Kotietsintä, laite-etsintä ja sijaintitietojen hankkiminen – ministeriö selvittää kovia keinoja paperittomia auttaville

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho hallituksen budjettiriihen päätösinfossa. Hän sanoi muun muassa, että laittoman maahanmuuttajan piilottelu kriminalisoidaan. Asia on tällä hetkellä pohdinnassa oikeusministeriössä.

– Kriminalisoimme aiempaa täsmällisemmin laittoman maassaoleskelun edistämisen, eli siis esimerkiksi laittoman maahanmuuttajan piilottelun, näin lausui torstaina hallituksen Eurooppa-, kulttuuri-, ja urheiluministeri Sampo Terho (s.) hallituksen budjettiriihessä.

Hän esitteli myös muita hallituksen varsin kovia toimia terrorismilainsäädäntöön.

– Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tehdään uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön, hän jatkoi.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaa piilottelun rangaistavuus oli yhteinen päätös riihessä ja asia on käsittelyssä oikeusministeriössä. Torstaisessa Ylen A-Studiossa Risikko sanoi itse, ettei ole koskaan sanonut että auttamista kriminalisoidaan, vaan se jos estetään viranomaisten toiminta.

Uhka-arvion tekemisestä Risikko kertoi medialle, että tälläkin hetkellä kaikki pakkopalautusta odottavat arvioidaan keskusrikospoliisin toimesta.

Risikko sanoi käyneensä keskusteluja KRP:ssä siitä, voidaanko toimintaa laajentaa. KRP:n mukaan voidaan, mutta Risikko toteaa, että ensin on arvioitava, tarvitaanko lainsäädäntömuutos ja mahdollisesti lisää säilöönottotiloja.

Olinpaikan oltava viranomaisen tiedossa.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ehti jo kertoa budjettiriihen jälkeen kertoa Lännen Medialle, että oikeusministeriössä on työn alla esitys siitä, että piilottelusta voisi antaa vankeutta. Itse asiassa se on ollut siellä käsittelyssä jo jonkin aikaa.

Nergin käsityksen mukaan kyse ei kuitenkaan olisi esimerkiksi hätämajoittamisen kriminalisoinnista vaan laajemmasta näkökulmasta, jossa olennaista on se, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen olinpaikka on viranomaisen tiedossa.

– On rangaistavaa, jos ihminen yritetään pitää piilossa viranomaiselta, Nerg selvensi Lännen Medialle.

Muun muassa kirkot ovat antaneet suojaa turvapaikkaa hakeville.

Niin kutsutun kirkkoturvakäytännön mukaan paikalliselle poliisille kuitenkin tiedotetaan, että seurakunta on ottanut ihmisen suojiinsa. Poliisin suhtautumisessa kirkkoturvatilanteisiin on ollut Suomessa kuitenkin suuria paikallisia vaihteluita.

Uusia pakkokeinoja pohdinnassa.

Mitä oikeusministeriössä tällä hetkellä hallituksen toimesta tehdään maassaoleskelulle? Ministeriöstä kerrotaan Demokraatille, että jo tällä hetkellä avunanto laittomaan maassaoleskeluun on rangaistavaa.

Nyt ministeriössä pohditaan maahanmuuton ministerityöryhmän linjausten pohjalta sitä, pitääkö laittoman maassaoleskelun ja sen avustamisenrangaistusasteikkoja korottaa ja lisätä tutkintakeinoja. Nykyiset sakot eivät siis enää riittäisi.

Lausunnolla olevassa arviomuistiossa ehdotetaan, että laittomasta maassaoleskelusta voitaisiin tuomita jopa kuusi kuukautta vankeutta ja myös avunannosta laittomaan maahanoleskeluun voisi tuomita pienempiä vankeusrangaistuksia.

Uusia pakkokeinoja voitaisiin kohdistaa myös avunantajaan. Näitä olisivat kotietsintä, henkilöntarkastus, laite-etsintä ja sijaintitietojen hankkiminen.

Muun muassa sisäministeriö ei ole vielä antanut lausuntoa arviomuistiosta. Lausunnoissa on tullut puoltoja mutta vastustustakin. Päätöksiä ei ole tehty.

Laittoman maassaoleskelun osalta sääntely liittyy ulkomaalaislakiin ja avuntantopykälä on rikoslaissa.

Päätöksiä tai kirjauksia asian etenemisestä ei ole.

Oikeusministeriön toiminnan taustalla on maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksymät huhtikuinen laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelma vuosille 2017–2020 sekä toimenpidesuunnitelman vuodelta 2016 laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan.

Arviomuistion lisäksi muita päätöksiä tai kirjauksia asian etenemisestä ei tällä hetkellä ole.

Tällä hetkellä rikosoikeuden avunantosäännöksissä ei rajata rikoksen avunantoa, toisin sanoen esimerkiksi kirkon toimintaan turvapaikanhakijoiden kanssa ei liity rajauksia.

Kun tällaisesta toiminnasta puhutaan, siihen saattaa kuitenkin liittyä humanitaarisuuteen tai anteeksiantoon liittyviä näkökohtia, jos tekijöinä on esimerkiksi sukulaisia tai ystäviä. Tutkimatta jättäminen, syyttämättä tai tuomitsematta jättäminen voisivat tulla kysymykseen.

Esimerkiksi sitä, että kirkot antavat suojaa ei tiettävästi ole oikeuskäytännössä testattu.

”Eettisesti ja moraalisesti erittäin kyseenalaista.”

Lännen Media kertoo, että luterilaisessa kirkossa hätämajoitus on jatkumassa myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille.

–Jos auttamistyö esimerkiksi majoittamalla ja ihmisten perustarpeita turvaamalla tulee rangaistavaksi, se on eettisesti ja moraalisesti erittäin kyseenalainen ja huolestuttava asia hallituksen politiikassa. Voidaan todella huolestua, että näinkö Suomi aikoo edelleen säilyttää profiilinsa ihmisoikeuksia kunnioittavana maana, pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia kirkkohallituksesa sanoi Lännen Medialle.

Hän totesi, että olisi vakava asia, jos kirkon diakoniaan, järjestöjen ja vapaaehtoisten kansalaisten tekemään avustustyöhön puututtaisiin.

– Jos seurakunta tai kirkko tarjoaa hätämajoitusta ja hallitus aikoo sen vuoksi ryhtyä laittamaan pappeja vankilaan, tätä sosialidemokraatit eivät voi tukea, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman linjasi puolestaan tänään Demokraatille.

Kello 0.55 lisätty tieto Paula Risikon kommenteista Ylen A-Studiossa ja muokattu kyseistä kohtaa.

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta

”Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta” – Mikko Kärnä: Paavo Väyrysestä ei tule presidenttiä, ja minulle tulee lähtö eduskunnasta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan ensi keväänä, ellei tule valituksi presidentiksi.

– Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin. Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoi.

Kansanedustajaksi valittu on oikeutettu ottamaan tehtävän vastaan milloin tahansa vaalikauden aikana.

Väyrysen todennäköisestä paluusta voi kärsiä moni, mutta ainakin kansanedustajaksi hänen varapaikaltaan noussut Mikko Kärnä.

Kärnä kommentoi Facebook-sivuillaan torstain suuria uutisia. Hän vaikuttaa jo alistuneen kohtaloonsa.

”On niitä tietysti mukavampiakin päiviä ollut. Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta keväällä.”

Kärnä kirjoittaa kuitenkin uskovansa, että tästäkin selvitään. Hän lupaa jatkaa kansanedustajan töitä täysillä niin kauan kuin töitä on.

”Mutta mielenkiintoisia työtarjouksia otetaan vastaan! Tiesittehän, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on ensi keväästä aikaa vuosi?”

Demokraatti uutisoi eilen, että Väyrysen paluu on osa keskustan hurjaa nimirulettia.

Vaikea tapaus tämä lomalla sairastaminen – työtuomioistuimelta meni sormi suuhun, pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta

Kuva: LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Vuosiloma kuuluu ihmisoikeuksiin, SAK laskee.

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asiasta kertoo SAK verkkosivuillaan. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää. Näiltä päiviltä ei makseta sairausajan palkkkaa.

Työtuomioistuin pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastuessaan loman siirtämistä heti ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.

– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.

EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi, Hellsten painottaa.

– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi kuuden päivän karenssin vuosilomalla sairastamiseen. Päätöstä puidaan nyt leivättömien pöytien ääressä. (Lehtikuva/Rino Rekomaa)

Hallitus poisti vuonna 2013 vuosilomalaista omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.

 

Pitäisikö potilaan tutkia itse silmänpohjansa? – ”Ei voida puhua yhdenvertaisesta kohtelusta”

Kuva: Demokraatti

Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastuu siihen. Eläkkeensaajien keskusliitto EKL on saanut huolestuneita yhteydenottoja kaihileikkausten jälkitarkastuksista.

Kaikki sairaanhoitopiirit eivät jälkitarkasta, vaikka Käypä hoito -suositus pitää tarkastuksia tärkeinä. SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on jättänyt hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen.

Hän vaatii, että kaihileikkauspotilaita pitää kohdella yhdenvertaisesti sairaanhoitopiiristä riippumatta.

– Kaikilla potilailla ei ole taloudellisesti mahdollista käydä yksityisellä sektorilla jälkitarkastuksessa, mikäli sairaanhoitopiiri ei katso sitä tarpeelliseksi.

Ei ole kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropponen ottaa esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Sen mukaan jälkitarkastuksia ei tarvita, jos potilas on oireeton. Kansanedustaja muistuttaa, että tarkastuksessa on kyse mahdollisten komplikaatioiden varhaisesta toteamisesta.

– Potilaalla ei ole itsellään mahdollisuutta arvioida silmänpainettaan, sarveiskalvon, etukammion ja tekomykiön tilaa tai tutkia silmänpohjaa leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden poissulkemiseksi kuten jälkitarkastuksessa tehdään. Jälkitarkastuksessa ei ole myöskään kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropposen mielestä ei voida puhua yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kaihipotilaiden kohtelusta, jos jälkitarkastukseen pääseminen on kiinni kukkarosta.

EKL ja Mäkisalo-Ropponen ovat muutenkin huolissaan erityisesti pienituloisista eläkkeensaajista. Heille terveydenhuollon asiakasmaksut ovat taloutta uhkaava menoerä.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono. Näillä potilailla ei ole varaa yksityisen puolen palveluihin.

Keskustelua aiheesta