen tiedossa.

– On rangaistavaa, jos ihminen yritetään pitää piilossa viranomaiselta, Nerg selvensi Lännen Medialle.

Muun muassa kirkot ovat antaneet suojaa turvapaikkaa hakeville.

Niin kutsutun kirkkoturvakäytännön mukaan paikalliselle poliisille kuitenkin tiedotetaan, että seurakunta on ottanut ihmisen suojiinsa. Poliisin suhtautumisessa kirkkoturvatilanteisiin on ollut Suomessa kuitenkin suuria paikallisia vaihteluita.

Uusia pakkokeinoja pohdinnassa.

Mitä oikeusministeriössä tällä hetkellä hallituksen toimesta tehdään maassaoleskelulle? Ministeriöstä kerrotaan Demokraatille, että jo tällä hetkellä avunanto laittomaan maassaoleskeluun on rangaistavaa.

Nyt ministeriössä pohditaan maahanmuuton ministerityöryhmän linjausten pohjalta sitä, pitääkö laittoman maassaoleskelun ja sen avustamisenrangaistusasteikkoja korottaa ja lisätä tutkintakeinoja. Nykyiset sakot eivät siis enää riittäisi.

Lausunnolla olevassa arviomuistiossa ehdotetaan, että laittomasta maassaoleskelusta voitaisiin tuomita jopa kuusi kuukautta vankeutta ja myös avunannosta laittomaan maahanoleskeluun voisi tuomita pienempiä vankeusrangaistuksia.

Uusia pakkokeinoja voitaisiin kohdistaa myös avunantajaan. Näitä olisivat kotietsintä, henkilöntarkastus, laite-etsintä ja sijaintitietojen hankkiminen.

Muun muassa sisäministeriö ei ole vielä antanut lausuntoa arviomuistiosta. Lausunnoissa on tullut puoltoja mutta vastustustakin. Päätöksiä ei ole tehty.

Laittoman maassaoleskelun osalta sääntely liittyy ulkomaalaislakiin ja avuntantopykälä on rikoslaissa.

Päätöksiä tai kirjauksia asian etenemisestä ei ole.

Oikeusministeriön toiminnan taustalla on maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksymät huhtikuinen laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelma vuosille 2017–2020 sekä toimenpidesuunnitelman vuodelta 2016 laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan.

Arviomuistion lisäksi muita päätöksiä tai kirjauksia asian etenemisestä ei tällä hetkellä ole.

Tällä hetkellä rikosoikeuden avunantosäännöksissä ei rajata rikoksen avunantoa, toisin sanoen esimerkiksi kirkon toimintaan turvapaikanhakijoiden kanssa ei liity rajauksia.

Kun tällaisesta toiminnasta puhutaan, siihen saattaa kuitenkin liittyä humanitaarisuuteen tai anteeksiantoon liittyviä näkökohtia, jos tekijöinä on esimerkiksi sukulaisia tai ystäviä. Tutkimatta jättäminen, syyttämättä tai tuomitsematta jättäminen voisivat tulla kysymykseen.

Esimerkiksi sitä, että kirkot antavat suojaa ei tiettävästi ole oikeuskäytännössä testattu.

”Eettisesti ja moraalisesti erittäin kyseenalaista.”

Lännen Media kertoo, että luterilaisessa kirkossa hätämajoitus on jatkumassa myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille.

–Jos auttamistyö esimerkiksi majoittamalla ja ihmisten perustarpeita turvaamalla tulee rangaistavaksi, se on eettisesti ja moraalisesti erittäin kyseenalainen ja huolestuttava asia hallituksen politiikassa. Voidaan todella huolestua, että näinkö Suomi aikoo edelleen säilyttää profiilinsa ihmisoikeuksia kunnioittavana maana, pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia kirkkohallituksesa sanoi Lännen Medialle.

Hän totesi, että olisi vakava asia, jos kirkon diakoniaan, järjestöjen ja vapaaehtoisten kansalaisten tekemään avustustyöhön puututtaisiin.

– Jos seurakunta tai kirkko tarjoaa hätämajoitusta ja hallitus aikoo sen vuoksi ryhtyä laittamaan pappeja vankilaan, tätä sosialidemokraatit eivät voi tukea, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman linjasi puolestaan tänään Demokraatille.

Kello 0.55 lisätty tieto Paula Risikon kommenteista Ylen A-Studiossa ja muokattu kyseistä kohtaa.

”Ei ole monella hallussa” – Yle nostaa valokeilaan tärkeän palan eduskunnan puhekulttuuria

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
SDP:n kansanedustajat Eero Heinäluoma ja Susanna Huovinen kyselytunnilla eduskunnassa 15. helmikuuta.

Entiset puhemiehet ottavat Ylellä kantaa eduskunnan salikeskusteluun väriä tuoviin välihuutoihin.

Puhemiehen paikan jättäneen Maria Lohelan (sin.) mielestä hyvät välihuudot ovat harvassa. Onnistuneisiin välihuutoihin kuuluu tietty tyyli ja tekniikka, joka Lohelan mukaan ei ole monella hallussa.

Entisen varapuhemiehen Arto Satosen (kok.) mielestä eduskunnassa on useita välihuutojen taitajia.

Hän nostaa esiin Ben Zyskowiczin (kok.), Olavi Ala-Nissilän (kesk.), Eero Heinäluoman (sd.) ja Simon Elon (sin.).

Satonen toteaa, että välihuudot kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin. Puhemiehen tehtävä on puuttua niihin, jos kyse ei ole enää välihuudosta vaan puhujaa häiritsevästä yleisestä mölinästä.

Niin ikään puhemiehenä toiminut Heinäluoma arvioi Ylelle, että välihuutojen taso saattoi lipsua eduskunnan toimiessa Sibelius Akatemian väistötiloissa.

– Silloin oli tällaista ylipitkää puhetta ja mölinää, mutta nyt kun ollaan palattu suureen saliin, on mielestäni menty parempaan suuntaan. Välihuudot ovat salikeskustelun suola, niissä saa olla myös huumoria mukana.

– Viime vuosina tämä on ollut enemmän miesten laji. Pia Viitanen (sd.) on hyvä, mutta lisää naisia toivottaisiin mukaan, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma arvelee, että aika suosii some- ja nettiviestintää, eikä salikeskustelu ole enää niin tärkeässä roolissa mitä se joskus oli.

– Se voi vaikuttaa siihen, että siihen ei satsata enää niin paljon.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Urpilainen: Oppositio mukaan valmistelemaan Suomen EU-puheenjohtajuuskautta

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) haluaisi opposition mukaan valmistelemaan heinäkuussa 2019 alkavaa Suomen EU-puheenjohtajakautta. Hän perusteli kantaansa MTV Uutisextra -ohjelmassa tulevien eduskuntavaalien ajankohdalla.

– Sitä ennen käydään eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut, jolloin Sipilän hallitus valmistelee puheenjohtajuuskauden ohjelman, mutta uusi hallitus toimeenpanee sen ja on puheenjohtaja.

– Ohjelma pitäisi valmistella parlamentaarisesti erillisessä työryhmässä yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, että sillä olisi aidosti laaja poliittinen tuki, Urpilainen sanoi MTV Uutisextrassa lauantaina illalla.

Hän piti mahdollisena, että uusi hallitus saattaisi muussa tapauksessa joutua johtamaan EU:ta sellaisella ohjelmalla, mitä se ei kannata.

Keskustelua aiheesta

”Pieni sitkeä kansa on harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa” – Kansanedustaja osallistuu 100-vuotiaan Viron juhlintaan ”sydän herkkänä”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula

Suomalaisten ja virolaisten itsenäisyyspäivän vietossa on yhtäläisyyksiä, mutta suomalaiset ovat juhlinnassaan pidättyvämpiä, toteaa Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin paikan päällä osallistuva kansanedustaja, eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.)

– Eestissä on hyvin isänmaallista menoa. Ihmiset tuntevat syvällä sydämessään suurta ylpeyttä ja sisua olla eestiläinen. Taustalla on historian vaikeat vuodet, jotka vähintään kaikki yli kolmikymppiset täällä muistavat.

– Mutta itsenäisyys on hyvin iloinen asia, jota ihmiset osaavat juhlia hyvin railakkaasti. Iloinen tunnelma on julki kirjoitettu käyttäytymismuoto pienistä lapsista iäkkäisiin. Suomessa ollaan pidättyvämpiä, itsekin Virossa asunut Kiuru sanoo.

Hän aloitti satavuotisjuhlat osallistumalla aamulla puoli kahdeksan aikaan Toompean linnoitukseen kuuluvan Hermannin tornin eli Pikk Hermannin luona tapahtuvaan perinteiseen lipunnostoon. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan tapahtuma oli valtiollinen. Paikalla oli Kiurun mukaan tuhansia ihmisiä kuuntelemaan Viron parlamentin puhemiehen Eiki Nestorin puhetta ja laulamassa yhteislauluja juuri sillä alueella, joka liittyy Viron laulavaan vallankumokseen.

”Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.”

– Tunnelma oli mahtava. Parlamentin vieressä oleva puisto oli aivan täynnä ihmisiä. Kaikki osasivat laulut, ihmisillä oli lippuja ja kansallispukuja, korkeakouluopiskelijoilla oli omat lakkinsa ja lippunsa. Kyllä siinä vähän sydän herkkänä oli.

Kun Viro itsenäistyi, juurin kukaan ei uskonut sen siihen pystyvän.

– Pieni sitkeä kansa on hyvin harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa. Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.

Viron sataanvuoteen mahtuu pitkä neuvostomiehitys ja sitä edeltänyt sodanaikainen saksalaismiehitys. Kiurun mukaan historia näkyy muun muassa virolaisten tavassa hahmottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Täällä oli tänään iso sotaväen paraati, jossa oli mukana myös liittolaisia. Aika monella oli käsissään pieniä Nato-lippuja, jollaisia Suomessa ei ole totuttu näkemään. Se kertoo virolaisten suuresta halusta kuulua kansainvälisiin yhteisöihin kuten EU:hun ja Natoon. Niiden arvoa ei oikeastaan kyseenalaisteta missään. Se on hyvin erilaista kuin suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa.

Tavallisten kansalaisen itsenäisyysjuhlinta tuo mieleen Suomen. Kuten Suomessa myös Virossa katsotaan itsenäisyyspäivän iltana kotona televisiota. Puoli seitsemältä ihmiset katsovat presidentin puhetta, joka on Kiurun mukaan hyvin samantyylinen kuin Suomessa. Puheen jälkeen alkaa televisioitu itsenäisyysjuhla, johon osallistuu tänä vuonna 1500 kutsuvierasta.

”Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa.”

– Virossa ei juhlita aina samassa paikassa, vaan juhla kiertää eri puolilla Eestiä. Tänä vuonna ollaan Emajoen äärellä Tartossa, mistä monet itsenäisyyslaulut kertovat. Juhlassa ei ole niinkään kyse puvuista vaan ihmiset katsovat enemmänkin sitä, keitä paikalle on kutsuttu. Viron yleisradio lähettää sieltä kuusi tuntia suoraa lähetystä.

Vieraiden esittelyn ja kättelyn jälkeen alkaa konserttiosuus ja sitten on luvassa vastaanotto ja tanssit.

– Tämä on hyvin pitkälti perheiden päivä, ihmiset vetäytyvät kotiin ruuan ja juoman ääreen ja katsovat juhlaa televisiosta.

Kiuru hahmottaa Suomen ja Viron tarinoissa paljon samaa. Kertomukset kuitenkin etenivät eri suuntiin. Suomi säilytti itsenäisyytensä, Viro miehitettiin pitkäksi ajaksi.

– Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa. Kaikista miehityksistä on jäänyt jälkeen myös ihmisiä ja vähemmistöjä, jotka vaikuttavat siihen miten Virossa tehdään yhteiskuntapolitiikkaa.

Keskustelua aiheesta

Jungner ideoi vaihtoehdon kansanedustajien sopeutumiseläkkeelle – 76 884 euron läksiäislahja

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Entinen SDP-poliitikko, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner ehdottaa Verkkouutisten kolumnissaan keinoja disruption lisäämiseksi politiikassa. Disruptiolla tarkoitetaan innovaatiota, joka haastaa perinteiset toimintatavat ja antaa tilaa uusille, luoville ratkaisuille.

Eräs Jungnerin ehdotuksista liittyy kansanedustajan toimen muuttamiseen määräaikaiseksi niin, että kukin edustaja voisi istua kolme kautta peräkkäin. Sen jälkeen edessä olisi pakollinen välikausi. Hänellä on idea myös kohuttuun sopeutumisjärjestelmään, joka korvaisi nykyiset sopeutumiseläkkeet.

Kansanedustajan palkkio on 6407 euroa kuukaudessa.

– Muutetaan sopeutumisjärjestelmää siten, että ensimmäisen kauden jälkeen vapaaehtoisesti luopuva saa lähtiessään korvauksena vuoden palkan, kahden kauden jälkeen puolen vuoden palkan ja kolmen kauden jälkeen ei mitään.

– Vaaleissa pudonneille avataan ansiosidonnainen työttömuusturva, joka tällä hetkellä ei ole mahdollista, Jungner kirjoittaa.

Kun kansanedusajan palkkio on ensimmäisellä kaudella 6407 euroa kuukaudessa, vapaaehtoisesti luopuva edustaja saisi Jugnerin mallissa eduskunnalta 76 884 euron arvoisen läksiäislahjan.

Keskustelua aiheesta

Yli 600 000 työikäistä peruskoulun varassa – SAK:n johtaja pidentäisi oppivelvollisuutta

Kuva: Jari Soini

SAK:n johtaja Matti Huutola perää uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Huutolan mukaan työllistymisen kulmakiviä ovat osaaminen, asunnot ja liikenneyhteydet sekä julkiset palvelut.

Työttömyysaste on Suomessa pysytellyt korkeana työllisyyden edistymisestä huolimatta. Työttömät saattavat olla eri puolella Suomea kuin työpaikat eikä heillä välttämättä ole sellaista osaamista, jota työelämässä tarvitaan.

– Suomessa on edelleen yli 600 000 työikäistä pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Osaamista voidaan kohentaa muun muassa pidentämällä oppivelvollisuutta sekä helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä, Huutola sanoo.

”Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia.”

Kohtaanto-ongelmaa Huutola vähentäisi asunto- ja liikennepolitiikalla.

– Työpaikkojen saavutettavuus varmistetaan, kun asunnot rakennetaan oikeisiin paikkoihin ja liikenneyhteydet pidetään kunnossa. Myös varhaiskasvatuksesta, vanhustenhoidosta ja muista julkisista palveluista on pidettävä huolta, jotta työssäkäynti on mahdollista, Jyväskylässä Talvi-tapahtumassa lauantaina puhunut Huutola sanoo.

Hän arvostelee hallitusta vääriin asioihin keskittymisestä. Hallitus on Huutolan mukaan työllisyyspolitiikassaan painottanut aktiivimallin kaltaisia kepityksiä, jotka työllistymisen sijaan johtavat työttömien köyhtymiseen.

– Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä.